Musiikintekijä Uutinen

Top 20 Future Hitmakers -kurssin haku on avoinna!

Kenelle kurssi on tarkoitettu?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia musiikin tekijöitä, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä. Kurssi soveltuu myös tekijöille, jotka ovat jo osittain musiikkialalla tai menestyksen kynnyksellä.

Rohkaisemme hakemaan kaikkia sukupuoleen, kansalaisuuteen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Arvostamme kaikkia tasapuolisesti ja tuemme monimuotoisuutta myös kurssilaisia valitessa. Oleellista on hakijan halu tehdä musiikin tekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille.

Hakijan eduksi katsotaan co-write -kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä.

Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17–30-vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle, mutta myös muun ikäiset voivat hakea mukaan.

Kurssi järjestetään pääosin suomeksi ja useat luennoitsijat ovat suomenkielisiä, mutta tuemme mielellämme myös niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Olisi kuitenkin hyvä, jos ymmärrät suomea sen verran, että luentoja on mahdollista seurata.

Mitä kurssilla tehdään?

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa, niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-tiimeissä. Jokaisella kurssikerralla jaetaan liidit, joiden pohjalta tiimin tulee tuottaa demo seuraavaan kurssikertaan mennessä. Kurssilaiset saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät päivän aikana co-write-tiimissä biisin.

Kurssilla korostuu myös tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

Vuoden 2025 kurssin aikataulu

Future Hitmakers koostuu noin seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta.

  • Kurssi järjestetään seuraavan kerran tammi-toukokuussa 2025
  • Haku vuoden 2025 kurssille aukeaa tiistaina 1.10.2024 ja päättyy sunnuntaina 3.11. klo 23.59.
  • Valinnat seuraavalle kurssille tehdään joulukuun 2024 aikana. Kaikkiin hakemuksen lähettäneisiin ollaan yhteydessä riippumatta siitä, mikä haun lopputulos on.
  • Osallistuminen edellyttää sitoutumista läsnä pidettävien kurssikertojen lisäksi myös co-write-työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla kevään aikana. Ethän hae mukaan, ellet halua sitoutua kurssiin.
  • Kurssi on osallistujille maksuton. Mahdolliset matka- ja majoituskulut kurssilaisten on kustannettava itse.

Sijainti

  • Kurssipäivät pidetään pääosin musiikkijärjestöjen toimitiloissa osoitteessa Musiikin Satama, Keilasatama 2 A, 02150 Espoo (Keilaniemen metroaseman vieressä).

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoa Teoston sivuilta!

 

Sakset seis! -kampanja kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024 – Osallistu mukaan!

Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä järjestävät Sakset seis! -kampanjan kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024. Kampanja koostuu Suuresta kulttuuriadressista ja sen luovutustilaisuudesta.

Adressi julkistetaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta. Päivä on myös kansainvälinen säätiöiden päivä. Allekirjoitusten keruu jatkuu 4.12. saakka ja adressi luovutetaan päättäjille Helsingissä 5.12 suuressa mielenilmauksessa, josta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Allekirjoita adressi

Kampanja kutsuu kaikki taiteen ja kulttuurin yleisöt ja tekijät mukaan allekirjoittamaan adressin. Adressin voi allekirjoittaa kuka tahansa yksityishenkilö adressit.com-palvelussa osoitteessa https://www.adressit.com/sakset_seis.

Lisätietoa kampanjasta

Forum Artis ry:n jäseninä on 20 valtakunnallista taiteilijajärjestöä, jotka edustavat laajasti taiteen kenttää. Jäsenjärjestöjensä kautta Forum Artis ry edustaa noin 23 000 suomalaista ammattitaiteilijaa. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Jätä kehu kollegalle ja osallistu Kehuja ketjukirjeenä -kampanjaan!

Kenelle musiikkialan kollegalle haluat osoittaa arvostusta tai kannustusta? Jätä kehu kollegalle osoitteessa kehujaketjukirjeena.com!

Toisten vähättely ja aliarviointi ovat valitettavan yleisiä kokemuksia musiikkialalla. Tämä estää luovuuden kukoistamista ja voi heikentää ammatillista ilmapiiriä.

