EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Jaksakaa vielä - Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa

Tekijä: Nina Lith

Jaksakaa vielä – Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa

Julkaistu

Akateemiset tutkijat sekä kulttuurialan kentän asiantuntijat yhdistivät voimansa, tavoitteenaan luoda kuvaa suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta ja kulttuuriin vaikuttavasta päätöksenteosta korona-aikana sekä rakentaa ratkaisumalleja kulttuuripolitiikan kehittämiselle sekä kulttuurialan vaikuttamistyölle. Raportissa arvioidaan kulttuurialaan korona-aikana kohdistunutta poliittista päätöksentekoa, hallintoa sekä edunvalvontaa ja esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Raportin ovat laatineet Jari Stenvall, Paula Vesala, Mirkka Kivilehto, Sanni Pöntinen ja Kaisa Rönkkö. Hankkeen rahoittivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö ESES, tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen jäsenjärjestöt Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat sekä Music x Media.

Lue lisää hankkeesta Sitran sivuila tästä linkistä

Lue ja lataa raportti täältä

Raportista

Tässä raportissa tarkastellaan kulttuurialan kohtelua ja kulttuurialaan kohdistuvia valtakunnallisia toimenpiteitä korona-aikana maaliskuusta 2020 kevääseen 2022. Pyrimme ymmärtämään ja löytämään selityksiä kulttuurialan kohtelulle sekä kysymme, miten olisi voitu toimia toisin.

Raportissa käydään läpi niin poliittisen päätöksenteon, lainsäädännön, hallinnon kuin kulttuurialan edunvalvonnan ja osallisuuden näkökulmia. Tarkoituksena on erityisesti löytää ratkaisuja sille, miten voitaisiin toimia kriiseissä sekä varautua niihin paremmin myös kulttuurialan näkökulmasta.

Kehittämissuositukset

Tähän on lyhyesti poimittu raportissa esitellyt kehittämissuositukset.

Lainsäädännön muutostarpeet 

  • Rajanveto normaaliolojen ja poikkeusolojen välillä.
  • Tartuntatautilain uudistaminen.
  • Yleisötilaisuuden käsitteen määrittely.

Kulttuurialan tuki-instrumenttien kehittäminen 

  • Tuki-instirumenttien uudistaminen.
  • Suorien tukimuotojen kehittäminen.

Kulttuurialan edunvalvonnan ja osallisuuden kehittäminen

  • Osallisuuden vaikuttavuuden parantaminen ja yhdistäminen kriisitoimien toimeenpanoon.
  • Kulttuurialan edunvalvonnan keskinäisen yhteistyön kehittäminen.
  • Vapaata kenttää tukevien rakenteiden kehittäminen.
  • Vapaan kentän demokratiakokeilu.

Poliittisen päätöksenteon ja kriisinhallinnan kehittäminen

  • Kulttuurialan poikkihallinnollisen rakenteen tunnistaminen sekä yhteistyön kehittäminen hallintosiilojen välillä.
  • Ministerityöryhmän perustaminen.
  • Kulttuuripolitiikassa katse tulevaisuudessa, painopiste tietoperustaisuudessa ja käytännön toiminnan varmistamisessa.
  • Kulttuurialan huoltovarmuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittäminen ja johtaminen.
  • Hallinnon rakenteiden ja toimintamallien uudistaminen.
  • OKM:n kykyä edistää kulttuurialan toimintaedellytyksiä kokonaisvaltaisesti ja yhteistyölähtöisesti tulisi edistää.
  • Taiken roolia asiantuntijavirastona ja operatiivisena toimijana tulisi haastattelujen perusteella kirkastaa.
  • OKM:n kulttuurialaa koskevan varautumissuunnitelman päivittäminen.
  • Alueellisen kulttuurityön toimintaedellytysten ja aluetason rakenteiden vahvistaminen osana kriisihallintoa.
  • Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen varmistaminen kriiseissä.
  • Tilannekuvan luominen eri hallinnonalojen kulttuurialaa koskevista toimista.
  • Tilastoinnin ja sen luokittelun kattavuuden varmistaminen.
  • Dialogisesti osallistavan ja tietoperustaisen toimintatavan kehittäminen.
  • Kulttuurin ja taiteen jatkuvuuden varmistaminen.

Suomen Musiikintekijät etsii osa-aikaista koordinaattoria vanhempainvapaan sijaisuuteen

Julkaistu

Tehtävässäsi vastaat pääosin yhdistyksen tapahtumista. Lisäksi tuet viestintäpäällikköä erityisesti sosiaalisen median viestintätehtävissä, uutiskirjeiden toteuttamisessa ja verkkosivujen ylläpidossa. Arvostamme kokemusta WordPressistä ja Canvasta sekä sitä, että sosiaalisen median kanavat ja niissä viestiminen esimerkiksi videoilla on sinulle tuttua. Lisäksi odotamme sinulta, että kykenet itsenäisesti toteuttamaan ja hallinnoimaan läsnä- ja verkkotapahtumia.

Tuet työyhteisöä lisäksi tekemällä luovan alan järjestön moninaisia tehtäviä. Järjestömaailman ei kuitenkaan tarvitse olla sinulle entuudestaan tuttua. Arvostamme musiikkialan tuntemusta ja kiinnostusta kulttuuriin ja tekijänoikeuteen sekä yhdenvertaisuusteemoihin. Pidämme tärkeänä suomen kielen erinomaista osaamista sekä kykyä hoitaa asioita myös englanniksi.

Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta sekä kykyä toimia välillä myös kiireessä. Olet huolellinen ja valmis monipuolisiin tehtäviin aina ideoinnista toteutukseen ja rutiinityyppiseen työhön. Sinulla on myös hyvät esiintymisvalmiudet, ja tulet ihmisten kanssa erinomaisesti toimeen.

Kyseessä on yhteisöpäällikön vanhempainvapaan sijaisuus, mutta haemme sijaista erityisesti koordinaattorin tehtäviin. Määräaikainen sijaisuus alkaa elokuussa 2024 ja sen kesto on noin vuosi (tarkentuu sopimuksen mukaan). Osa-aikaisuus tarkoittaa 80% työtä (neljä päivää viikossa). Työ sisältää myös satunnaisesti iltatyötä. Osa-aikaisen koordinaattorin kuukausipalkka on noin 2400 euroa. Palkka sovitaan henkilön kokemuksen ja toimenkuvan tarkentumisen mukaan. Voit esittää myös oman palkkatoiveesi.

