Musiikintekijä Ajankohtaista

Musiikkikustantajat jakoivat jälleen palkintoja ansioituneille tekijöille ja teoksille

Musiikkikustantajat ry:n Vuoden vientiteko -palkinto luovutettiin Blind Channel -yhtyeelle. Voittoa perusteltiin kansainvälisellä läpimurrolla ja Dark Side -sinkun menestyksestä striimauspalveluissa.

Aino Morkon ja Topi Kilpisen säveltämä ja sanoittama Haluun takas mun perhoset palkittiin Vuoden biisinä. Pehmoainon teoksen ovat kustantaneet Elements Music Publishing ja Isolla Music.

Samuli Sirviö palkittiin Vuoden kevyen musiikin tekijänä.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna säveltäjä Antti Auviselle.

Genrevapaan kategorian palkinto sai nimekseen tänä vuonna Vuoden crossover-säveltäjä voittajansa Iiro Rantalan mukaisesti ja Vuoden läpimurto -palkinnon sai BESS.

Musiikkikustantajat ry:n hallitus valitsi jäsenten tekemistä ehdotuksista voittajat Vuoden läpimurto – ja Vuoden vientiteko -kategorioissa. Muiden kategorioiden voittajat valitsivat musiikkialan ammattilaisista kootut raadit.

Tilaisuudessa jaettiin lisäksi musiikintekijöiden ja -kustantajien Vuoden raportoija -palkinto. Tämä musiikkialan tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden oikeudenomistajille.

Lisätietoja palkinnoista

Musiikkikustantajien yhdistyksen jäsenet saivat ehdottaa palkinnon saajia kuudessa eri kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä, Vuoden läpimurto sekä Vuoden genrevapaa -tekijä. Yhdistyksen hallitus valitsi voittajat Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -kategorioissa. Muiden kategorioiden voittajat valitsivat alan ammattilaisista kootut raadit.

Ajanjakso, jolta palkinnot myönnettiin, oli 1.6.2021 – 31.5.2022.

Vuoden kevyen musiikin tekijä -palkinnon saajan sekä Vuoden biisin valitsivat Samuli Väänänen, Aleksi Kinnunen, Roberto Rodriquez, Pasi Kostiainen, Laura Friman ja Jussi Mäntysaari. Voittaja Samuli Sirviö valikoitui Vuoden kevyeksi musiikin tekijäksi kuuden ehdokkaan joukosta. Haluun takas mun perhoset kilpaili Vuoden biisi -tittelistä yhdeksän muun teoksen kanssa.

Samuli Sirviötä äänestettiin mm. näillä sanoilla: ”Samulin laaja pop-intoilu kuuluu upeasti läpi hänen tuottamastaan ja kirjoittamastaan musiikista. Samulin kappaleista kuultaa perinteen ja ajan hengen luonteva yhdistely. Pettämätön tyylitaju ja häpeilemätön rakkaus pop-musiikkiin paistavat ja kantavat pitkälle.”

Vuoden biisiä raati perustelee seuraavasti: ” Omia polkuja kulkeva valtavan herkkä hittibiisi. Takavasemmalta iskenyt, tyrmäävä muotovalio, joka on yhtä aikaa ajankohtainen ja ajaton. Pehmoainon menestyskappale ja -tarina todistavat, että yllätyksellisyys ja ennustamattomuus leimaavat popkulttuuria ihanasti. Fantastinen yhdistelmä iskelmää, indietä ja vaimeaa tamppausta.”

