Musiikintekijät -logo

Musiikintekijä Uutinen

Vamos 2019

Laululeirin rakenne on yksinkertainen. Kokoonnumme joka päivä kirjoittamaan yhdessä tai erikseen, ihan kuinka kullekin sopii. Klinikoimme päivittäin porukalla tuotoksiamme periaatteella ”kaikki auttavat kaikkia” ja simsalabim – hyviä lauluja syntyy!

Jokainen päivä päättyy kreetalaisen herkkupöydän äärelle hyvän seuran ja musiikin merkeissä. Teemme iltaisin retkiä vuoristoon, merelle ja kaupunkeihin. Tutustumme paikallisiin soittajiin ja Repetiko musiikkikultuuriin. Leirin primus motor ja yksi biisintekijöistä on Heikki Salo. Oppaana toimii legendaarinen Kreeta-tuntija Merja Tuominen-Gialitaki ja kreikkalaisina isäntinä Nikos ja Lola Frantzeskakis. Infoa saat osoitteesta vamos@heikkisalo.com

Etnogaalan voittajat on julkaistu

Palkitut kategorioittain:

Raatien perustelut alempana tiedotteella.

Risteys-palkinto
Kulttuuriyhdistämö Interkult, Helsinki
Voittajan valitsi Maailman musiikin keskus, joka luovutti palkinnoksi 2000 €:lla palveluitaan.

Vuoden artisti
Sväng, Suomi/Bulgaria
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa Muusikkojen liiton lahjoittamana 2000 €

Vuoden kansainvälistyjä
Tuuletar, pääkaupunkiseutu
Voittajan valitsi Music Finlandin asettama raati. Palkintona voittaja saa Music Finlandin kansainvälitysmispaketin.

Vuoden kansanmusiikkitekijä
Solju, Helsinki/Inari
Voittajan valitsi Suomen Musiikintekijöiden asettama raati. Palkinnoksi Suomen Musiikintekijät lahjoittivat voittajalle 2000 €.

Vuoden tanssintekijä
Kaari Martin, Helsinki
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa Suomen nuorisoseurojen lahjoittamana 1000 €.

Vuoden tulokas
Pauanne, Helsinki
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa Marjatta & Kaisa Oy:n viestintäpaketin.

Vuoden tuottaja
Kulttuuriosuuskunta Uulu, Tampere
Voittajan valitsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi voittaja saa mainostilaa Kansanmusiikki-lehteen Suomen Kansanmusiikkiliiton lahjoittamana sekä viestintäpaketin Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselta.

Vuoden tuottaja, kunniamaininta
Bafe’s Factory, Helsinki
Kunniamaininnan myönsi Etnogaalan raati. Palkinnoksi kunniamaininnasta Bafe’s Factory saa Tapani Kokon tekemän puuveistoksen Laulupuu.

Yleisradio striimasi gaalan ja se on nähtävillä Yle Areenassa: areena.yle.fi/1-50027364

Eri raatien jäsenet löytyvät netistä www.etnogaala.fi/info

Etnogaalan järjesti Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmä, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia, Marjatta & Kaisa (maetka), Muusikkojen liitto, Suomen kansanmusiikkiliitto, Musiikin Edistämissäätiö, Kalevalaseura, Maaseudun sivistysliitto sekä Suomalaisen kansantanssin ystävät (Kansallispukuvuokraamo).

Gaalan yhteydessä toteutettavan kansainvälisen-vierasohjelman tukijoita ovat lisäksi Helsinki Marketing, Itävallan Helsingin suurlähetystö, Music Estonia, Norjan Helsingin suurlähetystö, Saura Booking Agency, Suomen Benelux-instituutti ja Suomen Madridin-instituutti.

Raatien perustelut:

Risteys-palkinto:
Risteys-palkinnon voittajan toiminnassa monikulttuurisuus koetaan tavalliseksi asiaksi nykypäivän yhteiskunnassa. Toimija on pitkäjänteisesti, taiteen eri muotoja hyödyntäen luonut mahdollisuuksia erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamiselle. Koska yhä useammalla nuorella on nykyään maahanmuuttajatausta, on toiminta viime vuosien aikana keskittynyt yhä voimakkaammin lapsiin ja nuoriin. Vuonna 2000 perustetun yhdistyksen lähtökohtana on ollut tuoda Suomen sisäinen, jo olemassa oleva kansainvälisyys näkyväksi osaksi yhteiskuntaa. Yksi esimerkki yhdistyksen toiminnan tuloksista on monikulttuurinen naiskuoro Kassandra. Risteys-palkinnon saa Kulttuuriyhdistämö Interkult.