Toivomme saavamme hakemuksia laajasti eri ikäryhmistä, eri sukupuolia sekä kieli-, kulttuuri- ja muita vähemmistöjä edustavilta henkilöiltä. Tarjoamme mahtavan työyhteisön tuen, hyvät henkilöstöedut (muiden muassa lounas- ja työmatkaetu), sekä mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät, joita voi tehdä joustavasti myös etänä. Tarjoamme mahdollisuuden olla vaikuttamassa suomalaisten musiikintekijöiden yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja menestymiseen.

Työpaikka sijaitsee metroradan varrella Espoon Keilaniemessä, Musiikin Satamassa, yhteisissä tiloissa usean muun musiikkialan yhteisön kanssa. Meren rannalla sijaitsevat toimitilat ovat viihtyisät, nykyaikaiset ja esteettömät.

Lähetä tiivis CV ja vapaamuotoinen hakemuksesi viimeistään 2.5.2024 osoitteeseen nina.lith@musiikintekijat.fi. Liitäthän mukaan linkin lyhyeen (max. 2 min) videoesittäytymiseen. Käsittelemme hakemuksia jo ennen hakuajan päättymistä.

Tiedustelut
Viestintäpäällikkö Nina Lith, puh. 041 517 8998

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Musiikintekijat.fi

Musiikin luova alkutuotanto ajaa luovan alan menestystä myös eurooppalaisella tasolla

Julkaistu

Euroopan parlamentin vaalit 6.–9.6.2024 ovat luovalle alalle ja musiikille erityisen tärkeät, sillä valtaosa markkinat ylittävän luovan alan ja tekijänoikeuden sääntelystä tehdään nykyisin EU:ssa. Luova ala on kaikkialla Euroopassa kasvava toimiala, jonka kasvupotentiaalia ei olla Suomessa vielä täysin ymmärretty.

”Esimerkiksi musiikkiala kasvoi ennen korona-aikaa kuudessa vuodessa seitsemän miljardia euroa, joten mistään ihan pienestä toimialasta ei ole kyse. Suomi on kuitenkin jäänyt monilla mittareilla jälkeen luovan alan kasvusta, joten nyt on aika ottaa tuo hyppy kiinni. Siihen meillä on kaikki edellytykset”, korosti Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela tavoitteiden julkistustilaisuudessa 10.4.2024.

Musiikin luovan alkutuotannon muodostavat musiikin tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen järjenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat. Yhteenliittymän tavoitteena on ajaa musiikin luomisen edellytyksiä sekä kotimaan että EU-tason päätöksenteossa.

Yhteisen EU-sääntelyn toimeenpano tärkeää

Tavoitteissa korostetaan, että luovat sisällöt eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja ja siksi on tärkeää, että myös luovan alan pelisäännöt tehdään Euroopan laajuisesti. Tulevalle komissiolle hyvänä pohjana toimivat viime kaudella aikaansaatu tekijänoikeusdirektiivi (DSM) sekä laaja ”Europe fit for the digital age” -sääntelypaketti.

Näiden pakettien linjoilla tulee tavoitteiden mukaan jatkaa tulevaisuudessakin. Esimerkiksi digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt voimakkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää myös yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä.

”Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota säädösten täytäntöönpanoon. EU-sääntelyyn aina sisältyvää liikkumavaraa ei tulisi käyttää tavalla, joka heikentää yhtenäisen sisämarkkinan kehittymistä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Reilut markkinat musiikin striimaukseen

Toinen tavoite liittyy musiikin kasvavaan suoratoistomarkkinaan, jolle sääntelypaine on viime vuosina kasvanut. Digitaalisen suoratoiston levitessä tulisi myös sen vaikutuksiin kiinnittää huomiota. Luovien sisältöjen kulutus on entistä enemmän algoritmien sääntelemää, mikä voi olla uhka eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudelle.

Tavoitteiden mukaan digitaalisia alustoja tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. Tätä on suositellut myös Euroopan parlamentti mietinnössään.

”Samalla olisi tärkeää luoda musiikin tekijöille tasapainoisemmat neuvotteluasetelmat suhteessa ylikansallisiin digijätteihin, jotta heillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada työnsä hyödyntämisestä kohtuulliset korvaukset”, painottaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi.

Tekoäly on tulevaisuuden menestystekijä myös luovalle alalle

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Äskettäin hyväksytty tekoälyasetus luo hyvän pohjan, jonka päälle voidaan tulevina vuosina rakentaa vastuullista tekoälyn käyttöä.

Tavoitteena on, että myös tekoälysovellukset noudattavat olemassa olevaa tekijänoikeussääntelyä ja huolehtivat järjestelmiensä läpinäkyvyydestä myös niiden kouluttamiseen käytetyn materiaalin osalta.

”Pitäisi olla selvää, että kun tekoäly hyödyntää tekijänoikeudella suojattua sisältöä, se ei voi tehdä sitä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tämä on tekijänoikeusdirektiivin perusperiaate ja aineettomiin oikeuksiin perustuvan alamme kilpailukyvyn perusta, josta ei tulisi joustaa. Siksi tekoälyasetuksen täytäntöönpano on hoidettava jäsenvaltioissa erityisen huolellisesti”, korostaa Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Yhteinen Eurooppa on myös yhteinen kulttuurikenttä

Luovilla aloilla on rooli paitsi talouden ja työllisyyden vahvistamisessa, myös yhteisen eurooppalaisen identiteetin, demokratian ja arvojen rakentajana. Siksi Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet korostavat kulttuurin arvon tunnistamista, tunnustamista ja eurooppalaisen kulttuurin tukemista.

Esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Tavoitteiden mukaan EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tulevaisuudessakin.

”Kulttuuri tarvitsee myös jatkossa sekä julkista rahoitusta että yksityisten investointien edistämistä. Paitsi rahoitusinstrumenteilla, eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta voidaan tukea myös lainsäädäntötoimenpiteillä ja kulttuurivaihdon keinoin”, korostaa Suomen Säveltäjien hallituksen varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen.

Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista tullaan viestimään aktiivisesti ehdokkaille lähikuukausien aikana ja näitä luovan alan keskeisiä kysymyksiä pyritään nostamaan myös julkiseen keskusteluun. Samalla alan 40 000 tekijää pyritään aktivoimaan myös vaaliuurnille.

Lue tarkemmin musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista

Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteet 2024

Julkaistu

Euroopan parlamentin vaalit 2024

Musiikin luova alkutuotanto ajaa seuraavia tavoitteita Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa 2024:

  • Yhtenäinen sääntely ja toimeenpano EU:n sisämarkkinoilla
  • Reilut markkinakäytännöt rakentavat luovan alan kilpailukykyä
  • Tekoäly osana luovan alan menestystä
  • Kulttuurista elinvoimaa ja yhteistä arvopohjaa

 

Lataa Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteiden esite tästä!

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Yhdessä ajamme seuraavia tavoitteita tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.

1. YHTENÄINEN SÄÄNTELY JA TOIMEENPANO EU:N SISÄMARKKINOILLA

Lainsäädännön harmonisointi lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa siten  Euroopan globaalia kilpailukykyä. Tulevaisuudessa huomiota tulee kuitenkin kiinnittää enemmän myös  sääntelyn yhdenmukaiseen toimeenpanoon jäsenvaltioissa.

Luovat sisällöt, niiden tekeminen ja kulutus eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Ne luovat aineetonta arvoa, jota kulutetaan pääosin digitaalisilla alustoilla. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta ja reunaehtojen asettaminen EU:n sisämarkkinoilla ovat elinehtoja myös eurooppalaisen luovan talouden kilpailukyvylle ja kulttuurin säilymiselle.

  • Digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt tehokkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota Euroopassa.
  • Viime vuosien merkittävin uudistus luovalle alalle oli eurooppalaisen tekijänoikeusdirektiivin (DSM) hyväksyminen vuonna 2019.
  • ”Europe fit for the digital age” -paketti on tuottanut merkittäviä edistysaskelia niin eurooppalaisen digipalvelusäädöksen (DSA), digimarkkinasäädöksen (DMA) kuin data-asetuksen (Data Act) muodossa.

TAVOITTEEMME

  • Euroopan tulee tulevaisuudessakin pyrkiä muodostamaan standardeja ja yhdenmukaisuutta luovan alan toimintaympäristöön. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä. Reilulla tavalla toimivat sisämarkkinat selkiyttävät vastuita ja tasapainottavat eri osapuolten neuvotteluasemia esimerkiksi luovien teosten käytössä. Näin Eurooppa voi toimia myös esikuvana muulle maailmalle oikeusvarmasta ja selkeästä sääntely-ympäristöstä.
  • Komission ja parlamentin tulee kuitenkin kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota sääntelyn toimeenpanoon jäsenvaltioissa. On ollut havaittavissa, että kansallinen tulkinta ja liikkumavara ovat tuottaneet monissa maissa ratkaisuja, jotka ovat vesittäneet alkuperäisen sääntelyn tavoitteet ja tarkoituksen tai olleet jopa suoranaisesti niiden vastaisia. Komission olisikin seurattava entistä tarkemmin EU-lainsäädännön toimeenpanoa ja puututtava aktiivisesti sääntelyn tarkoituksen vastaiseen toimintaan.

2. REILUT MARKKINAKÄYTÄNNÖT RAKENTAVAT LUOVAN ALAN KILPAILUKYKYÄ

Kasvavan suoratoistomarkkinan on toimittava myös tekijöille reilulla tavalla. Alustoja tulisi  velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja  suosituksiaan. Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään.

Luovalla alalla toimii Euroopassa noin 7,6 miljoonaa ihmistä. Heidän työnsä tulokset tuovat iloa miljardeille ihmisille ja tuottavat kymmenien miljardien liikevaihtoa.  Euroopassa on kuitenkin huolehdittava, että kasvava suoratoistomarkkina toimii reilusti, suojelee eurooppalaista kulttuuria ja tuottaa arvoa myös luovan työn tekijöille. 

  • Digitaalinen suoratoistomarkkina tarjoaa yleisölle rajattoman pääsyn luovien sisältöjen pariin ja muodostaa tällä hetkellä suurimman osan niiden tuloista.
  • Algoritmien käyttö ja suosituimpien soittolistojen markkinoiminen on kuitenkin johtanut kulutuksen kaventumiseen ja keskittymiseen angloamerikkalaiseen sisältöön. Pidemmällä aikavälillä tämä tulee johtamaan eurooppalaisen kulttuurin rapautumiseen.

TAVOITTEEMME

  • Sisällönjakopalveluita tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa ja ennen kaikkea suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. EU-lainsäädännöllä tulisi edellyttää palveluilta monimuotoisuuden mittareita sekä paikallisen ja marginaalisemman sisällön parempaa näkyvyyttä. Alustojen suosittelualgoritmien tulisi olla läpinäkyvämpiä ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisia ja oikeasuhtaisia.
  • Nämä ovat tärkeitä tavoitteita erityisesti eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuuden ja kansalliskielten aseman varmistamiseksi ja toimivat myös kuluttajien eduksi. Toimenpiteitä suositteli myös tammikuussa 2024 hyväksytty Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunnan mietintö.
  • Luovan alan toimijoille tulee myös taata tasapainoiset neuvotteluasetelmat ja kohtuulliset korvaukset työstään. Ylikansalliset alustajätit ovat tuoneet markkinoille huolestuttavia korvauskäytäntöjä, kuten ns. buyout-sopimukset, joista yksittäisillä tekijöillä ei ole neuvottelumahdollisuutta. Näillä sopimuksilla arvokkaat immateriaalioikeudet siirtyvät pikkuhiljaa pois eurooppalaisesta omistuksesta. EU-lainsäädännöllä olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin epätasapainoisten neuvotteluasetelmien kitkemiseksi ja sen varmistamiseksi, että ylikansalliset alustat noudattavat EU:n periaatteita kohtuullisesta korvauksesta.

