EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Suomen Musiikintekijät etsii viestintäpäällikköä vanhempainvapaan sijaisuuteen

Julkaistu

Roolissasi vastaat kokonaisvaltaisesti ja itsenäisesti viestinnästä. Tuet lisäksi työssäsi edunvalvonnan tehtäviä, toiminnanjohtajan ja hallituksen työskentelyä sekä työskentelet monipuolisissa luovan alan järjestötehtävissä. Järjestötoiminta on mielellään sinulle tuttua ja arvostamme, mikäli olet kiinnostunut erityisesti kulttuuri- ja musiikkialasta sekä tekijänoikeudesta. Hallitset suomen kielen erinomaisesti ja tulet hyvin englannin kielellä toimeen.

Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta sekä valmiutta niin rutiiniviestintätehtäviin, sosiaalisen median monipuoliseen, tarkkaan harkittuun aktiivisuuteen kuin vaikuttamisviestintäänkin. Ymmärrät strategian ja brändin merkityksen viestinnässä. Sinulla on kokemusta erilaisista julkaisujärjestelmistä ja pystyt kehittämään verkkosivuja. Sinulla on myös hyvät esiintymisvalmiudet ja tulet ihmisten kanssa erinomaisesti toimeen. Tehtävässä ei ole esihenkilövastuuta.

Määräaikainen sijaisuuden tehtävä alkaa sopimuksen mukaan vuoden 2023 alussa. Sijaisuuden kesto määritellään sopimuksen mukaan. Toivomme hakemuksia eri-ikäisiltä, eri sukupuolia edustavilta sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä.

Tarjoamme sinulle mahtavan työyhteisön tuen työllesi, hyvät henkilöstöedut, mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät, joita voit tehdä joustavasti myös etänä, ja mahdollisuuden olla vaikuttamassa osaltasi siihen, että suomalainen musiikki voi hyvin ja menestyy.

Työpaikka sijaitsee metroradan varrella Espoon Keilaniemessä, Musiikin Satamassa. Merenrannalla sijaitsevat toimitilat ovat viihtyisät ja nykyaikaiset.

Lähetä tiivis CV ja vapaamuotoinen hakemuksesi viimeistään 8.12.2022 osoitteeseen aku.toivonen@musiikintekijat.fi. Liitäthän mukaan palkkatoiveesi sekä linkin lyhyeen videoesittäytymiseen.

Tiedustelut

Toiminnanjohtaja Aku Toivonen, puh. 050 559 0025
Viestintäpäällikkö Nina Lith, puh. 041 517 8998

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. 

musiikintekijat.fi

Eija Hinkkala ja Kyösti Mäkimattila saivat Kullervo Linna -palkinnot

Julkaistu

Palkintoperustelut

Eija Hinkkala palkitaan ansioistaan iskelmäsanoittajana ja kevyen musiikin koulutusten kehittäjänä. Hän toimi 1997–2008 Ikaalisten artisti- ja lauluntekijävalmennusten koulutustuottajana ja valmentajana sekä vaikutti vahvasti siihen, että laulunteon ammattitutkinnon suorittaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2010. Hän valmentaa lauluntekijöitä edelleen.

Sanoituksissaan Eija Hinkkala pyrkii ja pääsee pinnan alle. Hän sanoittaa vaikeitakin aiheita niin, että mukana on toivoa. Hinkkalan missio sanoittajana on rohkaista ihmisiä elämään omannäköistä, itsestä hyvältä tuntuvaa elämää. Siinä hän on onnistunut. Sanoitukset lohduttavat, koskettavat ja antavat kuulijoilleen voimaa. Ne ovat yhtä aikaa ajattomia ja nykyhetkessä kiinni.

Hinkkalan laulutekstejä on julkaistu noin 300. Niiden tunnetuimpia esittäjiä ovat Katri Helena, Jari Sillanpää, Suvi Teräsniska (mm. Kaunis ja peloton, säv. Lasse Kurki), Yö (mm. Vain yksi sydän särjettäväksi, säv. Matti Mikkola) sekä Arja Koriseva (mm. Puhun pienillä kirjaimilla, säv. Antti Kleemola, Samuli Turunen, co-san. Arja Koriseva).

”Kiitos! Kullervo Linna -palkinto on elämäni isoin yllätys”, sanoo Eija Hinkkala.

”En ole koskaan ajatellut, että tällainen palkinto voisi tulla minulle. Sanoittajat ovat aina taustajoukoissa, ja sanoitusten esittäjät tekevät sen yleisöön päin näkyvän työn. Pidänkin tätä palkintoa huomionosoituksena sanoittajien koko ammattikunnalle.”