Vuoden kansainvälistyjä
The female a cappella quartet were chosen for the quality and originality of their music. They are drawing on Finnish traditions in a new and innovative way, but they were also selected because they are absolutely export ready. Indeed they’ve already performed in many countries in Europe (including Germany, Hungary and the UK) and as far as India and Japan. They’ve also had their song ‘Alku’ used in the fantasy TV megahit, Game of Thrones. Their management team and record label, Bafe’s Factory, are very active and effective in promoting their music. Tuuletar are a young band with great potential and we hope the Ethnogala’s Border Breaking award will help spread their name internationally.

Vuoden kansanmusiikkitekijä
Tämä yhtye luo musiikillaan taikapiirin, joka pysäyttää ajan ja kutsuu kuulijan mukaan matkalle; omaan pohjoiseen, omaan muistiin, omaan kieleen, esivanhempien maille ja huomiseen, josta emme vielä tiedä, aistimme vain kaukana nousevan tuulen… Tämä yhtye yhdistää perinnettä ja poppia, uutta ja vanhaa kulttuuria ja nivoo ainekset yhteen mielenkiintoisilla, yllättävillä ja visuaalisilla sovituksilla ja äänimaailmoillaan. Kaksi erilaista, taitavaa ja taianomaista ihmisääntä jatkavat ja kommentoivat toistensa tarinoita ja tuovat ne vastustamattomasti iholle, niin että kuulija ymmärtää sanoman, vaikkei aina ymmärtäisi kieltä. Tarttuvat melodiat yhdistettynä saamen kieleen ja rytmimusiikkiin luovat voittamattoman yhdistelmän ja lopputulos on maailmanluokan etnomusiikkia.  Nämä tarinat pakottavat muistamaan menneen, jotta huominen olisi mahdollinen.

Tämä yhtye, ja vuoden 2019 kansanmusiikkitekijä, on Solju.

Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijällä on omalakinen ja erityinen tyyli käsitellä tanssinlajinsa liikekieltä. Vuosien saatossa kokonainen tanssikulttuuri on taipunut tämän tekijän toimesta monitasoiseksi esittäväksi taiteeksi. Palkittavaa kuvataan usein sanoilla villi, arvaamaton, tyylikäs, anarginen ja sivistynyt. Skandinaavinen viileys ja pohjoismainen muotokieli kietoutuvat tämän kansainvälisesti tunnustetun taiteilijan käsittelyssä Andalusian lämpöä hehkuvaan tanssiperimään. Suomalaisesta flamencotaiteesta on tullut kansainvälinen käsite tämän tanssija-koreografin uraauurtavan näyttämöllisen kädenjäljen myötä. Hyvät naiset ja herrat yli kaksi vuosikymmentä komeaa tanssitaidetta a la vuoden tanssintekijä: Kaari Martin.

Vuoden artisti
Palkinto tulee mahtavasta, omintakeisesta musiikista ja yli 15 vuoden työstä. Sen muusikoilla on soittajanuraa monista muistakin kokoonpanoista, mutta poikkeuksellisen vahva ote juuri erääseen tiettyyn instrumenttiin, jonka ympärille yhtye on rakennettu. Kaikkien panos kuuluu sovituksissa, joissa riittää nyansseja herkuteltavaksi. Eräs jäsenistä on paneutunut soittimeen taiteellisen tohtorintutkinnon verran.

Tuo fyysistä kokoaan suurempi soitin on omiaan värisyttämään ilmoille suomalaista melankoliaa, erityisesti sota-ajan tuntoja, kuten yhtyeen tuorein, tangolle omistettu levy osoittaa. Leimallisesti suomalaisen ohjelmiston rinnalla on paljon muutakin bluesista Balkanin rytmeihin, ja omat sävellykset sulautuvat saumattomasti perinteisen materiaalin joukkoon. Näin on ollut jo ensimmäisestä levystä lähtien. Se ilmestyi vuonna 2005 ja sen nimi oli Sväng. Vuoden artistina palkitaan siis ainutlaatuisen omaleimainen ja oman instrumenttinsa hallinnassa täydellisen suvereeni huuliharppukvaretti Sväng.