3. TEKOÄLY OSANA LUOVAN ALAN MENESTYSTÄ 

Tekoälyllä tuotetut sisällöt on rakennettu hyödyntämällä olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Tekoälysovelluksilta on vaadittava riittävää läpinäkyvyyttä, jotta voidaan varmistua, että tekijänoikeusdirektiiviä periaatteita noudatetaan myös tekoälyn tuottamissa sisällöissä.

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Sektori tarvitsee kuitenkin oikeudenmukaiset pelisäännöt, koska tekoälyn nopeaan kehittymiseen liittyy paitsi mahdollisuuksia, myös merkittäviä uhkatekijöitä luovan alan tekijöille ja yrityksille.

  • Tekoäly tuottaa yhä korkealaatuisempaa sisältöä hyödyntämällä laajasti olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Teosten käytöstä ei ole tällä hetkellä sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa, eivätkä oikeudenhaltijat tiedä mitä aineistoja sovellusten kehittämisessä on käytetty.
  • Sovellusten yleistyessä ne syntyy riski siitä, että teoksia oikeudetta hyödyntävä tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomat teokset.
  • Ellei sisältöjen käytöstä tekoälyn kouluttamiseen sovita tekijöiden oikeussuojaa kunnioittaen, eurooppalaisen luovan talouden tuottama lisäarvo uhkaa valua ylikansallisille digijäteille. Samalla luovan alan ammattilaiset eivät saa työstään kunnollista korvausta.

TAVOITTEEMME

  • Euroopassa tulee huolehtia, että EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (DSM) ja sen periaatteita noudatetaan myös tekoälysovelluksissa. Tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä tekoälysovelluksissa tulee sopia oikeudenhaltijoiden kanssa ja käytöstä on maksettava oikeudenmukainen korvaus.
  • Tämän velvoitteen tulee koskea myös tekoälyn koulutuksessa käytettävää materiaalia. Tekoälyn suhteen ei tule tehdä poikkeuksia tai myöntää erivapauksia tekijänoikeuteen.
  • Eurooppalaisella sääntelyllä tulee varmistaa myös tekoälysovellusten avoimuus ja läpinäkyvyys, jotka ovat keskeisiä luovien alojen toimintaedellytyksille ja toimivalle lisensointimarkkinalle. Tekoälysovellusten kehittäjillä tulee olla velvollisuus pitää kirjaa ja informoida avoimesti mitä aineistoja ja miten sovelluksen kehityksessä on käytetty. Vain niiden avulla tekijöillä on mahdollisuus valvoa teostensa käyttöä tai vaihtoehtoisesti kieltää se.

4. KULTTUURISTA ELINVOIMAA JA YHTEISTÄ ARVOPOHJAA

Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Eurooppalainen kulttuuri tarvitsee tulevaisuudessakin monipuolista rahoitusta, sisällöntuotannon tukea sekä laajempia yhteiseurooppalaisia kulttuurihankkeita.

Luovilla aloilla on keskeinen rooli Euroopan talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille, arvoille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Monimuotoinen kulttuuri ja taide toimivat myös kivijalkana luovien alojen yrityksille, joilla on keskeinen rooli uusien innovaatioiden ja työpaikkojen synnyssä. 

  • EU:lla on ollut merkittävä rooli kulttuurin ja luovien alojen tukemisessa. Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Viime vuosina myös yrittäjyys ja innovaatiot on tuotu osaksi hankkeita.
  • EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tarjoamalla monipuolisia rahoitusinstrumentteja, tukemalla poikkisektoraalista ja rajat ylittävää verkostoitumista sekä varmistamalla ajantasainen sääntely.

TAVOITTEEMME

  • Kulttuuri tarvitsee sekä julkista rahoitusta, että yksityisten investointien edistämistä. Olemassaolevia rahoitusinstrumentteja tulee jatkaa alan tarpeita seuraten ja uusia rahoitusinstrumentteja tulee kehittää toimintaympäristön muuttuessa. EU:n rahoitusvälineet ovat merkittävä mahdollistaja myös suomalaiselle kulttuurille, kulttuuriperinnölle ja kulttuurimatkailulle.
  • Kulttuurin ruohonjuuritason monimuotoisuudesta ja eurooppalaisten marginaalisempienkin sisältöjen esillepääsystä on huolehdittava. Eurooppalaisen sisällöntuotannon edistämistä voidaan tehdä esimerkiksi tukemalla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan AVMS-direktiivin mukaisten toimien toimeenpanoa jäsenvaltioissa.
  • Tarvitsemme entistä enemmän erilaisia kulttuurivaihdon ja muita eurooppalaisia yhteishankkeita, joiden avulla rakennamme yhtenäistä eurooppalaista identiteettiä entistä vahvemmaksi. Kulttuuri on eurooppalaisen identiteetin keskiössä. Se turvaa vapaata ja avointa keskustelua, vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

 

Luovat alat kasvoivat vuodessa miljardin 

Julkaistu

Nämä tiedot ilmenevät Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry:n tilaamasta selvityksestä. Selvityksen on tehnyt Pasi Holm, joka toimi tutkimuksen alkuvaiheessa Taloustutkimuksen  tutkimusjohtajana ja sittemmin FCG:n johtavana asiantuntijana.

Musiikkiala kasvoi euroissa mitaten eniten

Holmin mukaan luovien alojen reaalikasvu oli noin kolme prosenttia. Euroissa laskien kovin kasvaja oli musiikkiala. Se kasvoi peräti 280 miljoonaa euroa.

”Musiikkiala, teatteri- ja näyttöala sekä huvipuistot ja messutoiminta kasvoivat vuonna 2022 merkittävästi”, toteaa Holm.

Suhteessa eniten kasvaneita sektoreita olivat huvipuistot, messut yms. (78,6 %), teatteri- ja näyttämötaide (43 %) ja musiikki (23,5 %). Laskusuunnassa olivat kirjastot ja arkistot (-22,9 %), museot ja kulttuuriperintö (-8,33 %) sekä peliala ja viihde-elektroniikka (-1,8 %).

Holmin mukaan suurimmat kasvusektorit ovat niitä, joita koronarajoitukset olivat kurittaneet eniten.  ”Suurin syy oli  korona-pandemian vaikutus vuonna 2021. Tuolloin monet yleisötilaisuudet olivat kiellettyjä. Vuonna 2022 yleisötilaisuudet olivat melko  kattavasti sallittuja.”