Kehuja ketjukirjeenä on kampanja, joka haastaa alan toimijat muuttamaan tilannetta ja tuomaan positiivisuuden esiin jakamalla arvostusta kollegoille. Kampanjan pääviesti on selkeä: dissauksen sijaan kehut ja kannustus rakentava ympäristön, jossa jokainen voi loistaa. 

Tule mukaan tekemään kampanjaa ja kirjoita kollegallesi kehu täällä. Kaikki asialliset kehut julkaistaan Music x Media -tapahtuman aikana 2.10, jolloin aiheesta keskustellaan Teoston ja Musamimmien päivän työryhmän järjestämässä paneelikeskustelussa. Kehun voi jättää myös nimettömästi.

Kehuja ketjukirjeenä -kampanjan järjestäjinä toimivat yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikintekijät ja Musamimmien päivän työryhmä.

Jätä kehu kollegalle

Muista myös lipputarjous!

Suomen Musiikintekijät tukee jäsentensä osallistumista Music x Media -tapahtumaan maksamalla osan lippuhinnasta!

Suomen Musiikintekijöiden jäsenten erikoishinnat:

Yhden päivän lippu 75 euroa + alv

Kahden päivän lippu 130 euroa + alv

Kolmen päivän lippu 160 euroa + alv

Lisätiedot ja ohjeet löydät tältä sivulta. 

Teemoina henkinen hyvinvointi ja algoritmitalous – tutustu Musiikintekijöiden Music x Media -ohjelmaan

Suomen Musiikintekijät on mukana Music x Media -tapahtumassa

Torstaina 3.10. – Musiikintekijöiden tunti: Ketkä pärjäävät algoritmitaloudessa?

Torstaina tapahtumassa järjestetään paneelikeskustelu ”Musiikintekijöiden tunti: Ketkä pärjäävät algoritmitaloudessa?”Algoritmit ovat nousseet musiikin uusiksi portinvartijoiksi ja käyttävät suurta valtaa siinä, mitä musiikkia kuulemme. Keskustelussa pohditaan, millä pelisäännöillä musiikintekijät luovivat tässä algoritmimaailmassa, miten musiikkiaan voi saada esille ja voiko algoritmeihin itse vaikuttaa.

Keskustelun alustaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi, joka on käsitellyt aihetta myös blogissaan ”Mitä biisintekijä tienaa?”. Keskustelua moderoi musiikintekijä Annukka Montonen, ja mukana keskustelemassa ovat musiikintekijät Eva Louhivuori ja Daniel ”The Second Level” Helenius.

Tarkempi kellonaika ilmoitetaan tapahtuman sivuilla myöhemmin.

Perjantaina 4.10. – Henkiseen hyvinvointiin panostaminen voisi olla myös kilpailuvaltti

Perjantaina keskustellaan luovien alojen tekijöiden hyvinvoinnista paneelikeskustelussa ”Henkiseen hyvinvointiin panostaminen voisi olla myös kilpailuvaltti”. Luovat alat sisältävät monia kuormittavia erityispiirteitä, kuten kovan kilpailun, nopeat muutokset ja työn arvostuksen mittaamisen usein muilla kuin taiteellisilla perusteilla. Paneelissa käsitellään, miten henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta voisi tulla alan sääntö poikkeuksen sijaan.

Keskustelua moderoi Sauli Vuoti, joka on syöpätautien professori, puheenjohtaja, terapeutti ja musiikintekijä. Paneelissa ovat mukana psykologi ja psykoterapeutti Laura Vallgren, Universal Music Finlandin marketing manager ja label manager Meri Timgren, Fried Music / FRD Recordsin Karoliina Jaakkola sekä laulaja ja musiikintekijä Aki Tykki.

Tarkempi kellonaika ilmoitetaan tapahtuman sivuilla myöhemmin.

Lauantaina 5.10. – Fresh! by Music x Media -tapahtuma, Musiikkiala esittäytyy

Lauantaina nuoret musiikkialasta kiinnostuneet saavat mahdollisuuden tutustua alaan Fresh! by Music x Media -tapahtumassa. Tämä noin 16–29-vuotiaille suunnattu teemapäivä tarjoaa monipuolista sisältöä muun muassa musiikintekijyydestä, artistiudesta, sisällöntuotannosta sekä tapahtumien ja levy-yhtiöiden toiminnasta. Päivän tavoitteena on luoda kohtaamisia alan nykyisten ja tulevien tekijöiden välille sekä tarjota tietoa, inspiraatiota ja uusia mahdollisuuksia.