Kyösti Mäkimattila on tehnyt vuosikausia merkittävää työtä kotimaisen viihde- ja tanssimusiikin eteen. Hän on omalla, ajattoman tyylikkäällä olemuksellaan kohottanut jo marginaaliin valuvaa tanssilavakulttuuria niiden tietoisuuteen, jotka eivät siihen välttämättä muuten törmäisi. Lukuisat esiintymiset television valtavirtaohjelmissa, itsensä näköinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ja massiiviset määrät keikkoja ympäri maatamme tekevät hänestä ainutlaatuisen jalokiven Suomen kulttuurikentässä.

”Kun on 25 vuotta suhtautunut vimmaisesti musiikin esittämiseen ja tekemiseen, on selvää, että se matka pitää sisällään lukuisia valintatilanteita, jossa musiikki on vienyt voiton”, sanoo Kyösti Mäkimattila.

”Siksi tällainen huomio tuntuu sydämen perimmissä sopukoissa, eli juuri siellä, missä uudet laulut syntyvät ja missä vanhat aarteet visusti säilytän.”

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää 24.11. Palkintosumma on 2000€.

Palkitut kautta aikain

  • 1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen
  • 1990 Reijo Taipale
  • 1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
  • 1992 Kaija Pohjola
  • 1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
  • 1994 Jori Sivonen, Finlanders
  • 1995 Souvarit
  • 1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
  • 1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
  • 1998 Rauno Lehtinen & Savannah
  • 1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
  • 2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
  • 2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
  • 2002 Berit, Jorma Toiviainen
  • 2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
  • 2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
  • 2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
  • 2006 Katri Helena, Erik Lindström
  • 2007 Marion Rung, Veikko Samuli
  • 2008 Matti Esko, Mika Toivanen
  • 2009 Lea Laven, Ossi Runne
  • 2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
  • 201nneli Saaristo, Timo Kiiskinen
  • 2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
  • 2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
  • 2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
  • 2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
  • 2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
  • 2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
  • 2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
  • 2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
  • 2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
  • 2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen
  • 2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila

Vuoden lastenmusiikkitekijä on Pauliina Lerche

Julkaistu

Virallinen lastenmusiikkipäivä tänä vuonna oli sunnuntai 20.11.2022. Valtakunnallista lastenmusiikkiviikkoa vietettiin ympäri Suomen 14.-20. marraskuuta. Juhlaviikon pääkonsertti, Lastenmusiikkiseminaari sekä Jellonagaala järjestettiin Tampereen Tullikamarilla sunnuntaina 20.11.2022. Lastenmusiikki ry:n järjestämässä valtakunnallisen lastenmusiikkipäivän Jellonagaalassa Lapsen oikeuksien päivänä palkittiin vuoden parhaita lastenmuusikkoja ja lastenmusiikin ilmiöitä kuudessa eri kategoriassa. Tänä vuonna Lastenmusiikki ry järjesti valtakunnallisen Jellonagaalan viidennen kerran ja se myös striimattiin suorana kotikatsomoihin.

Palkitut kategorioittain

Vuoden artisti tai yhtye: Mirkka ja Luis

Vuoden lastenmusiikintekijä: Pauliina Lerche (Mimmit)

Vuoden lastenlevy (lastenmusiikkialbumi): Piilometsän tarinayhtye, Freija ja Versomus – Piilometsän portti Vuoden lastenlevyn valinnan suoritti Vamo ry.

Vuoden tulokas: Lekkerbergin Laulava Kylä

Vuoden lastenmusiikkiteko: Musiikkimuseo FAME:n Lauluni, leikkini – lastenmusiikkinäyttely

Vuoden lastenlaulu: Sambakärpänen, Sarianna Tammilehto

Ehdotuksia vuoden lastenlevyksi pyydettiin somen välityksellä ja ehdotuksia tuli yli 50. Näistä 12 valittiin mukaan nettiäänestykseen, josta erittäin tasaväkisinä pääsivät lasten raadin kuultaviksi Supersankari, Harjakone Harri, Kautta kiven ja kannon sekä Sambakärpänen.

Vuoden 2022 elämäntyöpalkinnot: Fröbelin palikat Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg; Sås och kopp eli Sotta ja Pytty Soili Perkiö

Vuoden 2024 Lastenmusiikkipääkaupunki on julkistettu

Suomen Lastenmusiikin pääkaupunki vuonna 2024 on Jyväskylä. Jellonagaalassa koordinaattori Marjo Tiainen-Niemistö julkisti asian ja kutsui lastenmusiikin tekijät ensi vuoden Jellonagaalaan Jyväskylään. Vuonna 2023 pääkaupunkina on Tampere.

 

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet päättävät äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen kausi on kaksivuotinen, ja sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (pois lukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio. Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2024 on Virpi Eroma.

Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle joko puheenjohtajaksi tai hallitusjäsenen luottamustehtävään. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

Ilmoitamme helmikuun puolivälin jälkeen kaikille kiinnostuneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen. Tämän jälkeen halukkailla on mahdollisuus vielä hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi kevätkokouksessa.