Luovat alat odottavat panostusta kasvuun

”Luovat alat odottavat nyt sitä, että Petteri Orpon hallitus ohjelmansa mukaisesti panostaisi kunnolla luovien alojen kasvun edistämiseen”, sanoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.”  Suomi tarvitsee nyt talouskasvua ja työpaikkoja.”

”Luovat alat työllistävät kerrannaisvaikutukset huomioiden 135 000 henkilötyövuotta. Palkkatuloja syntyy noin viisi miljardia euroa vuosittain”, Holm laskeskelee. ”Luovat alat tuottavat vero- ja maksutuloja julkiselle sektorille noin 3 miljardia euroa vuosittain.”

”Musiikkiala kokonaisuudessaan ja festarit kesäisin luovat merkittävää hyvinvointia eri alueille ympäri Suomen – sekä elämyksellistä että taloudellista”, sanoo Holm.

Yli miljardin euron toimialoja olivat vuonna 2022  seuraavat: peliala ja viihde-elektroniikka (3,9  mrd.),  lehdistö ja uutistoimistot (3,66 mrd.),  mainos ja viestintätoimistot (1,77 mrd.),  kirjallisuus (1,57 mrd.), musiikkiala (1,47 mrd.) sekä av-ala (1,27 mrd).

 

Eurooppalaisten tekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn kyselytutkimuksen tuloksia eurooppalaisten musiikintekijöiden ansaintamahdollisuuksista

Julkaistu

This document presents a detailed overview of the results of the European Composer and Songwriter Alliance’s (ECSA) survey on fair practice, which was launched in September
2022. Gathering over 200 responses from all across Europe, the survey shed light on the post-pandemic economic, social, and working conditions of European music creators. This
companion document constitutes an expansion of the ECSA Report ‘Navigating the Path to Fair Practice’, which outlined the key findings of the survey and was published by our
Alliance in November 2023.

Fair Practice Findings Document 2023

 

Arkisia ajatuksia

Julkaistu

Kunnioitusta, kiitos!

Valmistelin viimeistä Kaijastusta kaikessa rauhassa perjantai-iltana, TV-kanavilla surffaillen. Maikkarilla kerrottiin, että Aleksei Navalnyi ”laskettiin hautaan Frank Sinatran My Wayn soidessa”. Ja täsmälleen samoin sanoin netti-Hesarin ingressissä. Järjestöjyrä minussa ehti jo pohtia, kenelle lähetän huomautuksen, että kyseessä oli instrumentaaliversio, ei siis Frankin, ja tekijät ovat Claude François ja Jacques Revaux. Hengittelin hetken ja päätin vain toivottaa hyvää matkaa rohkealle miehelle.

Edellisellä viikolla olin käynyt kipakkaa viestinvaihtoa moraalisten oikeuksien puolesta Ylen edustajan kanssa. Olisin itsekkäästi odottanut edes pientä pahoittelua tekijänimien unohtamisesta, ja ehkä pientä kiitosta asian korjaamiseen johtaneesta viestistä. Kun koko pitkää nimilistaa ei olisi olemassa ilman niitä kahta tekijää, ja yleisöllä on oikeus tietää. No, voihan sen hännän itsekin nostaa, kun kerran palstatilaa on annettu!

Valonpilkahduksia, kiitos!

Maailmassa, lähellä ja kaukana, tapahtuu tällä hetkellä asioita, joiden takia meidän on yritettävä pitää huolta omasta jaksamisestamme ja tukea toisiamme. Ja muistaa, että omalla työllämme, musiikillamme, autamme muita ihmisiä jaksamaan omassa arjessaan tämän repivän uutisvirran keskellä.

Huoltovarmuuskeskus on ymmärtänyt jotakin, jota olemme uhkaavien kulttuurileikkausten ja koronan jälkeisten taloudellisten ja henkisten vaurioiden keskellä yrittäneet konkretisoida: ”Nykyisessä turvallisuustilanteessa näen kulttuurialan merkityksen entistäkin keskeisempänä henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä”, sanoo keskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Tarkoitus on nyt siis selvittää kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Mielenkiintoista. Ja voi, kunpa ymmärrys heräisi myös toisaalla, mm. freelancereiden ja itsensätyöllistäjien sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan suhteen.

Kiitos itsellenne!

Kiitän teitä musiikintekijöitä viime aikojen hyvästä ja rakentavasta keskustelusta somekanavilla ja tilaisuuksissamme. Meistä on tullut hieno yhteisö, jossa kaikilla on mahdollisuus nostaa esiin tärkeitä asioita ja saada kollegoilta asiallisia kommentteja, kokemusasiantuntijoiden neuvoja, vertaistukea sekä voimauttavaa naurua.

Kiitos kaikille hallituskumppaneille 13 vuoden aikana. Jokainen on antanut kokemuksensa ja asiantuntemuksensa jäsenistön käyttöön, ja väittäisin, että olemme tehneet hyviä päätöksiä! Onnea jatkaville ja tuleville, teette tärkeää työtä! EU-vaalit lähestyvät, musiikintekijäpalkkioasia on kesken, tekoälykeskustelussa riittää näkökulmia, lobbaamista riittää, ja…

Kiitos Suomen Musiikintekijät ry:n toimiston Akulle, Sarille, Ninalle, Sannalle ja Lumille! Yhtä matkaa on kuljettu pitkään, ja suunta on sama ja selkeä. Lämpimän, osaavan ja luotettavan työyhteisön saa tuleva puheenjohtajakin, sen tiedän.

Kiitos koko Luovan Alkutuotannon jengille hyvästä yhteistyöstä ja yhteisestä äänestä, jolle todellakin on käyttöä!

Olen huijannut lähestyvää haikeutta kirjoittamalla arkisista asioista: Jatketaan, mitäs meillä seuraavaksi listalla onkaan? Varovasti availen työpöydän laatikoita ja lukittuja kansioita itsessäni. Jotakin on tuloillaan, mutta mitä…

Nähdään ja kuullaan, rakkaat musiikintekijät, viimeistään kevätkokouksessa ja Suomen parhaissa pikkujouluissa!

