EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Operaattorit mukaan! Piraattijakelu kuriin!

Tekijä: Nina Lith

Operaattorit mukaan! Piraattijakelu kuriin!

Julkaistu
Mistä löytyvät ne keinot, joilla nettipiratismi saadaan kuriin? Alkaako tieto laittomien jakelijoiden saamista tuomioista vähitellen vaikuttaa? Onko ratkaisun avain teleoperaattoreiden ja oikeudenomistajien yhteisessä varoitusjärjestelmässä?

Musiikin ja elokuvien laiton verkkojakelu on saavuttanut Suomessakin valtavat mittasuhteet. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yli 125.000 kotitaloutta, joista jaettiin laittomasti yhteensä 153,6 miljoonaa tiedostoa. Tietoverkkopiratismin aiheuttamat kokonaistappiot suomalaiselle yhteiskunnalle nousevat yli 355 miljoonaan euroon vuodessa. Luvut perustuvat Taloustutkimuksen haastattelututkimukseen, joka tehtiin yli 3.000 hengen otannalla vuosi sitten.

Tuomioistuinten tuoreimmat ratkaisut osoittavat myös osaltaan ongelman laajuutta ja vahingollisuutta.Viimeksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi (20.1.2011) 35-vuotiaan helsinkiläisnaisen ja 21-vuotiaan helsinkiläismiehen tekijänoikeusrikoksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Nainen sai neljä kuukautta vankeutta ja mies kolme kuukautta. Vastaajat tuomittiin maksamaan yhteisvastuullisesti oikeudenhaltijoille tekijänoikeuslain mukaisia hyvityksiä ja korvauksia yhteensä yli 800.000 euroa.

Vastaavantyypiset tuomiot tulivat viime vuoden lopulla Varsinais-Suomen ja Oulun käräjäoikeuksista. Näissäkin tapauksissa vastaajat tuomittiin kolmen ja neljän kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja satojen tuhansien eurojen korvauksiin.

Kaikissa kolmessa tapauksessa kyse oli piraattipalvelun ylläpitäjien rikosoikeudellisesta vastuusta. Alioikeudet noudattivat tuomioissaan korkeimman oikeuden kesällä 2010 antamaa merkittävää ennakkopäätöstä ns. Finreactor-tapauksessa.

Torjuntataistelu

Torjuntavoitoista huolimatta taistelua ei ole voitettu. Ongelman laajuus on herättänyt valtiovallankin, hallitus esitti viime lokakuussa eduskunnalle uutta ilmoitusmenettelyä. Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan sivistys- ja perustuslakivaliokuntien käsittelyssä

Vireillä olevan lakiesityksen mukaan teleoperaattoreiden tulisi tulevaisuudessa välittää asiakkailleen oikeudenhaltijoiden laatima määrämuotoinen ilmoitus havaitusta laittomasta toiminnasta.

Oikeudenhaltijat pitävät esitystä askeleena parempaan, mutta sellaisenaan riittämättömänä. Lakiesityksen mukaan lähetettäviä ilmoituksia ei millään tavalla rekisteröitäisi teleoperaattoreiden toimesta, jolloin ei jäisi mahdollisuutta puuttua niihin tapauksiin, joissa laiton toiminta ei loppuisi useammankaan ilmoituksen jälkeen.

– Pelkkä ilmoitus ilman seuraamuksia ei riitä, sillä 90 prosenttia käyttäjistä tietää toiminnan olevan laitonta, sanoo TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.

Oikeudenhaltijoiden mukaan lakiesitystä tulee muuttaa siten, että lähetettävät ilmoitukset rekisteröidään. Tämä menettely mahdollistaa oikeudelliset seuraamukset niille, jotka eivät lopeta tiedostojen laitonta jakamista. TTVK:n mukaan nykyinen esitys on torso ja vaarana on, että se jäisi vaille käyttöä tehottomuutensa ja kalleutensa vuoksi.

TTVK teki vuonna 2010 yhteensä 100 tekijänoikeuslain mukaista tiedonsaantihakemusta. Tiedonsaantihakemuksissa tuomioistuimelta pyydetään tekijänoikeuslain mukaista määräystä, jolla teleoperaattori velvoitetaan kertomaan TTVK:lle laittomaan toimintaan käytetyn IP-osoitteen haltijan henkilöllisyys ja yhteystiedot.

Kotilainen korostaa, että nykyisellä lainsäädännöllä ei pystytä riittävästi rajoittamaan ongelmaa. Viimeisten tutkimusten perusteella piraattijakelua harjoitetaan n. 150.000 kotitaloudessa. Kotilaisen mukaan on selvää, ettei tuomioistuinlaitos pysty käsittelemään näin montaa tapausta. Juuri siksi tarvitaan uutta, tehokkaampaa ja samalla pehmeämpää keinoa puuttua laittomaan piraattijakeluun.

Juhlapuheiden sijaan tarvitaan tekoja, joilla aidosti turvataan kotimaisen musiikin ja kulttuurin toimintamahdollisuudet myös verkkoympäristössä, painottaa Kotilainen.

Internet-operaattoreiden vastuuta lisättävä

Kotilainen on huolissaan myös elokuvien laittomasta levittämisestä. Niiden helppo saanti ja katsominen näkyy jo videovuokraamojen kannattavuudessa. Hän ottaa esimerkiksi Fin-Tv:n, joiden jäljet johtavat ulkomaille, mutta tarjonta on suunnattu suomalaisille.