Kansainvälisen läpimurron ja Dark Side -biisin striimauslukujen perusteella Vuoden vientiteko -palkinto myönnettiin kolmen muun jäsenistön ja Music Finlandin asettaman ehdokkaan joukosta Blind Channelille.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -kategoriaan tuli jäseniltä kolme ehdokasta, joista raati valitsi yksimielisesti voittajaksi Antti Auvisen mm. näillä sanoilla: ”Antti Auvisella on musiikissaan sekä sanottavaa että vahva oma ääni. Hänen teoksensa ovat ajatuksia herättäviä ja mieleenpainuvia. Auvinen on vuonna 2022 ollut vahvasti esillä, omana itsenään ja musiikillisesti valmiina ja kiinnostavana.” Raatiin kuuluivat Aleksi Malmberg, Kare Eskola, Lotta Emanuelsson ja Minna Pensola.

Musiikkikustantajien jäsenten Vuoden läpimurto -ehdokkaista yhdistyksen hallitus valitsi voittajaksi BESSin. Päätöstä perusteltiin mm. Euroviisu-biisi Ram Pam Pamin radiomenestyksellä ja debytoinnilla Spotify-listan 2. sijalla.

Genrevapaassa kategoriassa palkittiin Iiro Rantala Vuoden crossover-säveltäjänä. Henna Salo, Jukka Haarma, Annamaija Saarela sekä Aleksi Pahkala olivat palkintoraadissa, joka totesi mm. näin: ”Iiro Rantala on taiteilijana Genrevapaa isolla G:llä. Hän on jazzpianon vahva osaaja ja virtuoosi, kansainvälisesti tunnettu, valovoimainen esiintyjä mutta vähintään yhtä vahvasti myös monipuolinen ja -genreinen säveltäjä, jonka kynästä lähtenyt musiikki soi lukemattomissa yhteyksissä lastenelokuvista musikaaleihin – ja nyt Die Zaubermelodika – menestyksen myötä maailman oopperalavoilla.”

Vuoden musiikkioivallus -palkinto Maija Isola -dokumenttielokuvalle

Taiteilija ja tekstiilisuunnittelija Maija Isolasta kertovan dokumenttielokuvan valitsi voittajaksi riippumaton ammattilaistuomaristo. Tuomariston mukaan Maija Isolan musiikki, joka koostuu sekä olemassa olevista teoksista että tilaustyönä sävelletystä musiikista, luo kohteestaan monipuolista kuvaa innovatiivisella tavalla.

”Teoksen monia musiikin eri lajeja ja musiikkikulttuureita edustavat katkelmat syventävät ja rikastavat kertomusta Isolan persoonasta, elämästä, urasta ja taiteesta. Musiikilla kerrotaan poikkeuksellisen paljon asioita, joita ei pysty ilmaisemaan kuvilla ja sanoilla,” kerrotaan tuomariston perusteluissa.

Tapahtumassa palkinnon vastaanottivat teoksen puolesta ohjaaja Leena Kilpeläinen, säveltäjä Sanna Salmenkallio ja tuottaja Merja Ritola.

”Palkinto on kaikille teoksen ja sen musiikin tekijöille iso kunnia. Monipuoliseen musiikkiin kiinnitettiin paljon huomiota koko tuotannossa. On hienoa, että se huomattiin tällä tunnustuksella. Lämmin kiitos tuomaristolle,” kertoo tuottaja Merja Ritola Greenlit Productionsilta.

”Musiikki oli Maija Isolalle osa luomisprosessia; hän kuunteli usein työskennellessään musiikkia. Elokuvan musiikilla haluttiin luoda visuaalisia mielikuvia ajasta ja paikasta, sekä syventää elokuvakerronnallista kuvaa kohteesta, eli taiteilija Maija Isolasta. Maija Isola matkusti ja asui useissa eri maissa, joten äänitemusiikiksi valikoitui paikkasidonnainen kansanmusiikki. Isolan sisäistä ääntä ja eri elämäntilanteisiin liittyviä tunteita haluttiin erityisesti syventää Sanna Salmenkallion teosta varten säveltämällä musiikilla,” kertoo Ritola.

Vuoden musiikkioivallus -palkinnolla huomioidaan kotimaisia av-teoksia, joissa on käytetty musiikkia erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Yhteensä palkintoehdokkaaksi haki 21 audiovisuaalisen alan teosta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä kuten pitkiä elokuvia, lastenohjelmia sekä erilaisia televisio-ohjelmia draamasarjoista realityihin.