Vuoden tulokas
Mitä tapahtuu, kun arkistonauhojen krahina ja vinkuna kohtaa hammond -urut, viulu sumutorvet  tai rammerdrum sormipianon? Joutuvatko vanhat uskomukset törmäyskurssille tämän päivän uskomusten kanssa?

Keitos tuottaa moniaistisen kokemuksen, joka lävistää useat aikatasot. Arkistojen kuningattaret ja kuninkaat heräväät eloon!

Vuoden tulokkaan muusikoilla on takanaan monenlaista kokemusta erilaisista musiikkigenreistä ja projekteista sekä rautainen ammattitaito. Muusikoille itselleenkin uudenlaisessa konseptissa asiat loksahtavat hienosti paikoilleen. Musiikista kuultaa ymmärrys ja kunnioitus vanhoja perinteentaitajia kohtaan, mutta ilman pölyttymisen vaaraa. Traditionaalista materiaalia käsitellään kantaaottavasti, hellästi ja huumorilla – tässä ajassa.

Liikku linnat, järkky järvet,
Vuoret vaskiset vapisi
jyskäissä Ukon jyrinän,
pauantehen pauhatessa (SKVR VII4)

Vuoden tulokas on PAUANNE

Vuoden tuottaja
Vuoden tuottaja on ansioitunut kansan- ja maailmanmusiikin koulutuksen kehittäjänä. Heidän pitkäjänteinen työnsä ja laaja-alainen kansanmusiikkikentän palvelu on auttanut heitä vakiinnuttamaan asemansa yhtenä maamme merkittävistä kansan- ja maailmanmusiikin koulutusta järjestävistä organisaatioista. Heidän toimintansa on valtakunnallista, ammattimaista ja mikä tärkeintä, heidän koulutuksensä lähtee siitä, että jokainen ihminen on musikaalinen.

Vuoden tuottaja on….Kulttuuriosuuskunta Uulu

Vuoden tuottaja – kunniamainintaTämän kokonaisuudessaan hyvin tasaväkisen kategorian voitosta taisteli kaksi tahoa, joista toiselle raati on päättänyt myöntää kunniamaininnan. Kunniamaininnan saajalle ojennetaan Tapani Kokon tekemä veistos nimeltään Laulupuu. Kunniamaininnan saaja on lyhyessä ajassa kiilannut tuottajakentän kärkitoimijoiden joukkoon. He asettavat tavoitteet korkealle ja hyvin määrätietoisella työllä pääsevät tavoitteisiinsa kerta toisensa jälkeen. Vuoden tuottaja kunniamaininnan sai Bafe’s Factory

Etnogaala oli osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
11.1. FolkForum-seminaari www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/folkforum
11.-12.1. Folklandia-risteily www.folklandia.fi
12.1. Folklandian jatkot, jossa mm. Folk Big Bandin levynjulkaisu-konsertti

Vuoden 2017 Etnogaalataltiointi: https://areena.yle.fi/1-4274960

Yksityisen kopioinnin hyvityksen nykytaso säilyy

Tekijöiden kannalta olennaista päätöstä edelsi usean kansanedustajan ja valiokunnan systemaattinen työ sekä tekijänoikeusjärjestöjen oma aktiivisuus.

Mikko Alatalo (kesk), Raija Vahasalo (kok) ja Pia Viitanen (sd) kokosivat ensimmäisenä puoluerajat ylittäneen budjettialoitteen, kun tieto hallituksen esityksestä leikata hyvitystä 11 miljoonasta eurosta 9 miljoonaan euroon saapui.

”Meillä oli vahva usko asian läpi menoon alusta asti. Hyvitysvarat ja niistä maksetut tuet ovat monimuotoiselle ja alueellisesti tavoittavalle kotimaiselle kulttuurille olennaisia. Valtion mittakaavassa pienellä investoinnilla saavutetaan suuri tuotto,” tiivistää asiaa vahvasti ajanut Kokoomuksen Raija Vahasalo.