Kaija Kärkinen
Kirjoittaja on laulaja, sanoittaja ja näyttelijä. Hän on toiminut Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012 asti. Kausi päättyy keväällä 2024.

Ievan polkka (Ievan polokka)

Julkaistu

IEVAN polkka on maailman tunnetuimpia suomenkielisiä lauluja. Sen savolaismurteiset sanat teki kuplettilaulaja Eino Kettunen. Ensijulkaisu oli lauluvihossa 1928. Ratkaiseva osuus nykysuosioon on ollut Loituma-yhtyeen versiolla.

Laulun syntymisen aikoihin Kettunen solmi avioliiton, jota morsiamen vanhemmat olivat vastustaneet, mistä voi löytää linkin Ievan ahdasmieliseen äitiin. Laulun voi tulkita myös sorrettujen voimalauluksi – Kettunen oli 1918 punavankina ja hän oli työväenlaulujemme pioneereja.

HANNI Autere kertoo Loituman version saaneen alkunsa, kun yhtyeen muut jäsenet Sari Kauranen, Anita Lehtola ja Timo Väänänen olivat talvella 1991–92 Moskovassa lumenveistokilpailussa keikalla.

“Siellä jossain narikkatilassa kyytiä odotellessa Anita alkoi laulaa Ievan polkkaa ajan kuluksi. Sari ja Timo alkoivat tavuilla kompata ja syntyi idea sovituksesta harmoonin tämmäystä muistuttavalla säestyksellä.

Anitalle laulu oli tuttu jo lapsuudesta. Matkan jälkeen hän toi harjoituksiimme sanat, jotka hän oli kirjoittanut käsin Lauri Jauhiaisen kirjasta Kuplettimestarit ja mestarikupletit.

OPINAHJOMME Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä toimi silloin Fredalla. Siellä hioimme a cappella -sovitusta Anita soololaulajana, Timo basistina, Sari ja minä tämmääjinä. Muistan elävästi, kuinka istuimme pöydän ääressä miettien tavuja, joita me muut ‘soitamme’ Anitaa säestäessämme.

Kun muut ehdottivat minun improvisoivan väliosaan soolon, olisin mieluiten jyrkästi kieltäytynyt. En ollut koskaan tehnyt mitään vastaavaa enkä kokenut olevani improvisointitaitoinen.

Suunnittelin kaaren alkaen ujohkon savolaisukon mielikuvasta. Soolon edetessä tunnelma vapautuu, kunnes loppu on jo jazziin nojallaan. Niin se harjoituksissa syntyi ilman mitään paperille kirjoittamista. Koska se on improa, esityksissä se hiukan elää.

Ensiesitys oli Anitan laulututkintokonsertissa 1992 ja ensimmäinen levytys Kansanmusiikki-instituutin tuottamalla albumilla 1995. Siinä teksti on kokonaan Kettusen nimissä. Myöhemmin sovittiin tekstin kustantajan Warner Chappellin kanssa, että olemme tämän version osasanoittajia. Sovituksesta saamme normaalin Teosto-osuuden. Maailmalla moni mieltää kaiken kansanlauluksi, ja tätä joutuu vähän väliä oikaisemaan.

VUONNA 2006 joku kopioi vuoden 1995 levymme rallatussoolosta luupit meemiin, jossa piirroshahmo heiluttaa polkan tahdissa purjoa. Siitä alkoi lumipalloilmiö.

Vaikkei Kettusen tekstiä ymmärtäisi, svengi ja varmaan myös komiikka välittyy. Sisällöstäkin tulee kyllä jatkuvasti kysymyksiä. Pyrin avaamaan kulttuuria ja taustoja, kuten sitä, että savolaismurre luo suomalaiselle mielikuvan lupsakasta elämänasenteesta ja kiertoilmaisujen käyttämisestä, mikä osin siirtää vastuun kuulijalle.

NYT on juuri julkaistu Elina Oikarin ohjaama video, jossa on vuonna 2021 äänittämämme uusi versio muokattuna. Oman sooloni äänitin videolle vielä uudestaan kaikkein tunnetuimman rallatusversion mukaisesti.

Ievan polkka on saanut lukemattomat ihmiset maailmalla kiinnostumaan Suomesta, suomen kielestä ja kulttuuristamme. Olisi mahtavaa, jos suuri yleisö sekä päättäjät Suomessakin ymmärtäisivät, kuinka rikas ja hieno musiikkiperinne meillä on!”

Lisää tarinaa Ievan polkasta Loituman nettisivulla

Kuin helminauhaa (Days of Pearly Spencer)

Julkaistu

SEPPO Tammilehto oli 2000-luvun vaihteessa juoksulenkillä, kun päässä alkoivat soida aivan uudet sanat lauluun, joka oli hänelle ennestään tuttu Pertti Reposen suomennoksena.

Saatuaan käännösluvan omalle tekstilleen Tammilehto levytti sen, ja tänä päivänä Kuin helminauhaa on yksi suomalaisten käännösiskelmien kestosuosikeista.

SEPPO Tammilehto kertoo:

“Pohjoisirlantilaisen David McWilliamsin tekemä ja vuonna 1967 levyttämä Days of Pearly Spencer julkaistiin Suomessa heti 1968 nimellä Ei itkut enää auta. Levyttäjä oli Tapani Lehikoinen artistinimellä Eddy.

Pertti Reposen teksti poikkeaa sisällöltään täysin alkuperäisestä. Kuulin sen radiosta varmaan jo silloin, ja se jäi mieleen hyvänä biisinä. Kun aloin tehdä soolokeikkoja 90-luvulla, otin sen ohjelmistoon, ja jonkin säkeistön lauloin joskus englanniksikin.

90-luvun puolivälissä sukulaiseni Erkki ja Petri Niemenmaa kuulivat tämän keikallani ja ehdottivat, että tekisin oman version uudella tekstillä. En innostunut ja unohdin koko asian.

Viisi vuotta myöhemmin lähdin silloisesta kodistani juoksulenkille Kangasalan Harjulle. Yhtäkkiä tämä lähti soimaan päässä uusilla sanoilla, ensin kertsin alku kuin pitkää helminauhaa, ja perään nää vuodet olleet on.