Huomioithan, että Georg Malmstén -säätiön hallituksen jäsenet eivät voi hallitusaikanaan hakea apurahaa säätiöltä.

Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
Lähetä lomake tästä

Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
Lähetä lomake tästä

Epäonnistuneesta koronatukien jakamisesta ei voi syyttää tuen saajia

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät teki valtiontalouden tarkastusvirastolle kantelun Taiken menettelystä, kun se jakoi sille valtion talousarvion momentilta 29.80.01, covid-19-pandemian vaikutusten vähentämiseen osoitetusta määrärahasta, apurahoja ja avustuksia (ns. korona-apurahoja), jotka ovat olleet haettavana 30.11.2021 – 21.12.2021 välisenä aikana.

Suomen Musiikintekijät katsoo, että aiemmin talousarviopäätöstä noudattanut Taiteen edistämiskeskus rikkoi eduskunnan talousarviopäätöstä, kun se marraskuussa 2021 julisti aiemmasta poiketen haettavaksi korona-apurahoja, joiden myöntämisessä hakuilmoituksen mukaan fokus oli vain taiteellisissa saavutuksissa ja työskentelysuunnitelmassa. Tällä hakukierroksella hakijalta ei enää kysytty pandemian aiheuttamia menetyksiä, joita kysyttiin vielä aiemmilla kierroksilla.

Kun apurahat jakava Taiteen edistämiskeskus jätti kysymättä covid-19 -pandemian vaikutuksista hakijoille, apurahojen jakaminen sellaisille hakijoille, joiden toimintaan covid-19 -pandemian vaikutukset ovat kohdistuneet, muodostui jo loogisesti mahdottomaksi. Suomen Musiikintekijät ry:n käsityksen mukaan kuvattu Taiteen edistämiskeskuksen menettely rikkoo eduskunnan talousarviopäätöstä.

Suomen Musiikintekijät ry katsoo, että 18 miljoonan euron käyttäminen tietoisesti vastoin eduskunnan talousarviopäätöstä, ei ole vain vähäinen erehdys, vaan heikentää olennaisesti taide- ja kulttuurialan luottamusta siihen, että valtion taiderahoituksesta vastaava virasto noudattaa eduskunnan talousarviopäätöstä. Suomen Musiikintekijät pitää menettelyä erityisen moitittava, koska Taiteen edistämiskeskuksen keskeisin viranomaistehtävä on jakaa apurahoina ja avustuksina sille eduskunnan talousarviopäätöksissä osoittamia määrärahoja niille määrättyihin taiteen ja kulttuurin edistämistavoitteisiin.

Muusikkojen liiton mielipidekirjoitus

Lue Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttisen mielipidekirjoitus (Helsingin Sanomat)

”Tukipäätökset taiteilijoille perustuivat Taiteen edistämiskeskuksen omaan ja itse määrittelemään harkintaan.”

”Kun julkisia tukia on haettavana, on tukiehdoissa selvästi kerrottava, kenellä on oikeus hakea. Jos hakuun liittyy tuloihin tai taloudelliseen asemaan liittyviä rajoituksia, ne täytyy selvästi ilmaista sekä huomioida hakulomakkeessa ja myöntämisprosessissa”, kirjoittaa Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

Suomen Musiikintekijöiden mielipidekirjoitus

Suomen Musiikintekijöiden kannanotto aiheeseen. Julkaistu Helsingin Sanomissa 18.11.2022.

Freelancer – itsensä johtaja -hyvinvointitapahtuma

Julkaistu

Aika: Maanantaina 28.11.2022 klo 10–16
Paikka: G Livelab Helsinki, os.  Yrjönkatu 3

Luovien alojen hyvinvoinnin ammattilaisten johdolla opitaan keinoja työelämän kuormitustekijöiden hallitsemiseen sekä hyvinvoinnin vaalimiseen. Yhteisen keskustelun kautta osallistujat saavat ohjausta omaa työelämää askarruttavissa kysymyksissä sekä oman äänensä kuuluviin.

Tapahtuman aluksi psykologian tohtori ja UTHA oy:n toimitusjohtaja Satu Kaski perehdyttää freelancereiden työhyvinvointiin liittyviin teemoihin. Luovien alojen työhyvinvointiin erikoistunut muusikkotaustainen työnohjaaja, kouluttaja ja tutkija Pauliina Valtasaari puhuu kuormitustekijöistä ja voimavarojen hallitsemisesta. Käyttäytymistieteen tohtori, ammattimuusikko, toimitusjohtaja, FT ja MuM Eija Mäkirintala on huippusuorituksiin erikoistunut valmentamisen asiantuntija, ja hänen johdollaan opitaan ammatillisesta suorituskyvystä sekä parhaansa antamisen taidosta. Lopuksi muusikkotaustainen aiheen asiantuntijavalmentaja Minja Wahlsten jakaa helposti arkeen vietäviä käytänteitä ja vinkkejä itsensä johtamiseen.

