Jaksakaa vielä - Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa

UUTINEN

Jaksakaa vielä – Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa

Mitä korona-aikana harjoitettu kulttuuripolitiikka ja rajoitustoimet kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kuinka jatkaa tästä eteenpäin? Näitä kysymyksiä valotti tutkimushanke Jaksakaa vielä - Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa. Suomen Musiikintekijät oli mukana tukemassa tutkimuksen toteuttamista.

Akateemiset tutkijat sekä kulttuurialan kentän asiantuntijat yhdistivät voimansa, tavoitteenaan luoda kuvaa suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta ja kulttuuriin vaikuttavasta päätöksenteosta korona-aikana sekä rakentaa ratkaisumalleja kulttuuripolitiikan kehittämiselle sekä kulttuurialan vaikuttamistyölle. Raportissa arvioidaan kulttuurialaan korona-aikana kohdistunutta poliittista päätöksentekoa, hallintoa sekä edunvalvontaa ja esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Raportin ovat laatineet Jari Stenvall, Paula Vesala, Mirkka Kivilehto, Sanni Pöntinen ja Kaisa Rönkkö. Hankkeen rahoittivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö ESES, tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen jäsenjärjestöt Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat sekä Music x Media.

Lue lisää hankkeesta Sitran sivuila tästä linkistä

Lue ja lataa raportti täältä

Raportista

Tässä raportissa tarkastellaan kulttuurialan kohtelua ja kulttuurialaan kohdistuvia valtakunnallisia toimenpiteitä korona-aikana maaliskuusta 2020 kevääseen 2022. Pyrimme ymmärtämään ja löytämään selityksiä kulttuurialan kohtelulle sekä kysymme, miten olisi voitu toimia toisin.

Raportissa käydään läpi niin poliittisen päätöksenteon, lainsäädännön, hallinnon kuin kulttuurialan edunvalvonnan ja osallisuuden näkökulmia. Tarkoituksena on erityisesti löytää ratkaisuja sille, miten voitaisiin toimia kriiseissä sekä varautua niihin paremmin myös kulttuurialan näkökulmasta.

Kehittämissuositukset

Tähän on lyhyesti poimittu raportissa esitellyt kehittämissuositukset.

Lainsäädännön muutostarpeet 

  • Rajanveto normaaliolojen ja poikkeusolojen välillä.
  • Tartuntatautilain uudistaminen.
  • Yleisötilaisuuden käsitteen määrittely.

Kulttuurialan tuki-instrumenttien kehittäminen 

  • Tuki-instirumenttien uudistaminen.
  • Suorien tukimuotojen kehittäminen.

Kulttuurialan edunvalvonnan ja osallisuuden kehittäminen

  • Osallisuuden vaikuttavuuden parantaminen ja yhdistäminen kriisitoimien toimeenpanoon.
  • Kulttuurialan edunvalvonnan keskinäisen yhteistyön kehittäminen.
  • Vapaata kenttää tukevien rakenteiden kehittäminen.
  • Vapaan kentän demokratiakokeilu.

Poliittisen päätöksenteon ja kriisinhallinnan kehittäminen

  • Kulttuurialan poikkihallinnollisen rakenteen tunnistaminen sekä yhteistyön kehittäminen hallintosiilojen välillä.
  • Ministerityöryhmän perustaminen.
  • Kulttuuripolitiikassa katse tulevaisuudessa, painopiste tietoperustaisuudessa ja käytännön toiminnan varmistamisessa.
  • Kulttuurialan huoltovarmuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittäminen ja johtaminen.
  • Hallinnon rakenteiden ja toimintamallien uudistaminen.
  • OKM:n kykyä edistää kulttuurialan toimintaedellytyksiä kokonaisvaltaisesti ja yhteistyölähtöisesti tulisi edistää.
  • Taiken roolia asiantuntijavirastona ja operatiivisena toimijana tulisi haastattelujen perusteella kirkastaa.
  • OKM:n kulttuurialaa koskevan varautumissuunnitelman päivittäminen.
  • Alueellisen kulttuurityön toimintaedellytysten ja aluetason rakenteiden vahvistaminen osana kriisihallintoa.
  • Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen varmistaminen kriiseissä.
  • Tilannekuvan luominen eri hallinnonalojen kulttuurialaa koskevista toimista.
  • Tilastoinnin ja sen luokittelun kattavuuden varmistaminen.
  • Dialogisesti osallistavan ja tietoperustaisen toimintatavan kehittäminen.
  • Kulttuurin ja taiteen jatkuvuuden varmistaminen.