Tuomo Puumalan (kesk) johtama sivistysvaliokunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran jo keväällä kehysbudjetin yhteydessä. Syksyn budjettikäsittelyn lähestyessä valiokunta valitsi yksityisen kopioinnin hyvityksen yhdeksi keskustelun painopistealueeksi.

”Sivistysvaliokunta on jo aiemmin todennut, että jos hyvityksen taso ei ole riittävä on asiaan palattava. Meille oli tärkeää puuttua paitsi hyvityksen suuruuteen myös järjestelmän kehitystarpeisiin,” sanoo Puumala. ”Yli ryhmärajojen tukea nauttivaa asiaa on ollut mukava edistää. Nyt on tärkeää, että uudistusprosessi toteutetaan valiokunnan linjaamassa aikataulussa, keskeisten sidosryhmien kanssa,” hän jatkaa.

Sivistysvaliokunnasta asia eteni Piia Viitasen (sd) johtaman valtiovarainvaliokunnan sivistysjaokseen, joka otti asiaan myönteisen kannan. Viitanen oli jo aikoinaan asiaa esittelevä ministeri, kun hyvitys päätettiin siirtää valtion budjettiin.

”Taiteilijat ja tekijät tarvitsevat toimeentulonsa ja arvostusta työlleen. Kohtuullinen korvaustaso on turvattava. Tämä tukee luovaa taloutta, jota on viisasta edistää ja antaa sille kasvun mahdollisuudet,” sanoo Viitanen.

Lopulta ratkaiseva päätös tehtiin valtiovarainvaliokunnassa. Puheenjohtaja Timo Kallin (kesk) sekä muiden hallituspuolueiden edustajien Timo Heinosen (kok) ja Matti Torvisen (sin) johdolla päätettiin esittää eduskunnalle määrärahaan lisää 2 miljoonaa euroa. Lisäksi valiokunta esitti pontena, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot huhtikuuhun 2019 mennessä. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin nykyisen budjettipohjaisen järjestelmän uudistamistyö vuonna 2019 alkavalla hallituskaudella.

”On tekijöiden kannalta olennaista, että budjettipohjasta järjestelmää päivitetään vastaamaan digitaalisen ajan vaatimuksia kohtuullisesta korvauksesta. Uudelle hallitukselle jää siis tehtävää,” tiivistää Timo Heinonen.

Mukana vaikuttamistyössä olleet järjestöt kiittävät eduskuntaa lämpimästi viisaasta päätöksestä.

”Tekijöiden kannalta on hienoa, että jokaisesta puolueesta löytyy rohkeita luovan talouden puolestapuhujia. Lisäksi vaikuttamistyö oli upea taidonnäyte järjestöjen yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa,” toteaa Mesin toimitusjohtaja Hannu Saha.

Vaikuttamistyössä mukana olivat

Musiikin edistämissäätiö MES
AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry
Kopiosto ry
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry
Lyhty – Luovan työn tekijät ja yrittäjät -verkosto, ml. esimerkiksi Forum Artis – Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry, visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry., Suomen elokuvatoimistojen liitto ry

Olli Virtaperkolle ja Saara-Sofia Sirénille Teoston Vuoden kulttuurikummipari -tunnustus

”Virtaperko ja Sirén ovat toimineet sillanrakentajina kotimaisen musiikkialan sekä politiikan kentän välillä. Kulttuurikummitoiminnan tavoitteena onkin luoda luonteva keskusteluyhteys päättäjien ja musiikin ammattilaisten välille sekä kehittää musiikintekijöiden ja suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä. Säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille ajankohtaisia aiheita ovat tänä vuonna olleet Teosto-tulojen verotus ja EU:n tekijänoikeusuudistus”, kertoi Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen Helsingin Musiikkitalossa pidetyssä tilaisuudessa.

Olli Virtaperko on toiminut Teoston kulttuurikummina vuodesta 2011. Hänen ja Saara-Sofia Sirénin yhteistyö sai alkunsa syksyllä 2016 Turun Musiikkijuhlien avajaiskonsertin yhteydessä käydyistä keskusteluista, jotka sittemmin ovat jatkuneet Teoston kulttuurikummiprojektin puitteissa. Heidän keskustelujensa ytimessä ovat yhtäältä olleet tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset, mutta toisaalta myös kulttuuriin, taiteen ja politiikan suhteet laajemmin.