Tuomariston valitsemalle shortlistalle ylsivät kolme tv-sarjaa ja kolme dokumenttielokuvaa: Aikuiset (Yellow Film & TV, ohj. Anna Dahlman), Mies joka kuoli (ReelMedia, ohj. Samuli Valkama), Munkkivuori (Rabbit Films, ohj. Jani Volanen), Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja (Road Movies, ohj. Susanna Helke), Karaokeparatiisi (Napafilms, ohj. Einari Paakkanen) ja voittaja Maija Isola (Greenlit Productions, ohj. Leena Kilpeläinen). Tuomaristo kiitti ehdokkaita erityisesti monipuolisuudesta.

Palkinnon riippumattomaan tuomaristoon kuuluivat emeritusprofessori Henry Bacon, toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, musiikkitoimittaja Anne Teikari sekä operatiivinen johtaja Anu Ubaud, joka on toiminut pitkään myös Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkönä. Raadin sihteerinä toimi Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Screen Helsinki on uusi audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma ja jatkoa tutulle, pitkän historian omaavalle Media & Message -tapahtumalle. Tapahtuman järjestäjä Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien etujärjestö.

Teos- ja äänitetiedot ”Maija Isola”

Maija Isola, elokuvateatteriensi-ilta 4.3.2022
Tuotantoyhtiö: Greenlit Productions Oy
Ohjaaja: Leena Kilpeläinen
Tuottaja: Merja Ritola
Musiikkivalinnoista vastanneet henkilöt: Leena Kilpeläinen, Merja Ritola

Teosta varten sävelletty musiikki

Säveltäjä: Sanna Salmenkallio
Musiikin tuotanto: Finnvox Studiot
Musiikin äänitys: Viktor Sevrjugin, balalaikkaorkesterin erillisäänitys, Joonatan Turkki
Musiikin miksaus: Mikko Rothfors
Muusikot: Kaisa Siirala: saksofonit ja bansuri, huilu: Teho Majamäki, vibrafoni ja lyömäsoittimet: Matti Tegelman, kontrabasso: Sanna Salmenkallio, viulu, piano, elektroniikka sekä Helsingin Balalaikkaorkesteri: Pentti Yrjänäinen

Teoksessa käytetty äänitemusiikki

Kesäaamu. Säv. Abt Franz, suom. sanat Ryynänen Roine, esittäjä Ylioppilaskunnan laulajat, 1965, © Warner Chappell Music Finland
Nur nicht aus liebe weinen. Säv. Theo Mackeben, san. Hans Fritz Beckmann, esittäjä Zarah Leander mit dem Balalaika-Orch B. Romanoff Veröffentlichung, 1939. © Odeon
Talvimyrskyjä. Säv. Julius Fucik, esittäjä Viljo Vesterinen ja Dallapé, 1939, © WMG
Balalaikka. Säv. Trad. esittäjä Helsingin Balalaikkaorkesteri / Pentti Yrjänäinen (own recording)

Pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen NPU-palkinto Johanna Juholalle, Antti Paalaselle ja Kimmo Pohjoselle

Suomen Musiikintekijöiden hallitus kuvaa palkittavia ”omaleimaisiksi, mielenkiintoisiksi musiikintekijöiksi ja soittimensa huipputaitajiksi, jotka ovat myös valovoimaisia esiintyjiä”.

NPU-palkinto on pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen verkoston Nordisk Populärauktorunionin (NPU) myöntämä huomionosoitus. Palkinto on myönnetty vuodesta 1967 lähtien.

Palkinnonsaajia aiemmilta vuosilta ovat mm Mari Boine (Norja, 2011) ja Emilia Amper (Ruotsi, 2013). Suomalaisia palkittuja ovat mm. Harry Bergström, Erik Lindström ja viimeisimpänä Lauri Porra.