Suomen Musiikintekijät ry on mukana ohjelmaosuudessa nimeltä ”Musiikkiala esittäytyy”

Tapahtumaan osallistuminen on ilmaista, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Suomen Musiikintekijät tukee jäsentensä osallistumista Music x Media -tapahtumaan maksamalla osan lippuhinnasta!

Suomen Musiikintekijöiden jäsenten erikoishinnat:

Yhden päivän lippu 75 euroa + alv

Kahden päivän lippu 130 euroa + alv

Kolmen päivän lippu 160 euroa + alv

Ohjeet:

  • Erikoishinnat ovat voimassa 30.9.2024 saakka, jonka jälkeen hinta nousee, joten ole nopea!
  • Lippuja on myynnissä rajoitetusti
  • Jäsenyys tarkastetaan
  • Lunasta erikoishintaiset Music x Media liput rekisteröitymällä täällä: https://www.tiketti.fi/music-x-media-2024-rekisteroityminen-akkreditointi/1968306
  • Täytä rekisteröintilomake normaalisti (yhteyshenkilö on se, jolle vahvistus tulee).
  • Kohtaan ”kumppanikoodi” täytä koodi c-Musiikintekijät-love-24
  • Kohdan ”kumppanikoodin lisätiedot” voi jättää tyhjäksi.
  • Kumppanikoodia käyttäessä alennetut liput ilmestyvät listan ylimmäiseksi.
  • Suorita rekisteröinti loppuun ja valitse maksutapa.

Lue lisää www.musicmedia.fi. Kaikki seminaaripassit sisältävät myös pääsyn Lost In Music -showcase-festivaalin keikoille ympäri Tamperetta voimassaolopäivinään. Lue lisää tapahtumasta www.lostinmusic.fi

Lisätiedot: info@musicmedia.fi

Kulttuuritilastoja uhkaava alasajo tekisi alasta näkymättömän

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime viikkoina saaneet ansaitusti paljon julkisuutta. Kannanotoissa kulttuurin arvoa on perusteltu niin työllisyydellä, yleisömäärillä kuin talous- ja hyvinvointivaikutuksilla. Monet näistä kulttuurin vaikuttavuutta todentavista luvuista perustuvat Tilastokeskuksen ja alan organisaatioiden tuottamaan tietopohjaan.

Nyt myös tätä tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ehdotus säästötoimenpiteistä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.

Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.

Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme, ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja.

Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta.

Demokraattisessa yhteiskunnassa niin päättäjien, kansalaisten kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Kulttuuritilaston tiedot ovatkin saatavilla päivittyvästä taulukkopalvelusta. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Tilastojen nykytilasta ja lakkautusten seurauksista kirjoittaa hyvin Maarit Jaakkola Kulttuurintutkimus-lehdessä (2/2024).

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina.

Tilastotuotannon muutosten osalta Tilastokeskus arvioi säästöjen suuruusluokaksi 400 000 euroa vuosittain. Onko jo valmiiksi rahoitusleikkausten heikentämän toimialan tietopohjan rapauttaminen säästön arvoista? Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista.

Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.

Allekirjoittajat

  • Frame Contemporary Art Finland
  • Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus
  • Finland Festivals
  • Gramex
  • LiveFIN
  • Music Finland
  • Ornamo
  • Suomen elokuvasäätiö
  • Suomen Kirjailijaliitto
  • Suomen Sinfoniaorkesterit
  • Suomen Musiikkikustantajat
  • Suomen Musiikintekijät
  • Suomen Säveltäjät
  • Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto
  • Teatterin tiedotuskeskus TINFO

Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista on auki 20.9.2024 kello 15:een saakka. Linkki lausuntopalveluun: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a776ad5c-5542-48ce-b168-59189e9df1dc

Tilaa nyt Pedro-kirja jäsenetuhintaan

Koko kansan rakastama kulttuurin moniottelija kertoo tarinansa.

Pedro Hietanen (1949-2023) oli suomalaisen musiikkielämän ja viihteen kameleontti, joka yli puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana näkyi ja kuului lähes kaikkialla.