”Yhteistyö Saara-Sofian kanssa on ollut antoisaa ja vuorovaikutteista. Olen kulttuurikummina pyrkinyt tarjoamaan näköaloja säveltäjänä ja ammattitaiteilijana toimimiseen sekä työn erityispiirteisiin ja vaatimuksiin, ja vastineeksi keskustelumme ovat täsmentäneet ja syventäneet ymmärrystäni politiikan ammattilaisen työstä. Molemminpuolinen kiinnostus toisen osaamiseen ja työhön on ollut kiitollinen lähtökohta keskusteluille”, Olli Virtaperko sanoi.

”Teoston kulttuurikummitoiminta on hieno esimerkki siitä, miten häivytetään raja-aitoja, tuodaan ihmisiä yhteen ja haetaan yhdessä kulmaa johonkin ajankohtaiseen asiaan. Ollin kanssa olemme puhuneet tekijänoikeuksiin liittyvistä teemoista, jotka ovat monimutkaisia, mutta kun niitä perkaa yhdessä musiikintekijän kanssa, niin asioista saa selkoa. Toivon että hyvä yhteistyö Ollin kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa”, kuvaili Saara-Sofia Sirén.

SILTA MUSIIKINTEKIJÖIDEN JA PÄÄTTÄJIEN VÄLILLE

Teoston tavoitteena on edistää säveltäjien, sanoittajien, musiikkikustantajien ja alan menestymismahdollisuuksia. Kulttuurikummien avulla kansanedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovan alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeen aikana useat kansanedustajat sekä suomalaiset mepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.

Timo Hietala ehdokkaana pohjoismaisen Harpa-elokuvamusiikkisävellyspalkinnon saajaksi

Lisätietoa Nordic Film Music Days

 

​Timo Hietala’s score to the feature film Suomen hauskin mies ((Laugh or Die) is an example of masterful craftmanship, it is timeless and elegant music that provides the mood for an excellent film. Music is only there when needed but then it truly speaks. The usual traps of sentimentality and too much emotial underlining are carefully avoided. Instrument colors are there to support the story at all times, like the bassoon enforcing the role of a rare double reed instrument on screen. Timo’s score is much like the movie, based on a great script and solid actor performance. Music is written with authority and performed beautifully. This movie and its score prove that quality and good storytelling never get old.
TIMO HIETALA (born 1960) is a professional and critically acclaimed composer, arranger and musician from Helsinki Finland.
His wide career contains a vast amount of productions in all medias and orchestras.
He is mostly known for his works with over 60 films; feature, documentary and TV.Hietala has been nominated six times for JUSSI award, winning twice. In 2016 he won the Grand Score Award in Berlin and has also received nominations for Deutsche Film Preis 2011 and Nordic Film Composers Award 2011.
Films with his music have won prizes like IDFA main prize 2015 and British Documentary Award ”Grierson Award” for best international documentary 2013 etc.

Alongside Hietala’s film scores he has worked successfully with drama music in theaters and radio. Especially his music and soundworks in the Finnish National Theatre has been a great success among audiences and critics. His opera Ihmepoika A / Wonder boy A won the YAM Award for Best Opera in 2017.

Hietala is also known for his compositions and arrangements for symphony orchestras and has commissioned scores by Ensemble Intercontemporain Paris, Finnish Radio Symphony Orchestra, Helsinki Philharmonic Orchestra and UMO-Jazz Orchestra, BBC London Proms, to name a few.
Hietala has worked with the best Finnish conductors, classical and jazz instrumentalists and opera singers during his career and has his own group HumppAvanti inside the Avanti Chamber Orchestra originally founded by Esa-Pekka Salonen, Magnus Lindberg and Jukka-Pekka Saraste.

​In his works Hietala creatively combines different music genres; concert-, jazz-,improvisational-, ethnic-, rock- and electronic music, and is therefore held as the ”musical freethinker & maker” in the Finnish music scene.

Elixia-jäsenedut

Elixia-jäsenedut

1. Elixian jäsenyys -15%

Liity nyt Elixian jäseneksi ja saat Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuna 15% alennuksen kuukausiveloituksestasi!