Suomi toimii vuonna 2022 yhteisöverkoston vastuumaana ja palkinnon myöntäjänä. NPU-palkinto ei sisällä rahallista arvoa.

_______

Johanna Juhola, Antti Paalanen and Kimmo Pohjonen received Nordic songwriters’ organizations’ NPU prize

The Finnish Music Creators Association gave the NPU prize 2022 to the three music creators and accordion artists.

The board of the Finnish Music Creators says that the three prize winners are “unique, interesting music creators and masters of their instrument. In addition, they are outstanding performers”.

The NPU prize is an acknowledgement given by the collaborating network of the Nordic songwriters’ organizations, called NPU (Nordisk Populärauktorunion). The prize has been given since 1967.

Previous winners include for example Mari Boine (Norway, 2011) and Emilia Amper (Sweden, 2013). Finnish winners are for example Harry Bergström, Erik Lindström and latest winner Lauri Porra.

Finland is the host country for the NPU collaboration network for the year 2022 and therefore also giving out the NPU prize. The prize itself doesn’t have monetary value.

 

Lisätiedot
More information

Nina Lith
Viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
Communications Manager, Finnish Music Creators
nina.lith@musiikintekijat.fi
tel. + 358 41 517 8998

Pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinto Harpan Open call on avoinna

Jokaisesta Pohjoismaasta nimetään yksi ehdokas. Voittaja pääsee Berlinaleen osallistumaan Nordic Film Music Daysiin ja Harpa-palkinnonjakotilaisuuteen.

CALL FOR SUBMISSIONS

We are pleased to announce a call for submissions for the 2023 HARPA Nordic Film Composers Award. Over the past years we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music. We look forward to continue this tradition in 2023 and to honor excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary or TV-series released between July 21st, 2021 and July 21st, 2022. Submission deadline is October 1st.

Your submission must include:
-Full name & contact info of the composer
-membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to IMDB

Esiinnyn edukseni -keskustelutilaisuus tiistaina 16. elokuuta klo 15–16

Musiikkialan yhteinen Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -materiaali julkaistiin kesäkuussa 2022 ja on ollut alan toimijoiden hyödynnettävissä tapahtumatäyteisen kesän ajan – miten materiaalia on hyödynnetty käytännössä? Miten voidaan varmistaa, että ohjeet tulevat todelliseen käyttöön?

Keskustelutilaisuudessa kuullaan puheenvuorojen kautta alalla jo toimivista käytänteistä sekä keskustellaan kehitysmahdollisuuksista.

Universal Musicin Managing Director Kimmo Valtanen ja Lehtinen Legal Oy:n Lottaliina Pokkinen avaavat sitä, miten sopimuksellisin keinoin voidaan kitkeä häirintää, syrjintää ja epäasiallista käytöstä. Suomen kansallisoopperan ja -baletin oopperakuiskaaja Pasi Eskelinen ja orkesterimuusikko Patrik Stenström kertovat tarkemmin ison taidelaitoksen käytännöistä turvallisen työpaikan luomiseksi sekä mentori, radiojuontaja ja koripallovalmentaja Setumo Bodibe puhuu representaation toteutumisesta tapahtumissa.

Juontajana toimii laulaja, säveltäjä ja Muusikkojen liiton yhteisökoordinaattori Anna Dantchev.

Tervetuloa mukaan!

Tilaisuuden järjestävät ohjeistuksen laatineet musiikkialan järjestöt: Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät ja Suomen kansallisooppera ja -baletti. Tilaisuuden koordinoi Muusikkojen liitto ja Suomen kansallisooppera ja -baletti.

Iskelmä-Finlandia Mikko Alatalolle

Tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä on arvoltaan 10 000 euroa ja sen myöntää vuosittain Nokian kaupunki. Palkinto myönnettiin 20. kerran ja sen ojensivat Iskelmä-Finlandia -raadin puheenjohtaja Turkka Mali sekä Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen Tapsan Tahdit -tapahtuman avajaisissa Nokian Pirkkalaistorilla.

