Musiikintekijät -logo

Musiikintekijä Uutinen

Dorico-koulutusta

Osallistujat tarvitsevat oman kannettavan tietokoneen, jolle ohjelma (tai demo) on ladattu etukäteen. Kurssilla käytetään Dorico Pro 2.1.10 -versiota, joka on uusin saatavilla oleva täysi versio. Demo kannattaa ladata koneelle vasta alle viikko ennen kurssia.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@nuottigraafikot.org

Suomen Musiikintekijöillä on nyt yli 1000 jäsentä

– Samalla kun olen iloinen ja ylpeä upeasta jäsenmäärästämme, tiedostan kasvuun liittyvän vastuun. Jäsenpalvelujemme ja edunvalvontamme on vastattava koko jäsenistön tarpeita. Kehittämämme mentorointipalvelut onkin otettu hienosti vastaan, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.

Jäsenmäärän kasvu on näkynyt Toivosen työpöydällä myös neuvontapyyntöjen määrän kasvussa.

Olemme havainneet muuttuneessa tekijänoikeusjärjestelmässä lisääntyneen neuvontapalvelun tarpeen. Siihenkin olemme reagoineet: vahvistamme neuvontapalvelujamme ja valmistaudumme olemaan musiikintekijän tukena erilaisissa neuvottelu- ja sopimustilanteissa. Olemme tekijän turva, hän kiteyttää.

Myös Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen on erittäin tyytyväinen siihen, että musiikintekijät ovat löytäneet yhdistyksen.

– Tuhannen jäsenen rajan ylitys kertoo selvästi, että yhteisöllisyys ja yhteinen edunvalvonta on tässä ajassa aina vain tärkeämpää. Olemme halunneet kuunnella, mitä musiikintekijät meiltä odottavat ja tarvitsevat. Se on kannattanut! Edustamme iältään, sukupuoleltaan ja genreltään monimuotoista ja aktiivista tekijäporukkaa, joka kokee tärkeäksi niin yhteisen tekemisen ja tapaamiset kuin ammatillisen hyvinvoinnin edistämisenkin. Hyvä me!

 

 

 

Mariska ja Risto Asikainen saivat Teosto 90 -tunnustuspalkinnot

Teosto 90 -tunnustuspalkinnolla haluttiin huomioida kaksi monipuolista, tuotteliasta ja kunnianhimoista musiikintekijää, joiden itselleen ja muille tekemät kappaleet ovat niin laajasti tunnettuja ja pidettyjä, että niiden voi sanoa vaikuttaneen suomalaisten musiikkimakuun jopa pysyvästi.

Palkintojen jakavat luonnehtivat tunnustuksen saajia seuraavasti:

Mariska on sanoittaja, säveltäjä ja artisti, jonka tekemien kappaleiden tyylilajeja ovat tähän mennessä olleet ainakin pop, rock, iskelmä, hip-hop ja punk. Tämän huippulyyrikon tekemiä lauluja ovat laulaneet hänen itsensä lisäksi muun muassa Freeman, Anna Puu, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, PMMP, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti, Samuli Edelmann ja Jenni Vartiainen.

Risto Asikainen on säveltäjä-sanoittaja ja tuottaja, jonka hengästyttävän laaja tuotanto on menestynyt Suomen lisäksi myös Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Kotimaisista artisteista hän on tehnyt biisejä muun muassa Dingolle, Gimmelille, Kaija Koolle, Teflon Brothersille, Kari Tapiolle, Anna Erikssonille, Robinille, Kasmirille, Isac Elliottille, Nylon Beatille ja Mikael Gabrielille.

Lisätietoa voittajista:

Haastattelu Teostory-verkkolehdessä 5.10.: www.teosto.fi/teostory
Haastattelut podcastissa http://savsansov.teosto.fi/

Kuva: Kreetta Järvenpää

Yle-keskustelu Musiikki & Mediassa 5.10.2018

Suomalaisessa ohjelmatuotannossa käytetään ulkomaista katalogimusiikkia, ja Ylen käyttämän musiikin kotimaisuusaste on liian alhainen. Niillä on suora vaikutus suomalaisen musiikkikulttuurin ja -bisneksen hyvinvointiin ja kehittymiseen.

Ylen strategiassa mainitaan kulttuuriperinnön vaaliminen, yhdenvertaisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Toteutuvatko nämä tehtävät?

Aihetta alustaa Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Alustuksen jälkeen aiheesta keskustelevat Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Ylen hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Hanna Kosonen, laulaja, musiikintekijä Vilma Alina, ja keskustelua moderoi Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja, sanoittaja, laulaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen.

 

Tervetuloa!

Lisätiedot

Musiikintekijät voivat nyt tulouttaa tekijänoikeuskorvaukset omalle yhtiölleen – seuraa livestriimi-infoa

Tekijänoikeuskorvaukset mahdollista tulouttaa omalle yritykselle 1.10. alkaen

Musiikintekijät voivat lokakuun alusta alkaen tulouttaa Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset omalle yhtiölleen, jolloin tekijänoikeuskorvaukset verotetaan yhtiön elinkeinotulona. Uudistus mahdollistaa sen, että musiikintekijät voivat toimia yrittäjinä vastaavalla tavalla kuin muidenkin alojen toimijat.   