  • Käytä etukoodia liittymistilanteessa saadaksesi edun käyttöösi. Saat etukoodin pyytämällä: toimisto (@) musiikintekijat.fi
  • Edun saat myös, vaikka olisit jo Elixian jäsen. Ota tällöin yhteyttä Elixian asiakaspalveluun ja ilmoita etukoodi, niin alennus liitetään jäsenyyteesi
  • Jäsenyyden minimihinta on 36-39 euroa/kk (riippuvainen asuinalueestasi). Minimihinta tarkoittaa, että kuukausittainen jäsenmaksu ei voi olla ko. summan alle alennuksillakaan
  • Elixia Base ei kuulu alennukseen
  • Elixian jäsenetuihin kuuluu myös Online training-palvelu, joka mahdollistaa opastetun urheilun missä ja milloin vain. Tämän saat käyttöösi myös ilman Elixian jäsenyyttä.

2. Elixian Online Training -palvelut ilmaiseksi ja ilman Elixian jäsenyyttä

Jos et halua liittyä Elixian jäseneksi, saat silti Musiikintekijöiden jäsenenä käyttää ilmaiseksi Elixian Online Training -palvelua, jonka avulla voit urheilla opastettuna missä ja milloin vain.

Huom! Kirjautuminen onnistuu vain alla olevasta linkistä, ei suoraan kotisivulta. Voit tallentaa linkin suosikkeihisi, jotta pääset siihen jatkossa käsiksi suoraan.

Kirjaudu tästä Online Training -palveluun.

Täytä lomakkeeseen seuraavat tiedot:
  • Nimi
  • Puhelinnumero (+358)
  • Sähköposti
  • Työnantaja (eli Suomen Musiikintekijät ry)
  • Kaupunki
Ruksaa lopuksi vielä käyttöehdot hyväksytyksi. Palvelu on käyttövalmis!

 

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Hakijoita oli 237 kpl. 27 apurahaa, suuruudeltaan 1.000 – 2.000 euroa myönnettiin mm. seuraaville.

 Merita Berg, Esa Eloranta, Pauli Hanhiniemi, Heimo Hatakka, Antti Hermaja, Suvi Isotalo, Jukka Itkonen, Timo Kiiskinen, Maritta Kuula, Jooel Laakkonen, Maija Lehtinen, John-Peter Lemström, Tuomas Logrén, Hilkka Louhivuori, Matti Pitkänen Sofi Meronen, Iisa Pajula, Mari Rantasila, Jussi Rasinkangas, Rasmus Soini, Aki Rissanen, Fanni Sjöholm, Jere Valkonen, Piia Viitanen.

Apurahoina jaettu summa 51.500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin UMO Jazz Orchestran taiteelliselle tiimille

Uuden Musiikin Orkesteri UMO on Suomen ainoa täyspäiväinen ja julkisrahoitteinen jazzmusiikkia esittävä yhtye. UMO:a on viime aikoina vaivanneet taloudelliset haasteet. Tästä huolimatta UMO on kuitenkin tarjonnut yleisölle jatkuvasti vaihtelevia, monipuolisia ja korkealaatuisia konserttielämyksiä. Lisäksi muusikoiden sekä säveltäjien näkökulmasta UMO:n koulutuksellinen ja työllistävä asema on ollut merkittävä jo vuosikymmenien ajan.

”llman UMO:n kaltaista opinahjoa olisi suomalaisen jazzmuusikkouden yleinen taso eittämättä tuntuvasti heikompi”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, säveltäjä Pessi Levanto. Hän täsmentää, että vaikka taloudellisiin haasteisiin on toistaiseksi löytynyt ratkaisu, on huomionosoitus tarpeen.

”Kiitos UMO:lle, jonka ainutlaatuinen asema suomalaisena jazzmusiikin instituutiona ja opinahjona on merkittävä. Kunnioitamme myös sitä sitkeyttä, jolla orkesterilaiset ovat vaikeuksista huolimatta jatkaneet inspiroitunutta yleisötyötä ja jazzperinteen vaalimista”, Levanto sanoo.

”UMO:n taiteellinen tiimi on otettu kunniamaininnasta.