Mikko Alatalo on monitoimimies, joka hallitsee musiikin lajeista monet haarat. Hän on kirjoittanut suurimman osan lauluistaan aisaparinsa Harri Rinteen kanssa. Repertuaarista löytyy myös hänen itsensä sekä Juice Leskisen kanssa tehtyjä kappaleita. Alatalo rakastaa esittämiään musiikkilajeja huolimatta siitä, kuinka suosittuja ne kulloinkin sattuvat olemaan. Hän on myös ollut Suomen pubien ja seurojentalojen ahkera kiertäjä, todellinen työmyyrä”, kommentoi Turkka Mali.

”Arvostan suuresti, että saan vastaanottaa Iskelmä-Finlandia -palkinnon. Osa tästä palkinnosta kuuluu ehdottomasti myös Harri Rinteelle. Koen, että tämä on myös esiintyjän palkinto 6000 keikasta ja 3 miljoonasta ajokilometristä”, iloitsee Mikko Alatalo.

Merkittävä musiikillinen ura

Alatalon musiikkiura alkoi Coitus Int -orkesterista, jonka hän perusti yhdessä Harri Rinteen ja Juice Leskisen kanssa vuonna 1971. Vuonna 1975 jätettyään yhtyeen, Alatalo siirtyi soolouralle, jonka lauluissa hän kuvasi suomalaista maaseutua ja muuttoliikettä. Näistä Siirtomaasuomen lauluista suosioon nousivat muun muassa Yhdentoista virran maa ja Maalaispoika oon.

”Koen, että oli merkittävää kertoa katoavasta maaseudusta, muuttoliikkeestä Ruotsiin ja kaupungistuvien ihmisten elämästä. Myöhemmin tästä syystä minua pyydettiin myös mukaan politiikkaan”, Alatalo avaa.

Varsinaisesti suurkansansuosioon hän nousi neljällä Syksyn Sävel -voitollaan Vicky Lee (1978), Rikoo on riskillä ruma (1980), Mummoni ja moukarinheitto (1981) ja Minna (1986).

Alatalon musiikillinen repertuaari on laaja. Siihen ovat mahtuneet pop, rock, iskelmä, kantri ja mainosmusiikki kuten Puuhamaan tunnuskappale sekä ihmissuhdeballadit kuten Ihmisen ikävä toisen luo. Lisäksi Alatalo on tullut tunnetuksi myös lastenlauluistaan Känkkäränkkä ja Minen mee uimaan.

Mikko Alatalo on julkaissut yli 50 albumia levyttäen yhteensä yli 700 laulua. Monet kappaleista ovat tunnettuja klassikoita muun muassa Rokkilaulaja, Viivy vielä hetki, Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Anna mulle lovee, Leuhkat eväät, Suojelusenkeli ja Kiiminkijoki. Lisäksi Alatalo on tehnyt kappaleita myös muille artisteille. Hän on tekstittänyt muun muassa Maaritin tunnetuksi tekemän Jäätelökesä-kappaleen.

Alatalo on tehnyt läheistä yhteistyötä paitsi Harri Rinteen myös Juice Leskisen ja Sulo Aittoniemen kanssa.

TV-työt – Iltatähdestä Vain elämää -tuotantoon

Alatalo tunnetaan myös televisiotöistään Iltatähti- ja Hittimittari -ohjelmissa sekä Tammerkosken Sillalla -ohjelmasta, jossa hän laulatti ihmisiä seitsemän vuoden ajan 70 artistin johdolla.
Alatalo on mukana Nelosen suositussa Vain elämää -ohjelmassa, jonka 13. tuotantokausi starttaa syksyllä 2022.