Uudistuksen keskiössä on musiikintekijöiden tarpeisiin räätälöity Verohallinnon ohje, joka on valmisteltu Teoston, valtiovarainministeriön ja Verohallinnon yhteistyönä. Teoston ja Verohallinnon edustajat luovuttivat ohjeen tänään valtiovarainministeri Petteri Orpolle.  

Musiikintekijät voivat ottaa uuden toimintamallin käyttöön 1.10., ja ensimmäiset Teoston kautta maksettavat korvaukset on mahdollista tulouttaa omalle yhtiölleen joulukuun 2018 tilityksessä.

Teosto-tulojen verotus: musiikintekijällä useita vaihtoehtoja

Musiikin tekijäasiakkaanamme sinulla on erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten haluat meidän tilittävän sinulle Teostosta saamiasi korvauksia. Tällä on vaikutusta myös siihen, miten tekijänoikeuskorvauksia käsitellään verotuksessa.

Se, mikä vaihtoehdoista on sinulle sopivin, riippuu siitä, kuinka ammattimaisesti teet musiikkia, kuinka suuren osan kokonaistuloistasi tekijänoikeuskorvaukset muodostavat ja millainen valmius sinulla on pyörittää omaa yritystoimintaa.

Kukin musiikintekijä voi valita itselleen ja omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan vaihtoehdon – ja tarvittaessa vaihdella toimintamallia tilanteen muuttuessa.

Eri vaihtoehdot tekijänoikeuskorvausten tulouttamiseen ja verotukseen on esitelty alla. Voit tutustua niihin syvällisemmin ja arvioida vaihtoehtojen soveltuvuutta itsellesi Teoston verkkosivuilla.

Veroinfo maanantaina 1.10. klo 17-19: seuraa livestriimiä

Järjestämme maanantaina 1.10. uudesta yhtiömallista infon klo 17-19. Tilaisuus on suunnattu musiikintekijöille, joille ajattelemme uuden yhtiömallin ja yritysmuotoisen toiminnan sopivan erityisen hyvin. Tilaisuuden livestriimiä voi seurata täällä.

Voit tapahtumaa seuratessasi myös lähettää kysymyksiä ja kommentteja asiantuntijoillemme sivustolla olevan chatin kautta.

Suomen musiikkialan talous ja vienti jatkavat kasvua

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2017 oli 930,2 miljoonaa euroa. Arvo kasvoi kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Suurin alan sektoreista oli elävä musiikki, joka muodosti puolet alan arvosta. Tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset olivat 94,5 miljoonaa euroa, ja äänitemyynnin arvo oli 73,3 miljoonaa euroa.

Kotimaisen musiikkialan sektoreista eniten kasvoi äänitemyynti, joka nousi edellisvuoteen verrattuna kahdeksan prosenttia. Äänitemyynnin jo kolme vuotta kestänyttä kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, jotka muodostavat jo 80 prosenttia äänitealan tulovirrasta. Kotimaisen musiikin osuus oli 38 prosenttia äänitteiden kokonaismarkkinoista.

Musiikkivienti on vahvassa nousujohteessa

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2017 yhteensä 58,9 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta 30 prosentilla. Musiikkiviennin huomattava nousujohde pohjaa erityisesti teknologiakentän vahvaan kasvuun.  Kasvu näkyy nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (31,8 miljoonaa euroa), joihin luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot.

Viennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa). Elävästä musiikista saadut vientitulot kasvoivat 18 prosentilla, mikä kompensoi ulkomailta kerättyjen tekijänoikeuksien ja muun musiikkiviennin hienoista laskua. Suomalaisen musiikkiviennin vahvuuksia jatkuvasti muuttuvassa kansainvälisessä musiikkiliiketoiminnassa ovat kuitenkin laaja-alaisuus ja monenlaiset menestystarinat, jotka pitävät viennin melko vakiintuneena ja noususuhdanteisena.

”Startup-yritysten kasvu heijastelee viennin yleisiä trendejä ja kertoo omalta osaltaan musiikin ja musiikkipalveluiden potentiaalista kansainvälisen liiketoiminnan kentällä. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia löytyy puolestaan esimerkiksi popmusiikin teosviennistä. Viennin kärki on näin ollen leveä ja menestystarinoita saadaan alan monilta sektoreilta”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen tiedot keräsi Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Samassa yhteydessä julkaistiin tuoreimmat luvut popmusiikin teosviennistä.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen raportti täältä.

Vuoden 2018 Biisijalostamon osallistujat valittu

Ryhmät kirjoittavat etukäteen Biisijalostamossa työstettävät biisit. Ryhmäläisten tulee varata siten yhteistä cowriting-aikaa jo ennen varsinaista Biisijalostamoa. Biisijalostamossa keskitytään siten kyseistä uusien biisien jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. Ryhmien mentorit nimetään Biisijalostamossa alussa.