Hierontapalveluja tarjoavat urheiluhieroja Simo Kellokumpu ja koulutettu hieroja Saara Saturo. Kellokumpu on erikoistunut keho- ja puhetyöntekijöiden sekä aktiiviliikkujien kehonhuoltoon. Satumolla on taustaa joogan ja tanssin parista sekä kokemusta kehon toiminnallisuudesta. Hieronta-ajat ovat kestoltaan 20 minuuttia/hlö, ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä paikan päällä.

Paikalla on myös tapahtuman järjestäjätahojen edustajia. Tapahtuman alustaa ja juontaa SKAALA-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Kämäräinen.

Aikataulu ja ohjelma:

  • 10:00–10:15 Tapahtuman avaus – Jaakko Kämäräinen
  • 10:15–11:00 Freelancereiden työhyvinvointi ja SKAALA-hankkeen tulokset – Satu Kaski
  • 11:15–12:15 Freelancetyön voimavarat ja kuormitustekijät: Kuinka niitä voi hallita? – Pauliina Valtasaari
  • 12:30–13:30 Lounas
  • 13:30–14:30 Parhaansa antamisen taito ja hyvinvointi – Rakenna ammatillinen huippusuoritus kestävälle perustalle – Eija Mäkirintala
  • 14:45–15:45 Itsensä johtaminen freelancetyössä – Mitä taitavimmin johdat kapasiteettiasi, sitä tuottavampia ovat tuloksesi – Minja Wahlsten

Tapahtuma järjestetään maanantaina 28. marraskuuta klo 10–16 G Livelab Helsingissä (Yrjönkatu 3, Helsinki). Ilmoittautuminen on auki maanantaihin 21. marraskuuta 2022 saakka. Tapahtumaan mahtuu 100 osallistujaa, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu tästä
Ilmoittautuminen päättyy maanantaina 21.11.2022

Ilmoittautuminen on sitova. Mikäli et voikaan osallistua tapahtumaan, ilmoitathan siitä sähköpostitse Jaakko Kämäräiselle. Tilaisuuteen mahtuu noin 100 henkilöä.


Lisätiedot ja kysymykset:

Jaakko Kämäräinen
jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Muusikkojen liitto, SKAALA-hanke, Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry SOA, Taiteen edistämiskeskus Taike, Freelancemuusikot ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Suomen Musiikintekijät, Näyttelijäliitto, Freet2030-hanke ja UTHA oy.

SKAALA-hanke

Tapahtuma on osa SKAALA-jatkohanketta, jossa pilotoidaan palveluita musiikin esittäjille ja kartoitetaan henkisen hyvinvoinnin tuen tarvetta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Muusikkojen liiton, UTHA:n sekä Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n kanssa. Hankkeen rahoittaa sosiaali- terveysministeriön TYÖ2030 – työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma.

Saara Saturo: https://fi.kipekeestyle.com/massage

Simo Kellokumpu: https://tyohuonemassage.com

Open Creative House juhlistaa avajaisia 16.11.2022 avoimilla ovilla ja huippuvierailla

Julkaistu

Espoon Keilaniemen Musiikin Satamaan ovensa avaava Open Creative House (OCH) yhdistää luovien alojen tekijät, yritykset ja organisaatiot toimimaan uudella tavalla yhteistyössä saman katon alla. OCH tarjoaa fyysiset tilat digitaaliselle sukupolvelle sekä huippuluokan puitteet luovan alan toimijoille rakentaen siltoja digikulttuuriin ja globaaliin kasvuun.

Kansainvälisen tason työskentelytilat pitävät sisällään 12 musiikkistudiota, kaksi AV-studiota sekä modernit co-working-tilat, jotka tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumis-, neuvottelu- ja toimistokäyttöön kotimaisen musiikkialan sydämessä. OCH sijaitsee merellisten maisemien ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä Keilaniemen metroaseman vieressä.

Avajaisia juhlitaan Slushin yhteydessä kansainvälisten tähtivieraiden kanssa

Open Creative House juhlistaa aloitustaan keskiviikkona 16. marraskuuta pidettävällä avoimien ovien avajaistapahtumalla, jossa on esillä laaja joukko musiikki- ja teknologia-alan yrityksiä ja vaikuttajia. Ohjelmassa on muun muassa innovaatioesittelyjä ja paneelikeskusteluja sekä artistien showcase-esiintymisiä. Kansainvälisiä paneelivieraita edustavat muun muassa yli 40 miljoonaa albumia myyneen Ace of Base -yhtyeen perustaja Ulf Ekberg sekä AWAL-yhtiön perustaja ja Grammy-voittaja Kevin Bacon. Kotimaisista asiantuntijoista kuullaan muun muassa pelialalta tunnetuksi tullutta yrittäjä Peter Vesterbackaa.