Palkinnot
Mikko Alatalo on palkittu Valtion säveltaidepalkinnolla (1982) yhdessä Harri Rinteen ja Masi Luoman kanssa musiikista Ajolähtö-elokuvaan, Suomi-palkinnolla (2021) ja yhdessä Harri Rinteen kanssa Juha Vainio -palkinnolla sekä lastenmusiikin elämäntyöpalkinnolla.

Kirjat 
Alatalosta on ilmestynyt vuonna 2011 Petri Nevalaisen kirjoittama Joviaali ilmiö Mikko Alatalo -kirja (Helsinki-kirjat) ja vuonna 2021 Tuomas Marjamäen kirjoittama 560-sivuinen elämäkertakirja Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo).

Harrastukset
Ahkerana laskettelijana ja koskimelojana tunnettu Alatalo on aktiiviliikkuja. Hän on myös kiivennyt Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle (5895m). Hän seuraa aktiivisesti musiikkialaa sekä rentoutuu matkustellen ja eri kulttuureita kohdaten.

Iskelmä-Finlandia -voittajat: Mikko Alatalo (2022), Arja Koriseva (2021), Vicky Rosti (2019), Danny (2018), Markku Aro (2017), Suvi Teräsniska (2016), Pate Mustajärvi (2015), Katri Helena (2014), Pave Maijanen (2012), Pepe Willberg (2011), Laura Voutilainen (2010), Charles Plogman (2009), Olli Lindholm (2008), Eino Grön (2007), Paula Koivuniemi (2006), Jari Sillanpää (2005), Matti ja Teppo (2004), Kari Tapio (2003), Marion Rung (2002) ja Antti Huovila (2001). Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna 31.8.2022 saakka

Musiikintekijöiden rahasto

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Stipendejä haetaan ja myönnetyt stipendit julkaistaan sivulla Klaavi.fi

Stipendihaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana. Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2021 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2022.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.
  • Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista.

Vuoden 2022 Reino Helismaa -palkinto Mariskalle

Vuonna 2022 Reino Helismaa -palkinto myönnettiin Mariskalle (Anna Maria Rahikainen). Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Mariska tunnetaan laaja-alaisena lauluntekijänä, erityisesti tekstittäjänä. Mariskan ura käynnistyi punkbändi Oheisvasaran laulajana 1990-luvun lopulla. Varsin pian tyyli vaihtui omaääniseen rappiin ja vuonna 2002 ilmestyneen esikoisalbumin Toisin sanoen hitti, ”Tarkasta tämä”, muodostui Mariskan läpimurtokappaleeksi.

Varsin pian Mariskan monipuolisuus artistina ja tekstittäjänä tuli esiin. Vuonna 2012 Mariska & Pahat Sudet -yhtyeen julkaisema Kukkurukuu-levy nosti artistin suuren yleisön tietoisuuteen. Yhteensä Mariska on julkaissut omalla nimellään kuusi sooloalbumia sekä kaksi Mariska & Pahat Sudet -albumia. Mariskan kädenjäljessä on vaikutteita rapista, popista, jatsista kuin iskelmästäkin.  Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin Mariskan persoona sekä tekstit, jotka saavat suomen kielen soimaan kantaaottavuudesta huumoriin ja kansanlaulumaisesta herkkyydestä urbaaniin rap-flowhun. ”Pedon merkki” edustaa yhteiskunnallista rap-lyriikkaa kun taas ”Kukkurukuu” ammentaa suomalaisen iskelmän melankolisesta perinteessä.

Kuten Reino Helismaa aikanaan, myös Mariska toimii niin esiintyvänä taitelijana kuin laulunkirjoittajana toisille artisteille. Kummankin tekstintekijän todellinen laaja-alaisuus tulee kokonaisuudessaan esiin muille artisteille kirjoitetuissa kappaleissa. Mitä enemmän kirjoittaa monipuolisesti, sitä enemmän se ruokkii ideoita. Mariska on venyttänyt onnistuneesti rajojaan niin Tangomarkkinoille kuin yhteistyöhön rockjyrä Popedan kanssa. Lastenlauluillaan Mariska on, Helismaan tapaan, tavoittanut myös kaikkein nuorimmat kuulijat.