Kotilaisen mukaan yksi merkittävä ongelma on, että EU:n vuonna 2004 antama ns. Enforcement direktiivi on saatettu voimaan jäsenvaltioissa vaihtelevin tulkinnoin.

Kyseisen direktiivin tulisi mahdollistaa pysyvät kieltotuomiot sellaisia internet-operaattoreita vastaan, joiden palveluja kolmannet osapuolet käyttävät tekijänoikeuden loukkaamiseksi. Suomen laki ei tällä hetkellä mahdollista pysyvää kieltotuomiota internet-operaattoria vastaan.

– Nyt tulisikin varmistaa, että operaattorit voidaan velvoittaa estämään asiakkaidensa pääsyn tietyille sivustoille. Ainakin Tanskassa ja Italiassa keinoa on jo käytetty PirateBay-palvelua koskien.

Merkittäviä, suuria piraattipalveluja on tällä hetkellä maailmassa kymmenkunta.

– Jos viisikin suurinta saataisiin pois pelistä, niin laillinen kauppa voisi jo hengittää paljon paremmin.

TTVK:n ja viranomaisten työn tuloksena maassamme ei ole tällä hetkellä merkittäviä piraattitiedostoja jakavia palvelimia. Suomalaisten käyttämät palvelut sijaitsevat ulkomailla.

– Luova ala hakee tällä hetkellä operaattoreiden roolin kasvattamista. Operaattorit eivät voi mennä sen taakse, että he vain välittävät aineistoa. Me haluamme terveen tietoyhteiskunnan, jossa laillisilla toimijoilla on toimintamahdollisuus.

Piratismin avainlukuja 2010 löytyy TTVK:n nettisivulta 25.1.2011 päivätystä uutisesta osoitteessa https://www.antipiracy.fi/ajankohtaista/?id=200.

FAKTA

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) on rekisteröity ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys valvoo jäsentensä oikeuksia ja tiedottaa ja kouluttaa tekijänoikeudesta.

Teksti: Risto Pekkala

Kuva: Reino Pekkala

C’est La Vie, Missä muruseni on … Sanat Mariska

Julkaistu

Mariska on monessa mukana. Hänen nimeensä törmää niin soittolistoja kuin laulujen tekijätietojakin selaillessa. Mariska on vaihtanut tyylilajia tasaisin väliajoin, koska se pitää hänet hereillä ja tekemisen raikkaana.

Omasta tekemisestään Mariska tunnistaa seitsemän vuoden syklin, silloin on aina tapahtunut jotain uutta. Hän on musiikin moniottelija, joka kulkee vastavirtaan, tai oikeastaan virran edellä.

– Seitsemänvuotiaana aloitin klasaripianon. Jossain vaiheessa piano vaihtui punkkiin, ja minusta tuli bändin laulaja. Siitä homma jatkui räppiin parikymppisenä. Nykyinen tyylini onkin sitten uuden levyni kansissa. Menen musiikin suhteen aika fiilispohjalta, siksi pitää aina sille päälle sattuessa raikastaa ja vaihtaa musiikkityyliä. Sillä tavalla hommaan tulee haasteita ja tekeminen pysyy tuoreena. Uutta levyäni varten kuuntelin vanhempaa iskelmämusiikkia pari vuotta aktiivisesti. Minuun puree lauluissa aika simppeli ja selkeä juju.

– Yleensä teen biisit kotona, kun olen ensin ollut hankkimassa ideat ulkomaailmasta. Sitten istun vain alas ja teen. Itselleni tehdessä teksti ja melodia tulevat yhtä aikaa, tekstilähtöisesti kuitenkin. Kyllähän se vähän yllätti, että uusin levyni otettiin niin hyvin vastaan. Varsinkin, kun se ei löytänyt nuorisokanavia, mutta löysi oikeaan osoitteeseen toista tietä.

Rakkaus äidinkieleen

Mariskan musiikissa kuuluvat monenlaiset vaikutteet. Suomenkielinen musiikki on kuitenkin hänelle se ainoa oikea. Hän myöntää kerran tehneensä englanninkielisen laulun, mutta siinä ei tunne ollut mukana samalla tavalla kuin omalla äidinkielellä tehdyissä kappaleissa. Palikkaenglannin viljeleminen ei kiehdo häntä millään tavalla. Suomalaisista lauluntekijöistä Mariska kuuntelee mielellään Juha Vainiota.

– Olin räppäämisessä sellainen jälkialoittelija, siihen olisi pitänyt sukeltaa paljon syvemmälle. Biisien tekemistä olen harjoitellut vain tekemällä. Keskustelen paljon muiden tekijöiden kanssa, olen lukenut alaan liittyviä kirjoja sekä käynyt Heikki Salon Riimimylly -koulutuksen. Samalla kun tapaan ihmisiä, joiden kanssa voin tekemisestä jutella, opin siinä paljon. On hauska pallotella ajatuksia ja kuulla muiden tavoista tehdä lauluja ja rakentaa kokonaisuuksia. Saan ideoita myös kuuntelemalla mitä ihmiset puhuvat; esimerkiksi kapakat ovat mainioita paikkoja, joskus. Hyvä flow huulenheitossa saa ajatuksen liikkeelle. Se antaa biisintekijälle monenlaisia ideoita. Joskus juttu pitää kirjoittaa moneen kertaan, tai se on jätettävä rauhaan vähäksi aikaa, ikään kuin muhimaan.