“Meillä on ilo ja etuoikeus toteuttaa avajaisten yhteydessä myös Etelä-Amerikassa kansainvälistä breikkausta tekevän Joalinin ensimmäinen julkinen esiintyminen Suomessa. Yli 3,5 miljoonaa seuraajaa Instagram-kanavallaan omaava Joalin on tehnyt syksyllä OCH:n tiloissa musiikkia saksalaisten huipputuottajien kanssa ja ehkäpä tulevaisuudessa kuullaan sen työn hedelmiä uusina hittijulkaisuina!”, kertoo OCH:n perustaja ja toimitusjohtaja Juka Hynynen.

Musiikkistudioissa kehittyy uusia tähtiartisteja ja Dolby Atmos -audiota

Vuoden 2022 aikana valmistuneissa musiikkistudioissa on jo tuotettu, äänitetty ja miksattu musiikkia niin itsenäisille artisteille kuin major levy-yhtiöiden tähtiartisteillekin. Tämän vuoden aikana OCH:n tiloissa ovat toimineet pilottikäyttäjinä muun muassa Kaiku Entertainment -musiikkiyhtiön tuottajat, Music Finlandin organisoima Future Top20 -biisileiri sekä kotimaisten musiikintekijöiden Afterwork-tilaisuudet.

OCH:n studiot sisältävät myös kaksi huippuvarusteltua miksaus- ja masterointihuonetta, joista toinen on suunniteltu erityisesti immersiivisten Dolby Atmos -miksausten ja masterointien tekemiseen. Miksaus- ja masterointihuoneet on toteutettu yhdistellen analogista high-end studiorautaa ja modernia digitaalista tekniikkaa. Kulku studiotiloihin tapahtuu oman applikaation ja bluetooth-yhteyden avulla.

Open Creative House juhlistaa aloitustaan ainutlaatuisella kampanjalla tarjoamalla studiotilat veloituksetta käyttöön ilmoittautumisjärjestyksessä kaikille kiinnostuneille joulu- ja tammikuun ajaksi. Kampanja sisältää 2 x 8 tuntia studioaikaa käyttäjää kohden, jonka jälkeen tarjolla on tunti- tai kuukausihintaisia jäsenyyksiä. Varaus studiotiloihin tapahtuu opencreativehouse.com -nettisivujen kautta. 

AV-studioissa syntyy videotuotantoja, podcasteja ja Metaversea

Vuoden 2023 aikana OCH:n tiloihin valmistuu kaksi AV-studiota, jotka palvelevat niin valo- ja videokuvaajien, kuin sisällöntuottajien ja yritysten tarpeita. AV-studioiden yhteyteen rakentuu myös videopodcastien tuotantoon sekä livestreaming-toimintaan soveltuvat tilat ja laitteet. 

Innovaatiotyöhön ja tulevaisuuteen panostaen OCH:n AV-studioihin rakentuu myös Suomen ensimmäinen avoin Metaverse-studio, jossa yhteisön jäsenillä on mahdollisuus kehittää erilaisia web 3.0 -teknologian ja metaversen innovaatioita.

Open Creative House yhdistää luovien alojen toimijoita ja orkestroi kasvua 

Open Creative Housen missiona on luovien alojen kasvun tukeminen osaamisen kehittämisen ja toimintafasiliteettien avulla. Toiminnan ytimen muodostavat luoville aloille suunnattu koulutuksellinen palvelutarjonta, toimialarajat ylittävä yhteistyö sekä kansainvälisyys. 

Yhteisö-omistajuusmalliin rakennettu OCH toimii myös Business Finlandin luovien alojen Kasvumoottorin orkestraattori-yhtiönä ja yhtiön taustalla vaikuttaa laaja joukko yrityksiä ja organisaatioita, jotka muodostavat yhdessä ns. innovaatioklusterin. Alkuvaiheen ydintoimijoita ovat muun muassa alkuperäinen perustaja-yhtiö Jiffel Music Group, musiikkialan digitaalista alustaa kehittävä Family in Music, luovien alojen rahoitukseen, teknologiaan ja koulutusinnovointiin panostava Random Ventures sekä Muusikkojen Liitto.

“Haluamme toivottaa kaikki luovien alojen toimijat lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan uusiin tiloihimme 16.11. Slush-etkojen merkeissä. Toivomme, että OCH voisi palvella laajasti luovan alan toimijoita kotimaassa”, Juka Hynynen avaa.

“On hienoa, että voimme vaikeiden koronavuosien jälkeen olla mukana kehittämässä uusia kasvumahdollisuuksia muusikoille ja musiikkialan toimijoille”, iloitsee Muusikkojen Liiton toiminnanjohtaja Ahti Vänttinen. 