Hänen suurimpia menestyksiään ovat Anna Puulle kirjoitettu ”Mestaripiirros” (2009) sekä Jenni Vartiaiselle tehty ”Missä muruseni on” (2010). Kummatkin ovat paitsi jättihittejä, myös merkkiteoksia suomalaisen pop-musiikin kaanonissa. Mariskan laadukasta laululyriikkaa ovat saaneet laulaa muun muassa Freeman, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti ja Samuli Edelmann.

Viime vuosina Mariska on tehnyt uusia Helismaan jalanjälkiä seuraavia aluevaltauksia teatterilavojen taikamaailmaan. Hänen taitavaa sanankäyttöään on saatu kuulla muun muassa We Will Rock You -Queen-musikaalin laulujen kääntäjänä.

Mariskan ansioksi raati katsoo myös sen, että hän on aktiivisesti toimiva artisti ja lauluntekijä, joka hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia. Ennakkoluulottomana suomalaisen laululyriikan uudisraivaajana Mariska on myös esikuva uusille lauluntekijäsukupolville, erityisesti nuorille lauluja kirjoittaville tytöille.

Vuoden 2022 palkinnon saajasta päättäneessä raadissa olivat mukana Jaakko Suni (TSL:n kulttuurituottaja, muusikko/tuottaja), Tuomas Finne (TSL:n entinen kulttuurituottaja, Elmun ja Umo-Säätiön puheenjohtaja), Marianne Haapoja (Valkeakosken Musiikkijuhlan ja Valmun toiminnanjohtaja), Timo Kalevi Forss (kirjailija, Helismaa. Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä -teoksen kirjoittaja) ja Rolf Bamberg (Demokraatti-lehden kulttuuritoimittaja).

Reino Helismaa -palkinto

Palkinto luovutetaan Reino Helismaan hengessä henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista viihdettä ja hakee ilmaisulleen jatkuvasti uusia suuntia samalla toimien esikuvana uusille lauluntekijäsukupolville. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se jaetaan TSL:n päättämänä ajankohtana 3–5 vuoden välein.

Helismaa oli monipuolinen musiikintekijä ja viihdetaiteilija. Hän teki yli 5000 laulun sanoitusta, 32 elokuvakäsikirjoitusta, yli 100 radiohupailua ja kahdeksan näytelmäkirjoitusta.

Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sotien jälkeen hän tuli tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaa esiintyi yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Ohjelmistoon kuului laulujen ohella ns. huumorinumeroita eli aikansa stand uppia.

Helismaa oli kiinnostunut ympäristöstään. Hän luki paljon. Tämä näkyi myös hänen sanoituksissaan. Helismaa oli tekstintekijänä monipuolinen ja nopeudessaan verraton. Nopeus tarkoitti ilmeisesti myös sitä, että Helismaa käytti lukuisia salanimiä, joiden nimiin hän kirjoitti tekstejään. Hän kirjoitti myös purevaa kritiikkiä yhteiskunnan epäkohdista, mistä on näyttöä Helismaan kisälliryhmille kirjoittamissa sanoituksissa.

Reino Helismaa -palkinnon ovat  saaneet Mariska (2022), Paula Vesala (2019), Heikki Salo (2014), Heikki Hector Harma (2009), Martti Syrjä (2004), Sauvo Saukki Puhtila (1999), Jaakko Teppo (1994) ja Vexi Salmi (1989).