​Läpimurto tapahtui 1970-luvulla, kun hän soitti Pepe Willbergin yhtyeessä ja kiersi maailmalla Wigwamin kosketinsoittajana. Tuolloin käynnistyi myös pitkä yhteistyö M.A. Nummisen kanssa. Kaksikko esiintyi lastenohjelmissa Gommina ja Pommina, kissana ja jäniksenä.

Pedro Hietasella on ollut ainutlaatuinen näköalapaikka viihteen huipulla. Pitkään harkittuaan hän kertoi hillittömät tarinansa ja syvät mietteensä kokeneelle musiikkitoimittaja Janne Flinkkilälle.

Tilaa kirja jäsenetuhintaan 25,00 € ( + postikulut) (norm. 39,40€ + postikulut)

  • Saat alennuskoodin kirjautumalla Musiikintekijöiden verkkosivuille sisälle kohdasta jäsenetukoodit. Voit myös pyytää koodin toimistolta toimisto@musiikintekijat.fi
  • Otavan verkkokauppa
  • Alennuskoodi on voimassa 1.9.2024- 30.11.2024

Timanttei on Vuoden Biisi

Suomen Musiikkikustantajien vuotuinen Palkintogaala palkitsi alan parhaimmistoa Helsingin Valkoisessa Salissa torstaina 5.9.2024. Palkintoja jaettiin yhteensä kuudessa eri kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden genrevapaa kategoria, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä suurimuotoisissa ja pienimuotoisissa teoksissa sekä Vuoden läpimurto. Lisäksi gaalassa ojennettiin Nuoren tekijän stipendi, Vuoden raportoija -palkinto ja Kunniapalkinto.

Vuoden biisinä palkintogaalassa palkittiin kuluneen vuoden isoin hitti, Mirellan uran toinen single Timanttei. Biisi on striimannut lähes 30 miljoonaa ja pitänyt hallussaan Spotifyn ykkössijaa 48 päivää sekä radiolistojen ykkössijaa yhteensä neljä viikkoa. Kappaleen musiikkivideota on katsottu YouTubessa yli neljä miljoonaa kertaa. HMC Publishingin kustantaman ja Universal Musicin julkaiseman kappaleen ovat Mirellan kanssa tehneet Ilon Adlercreutz sekä gaalassa myös palkitut Emma Johansson ja Kim Mannila.

”Timanttei on ehdottomasti vuoden merkkitapauksia. Vaikka biisi on ilmestymisestään lähtien soinut kaikkialla koko ajan, siihen on mahdoton kyllästyä. Yksinkertaisuudessaan täydellinen pop-kappale, joka on biisin nimensä mukaisesti täyttä timanttia”, raati perustelee.

Vuoden kevyen musiikin tekijä ja Vuoden Läpimurto -palkinnot ojennettiin tuottaja Kim Mannilalle. Mannila on ollut tuottamassa Mirellan Timanttei -läpimurtohittiä. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Isac Elliotin ja Averagekidluken kanssa. Raati nosti perusteluissaan esiin Mannilan näkemyksellisen ja ajan hermolla olevan ammattitaidon:
”Hänen nuori ikänsä yhdistettynä hänen saavutuksiinsa lupailee suuria asioita tulevaisuudelle. On ilo päästä näkemään, millaisia yllätyksiä Mannilan musiikintekijyys vielä tuottaa.” 
Kim Mannila työskentelee uusien artistien ja tuoreiden nimien kanssa osana uusien musiikintekijöiden aaltoa. Hän luo musiikkia, joka kuulostaa ajankohtaiselta ja kestää myös kansainvälistä vertailua. Mannilasta povataankin yhtä tulevaisuuden menestyneintä tekijää:
”Timanttei-kappale on hyvä esimerkki, miten kotimainen pop-musiikki löytää uuden sukupolven, mutta sen ottaa omakseen myös koko muu kansa.” 

Vuoden genrevapaa -kategoriassa voiton vei Hannu Saha & Pakasteetalbumillaan Taas kerran, äkkiä. Albumi on yhdistelmä kansanmusiikin kerrontaa, hypnoottista poljentoa ja ambientmaisia äänikuvia. Kustantajana on toiminut Bafe’s Factory.

”Tämä albumi totisesti väistää kaikki tunnetut genret ja soi – tai särisee ja ääntelee aivan omilla ehdoillaan. Sen äänimaailma on ajaton, mutta myös ajankohtainen. Teos ojentaa kuulijalle vastuun tulkintojen tekemisestä, vaikka kappaleiden nimet antavatkin niille mahdollisia raameja. Kiinnostava ja vapaa teos!”, raati kommentoi.