Keskeytin lenkin, juoksin kotiin ja suoraa päätä hikisenä työhuoneeseen, jossa kirjoitin tajunnanvirtana säkeistön toisensa perään. Vain tekstin mittaa myöhemmin enää korjasin ja joku säkeistö jäi pois.

METRIIKAN opit olin saanut Jorma Toiviaiselta. Osallistuin 1987 Elvis ry:n järkkäämälle sanoituskursille, jossa Vexi Salmi oli yhtenä opettajana. Vexi luki ääneen kaikille yhden teksteistäni ja kommentoi, että tässä nyt ei ole tekniikkaa lainkaan. Jorma istui vieressä ja kurssin

kurssin tauoilla opetti kädestä pitäen oikean mitan ja riimitystekniikan perusteet. Halusi auttaa äijää, joka oli ihan pihalla. Samalla tutustuimme, ja myöhemmin meistä tuli hyvät ystävät.

MCWILLIAMSIN teksti on varsin arvoituksellinen, jopa mystinen. Kertsi päättyy: The race is almost run, missä on selvä yhtymäkohta omaan tekstiini, jossa kerrotaan eletystä elämästä iloineen ja pettymyksineen. Sanasta pearly sain tietysti yhdyssanan alkuosan helmi. Muuten tekstini sisältö poikkeaa täysin alkuperäisestä. Reposen tekstillä ja omallani on vielä vähemmän mitään yhteistä.

Kun keväällä 2000 lähdin tekemään albumiani Poutapilven poika, lähetin Masi Luoman avustuksella pyynnön käännösluvasta Ruotsiin Sweden Musicille, joka oli teoksen alikustantaja Pohjoismaissa. McWilliamsiin en ollut suoraan yhteydessä. Liitin pyyntöön tekstini sekä suorasanaisen käännöksen englanniksi. Posti toi luvan noin kuukauden kuluttua. Sain myös kääntäjän osuuden eli kuudesosan Teoston tilityksistä.

Olen tehnyt useita muitakin käännöstekstejä, ja osa on jäänyt julkaisematta siksi, että lupapyyntöön ei ole vastattu. Kymmenkunta lupaa olen saanut, useimpiin niistä myös osuudet.

Kuin helminauhaa on levyttämistäni lauluista ylivoimaisesti suosituin. Spotifyssa ja YouTubessa sitä on yhteensä kuunneltu yli kolme miljoonaa kertaa, ja se soi iskelmää soittavissa paikallisradioissa ja on monen tanssiorkesterin ohjelmistossa. Myös Susanna Heikki ja tanssiorkesteri Avec ovat sen tällä tekstillä levyttäneet.

Koskaan ei tiedä, mitä seurauksia yhdellä juoksulenkillä voi olla.”

Emilia Ex nollarinkuvat silmissä

Julkaistu

EMILIA RINNE tiivistää kasvutarinansa kolmeen sanaan: Frederikin taustalaulajasta feministiartistiksi. Ja nauraa päälle.

Tapaamme Helsingin Kalliossa Louhoksen tiloissa. Louhos on lauluntekijäkollektiivi, jonka jäsenet sparraavat toisiaan biisinteossa. Heistä osa, myös Emilia, käyttää kerrostalon kivijalassa sijaitsevaa tilaa työhuoneenaan.

Louhos perustettiin Helsingin Evankelisen Opiston (HEO) lauluntekijälinjan jatkeeksi vuonna 2011. Emilia on ollut mukana melkein alusta saakka.

”On ollut tosi tärkeää kuulua lauluntekijäyhteisöön, jossa ei tarvitse selittää tätä intohimoa. Sellainen yhteys merkitsi paljon varsinkin nuorempana, kun mulla ei vielä oikein ollut poppikollegoja.”

RINNE julkaisee musiikkiaan taitelijanimellä Emilia Ex.

”Popmusiikkihan on kierrätyksen taidetta, siitä tuo Ex. Ja tykkään nimistä, joissa on alkusointu”, hän sanoo.

Emilia Ex ammentaa valtaosan biisiensä tuotannollisista vaikutteista tämän vuosituhannen alun popista.

”Artistinimelläni kommentoin itseironisesti myös sitä, että nuoruutta ihannoivalla alalla olen jo soolouraa aloittaessani Ex. Nimi on myös ärsyttävä – eli hyvä.”

Taiteilijanimen ja koko oman artistijutun uusiksi miettiminen tuli ajankohtaiseksi, kun R.A.E. lopetti keväällä 2019. R.A.E. oli Emilian alulle laittama duo, johon hän löysi somekampanjalla kaverikseen Sani Valorannan. Duo julkaisi kahdessa vuodessa kuusi omakustannesingleä, kolme musavideota ja teki puolensataa keikkaa.

”Me sanottiin sitä popiksi, jonka tahtiin moshataan. Ja me myös moshattiin. Asenteemme oli: mieluummin täysii ja väärin kuin oikein ja tylsää.”

Duo kaatui musiikillisiin kompromisseihin. Se oli Emilialle kova paikka, eikä hänellä ollut varasuunnitelmaa.

”Duo on aina osiensa summa, ja siinä tiesin tasan tarkkaan, mikä mun rooli oli. Kun aloin eron (joo, siltä se tuntui) jälkeen tekemään omaa musaa, mun piti hakemalla hakea omaa juttua uudelleen.”

Emilia kuunteli soittolistojaan ja rajasi pois vähemmän hyviä biisejä. Se tiivistyi lopulta nollaripopiksi, jossa on mimmienergiaa.

”Sanotaan, että ihminen on 13-vuotiaana eniten altis musiikillisille vaikutteille ja ne kuuluvat musiikissa, jota hän päätyy aikuisena tekemään. Mulla tuo ajankohta ajoittuu vuosituhannen alkuun. Käy järkeen”, Emilia kertoo.

Hänen idoleitaan olivat mm. Britney Spears, Beyoncé, Pink ja Gwen Stefani. Pop-tähtien biisit toimivat tanssivalle teinille musiikillisesti, mutta sanoituksiin hän ei aina samaistunut.