Käy tutustumassa tarkemmin nettisivuilla osoitteessa: http://www.opencreativehouse.com

Ilmoittautuminen avajaispäivään

Hallitusohjelmatavoitteemme

Julkaistu

Taiteen ja kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin

Suomen Musiikintekijät:

  • Merkittävä osa musiikintekijöistä ja muilla kulttuurialoilla työskentelevistä on pieniä toimijoita: vapaita taiteilijoita, freelancereita ja pienyrittäjiä. Kasvattamalla kulttuurin rahoitusta vahvistetaan vapaan kentän elinvoimaisuutta, kotimaisen kulttuurin monipuolisuutta ja mahdollisuuksia työllistyä ja työllistää.

Yhteinen kannanotto:

Kasvattamalla kulttuurin rahoitusta vahvistetaan vapaan kentän elinvoimaisuutta, kotimaisen kulttuurin monipuolisuutta ja mahdollisuuksia työllistyä ja työllistää.

Kulttuurin osuus valtion budjetista on Suomessa viiden heikoimman EU-maan joukossa. Kulttuurialan rahoituksen nostaminen on investointi, joka kohentaa kansantaloutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on nostaa luovan alan osuus BKT:stä eurooppalaisen keskiarvon (4,4 %) tasolle. Tämä tarkoittaisi kulttuurin toimialojen kansantaloudelle tuottaman arvonlisän nostamista nykyisestä 6,5 miljardista jopa 9 miljardiin euroon.


Tekijälle vakaa turvaverkko

Suomen Musiikintekijät:  

  • Tekijänoikeustulon sovittaminen työttömyysturvaan tulee korjata vuonna 2023 niin kuin on päätetty.
  • Sosiaaliturva on uudistettava. Se ei tunnista freelancereiden ja pienyrittäjien tarpeita, ja siksi musiikintekijöillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia turvata toimeentuloaan.
  • TE-toimistojen soveltamisohjeita tulee yhdenmukaistaa ja osaamista musiikkialasta tulee parantaa.
  • Työeläkelain (YEL) uudistuksessa tulee kuunnella alan toimijoita. Yrittäjän tuloarviointi tulee suhteuttaa yrittäjän todelliseen tuloon eikä mediaaniarvioihin perustuen.

Yhteinen kannanotto:

Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema. Musiikki on oikeaa työtä ja sen ammattimaisille tekijöille on taattava mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen.


Luovien alojen rakenteet kasvun edellytyksenä

Suomen Musiikintekijät:

  • Koronan vaikutukset näkyvät musiikkialalla vielä pitkään. Jotta ala voi palautua ja kasvaa, tarvitaan rahallista tukea, tukijärjestelmiä ja erilaisia rahoitusmahdollisuuksia niin freelance-toimijoille kuin yrityksille.

Yhteinen kannanotto:

Luova ala ja erityisesti musiikkiala kärsivät koronapandemiasta ennennäkemättömällä tavalla. Niillä on kuitenkin valtava kasvu-, työllisyys- ja vientipotentiaali, joka on otettava käyttöön kokonaisvaltaisesti, eri ministeriöiden yhteistyönä.


Reilut ja yhtenäiset pelisäännöt

Suomen Musiikintekijät:

  • Musiikintekijöiden ansainta perustuu tekijänoikeuskorvauksiin, siksi tekijöiden omaisuudensuojasta on huolehdittava sekä Suomessa että EU-tasolla.
  • Tekijällä on oikeus saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä, myös digitaalisilla alustoilla!

Yhteinen kannanotto:

Musiikki tuottaa taloudellista hyötyä lukemattomille toimijoille. Teknologian kehittyessä keskiöön nousevat luovien sisältöjen tekijöille reilut pelisäännöt ja tasavertaiset neuvotteluasetelmat. Vaikka suurin osa sisällöistä jaetaan ketterästi digitaalisilla alustoilla, kyse on omaisuudesta, jota ei voi käyttää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia.

Lue lisää hallitusohjelmatavoitteistamme

Musiikki on voima, joka tuottaa merkittävää kasvua ja hyvinvointia. Se leviää rajojen yli nopeasti ja ruokkii yhä uusien innovaatioiden syntymistä, työllisyyttä ja koko maan kansainvälistä kilpailukykyä. Musiikki vahvistaa koko yhteiskuntamme kestävyyttä, identiteettiä ja inhimillisen luovuuden kukoistusta – ja on merkittävä toimiala myös huono-osaisuuden ja syrjinnän torjunnassa. Tavoitteemme on Suomi, jossa musiikilla on entistä suurempi arvo niin yksilölle, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle!

Taiteen ja kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin

Taiteen ja kulttuurin rahoitus on nostettava valtion talousarviossa yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Samalla on huolehdittava rahoituksen jatkuvuudesta ja ennustettavuudesta. Mikään toimiala ei voi kasvaa ja uudistua, jos sen täytyy jatkuvasti taistella perusrahoituksestaan.

Lisäresursoinnissa on huomioitava erityisesti vapaa kenttä. Musiikkialan elpymisen vauhdittamiseksi ja monimuotoisuuden varmistamiseksi resursseja on kanavoitava suoraan ruohonjuuritasolle mm. Musiikin edistämissäätiön kautta.