– Minua kiinnostaa suomenkieli, siinä on niin paljon ulottuvuuksia. Kulttuurin ja kielen pitää olla minulle tuttua. Löydän koko ajan suomenkielestä uusia vivahteita. Nykyään nuoret kuuntelevat aika sujuvasti englantia. Jos siihen tottuu jo nuoresta, niin se saattaa vaikuttaa siihen minkälaista musiikkia tulevaisuudessa tehdään. Joskus tuntuu, että englanniksi menee helposti latteudet läpi, mutta suomeksi lauletuissa biiseissä ollaan hyvinkin tarkkoina sanomasta. Genreajattelu on muuttunut, välillä on hyvä tuulettaa, muutos on usein hyvästä. Iskelmä on uudistunut ja minusta on mukava kuunnella sitä, koska se on juurtunut suomalaiseen sielunmaisemaani niin vahvasti. Se on arpapeliä mikä on milloinkin voimissaan, nyt tuntuu olevan popiskelmän aika.

Hyvä laulu tulee läpi

Naiset ovat lyöneet itsensä läpi leveällä rintamalla, niin tekijöinä kuin esittäjinäkin. Mariska lukeutuu näihin molempiin. Hän ei itse ole koskaan ajatellut asiaa kovin paljon. Hän pitää sitä kulttuurisidonnaisena juttuna, joka on pikkuhiljaa vain muuttunut. Mariskan mielestä hyvä ja tuore juttu tulee läpi, jos on tullakseen, oli tekijä kuka hyvänsä. Hän on omien laulujensa lisäksi sanoittanut monia hittejä mm. Jenni Vartiaiselle ja Anna Puulle.

– Yleensä yritän tavata artistin ja puhua hänen kanssaan, tutustua ja selvittää mistä hän haluaa laulaa.

– Jenni Vartiaisen kohdalla etsimme kokonaisuutta, sellaista tietynlaista ilmettä, jota voi myös ajatella visuaalisesti, vaikka sanoista ja tarinoista onkin kysymys. Ei siinä sen enempää ohjeisteta, se lopullinen tarina on sitten minun tehtäväni. Siinä samalla selvitetään myös se, halutaanko sievistelyä vai reteetä meininkiä. Sekin antaa osviittaa sanoihin ja asioihin.

– Ajatellaan vaikka Jennin levyä; tapasimme muutaman kerran ja hän kertoi minkälaiset kuvat ja elokuvat kuvastavat hänestä levyä. Se auttoi minua paljon. Jennihän on vähän eteerinen ja levyllä lauletaan isoista asioista. Itse ujutin sinne uskontoakin mukaan. Joillekin uskonto voi olla punainen vaate, mutta oikein käytettynä se voi olla juuri se juttu.

Liioittelu, valehtelu ja röyhkeä toiminta

Mariskalla on oma tyylinsä, joka korostuu hänen omilla levyillään. Tarkkaavainen kuulija tunnistaa hänen tapansa tarkastella maailmaa myös muille tehdyistä sanoituksista. Mariskan Sua kaipaan -kappale voitti viime vuonna Tangomarkkinoiden sävellys-, ja sanoituskilpailun. Hän on tuonut iskelmään/poppiin tuulahduksen jotain uutta. Mariska sujahtaa sulavasti musiikkiaitojen ylitse.

– Itse tykkään liioitella ja valehdella, ylipäänsä pidän röyhkeästä toiminnasta musiikissa. Haluan asettaa moraalin kyseenalaiseksi. Viihdytän ja nauratan itseäni. Biisinkirjoitus on minulle mitä suurinta liioittelua. Minua kiinnostaa rockasenne. Tosin on paljon artisteja, joille pääsen tekemään hempeämpiä juttuja. Itselleni ne eivät välttämättä sovi, mutta teen niitä mielelläni muille esitettäväksi. Ihmisessä on paljon ulottuvuuksia, pehmeää ja kovaa, riippuu aina mielentilasta mikä saa kirjoittamaan.

Riskinottaja

– Luovuus ei ole kaivo, joka tyhjenee ammentamalla. Uskon, että mitä enemmän tekee, sitä helpommaksi asiat muuttuvat. Nykyään on helpompi saada ideoita. Tähän olen pyrkinyt. Tavoite on ollut, että saan tehdä tätä työkseni. Tekeminen säilyy mielenkiintoisena, kun saan tehdä monenlaisia juttuja. Minulle on joskus käynyt niin, että into on hetkeksi hiipunut. Silloin olen laittanut kioskin hetkeksi kiinni. Ei ole hyvä, että tekemisen raskaus tulee kuvioon mukaan. Kevyesti lasten lailla leikkien on paras tapa tehdä. Onhan tässä vuosien varrella tullut tehtyä kaikenlaisia, pikkuhiljaa itsevarmuus on parantunut ja uskallan ottaa riskejä.