Vuoden 2022 Juha Vainio -palkinto Saara Törmälle

Saara Törmä on harvinaisuus: 2000-luvulla suomalaiseen musiikkiin vahvan jälkensä jättänyt päätoiminen sanoittaja. Harvinaisuus todistaa paitsi musiikkialan muutoksesta, ennen kaikkea Saara Törmän poikkeuksellisesta kyvystä sanoittaa tuntojamme ja kysymyksiämme kuten väsymystä: ”jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli, onks sen jälkeen uusi mäki”. Haavoittuvuutta: ”kun mua sattuu, kun sydämessä veitset kääntyy, mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, kuolevainen”. Oman tilan tarvetta: ”mä haluun olla yksin / lukee vaikka kirjaa / junamatka Turkuun ihana ois”. Voimaantumista: ”sä oot kerran jo luullut ettet tuu koskaan toipumaan / ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa”.

Edellä siteeratut Antti Tuiskun Mä hiihdän, Johanna Kurkelan Kuolevainen, Irinan Haluun olla yksin ja Kaija Koon Kaunis rietas onnellinen ovat hyviä esimerkkejä Saara Törmän sanoittamista hiteistä. Niissä kuuluu vahvana esittäjän, mutta myös sanoittajan ääni. Saara Törmä pystyy siihen, mihin vain sanoittajista parhaat. Hän ei tee ensi sijassa esittäjän näköisiä tekstejä, vaan tekstejä, jotka saavat esittäjän näyttämään laulultaan. Siltä että peto on irti tai että laulaja näyttää ”sulle rannan, joka tuijottaa merta ilkkuvaa hiljaa varuillaan”.

Moni Saara Törmän sanoittama laulu onkin muodostunut esittäjänsä tavaramerkiksi ja tunnuslauluksi kuten Antti Tuiskun Peto on irti, Jesse Kaikurannan Näytän sulle rannan tai Lauri Tähkän Morsian.

Yksi selitys Saara Törmän hittiputkeen on yhteistyö puoliso-säveltäjä Aku Rannilan kanssa. Melodiat ja tekstit istuvat saumattomasti yhteen. Niissä kuuluu jaettu elämä ja laulunteossa tuskaillut tunnit.  Lisäksi Saara Törmän sanoissa korostuu empatia, kyky asettua laulun minähahmoksi. Törmä on muotoillut asian näin: ”Mä meen aina päähenkilön nahkoihin. Asiat ja tapahtumat eivät ole suoraan mun elämästä, mutta laitan niihin itseäni. Kysymys on empatiasta, siitä näkökulmasta mistä juttu kerrotaan.”

Saara Törmä aloitti sanoittajana viitisentoista vuotta sitten esikoisensa hoitovapaalla, kun hänen sanoittamansa Unta päätyi Katri Ylanderin levytettäväksi. Hoitovapaan jälkeen Törmä ei palannut entiseen ammattiinsa ruokatoimittajaksi, vaan opetteli uuden. Ruokareseptien sijaan hän alkoi tutkia, miten ja millaisista aineksista syntyy sielukas sanoitus tai kutkuttava korvakarkki. Niihin tarvitaan kattilallinen kykyä, kauhallinen elämänkokemuksia, herkät tuntosarvet tunnelmille sekä mukillinen malttia ja musikaalisuutta.

Törmän mukaan sanoitus on valmis vasta, kun siitä on hävinnyt kaikki ylimääräinen. Törmän teksteissä ei kikkailla eikä kerrota liikaa, vaan jätetään kuulijalle tilaa tuntea ja tunnistaa tilanteet – ja lopulta itsensä vastaavissa tilanteissa. Tuokiokuvien mestarikokki nojaa hyviin perusraaka-aineisiin, mutta saa ne maistumaan uusilta ja erityisiltä.

Näillä perusteluilla Juha Vainio -palkinto luovutetaan Saara Törmälle Kotkassa 28. heinäkuuta klo 20 järjestettävässä Kotkan Meripäivien Yleisessä Saunassa -konsertissa. Palkintosumma on 6000 euroa.

Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna rahaston hallituksessa.

Aikaisemmin Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys ja vuonna 2021 Toni Wirtanen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.