Yksityisen kopioinnin hyvitys tulee uudistaa ja sen määrä vakiinnuttaa vähintään 11 miljoonaan euroon. Kyseessä on luovan työn tekijöille maksettava korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida teoksia omaan käyttöönsä. Se on myös olennainen osa suomalaista kulttuurin tukijärjestelmää, taiteilijoiden tulonmuodostusta sekä monimuotoista kulttuurituotantoa.

Tekijälle vakaa turvaverkko

Sosiaaliturvan on entistä paremmin huomioitava erilaisten toimeentulon muotojen yhdistäminen ja siirtymiset toimeentulon muotojen välillä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat olleet kulttuurialan freelancerit. He liikkuvat työntekijä- ja yrittäjäkäsitteen välimaastossa, jossa rajanveto aiheuttaa usein hankaluuksia.

Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista on helpotettava. Sosiaaliturva- ja YEL-uudistuksissa on otettava huomioon musiikkialan tekijöiden monimuotoisuus ja kuunneltava alan toimijoita. Yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla työskentelevät taiteilijat vakuutetaan tällä hetkellä useamman eläkelain mukaan, minkä vuoksi sosiaali- ja eläketurva jää pirstaleiseksi. Tulee luoda mahdollisuuksia yhdistää vakuutuksia ja vakuuttaa kaikki taiteellinen työ yhden järjestelmän piirissä.

Taiteilijoiden työttömyysturva kaipaa selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Työttömyystilanteessa työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnin on tapahduttava yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. TE-toimistojen soveltamisohjeita tulee yhdenmukaistaa ja osaamista musiikkialasta tulee parantaa.

Luovien alojen rakenteet kasvun edellytyksenä

Hallituksen on annettava eduskunnalle kulttuuripoliittinen selonteko, jossa otetaan huomioon laajasti luovia aloja koskevat asiat. Alan kehityksen kannalta on keskeistä, että on yhteinen näkemys niin nykytilasta kuin tulevaisuuden suuntaviivoista, ja prosessiin on osallistettava koko alaa.

Kulttuurialan kasvun vauhdittamiseksi on toteutettava kasvuohjelma. Tämä tarkoittaa elvyttäviä toimia, konkreettisia pilotointeja ja uudenlaisia rahoitusmalleja. Luovien alojen kasvusopimus tulee laajentaa myös musiikkialalle, jolloin muodostuu julkisen sektorin ja musiikkialan jatkuva dialogi. Alan rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin luovien alojen yritystoiminnan erityispiirteitä ja luovat suotuisat edellytykset sisällöntuotannolle.

Luovat alat on tunnistettava osaksi kansantaloutta. Taide- ja kulttuurialan tilasto- ja tietoperustaa sekä alan vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta on vahvistettava. Jotta luovan alan kasvupotentiaali tunnistetaan, on seurattava luovien alojen kehitystä ja kasvua muiden elinkeinoelämän toimialojen rinnalla.

Reilut ja yhtenäiset pelisäännöt

Tekijöiden omaisuudensuojasta on huolehdittava sekä Suomessa että EU-tasolla. Lainsäädännön on tuettava vahvaan tekijänoikeuteen ja sopimiseen perustuvaa järjestelmää. Tekijänoikeuden perusperiaatteista on pidettävä kiinni: tekijällä on oltava mahdollisuus määrätä teostensa käytöstä ja saada siitä myös asianmukainen korvaus.

Yhtenäiset pelisäännöt eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla. Luovat sisällöt, niiden tekeminen ja kulutus eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Siksi niihin liittyvässä sääntelyssä on pyrittävä yhdenmukaisuuteen EU:ssa ja erityisesti Pohjoismaissa. Tämä koskee niin tekijänoikeuslakeja kuin esimerkiksi tekijänoikeusrikosten maksimirangaistuksia.

Myös tekijänoikeustulojen verotusratkaisut on saatettava kilpailukykyiselle
tasolle. Vain tällä tavoin voimme taata suomalaisille luovan työn tekijöille tasavertaiset mahdollisuudet yhä kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa toimintaympäristössä.

Lataa hallitusohjelmatavoitteemme

Lisätietoja:

Kaija Kärkinen, puheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät
Puh. 040 0719747, kaija.karkinen@musiikintekijat.fi

Nina Lith, viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998, nina.lith@musiikintekijat.fi

Emma Gaalaan Vuoden Musiikintekijä -kategoria

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät on pitkään pyrkinyt edistämään alalla kaivattua Vuoden Musiikintekijä -kategoriaa Emma Gaalaan. Asia on nyt vihdoin edistynyt.