– Täällä on paljon asioita tekemättä, eli kyllä tilaa löytyy. Uusille sanankäyttäjille on aina tilaa, se tarve ei ole vielä läheskään täytetty. Säveltäjiä on aika paljon. Vaikea sanoa mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan. Itse joudun tekemään ratkaisut oman levyni kohdalla juuri nyt.

– Suomalainen on aivopesty iskelmämusiikkiin jo lapsuudessa. Kotimaisen musiikin merkitys on iso, harvassa maassa myydään ja käytetään kotimaista musiikkia niin paljon kuin Suomessa. Itselle on jotenkin itsestään selvää, että haluan kuulla kotimaista. Tarina on tärkeä ja täällä tehdään hienoja tarinoita.

Tekijänoikeudet tuovat kaurapuuroa

–Tekijänoikeus on palkkani. Aika hyvin Suomessa se toimii. Selkeästi kuitenkin näyttää siltä, että yksittäisen tekijän toimeentuloa uhataan jatkuvasti. Ihminen on kuitenkin ne aivot. Toivoisin, että tekijöistä jaksettaisiin pitää huolta, että he saisivat kaurapuuroa koneistoonsa jatkossakin.

Utelias etsijä…

Julkaistu

Mikko Kuustonen on ollut monessa mukana, mutta laulajana ja lauluntekijänä hänet tunnetaan parhaiten. Lauluntekemisen lisäksi hänellä on painavaa sanottavaa myös musiikintekijöiden verotuksesta, joka on Ruotsissa paljon paremmin järjestetty.  

Mikko Kuustosen laulut ovat jättäneet jälkensä monen suomalaisen sydämeen. Hän julkaisi ensimmäisen soololevynsä vuonna 1979. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet Q. Stone -yhtyeestä, jonka hän perusti yhdessä Heikki Silvennoisen kanssa. Sooloura lähti varsinaiseen lentoon 90-luvun alussa.

Kuustosella on paljon esikuvia. Hänen ensimmäiset suuret innoittajansa olivat Neil Young, Jackson Brown ja Paul Simon, ja myöhemmin joukkoon tulivat Marc Cohn ja Nitin Sawhney. Kotimaisista musiikintekijöistä mies nostaa esiin Tuomari Nurmion.

Kuustosen musiikissa on vahva singer-songwriter leima.

– Yhtä työtapaa ei ole, mutta pyrin kirjaamaan teksti-ideat talteen pieneen mustaan kirjaani. Kokoan näitä aihioita myös tietokoneelleni ja työstän tekstejäni suunnilleen kerran kuussa. Jos lähtöajatus kantaa, on biisinteko helppoa; teksti saa rytminsä kirjoittaessa ja usein säveltäminen on enemmän ensimmäisen idean resitoimista tai tallentamista. Olen kömpelö soittaja, joten yksin en pidemmälle pyrikään, vaan teen biisin loppuun levytyksen yhteydessä muiden kanssa. Uskon jaettuun osaamiseen ja yhdessä tekemisen voimaan.

– Muutamasta laulusta on tullut erityinen. Aurora on erityisen rakas biisi kenties siksi, että se syntyi poikkeuksellisen hitaasti parin vuoden aikana. Teksti on mielestäni ylikryptinen, mutta laulun henki kantaa. Myöhemmistä biiseistäni Hietaniemi ja Pysy lujana nyt ovat itselleni todenmakuisia ja tärkeitä.

Monipuolinen Kuustonen

Mikko Kuustonen tekee myös toimittajan, dokumentaristin ja televisiotuottajan töitä. Nämä kaikki ammatit antavat perspektiiviä ja syvyyttä musiikin tekemiseen. Kuustonen pitää itseään uteliaana etsijänä, joka löytää tarinoita ja kohtaloita, ja jotkut niistä ottavat laulun muodon. Hänen uransa aikana musiikkielämä on muuttunut paljon, se on muuttunut ammattimaisemmaksi ja pirstaleisemmaksi. Jokaiselle löytyy jotakin.

– Nuoret soittajat ja biisintekijät ovat uskomattoman lahjakkaita ja monipuolisia. Koulutuksen, kansainvälisyyden ja moniarvoisuuden hyvät hedelmät näkyvät kirkkaasti. Eniten on kuitenkin tapahtunut asenteissa ja kannustavuudessa. Kenties suurin musiikkimaailman haaste on siinä, että kaikkea on liikaa, ja suunnattoman tarjonnan keskellä artistien on vaikeampaa luoda elämänmittaisia kehityskaaria. Pitkälle viety tuotteistaminen tekee toisinaan myös ilmiöistä harmillisen kertakäyttöisiä. Koen suureksi rikkaudeksi tehdä yhteistyötä eri-ikäisten muusikoiden kanssa – oppimista tapahtuu aina molemmin puolin.

– Ensilevyni julkaisusta on juuri kulunut kolmekymmentä vuotta, joten suhtaudun armollisesti luomispaineisiin. Välillä teen mielelläni muita asioita, kuten tv-töitä tai luentoja. Lauluihin tartun aina, kun virta vie mukanaan ja työ sujuu. Pyrin säilyttämään perusuteliaisuuden ja oppimaan jatkuvasti uutta, jotta en päätyisi papparaisena juputtamaan siitä, kuinka asiat tehtiin ennen paremmin.