Vuoden vientiteko -palkinnolla palkittiin Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn Reconnaissance menestys.
Helsingin kamarikuoro ja kamariyhtye Uusinta Ensemble vastaanottivat Kaija Saariahon kyseisestä teoskokonaisuudesta Parhaan kuoroesityksen Grammy-palkinnon helmikuussa.
Edesmennyt säveltäjä Kaija Saariaho kuuluu maailman arvostetuimpien säveltäjien joukkoon ja hänen teoksiaan esitetään aktiivisesti ympäri maailmaa. Saariahon kustantajat Chester Music ja Edition Wilhelm Hansen (nyk. Wise Music Group) ovat osaltaan olleet mahdollistamassa hänen tuotantonsa kansainvälistä menestystä.
Vuoden vientiteko -palkinnon nouti Kaija Saariahon poika Aleksi Barrière.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -kategoriassa suurimuotoisten teosten osalta palkittiin kanadalaissuomalainen säveltäjä Matthew Whittall teoksestaan Joy uruille ja orkesterille ja pienimuotoisten teosten osalta Lotta Wennäkoski teoksestaan Flickereth for string quartet. Molempien teosten kustantajana toimi Fennica Gehrman.

Nuoren tekijän stipendi ojennettiin laulaja ja biisintekijä Emma Johanssonille, joka on tullut tunnetuksi Emma & Matilda -duosta, mutta on ollut myös hittien kuten Mirellan Timanttei ja ABREUn Sulle tehty -biisien takana.

Tämän vuoden Kunniapalkinnolla palkittiin Aulis Sallinen, joka on kansainvälisesti arvostetuimpia oopperamusiikin säveltäjiämme. Yksi Sallisen tunnetuimmista teoksista on suomalaisen oopperabuumin käynnistänyt Ratsumies (1975), jonka libreton on kirjoittanut Paavo Haavikko. Punainen viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, on puolestaan esitetty hyvin menestyksekkäästi muun muassa New Yorkissa, ja Kullervo kantaesitettiin Los Angelesissa. Kuningas lähtee Ranskaan, jonka libretosta vastasi Paavo Haavikko, oli Suomen Kansallisoopperan ja Lontoon Covent Gardenin yhteistilaus. Sallisen teosluetteloon kuuluu myös huomattava määrä kamarimusiikkia, orkesteriteoksia, konserttoja ja kahdeksan sinfoniaa. Sallinen on säveltämisen lisäksi opettanut Sibelius-Akatemiassa ja toiminut Radion sinfoniaorkesterin intendenttinä.

Palkintogaalan yhteydessä luovutettiin myös Teoston Vuoden raportoija -palkinto, joka ojennettiin Heidi Pakariselle. Kyseinen tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden oikeudenomistajille.

Palkintojen taustalla raadit ja yhdistyksen hallitus 
Ehdokkaat valitsivat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättivät kutsuraadit. Poikkeuksena tästä olivat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko- ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päätti yhdistyksen hallitus.

Suomen Musiikkikustantajien palkintojen tavoitteena on nostaa esiin yksittäisiä kustannettuja teoksia ja tekijöitä, sekä edistää musiikkikustantamisen tunnettuutta ja arvostusta.

Gaalassa esiintyivät rap-kollektiivi Bämä, harmonikansoittaja Perttula ja sähkökantelisti Eija Kankaanranta. Ohjelman juonsi Mikko Silvennoinen.

Voittajat:
Vuoden läpimurto 2024: Kim Mannila (HMC Publishing)
Vuoden vientiteko 2024: Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn Reconnaissance menestys
Vuoden nuoren tekijän stipendi 2024: Emma Johansson (HMC Publishing)
Vuoden taidemusiikin säveltäjä 2024
SUURIMUOTOISET TEOKSET: Matthew Whittall (Fennica Gehrman) – Joy uruille ja orkesterille
PIENIMUOTOISET TEOKSET: Lotta Wennäkoski (Fennica Gehrman): Flickereth for string quartet
Vuoden kevyen musiikin tekijä 2024: Kim Mannila (HMC Publishing)
Vuoden genrevapaa kategoria 2024: Taas kerran, äkkiä -albumi: Hannu Saha & Pakasteet (Bafe´s Factory)
Vuoden biisi 2024: Mirella: Timanttei. Säv. ja san. Ilon Adlercreutz, Kim Mannila, Emma Johansson, Mirella Roininen. Kust. HMC Publishing
Kunniapalkinto 2024: Aulis Sallinen
Vuoden raportoija 2024: Heidi Pakarinen