”Saamamme kunniamaininta tuntuu erityisen hyvältä juuri nyt, koska jo jonkin aikaa jatkunut epävarmuuden tila UMO:n tulevaisuudesta on asettanut haasteita taiteellisen sisällön laadukkaalle toteutumiselle. Hankalista ajoista huolimatta olemme tässä nähtävästi onnistuneet, mutta emme pelkästään suunnittelijoina vaan koko UMO-organisaationa”, toteaa UMO Jazz Orchestran taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen. Kiitos kuuluu hänen mukaansa myös muusikoille ja musiikintekijöille.

”Haluamme erityisesti kiittää kaikkia UMOlle musiikkia säveltäneitä ja sovittaneita taiteilijoita. Loppujen lopuksihan musiikin henkeen ja toteutumiseen eniten vaikuttavat muusikoiden luovuus ja heidän yhteissoittonsa, mutta myös heille kirjoitetun musiikin laatu ja taiteellinen syvyys”, toteaa UMO Jazz Orchestran taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.


Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi

Lisätietoja

Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8999

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Apocalyptica Agencylle

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin tänään Apocalyptica Agency Oy:lle pitkäjänteisestä panostuksesta suomalaisen musiikin vientiin sekä uraauurtavista ja genrerajoja ylittävistä avauksista. Palkinnon ojensi elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.

Tänä vuonna neljättä kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa ja osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Vuonna 1993 aloittanut Apocalyptica (nykykokoonpanossaan Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso, Paavo Lötjönen ja Mikko Sirén) on tehnyt vaikuttavaa kansainvälistä uraa rockin, metallin ja klassisen musiikin välimaastossa jo kolmella eri vuosikymmenellä. Apocalyptican debyyttilevy Plays Metallica by Four Cellos julkaistiin vuonna 1996 ja tähän päivään mennessä se on myynyt maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta. Levyn 20-vuotisjuhlan kunniaksi tehty kiertue käsitti yli 170 konserttia.

Alkujaan Metallica-yhtyeen kappaleiden selloversioinneista tunnetuksi tullut yhtye alkoi jo toisella albumillaan esittää omia sävellyksiään. Apocalyptican 22-vuotisen olemassaolon aikana sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kappaletta ja se on soittanut yli tuhat konserttia ympäri maailman. Lisäksi Apocalyptica on vuosien varrella kiertänyt Avanti!-orkesterin kanssa, tehnyt lukuisia tilaustöitä kuten Indigo-oopperan Suomen Kansallisoopperalle, Richard Wagner -juhlakonsertin Wagner Reloaded yhdessä koreografi Gregor Seyffertin kanssa sekä säveltänyt musiikkia elokuviin, peleihin ja muihin projekteihin. Apocalyptican albumeilla on kuultu vierailevia laulajia ja muusikkoja rockyhtyeistä kuten Slipknot, Rammstein, Slayer ja Sepultura.

Apocalyptica pitää musiikillisen rimansa korkealla vuosikymmenestä toiseen luoden nousujohteista kansainvälistä uraa sellaisessa genrejen risteyskohdassa, johon ei ole olemassa ennalta määritettyjä askelmerkkejä. Yhtye pitää myös lähes koko liiketoimintansa omissa käsissään: Apocalyptican omien yritysten liiketoimintoihin kuuluvat esimerkiksi agentuuri, musiikin kustantaminen ja fanituotteiden myynti.

Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon valinneen raadin jäsen, Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi perustelee palkittavan valintaa seuraavasti:

”Apocalyptica on urallaan ollut edelläkävijä, raikas rajojen rikkoja sekä avarakatseinen sillanrakentaja. Musiikin eri lajityypit eivät ole rajoittaneet vaan innoittaneet heitä. Mukanaan maailman lavoille Apocalyptica on vienyt sekä rockin että klassisen musiikin artisteja. Sellorockin kokoava voima on ollut paitsi parasta musiikkivientiä, myös genrerajat ylittävää kollegiaalisuutta.”

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Heidi Aho (TPS), Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tomi Korhonen (Business Finland), Liisa Lundelin-Nuortio (työ- ja elinkeinoministeriö), Lilli Paasikivi (Suomen Kansallisooppera), Kaisa Rönkkö (Music Finland),Tuomo Tähtinen (Fullsteam Agency) ja Merja Ylä-Anttila (Yleisradio).

 

Kuvaaja: Julius Töyrylä