Tulot vaihtelevat eri vuosina

Kuustonen on kantanut huolta musiikintekijöiden toimeentulosta. Hän on tuonut esiin verotuksen epäkohtia ja puhunut asiasta, jota moni ei ole tullut edes ajatelleeksi.

Musiikintekijät ovat tottuneet siihen, että veroasiat hoituvat tietyllä tavalla. Ajatus asioiden muuttamisesta ei ole monelle tullut edes mieleen. Kuustonen on uransa aikana huomannut, että musiikintekijän vuodet ovat erilaisia. Siihen kuuluvat niin ylä- kuin alamäetkin.

– Epäkohta on yksinkertainen ja selvä: lauluntekijän merkittävin tulonlähde koostuu yleensä Teostokorvauksista. Nämä tekijänoikeustulot käsitellään ja verotetaan Suomessa aina henkilökohtaisena tulona, lukuun ottamatta kustannusoikeuden siivua, mikäli tekijällä on alan yhtiö. Jos lauluntekijä onnistuu luomaan hittibiisin ja levytys tuottaa yhdelle vuodelle poikkeuksellisen merkittävää tuloa, on progressiivinen tuloverotus kohtuuttoman karu. Tästä palkkatulosta ei liioin kerry eläkettä. Tulontasausta useammalle vuodelle voi toki verottajalta anoa, mutta huomattavasti toimivampaa ja kannustavampaa olisi sallia teostotulojen laskuttaminen yritykselle tai varojen ohjaaminen vaikkapa tekijän rahastolle. Vastaavia malleja löytyy Euroopasta ja naapurimaistamme.

– Olen onnellinen ja motivoitunut veronmaksaja, mutta tämän epäkohdan osalta ajattelen, että olisi viimein aika muuttaa lainsäädäntöä. Lauluntekemisestä voisi kehittyä sekä palkitsevaa taidetta, että kansantaloudellisesti merkittävä toimiala. Länsinaapurimme on tästä erinomainen esimerkki; sikäläinen tekijänoikeusjärjestö Stim voi maksaa tilitykset kokonaisuudessaan tekijän omistamalle yritykselle. Ruotsalaistaiteilijalle on mahdollista myös jakauttaa tai säätiöittää tulojaan. Irlannissa tekijänoikeustuloja ei veroteta lainkaan ja Isossa Britanniassakin vain kohtuudella porrastaen.

Urheilijat ja musiikintekijät

Kuustosen mielestä musiikintekijät eivät ole marginaaliryhmä, vaan he ovat merkittävä sisältötalouden toimiala. Hänen mielestään kilpailukykymme ja vuorovaikutuksemme voivat kehittyä vain, jos lainsäädäntöä muutetaan. Tästä esimerkkinä ovat urheilijat, jotka voivat aktiiviaikanaan tienaamia rahoja nostaa uran jälkeen. Hän toivookin urheilupomojen rinnalle asiansa osaavia kulttuuripomoja, joilla olisi aito suhde tekemisen arkeen.

–Tehkää pitkäjänteinen kulttuuriteko ja muuttakaa tekijänoikeuslainsäädäntö siten, että teollisuuden lobbareiden sijaan myös sisällöntuottajat tulevat aidosti kuulluiksi. Liittäkää myös hyvitysmaksut puhelimiin ja muihinkin tallentaviin laitteisiin, jotta upeasti koulutettu nuori musiikintekijäsukupolvi voi suhtautua osaamiseensa oikeana työnä ja oikeudenmukaisuus toteutuu.

– Taiteilija-identiteetistäni huolimatta koen, että musiikkiteollisuuden viennille on keskeistä, että alaa myös kohdellaan teollisuutena. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta yhtiöittää tekijän toiminta eli luoda yritystoimintaa tekijänoikeuksien ympärille silloin, kun se on tekijälle luontevaa. Tämähän on mahdollista kaikkien muidenkin immateriaalioikeuksien kohdalla.

– Yksinomaan luonnollisen henkilön verotukseen perustuvalla tekijänoikeusmallilla ei ole tulevaisuutta. Länsinaapurimme on pienestä koostaan huolimatta maailman kolmanneksi suurin musiikintuottaja. Lisäksi Ruotsin musiikkiteollisuuden kokonaistuotoista 80 prosenttia syntyy tekijänoikeuksista. Alaan on siellä satsattu monin eri tavoin, mutta keskeistä on, että tekijänoikeuskorvauksia voidaan laskuttaa yhtiöihin. Tämä lisää investointeja ja kasvattaa toimintaa entisestään.

Tulot tulevat pienistä puroista

Kuustonen uskoo, että suomalaisilla on kaikki edellytykset olla musiikkialan etulinjassa. Se mikä on Ruotsissa toiminut ja luonut sinne merkittävän teollisuuden haaran, voisi toimia myös Suomessa. Hänen mielestään tahto, asenne ja oikeudenmukaisuus ratkaisevat.

Tekijänoikeudet ovat koko toimeentulon perusta.

– Kohtuukorvausta tehdystä työstä. En saa senttiäkään korvausta siitä, että sävellän ja sanoitan laulun omalle tai jonkun toisen albumille – palkka koostuu vasta myynnin ja soittojen myötä Teosto- ja Gramex-korvauksina. Niinpä tekijänoikeudet ovat kirjaimellisesti tekijän oikeuksia.