”Biisien naiskuva oli kapea. Siitä puuttui toimijuus. Naisen rooli oli olla rakastunut tai rakkauteen pettynyt. Samaan aikaan kuuntelin myös räppiä. Suosikkiartistini Kapasiteettiyksikkö ja Eminem räppäsivät naisista kertakäyttötavarana. Se oli aika merkillistä aikaa koittaa kasvaa itseään kunnioittavaksi naiseksi.”

Nyt, kun Emilia Ex tekee omaa nollaripoppiaan, hän on tarkka siitä, mitä teksteissään sanoo. Debyytti-ep:llään Mitä sä sit luulit? (2024) artisti on armollinen epätäydelliselle itselleen, kannustaa naisia tsemppaamaan toisiaan ja kritisoi kulutuskeskeisyyttä. Nimikappale kertoo rakkaudesta ja pettymyksestä, mutta toimijuutta siitä ei puutu. Artistin omin sanoin: ”Biisissä ei nosteta kissaa pöydälle vaan kaadetaan koko pöytä ja häivytään kissa kainalossa.“

”MUSIIKKI on mun puheenvuoro”, Emilia toteaa.

”Kun mä kasvoin, olin koulukiusattu. Pahimpia kiusaajiani olivat mimmit. Aloin ajatella, että jos en kelpaa muille tytöille, niin en sitten haluakaan kelvata. Ja sellaista ’nuo ovat toisiaan vastaan’ -asetelmaahan patriarkaatti rakastaa. Joten olen halunnut tietoisesti purkaa sitä. Olen opetellut luottamaan ajatukseen, että kuka tahansa tapaamani ihminen voi olla uusi paras ystäväni. Naisten välinen tsemppihenki on nykyään yksi suurimpia voimavarojani.”

Emilia Exän ensimmäinen soolobiisi, Helmarit (2022), tsemppasi Suomen naisten jalkapallomaajoukkuetta EM-kisoissa. Helmareiden kapteeni Tinja-Riikka ”Tinni” Korpela oli jo useaan otteeseen ehdottanut, että Emilia tekisi joukkueelle kannatusbiisin. Kun paikka EM-turnauksessa varmistui, Emilia otti tyttöystävänsä heittämän haasteen vastaan. Hän tiedosti riskit.

”Oli ihan mahdollista, ettei biisistä tulisi tarpeeksi hyvää tai että siitä ei tykättäisi tai että paineet söisi mut. Mitä tahansa: tällä alallahan mikään ei ole varmaa, kunnes se on varmaa. Biisiä tehtiin huolella. Olikohan se kuudes versio, jonka sitten esittelin joukkueelle. Sain seisoma-aplodit. Palloliitto lähti endorsaamaan biisiä. Eli jalkapallotermein: maaliin meni”, Emilia hymyilee.

(Juttu jatkuu videon jälkeen.)

HELMARIT-BIISIN tekoprosessi alkoi niin, että Emilia avasi sohvalla läppärin ja alkoi haastatella Tinniä, joka venytteli olohuoneen lattialla. Mainittakoon, että miesten jalkapallomaajoukkueelle etsittiin kannatuslaulua vuotta aiemmin Huuhkaja-viisuilla, jotka järjesti Yle.

”Vaikka lähtökohdat olivat ihan erilaiset, niin pienille jalkapallofaneille tilanne näytti siltä, että jee: Helmaritkin sai oman biisin. Videon tein kahdestaan kuvaajan kanssa. Olin tässä koko projektissa se, joka soitteli joka paikkaan ja järjesteli asioita. Taisin sanoa ääneen, että en jaksaisi olla koko ajan näin rohkea. Mutta kyse ei ollut vain musta itsestäni vaan joukkueesta ja sen pienistä faneista. Tytöt saivat nähdyksi tulemisen kokemuksen, ja se oli tärkeintä”, Emilia pohtii.

Helmarit, kuten muutkin soolobiisinsä, hän on kirjoittanut yhdessä biisintekijäkollegoidensa kanssa.

”Yhteistyössä on voimaa, ja tätä asiaa haluan artistina tuoda esille.”

JOSKUS Louhoksella yksin ollessaan Emilia pistää popit soimaan ja tanssii itsestään energiat pintaan. Toisinaan hän laittaa verhot kiinni ja itkee, tai kävelee Kallion katuja miettien ankeuksia.

”Eli tavallaan ruokin ajatuksillani ja käytökselläni sitä tunnetilaa, mikä tekeillä olevassa biisissä on. Se toimii mulle.”

Sitten on ”luontaisempi inspiraatio” eli se, kun ajatuksia vain pulpahtelee pintaan.

”Mulla on google docs nimeltään ’palasia’. Siinä on nyt 34 sivua ajatuksia, jotka voisi ehkä toimia biisissä. Viimeisin taisi olla ’seitinohut selkäranka’. Kirjoitin sen muistiin kassajonossa.”

Musiikin tekemisen pitää Emilian mielestä pysyä hauskana. Niinpä hän ei ota paineita siitä, että taiteella pitäisi ansaita koko elanto.

”Se, että tarvittaessa hakee taloudellista turvaa muualta, on oman mielenterveyden suojelua. Eikä muut työt tee susta epäuskottavaa artistia. On ihan kestämätöntä, jos pidetään yllä myyttiä siitä, ettei artistin tarvitse käydä muissa töissä. Kyllä monen tarvitsee, ellei ole joku tyyliin perijätär”, Emilia sanoo.

Leipä on maailmalla hienojakoisena muruna. Tai ehkä pölynä. Emilia on ollut järjestyksenvalvojana, toimistosihteerinä, markkinointikoordinaattorina ja kiertuetyöntekijänä. Hän on rakentanut messuosastoja ja tehnyt promoa festareilla.

”Työnantajille olen ollut aina avoin siitä, että vaikka työ on kivaa, mun intohimoni on muualla.”

KERTOISITKO vielä siitä Frederikistä?

”Se oli yhden pikkujoulukauden juttu. Mutta osaan vieläkin ulkoa todella sopimattomia lyriikoita. Tiesin kyllä, että naisiin suhtautuminen oli kyseenalaista. Mutta hei – olin 19 eikä mua kiinnostanu. Tarvitsin rahaa. Mähän sanoin, että tää on kasvutarina”, Emilia hymyilee.