Vuoden raportoija -palkinto Heidi Pakariselle

Heidi Pakarinen on esiintynyt jo kymmeniä vuosia. Vuonna 2013 hän voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailun ja ensimmäinen sooloalbumi ilmestyi vuonna 2014. Laulaminen on ollut päätyö tangokuningattareksi kruunaamisesta lähtien.

”Vuodessa tulee tehtyä 140-160 keikkaa erilaisissa tapahtumissa. Esiinnyn paljon tanssilavoilla, ravintoloissa ja laivoilla, mutta teen myös konsertteja kirkoissa ja konserttisaleissa. Pienempiä esiintymisiä on esimerkiksi vanhustentaloissa ja palvelutaloissa”, sanoo pitkin vuotta ahkerasti keikkaileva artisti.

Pakarisen keikkaohjelmisto on monipuolinen. Häntä on kiitetty siitä, että hän pyrkii aina löytämään kulloiseenkin yleisöön, tapahtumaan sekä paikan tunnelmaan sopivat kappaleet. Näin jokainen musiikillinen hetki on ainutkertainen. Kotimaiseen tuotantoon painottuvan musiikki on suomalaisten huipputekijöiden kuten Toivo Kärjen, Esa Niemisen, Pertti Jalosen, Kikka Laitisen, Jari Rönkön ja Simo Kohon käsialaa.

Tärkeä osa laulajan ammattitaitoa ovat esitysilmoitukset, jotka Pakarinen tekee aina itse. Esiintyjän ilmoittaman keikkasetin avulla Teosto ohjaa keräämänsä korvaukset kappaleiden säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Pakarisen ilmoitukset näkyvät siis suoraan kappaleita tehneiden ammattilaisten pankkitilillä.

”Usein Teoston tilityspäivän jälkeen saan viestejä, joissa kiitetään esitysilmoitusten tekemisestä. Niitä on ihana saada! Arvostan suuresti säveltämisen ja sanoittamisen taitoa, kykyä luoda ihmisiä puhuttelevia ja tunteisiin vetoavia kokonaisuuksia. Jokainen laulu on merkittävä, koska se on tekijänsä sydämen tuote”, Pakarinen kiittää lauluntekijöitä.

Musiikin esittämisen lisäksi Pakarinen työskentelee muun muassa juontajana, yhteislaulutilaisuuksien vetäjänä ja toimittajana sekä tapahtumakoordinaattorina. Häntä on kuultu pitkään esimerkiksi Yle Radio Suomen Sekahaku -ohjelman vetäjänä. Tulevaisuudessa toiveena on siirtyä päästä tekemään enemmän myös lastenmusiikkia.

”On ihanaa saada tuottaa musiikilla iloa ja riemua, erilaisia tunnekokemuksia kaikille ja kaikenikäisille! Hyvin usein musiikki luo vahvoja muistoja koettuihin ja elettyihin hetkiin ja kulkee matkassamme läpi elämämme. Musiikki on minulle valtava universaali voima, joka luo turvaa, rakkautta ja apua koko elämän ajan”, Pakarinen sanoo.

Vuoden raportoija -palkinnon jakavat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Palkinnon luovutti Suomen Musiikkikustantajien 1.9.2023 järjestämässä palkintogaalassa Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg.

Aiempina vuosina Vuoden raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Katri Ylander, Annika Nord, Club For Five, Sinitaivas, Saija Tuupanen, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro, Tuomas Lehto ja Antti Ahopelto.

Rajut leikkaukset horjuttavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Hallitus päätti budjettiriihessään miljardiluokan leikkauksista. Niiden vuoksi myös taide ja kulttuuri kärsivät, vaikkakin alkuperäistä valtiovarainministeriön ehdotusta vähemmän. Valtiovarainministeriön alun perin esittämän 30 miljoonan euron kulttuurileikkausten sijaan valtionavustusten säästöt rajattiin 17,4 miljoonaan euroon. Leikkaukset jakautuvat esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin (10,8 miljoonaa euroa) sekä taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (6,5 miljoonaa euroa). Tarkemmin sopeutuksista päätetään syksyn aikana ennen eduskunnan budjettikäsittelyn aloitusta.