Intohimona musiikki

Julkaistu

Jenni Vartiaisen ja Anna Puun musiikillinen ilme on pitkälti Immosen luomaa. Hän on aina viihtynyt studiossa ja kuuluu menestyjiimme myös biisiviennissä. Takana on useita kuukausien sessioita ja kimppakirjoittamista Lontoossa.

Immonen aloitteli tekijäuraansa hiphopilla, tekemällä trackejä artisteille. Oma studio on antanut hänelle mahdollisuuden tehdä ja kokeilla.

– Biisi voi olla hyvä monestakin eri syystä. Joskus pelkkä teksti ja tulkinta riittävät, joskus joku biitti on niin kreisi, että siitä tulee hirveät fiilikset. Minulle musiikki on aika mustavalkoista. On vain hyviä ja huonoja biisejä, eikä sitä tarvitse sen enempää analysoida. Jos joku tuntuu hyvältä, niin se on sitten hyvä.

Intohimo ja oma tapa tehdä

– Minulla on aina joku, jonka kanssa teen tekstit. Tekstit tulevat mukaan ennen tai jälkeen melodian, siksi oma tekemiseni on aina ryhmätyötä. Joskus meitä on kaksi, joskus viisi. Oma roolini vaihtelee projektin mukaan, ja se on minusta hyvä asia. Jonkun kanssa saan tehdä pelkästään melodiaa ja toisen kanssa taas olen trackimiehenä. Kaikki toimii, kunhan on fiilis, että tästä syntyy jotain järkevää.

– Viime aikoina olen tykännyt siitä, kun olen tehnyt suomeksi lauluja, että minulla on valmis teksti tai ainakin osia siitä. Tämä menee kuitenkin ihan projektikohtaisesti ja kuukauden päästä homma on todennäköisesti taas toisinpäin. Pyrin kuitenkin siihen, että silloinkin olisi joku punchline tai edes joku aavistus tittelistä, josta tekstittäjä pystyy jatkamaan.

– Arvostan ja innostun musiikista, josta kuuluvat intohimo ja joku ajatus tehdä ratkaisuja omalla tavalla. Yritän ammentaa fiiliksiä mahdollisimman monista jutuista, enkä oikein osaa nimetä yhtä tai kahta esikuvaa. Minusta on myös mukava tehdä musiikkia kuvaan. Siinä pääsen pois kertosäkeistöajattelusta, ja voin keskittyä tekemään tunnelmaa. Se on loistava vastapaino levyjen tekemiselle.

Jukka Immonen on vuoden istunut musiikkiteknologian aikuiskoulutuslinjalla, muuten hän on itseoppinut. Hän aloitti 13-vuotiaana bändissä ja kokoamalla kotistudiota. Hän kiinnostui musiikista, jossa olivat rytmi, harmonia ja melodia, itse tehtynä ja omilla soundeilla. Se avasi nuorelle miehelle oven tielle, jota hän yhä kulkee. Immonen saattoi laittaa kassiin tai puseroon nauhurin piiloon, ja työstää nauhaa jälkeenpäin, tehdä siitä jotain uutta. Siksi hän ehkä päätyikin tekemään musiikkia studioon. Soittimien suhteen hän on kaikkiruokainen, kaikki inspiroivaääniset laitteet kelpaavat.

Menestynyt tuottaja

Jukka Immonen on ollut tuottajana kahden artistin menestysprojekteissa viime vuosina. Jenni Vartiaisen ja Anna Puun suosio ei ole tullut itsestään. Immosen kädenjälki näkyy, tai oikeastaan kuuluu molemmissa projekteissa.

– Annan tuotannoissa meitä on neljä (Anna, Lasse Kurki, Knipi ja mä) koko ajan studiossa. Sovitamme laulut kasaan ihan perinteisesti yhdessä soittamalla. Usein teemme sen vielä siten, että soitin vaihtuu joka biisissä. Lassen kanssa pystymme miettimään ja tekemään samanaikaisesti juttuja, mikä periaatteessa tuplaa aikamme, ja se on aina vaan hyvä. Me voimme samaan aikaan, vuoron perään, sekä laulattaa että puuhata lisää musaraitoja, ja koko ajan asiat kuitenkin edistyvät. 

– Minulle laulattaminen on levyn tekemisessä kaikista pyhin asia, jota en normaalisti ikinä pysty antamaan kenenkään toisen käsiin, mutta Lassen kanssa en ole ikinä edes miettinyt asiaa. Luottamus on ryhmätyön A ja O. 

– Jennin kanssa hieromme juttuja päivän päätteeksi kahdestaan. Hänen kanssaan käytämme paljon aikaa, ja molemmilla levyillä toteutusta on mutusteltu hyvinkin pitkään, mikä on ihan ideaali tilanne. Nykyään tuntuu, että tarvitsen ainakin vuoden kokonaisen levyn tekemiseen. Teemme usein monia demoversioita biiseistä ja katsomme mihin kaikkeen laulut taipuvat. Jenni tykkää haastaa minua näissä jutuissa, ja se ajaa meidät aina johonkin jännempään ratkaisuun, ainakin omasta mielestämme.