”Vuosien mittaan olemme käyneet keskustelua Emma Gaalaa järjestävän IFPI:n kanssa tämän kategorian ja palkinnon synnyttämisestä, ja viimein aika on tälle valmis. Olemme hyvin iloisia, että viimein musiikintekijyys huomioidaan gaalassa sille kuuluvalla arvostuksella”, kertoo Aku Toivonen, Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Emma-palkintoa ja ehdokkuuksia koskevien sääntöjen mukaisesti Suomen Musiikintekijät kokoaa Erikoisraadin, joka laatii viiden ehdokkaan short listin. Näistä ehdokkaista Päätuomaristo valitsee palkittavan suljettuna äänestyksenä.

”Vuoden Musiikintekijällä tarkoitetaan tässä kategoriassa nimenomaan tekijää, joka on tehnyt muille biisejä. Tekemisellä tarkoitetaan säveltämistä, sanoittamista ja sovittamista. Mittarina ja työkaluna Erikoisraati tulee käyttämään Emma-palkinnon sääntöjen mukaisesti kaupallista ja musiikillista menestystä osoittavia tietolähteitä”, Toivonen sanoo.

Ensimmäinen Vuoden Musiikintekijä -Erikoisraati on: Riku Mattila, Virpi Eroma, Marja Kortelainen ja Aku Toivonen (pj).

Vuoden Musiikintekijä -palkinto käsitellään gaalassa saman arvoisena muiden palkintojen kanssa, vaikka kyseistä palkinnonjakoa ei vielä televisioida tulevassa Emma Gaalan lähetyksessä.

Suomen Musiikintekijöiden koulutustutkimushanke käynnistyi

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät käynnisti syyskuussa tutkimushankkeen ”Suomesta musiikintekijäksi kansainväliselle kentälle – koulutuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet”. Sillä kartoitetaan musiikintekemisen koulutuksen nykytilaa Suomessa. Tavoite on tunnistaa kehityskohteita koulutuksen rakenteissa, sisällöissä ja saavutettavuudessa. Tarkastelussa ovat mukana yliopistot, ammattikorkeakoulut, keskiasteen oppilaitokset, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus.

Erityisesti tarkastellaan sitä, millaisia valmiuksia koulutus antaa työskentelyyn musiikintekijänä kansainvälisellä kentällä. Tutkimuksen taustalla ovat Music Finlandin julkaiseman Biisiviennin vision (2021) koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet, joiden omistajuus on Suomen Musiikintekijät ry:llä.

Music Finlandin tekemien selvitysten mukaan popmusiikin teosvienti on ollut kasvussa vuodesta 2006 lähtien, eikä kasvu ole laantunut pandemia-aikanakaan.

Osa musiikintekijöistä on päätynyt teosviennin pariin muodollisen koulutuksen kautta, osa itseoppineina. Painopiste populaarimusiikin koulutuksessa on ollut perinteisesti muusikkoudessa ja muiden tekemien kappaleiden tulkitsemisessa eikä niinkään musiikin tekemisessä. Tilanne on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana, ja populaarimusiikin säveltämistä, sanoittamista, tuottamista ja sovittamista voi nykyisin opiskella useissa koulutusohjelmissa.

Koulutusten sisällöt vaihtelevat suuresti. Toisaalta musiikintekemistä on ulotettu hankepohjaisesti peruskouluun saakka, ja aktiiviseen musiikintekijyyteen liittyviä tavoitteita on sisällytetty nykyisiin opetussuunnitelmiin. Näiden tavoitteiden juurruttamisessa koulujen musiikinopetukseen on kuitenkin vielä haastetta.

”Koulutuksen kehityskohteiden tunnistaminen on tärkeä ruohonjuuritason askel suomalaisen kevyen musiikin teosvientipotentiaalin kasvattamiseen”, sanoo FT Riikka Hiltunen, joka toteuttaa tutkimuksen.

Jo olemassa olevan tiedon kokoamisen ja analysoimisen lisäksi tutkimuksen puitteissa kerätään haastattelu- ja kyselyaineistoa kentän eri toimijoilta, myös musiikintekijöiltä. Tulokset kootaan raportiksi ensi vuoden aikana.

“Uskon, että kentältä löytyy paljon hiljaista tietoa, jota yhteen keräämällä on mahdollista tunnistaa tärkeimmät kehityskohteet ja trendit sekä mahdolliset kuilut koulutuksen, Suomen ammattilaiskentän ja kansainvälisen musiikintekijyyden vaatimusten välillä”, Hiltunen toteaa.

Tutkimus rahoitetaan Teoston kansallisista varoista, jotka jäsenistön päättämin tavoin käytetään aatteellisen toiminnan ja luovan säveltaiteen edistämiseen. ”Tämä hanke tähtää suomalaisen musiikintekemisen valmiuksien kehittämiseen niin, että kansainvälistyminen voisi olla tekijälle itsestään selvä vaihtoehto. Lopulta on kyse sekä työmahdollisuuksien lisääntymisestä että kasvavista tekijänoikeustuloista,” täydentää Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.