Kulttuurin perusrahoituksen lisäksi kylmää kyytiä sai myös luovan alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys, josta leikataan lähes puolet – viisi miljoonaa euroa. Tämä raha on pois tuhansien taiteilijoiden lakisääteisistä korvauksista sekä satojen alueellisten kulttuuritapahtumien ja –tuotantojen järjestämisestä ensi vuonna.

Leikkausten osittaista kaventumista ei voi pitää voittona kulttuurialalle, sillä prosentuaalisesti leikkausten osuus koko kentän rahoituksesta on edelleen erittäin merkittävä. On selvää, että leikkaukset tulevat ajamaan alas kulttuuritoimintaa ja luovien alojen yrityksiä ympäri maan – etenkin, kun hallitus toteuttaa useita muitakin leikkauksia ja veronkiristyksiä samanaikaisesti.

Vapaa kenttä kärsii leikkauksista erityisen paljon

Säästöt osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo koronan jäljiltä valmiiksi hauras. Kulttuurin vapaan kentän rahoituksen osuus on vain parin prosentin luokkaa koko kulttuuribudjetista – silti siihen kohdistetaan kolmannes kulttuurin leikkauksista. Kulttuurin vapaa kenttä ottaa siis kannettavakseen suhteessa suurimman taakan, jälleen kerran.

Leikkaukset avustuksiin heikentävät merkittävästi sekä kulttuurin alueellista saatavuutta että alan työllisyyttä. Iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa.

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka toimivat täysin liiketaloudelliselta pohjalta, yleisöjen ja investoreiden maksuhalukkuuden varassa. Joka neljäs kulttuuriammattilainen on yrittäjä. Korona-aika söi monen kassan tyhjäksi, eikä riskinottokykyä enää ole, vaikka kasvu- ja työllistämishaluja olisikin. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Esitys veronkorotuksesta etenee pian tällä viikolla istuntotauolta palanneen eduskunnan käsiteltäväksi.

Leikkaukset ristiriidassa hallitusohjelman kanssa

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää paljon kaivattua yritystoimintaa ja työpaikkoja.  Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Nyt kovien säästöjen myötä suunta on päinvastainen: näivettävä ja työllisyyttä heikentävä.

Leikkaukset ovatkin räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali: kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä tulee parantaa sekä kehittää kasvua vauhdittavia malleja kulttuurialalle. Myös 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetty kulttuuripoliittinen selonteko alleviivaa kulttuurin laaja-alaisia hyötyjä niin taloudelle kuin esimerkiksi osallisuudelle. Kauniita sanoja löytyy myös budjettiriihen pöytäkirjoista, mutta valitettavasti eurot puhuvat aivan toista kieltä: rajut leikkaukset syövät pohjan kaikilta hallituksen sinänsä hyviltä tavoitteilta.

Luovan alan kasvutoimiin panostettava

Ainoa selkeä panostus luoviin aloihin tulee tutkimus- ja kehitystoiminnan tukien kautta, joita hallitus päätti budjettiriihessä suunnata luoville aloille 9 miljoonan euron edestä. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämän esityksen toimeenpano vaatii merkittävää jatkovalmistelua. Toistaiseksi Business Finlandin kautta maksetut tutkimus- ja kehitystuet eivät ole kriteereiltään soveltuneet luovien alojen yrityksille.

Kirjauksen kuvaamaan tavoitteeseen pääseminen edellyttääkin yritystukien jakoperusteiden ja kriteerien laajaa uudistamista. Suomen talouden näkökulmasta yritystukien laajempikin uudistus olisi tarpeen: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (2017) mukaan vain 11 % Suomen yritystuista tukee uuden yritystoiminnan nousua ja kasvua sekä uusien työpaikkojen syntyä. Tätä osuutta olisi syytä nostaa, jotta Suomi pääsisi jatkuvalta säästölinjalta kasvun tielle.