Roolit muuttuvat

Musiikintekijänrooli on muuttunut viime vuosina paljon. Ei ole enää välttämättä selkeästi säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia. Ala puhuu toplinereista, trackereista ja co-writereista. Pysyvätkö tekijät enää itse perässä siinä, mikä rooli on kulloinkin päällä?

– Pitää kyllä paikkansa, että on vaikea välillä tietää mikä on toimenkuva, jos pitää noista valita. Helpointa on silloin, kun kaikki ovat samassa huoneessa ja biisi aloitetaan siinä paikassa. Silloin olemme vain biisintekijöitä. Aina ei tietenkään mene näin, kun esimerkiksi vanhoja biisiaihioita jatketaan. 

– Mahdollinen sovittajan rooli on vielä pakattava samaan pakettiin, joten kyllä joskus teosilmoituksia tehdessä on hieman epätietoinen olo. Mutta periaatteessa se, joka pimputtaa pianoa tai rämpyttää kitaraa, eli on vastuussa harmonioista, on ns. track-hahmo. Toinen, joka kiljuu siihen päälle melodiaa ja tekstiä, on topliner. Toki näinä päivinä sessioissa usein lähdetään trackistä liikkeelle. Toisaalta ovathan bänditkin tehneet kautta aikojen valmiita pohjia rakenteineen ennen melodiaa tai tekstiä

Kansainvälisyys, suhteet ja verkostot

Suomalaiset tekijät ovat seuraamassa Ruotsin mallia ja alalla uskotaan, että musiikista tulee vielä merkittävä vientituote. Se ei kuitenkaan ole helppoa, jos tekijöitä ei tueta ja he jäävät yksin puurtamaan. Se on monelle vielä uusi ajatus, että ei viedä artistia ulkomaille, vaan viedään tekijän tietotaito.

Kansainvälisessä toiminnassa tarvitaan suhteita ja verkostoja. On tärkeää olla paikanpäällä ja tavata ihmisiä. Suomalaiset tekijät ovat ottaneet mallia kansainvälisestä tavasta tehdä musiikkia. Tekijät on koottu yhteen hiomaan ja tekemään hittibiisejä. Jukka Immonen on ollut mukana näissä tapahtumissa sekä osallistujana että kouluttajana.

– Suunta on hyvä ja asian eteen tehdään paljon töitä monella taholla. Omalta osaltaan myös Musexin mukaantulo biisinkirjoittajien puuhiin on luonut paljon hyviä tapahtumia, ja ennen kaikkea innostanut uusia tekijöitä heittäytymään. Se on välttämätöntä, jos sillä haluaa elantonsa tehdä. 

– Taloudellista apua reissukassaan tarvitaan, joko ihan konkreettisesti rahana, majapaikan järjestämisellä tai saamalla studio-aikaa. Taloudellinen tuki mahdollistaa tekemisen ulkomailla, joka taas luo uusia tapahtumia kyseisille markkinoille. Satsaus ulkomaisiin kirjoitusreissuihin on kallista, mutta pakollista, jos haluaa saada jotain aikaan. Riski on useimmiten kokonaisuudessaan biisintekijällä itsellään.

– Vuoden kirjoitusreissuihin voi palaa kymmeniätuhansia euroja, se on kuitenkin välttämätöntä. Varsinkin tuottajilla, jotka tarvitsevat majapaikan lisäksi myös studion. Siellä pitäisi olla ainakin 3-4 kuukautta vuodesta. 

–Tällainen tukimuoto pitäisi perustua pelkästään tekemiseen, ja kaikki tapahtumat voisi kirjata päiväkirjaan esimerkiksi Musexille, joka keräisi kaiken tiedon talteen: kontaktit, tapahtumat, onnistumiset ja epäonnistumiset. Tällaisesta informaatiosta olisi varmasti hyötyä jatkossa.

Panostus sisältöön

– Tuntuu kuin koko ala olisi viimeiset pari vuotta kävellyt ohuella jäällä lahkeet märkänä, aivan kuin todetakseen, että pohjaanhan tässä väistämättä mennään. Nykyään jokainen äänilevy on todellinen taloudellinen riski. Nyt, jos koskaan, tarvitaan panostusta sisältöön, sekä levy-yhtiöltä että tekijöiltä. 

– Levybudjettien leikkaaminen ja paniikkiratkaisut sisällön tuottamisen suhteen eivät edesauta alan elpymistä ja uusien mielenkiintoisten projektien syntyä. 

– Uskon, että ala mullistuu lähitulevaisuudessa, mutta yritän antaa sen olla vaikuttamatta siihen, mitä studiossa itse puuhailen. Yritän tehdä parhaani, ja naiivisti uskon siihen, että se riittää. Joku jossain päin maailmaa on valmis tekemistäni taloudellisesti tukemaan. Jos ei, niin voin syyttää siitä pelkästään itseäni. En piratismia, tai huonoa levynmyyntiä. Tärkeintä on tehdä hyvien ihmisten kanssa hyvää musiikkia. 

Nylon Beatin jälkeen – Löytöretkellä lauluntekoon

Julkaistu

Lauluntekijä Erin Anttilaa kuultiin jo Elvis ry:n Tekosyy-klubilla syyskuussa ja moni paikalla ollut pitkän linjan lauluntekijä oli innoissaan. Nyt ensisingle soi tiuhaan myös radiossa. Vanha nainen hunningolla on tarina kuusikymppisen seikkailusta.