Vuoden 2019 Biisijalostamon haku avautuu ensi kesänä. Onnittelut valituille! Lisätietoa Biisijalostamosta

BIISIJALOSTAMO 2018 VALITUT

  1. RYHMÄ
  • Jouko Lavonen
  • Tia Nylander
  • Jasmin Rantanen
  1. RYHMÄ
  • Erkki Koivisto
  • Kati Valjus
  • Lumi Ollila
  1. RYHMÄ
  • Jukka Hynynen       
  • Meri Savonen          
  • Otto Nyyssölä         

EU-parlamentti äänesti luovien alojen puolesta

Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan osana EU:n digitaalisia sisämarkkinoita. Enemmistö mepeistä puolsi tänään esittelijä mep Axel Vossintekemiä muutosehdotuksia. 366 kannatti Vossin ehdotusta, 297 vastusti ja 40 ääntä jäi antamatta.

Äänestyksen merkitys on luoville aloille ja etenkin musiikkialalle suuri: kaupalliset ja suuret alustapalvelut eivät voi jatkossa käyttää muiden tekemiä sisältöjä oman liiketoimintansa edistämiseen ilman että ne neuvottelevat sisältöjenkäytön ehdoista ja korvauksista tekijöiden kanssa.

Tähän saakka suuret alustapalvelut ovat kilpailleet asianmukaisesti tekijänoikeuskorvauksia maksavien palvelujen, kuten Spotifyn ja Netflixin, kanssa. Asetelma on vääristänyt kilpailua.

FOKUKSESSA SUURET YRITYKSET, EIVÄT KULUTTAJAT

Musiikintekijöiden kannalta keskeisen artiklan 13 muotoilua ehdittiin muuttaa kuluneen vuoden aikana sellaiseksi, että se koskee enää vain suuria voittoa tavoittelevia, kaupallisia palveluja, jotka aktiivisesti optimoivat ja promotoivat sisältöä esimerkiksi ehdottelemalla käyttäjälle sopivia biisejä.

Digitaalista sisämarkkinaa koskevan direktiivin yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda reilu kilpailuympäristö, jossa pienilläkin yrittäjillä on mahdollisuudet menestyä ja kilpailla isompien yritysten, kuten alustapalveluiden kanssa.

Äänestys ei liittynyt kuluttajien tapaan käyttää internetiä, vaan fokuksessa on ollut keskustelu yritysten toiminnasta, ansaintalogiikoista ja miten alustapalveluiden rooli määritellään lainsäädännössä. Meemejä voi siis julkaista myös jatkossa ja ei-kaupalliset palvelut, kuten verkossa toimivat tietosanakirjat (vrt. Wikipedia) jatkavat toimintaansa.

MIKSI EHDOTETTU LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOS ON TÄRKEÄ?

Ehdotetulla lainsäädännöllä on vaikutusta siihen,
• millaisesta musiikin käytöstä maksetaan tekijänoikeuskorvauksia musiikintekijöille
• millä perusteilla Teosto neuvottelee jatkossa alustapalveluiden kanssa oikeudenhaltijoiden puolesta.

MITEN VALMISTELU ETENEE EU:SSA?

Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan osana EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa (Digital Single Market, DSM-direktiivi).

Seuraavaksi alkavat ns. trilogineuvottelut yhteisestä ja lopullisesta direktiivitekstistä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Onnistuneiden trilogikeskustelujen jälkeen, lopullinen sisältö vahvistettaneen alkuvuonna 2019. Tämän jälkeen on vuorossa direktiivistä aiheutuvien muutosten tekeminen Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivi astuu voimaan EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2021.

Uutinen: Teosto

Residenssi ja äänitysstudio muusikoille Hailuodossa

Syksyn haku residenssiin käynnissä!

Kulttuuritalo Päiväkodin residenssi kutsuu muusikoita työskentelemään saaren rauhaan. Residenssimme on uniikki yhdistelmä avoimia työ- ja residenssitiloja. Tunnelmallisiin ja tilaviin residenssihuoneisiin Novelliin ja Nokturniin on käynnissä syyskauden avoin haku.

Muusikoilla on mahdollisuus käyttää laadukkaasti varusteltua ”Maailman pienintä studiota” residenssioleskelun yhteydessä ilman erillistä korvausta. Studion Käyttö tapahtuu omatoimisesti. Studion varusteluun kuuluvat: iMac 27″ 5K 3/ Pro Tools / Universal Audio Apollo 8 audio interface / Kajaani UT MIX 12 channel / AKG c414 XLII microphones / Genelec 8030A speakers. Studio soveltuu parhaiten yhdelle.

Residenssin viikkovuokra 220€, kaksi viikkoa 350€, kuukausi 500€ (sis. studion käytön).

Idyllinen Hailuoto on Perämeren suurin saari, joka kuuluu
kokonaisuudessaan Suomen kansallismaisemaan.

Lisätietoja residenssistä ja hakuohjeet:

http://www.kulttuuritalopaivakoti.fi/residenssi/

Sosiaalinen media:

www.instagram.com/kulttuuritalopaivakoti/

www.facebook.com/kulttuuritalopaivakoti/