Hallitusohjelman mukaisesti luoviin aloihin kannattaisikin säästöjen sijaan panostaa vielä paljon lisää! Se olisi erittäin tehokas tapa kohentaa talouden tilaa: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin (lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta) Tämä siitä huolimatta, että kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Ne ovat yhtä kaikki elintärkeitä investointeja tulevaisuuteemme ja kansakunnan henkiseen pääomaan.

Tuore selvitys: Yksityinen kopiointi aiheuttaa 46 miljoonan euron haitan

Selvityksen teki FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen kopiointitutkimuksen pohjalta.

Taloustutkimus selvittää OKM:n toimeksiannosta vuosittain, miten paljon musiikin ja av-sisältöjen yksityistä kopiointia tehdään ja kuinka moni hankkisi kopioimansa aineiston maksullisista palveluista, ellei kopiointimahdollisuutta olisi. Vuonna 2023 näin olisi tehnyt 40 % musiikkia ja 17 % av-sisältöä kopioineista.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan näistä hankinnoista. Vastausten perusteella on mahdollista laskea kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen menetyksinä.

”Haastattelututkimuksessa saatujen vastausten mukaisilla hankintatavoilla ja kuluttajahinnoilla todennäköinen haitta on yhteensä 45,9 miljoonaa euroa”, kertoo Pasi Holm.

”Tämän rinnalle tehtiin teoreettinen laskelma, jossa hankintatavoiksi valittiin edullisempia tapoja kuten striimaus ja vuokraus. Myös ostosmääriä pienennettiin. Tällä tavalla laskien minimimenetys olisi 35,7 miljoonaa euroa.”

Erittäin varovainen arvio

Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Keskimääräisillä kuluttajahinnoilla laskettuna näiden parin sadan miljoonan elokuvan, musiikkitiedoston ja -albumin arvo on yli miljardi euroa. Tähän nähden haitta arvioitiin erittäin varovaisesti.

“Huomioon otettiin vain ne kopioijat, jotka olivat valmiita ostamaan kopioimansa tiedostot ja heiltäkin mukaan otettiin vain kymmenesosa heidän kopioimistaan tiedostoista, ” korostaa Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa.

”Haitta-arvio on varovainen sillä tavalla, että pudotimme varovaisuusperiaatteella hankintamäärät 10 prosenttiin vastaajan kopioimasta aineistosta”, vahvistaa Pasi Holm. ”Hintana käytettiin sitä hintaa, jonka he itse ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan, mutta määrät pudotettiin kymmenesosaan.”

Haitta on EU-direktiivin perusteella korvattavaa tulonmenetystä

Yksityisen kopioinnin aiheuttama taloudellinen haitta korvataan luovan työn tekijöille EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY) perusteella.
Suomessa hyvitys on vuodesta 2015 lähtien maksettu valtion budjetista. Summa on ollut vuosittain 11 miljoonaa euroa. Koska sitä ei ole kertaakaan korotettu, sen reaaliarvo on pudonnut merkittävästi. Vuoden 2025 budjettiesityksessään hallitus esittää lakisääteisen hyvityksen leikkaamista puoleen eli 5,5 miljoonaan euroon.

Digitalisoituminen mullisti kopioinnin merkityksen

“Oikeus yksityiseen kopiointiin otettiin tekijänoikeuslakiin 1980-luvulla,” kertoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. ”Silloin se oikeutti käytännössä nauhoittamaan musiikkia kasettinauhurilla.

”Kun siirryimme fyysisten levyjen kaupasta striimauspalvelujen maailmaan, se mullisti kopiointioikeuden merkityksen. Nykyisin saa ladata ja kloonata juuri niitä samoja digitiedostoja, joita erilaisten suoratoistopalvelujen kautta myydään”, sanoo Kaira. ”Oikeus monistaa ja ladata maksutta myyntituotteita aiheuttaa aivan eri luokan markkinahäiriön kuin 80-luvun kasettinauhurien rahisevat nauhoitteet.”

*Tekijänoikeuslaki antaa kuluttajille oikeuden kopioida ja ladata laillisista lähteistä maksutta muun muassa musiikkia ja elokuvaa yksityiskäyttöön. Tätä kutsutaan yksityiseksi kopioinniksi. Tekijänoikeuslain mukaan tästä tulee järjestää kohtuullinen hyvitys.

Selvitys yksityisen kopioinnin haitoista 2023

Lue lisää:

Mitä tarkoittaa yksityinen kopiointi