– Koitan lauluja tehdessäni asettua jonkun tyypin kenkiin ja miettiä, miltä siitä tuntuu. Siis samaistun kuin näyttelijä. Se on yksi laulunteon tekniikka, jota olen lähtenyt kokeilemaan.

Erin on tyytyväinen ensimmäisen biisinsä saamaan huomioon, vaikka kuusikymppisen elämästä laulaminen on herättänyt ihmetystäkin. Radiokuuluvuutta on tullut ja yleisöpalaute on ollut itsevarmuutta ja inspiraatiota kohottavaa.

– Biisihän ei mene täydellisesti minkään radion formaattiin, joten se voi periaatteessa soida missä vaan. Uskon, että mun musan läpimenoa helpottaa Anna Puu, joka on ollut akustisen popin tienraivaaja tänä päivänä. Ja historiani takia musiikkini on noteerattu myös nuorisokanavilla.

Sittenkin suomeksi

Nylon Beatin jälkeen Erin muutti Irlantiin, joka on hänen toinen kotimaansa. Vuosi kului laulun, musiikinteorian ja pianonsoiton opiskelun parissa. Ensimmäiset biisit syntyivät ja laulukieli oli englanti.

– Olen kaksikielinen, joten tunnetasolla on sama kirjoitanko suomeksi vai englanniksi. Itsensä ilmaiseminen on molemmilla kielillä yhtä helppoa tai vaikeaa. Kun Pekka Ruuska kuuli mun lauluja, hän ei suoraan ehdottanut laulukielen vaihtamista, mutta kertoi alan realiteetit. Sain itse oivaltaa, että ilman muuta lauluntekijän kieli on täällä suomi. Laulut tehdään yleisöä ajatellen.

Niinpä Erin jätti englanninkieliset laulunsa pöytälaatikkon ja aloitti alusta. Ensin tulevat melodiat.

– Osaan soittaa pianoa, mutta kitara olisi parempi soitin tämänkaltaisen musan teossa. Se mun pitäisi kyllä ottaa haltuun. Vanha nainen hunningolla syntyi Garage Bandin virtuaalikitaristin kanssa. Melodioissa voi sävellysvaiheessa olla jotain tekstipätkiä, esimerkiksi sinkkubiisissä oli aluksi vanha nainen ja ratsastus. Ajan kanssa ja kaivamalla sieltä sitten löytyi tuo tarina. Jossa ei sitten olekaan hevosta. Tekstien valmiiksi asti tekeminen on järjettömän työlästä pilkunviilausta, mutta todella palkitsevaa.

Ideoita laulujen aiheiksi Erinillä on paljon, mutta ajatukset eivät aina siirry paperille sellaisessa muodossa, että aukeaisivat muillekin. Levylle tuleekin ainakin Edu Kettusen kanssa yhteistyössä tehtyjä tekstejä.

Erin kertoo, että hänen laulujensa aiheet voivat olla rankkojakin. Onko se oikein kertoo raskaana olevasta naisesta, joka harkitsee aborttia. Kokeile mua on tarina naisesta, joka on jätetty yksin velkojen ja lasten kanssa.

– Rankimmissakaan biiseissä en halua olla liian melodramaattinen, vaan toiveikas. Sitten on ihan sellaisia aivonlepuutusbiisejä ja perusrakkauslauluja. Musiikissani on elementtejä varmaan kaikesta, mitä olen elämäni aikana kuunnellut. Selvää genreä ei ole, ja siksi tuotanto on ollut haasteellista. Vaikutteita on kantrista ja folkista, mutta poplevy siitä tulee.

Haasteita ja suunta

Levyä valmistellaan paraikaa. Sen tuottaa Erinin aviopuoliso Vesa Anttila, julkaisija on Warner ja kustantaja Kaiku Songs.

– Kaikki on mennyt hyvin ja musa edellä. Nylon Beat oli 20 prosenttia musaa ja 80 prosenttia jotain ihan muuta. Nyt haluan, että prosentit kääntyy päinvastoin. Olen biisintekijänä vielä aloittelija mutta on ihan mahtavaa, että musassa on haasteita ja mulla suunta. Teen ensimmäistä kertaa jotain asiaa niin, että tietoisesti mietin mitä haluan. Olen aikaisemmin touhunnut vähän sellaisella kaikki käy -asenteella.

Erin halusi laulajaksi jo 11-vuotiaana. Hän muistelee hymyllä Nylon Beatin aikoja ja suuria suunnitelmia, joilla hän ja Jonna lähtivät maikkarin Kiitorata-kilpailuun, josta heidät löydettiin.

– Nylon Beat perustui siihen, ettei meistä yritetty rakentaa mitään perustyttöbändiä. Saatiin olla just sellaisia kuin oltiin ja tehdä kaikki mahdolliset virheet. Ei ihme, että jengi oli kiinnostunut meistä ja luki meidän sekopäisiä haastatteluita, mehän oltiin ihan campia. Eka keikkakin, jolla ikinä oltiin käyty, oli meidän oma ja me tehtiin lavalla kaikkea ihan kummallista. Me tehtiin keikkaa ympäri vuoden ja joskus oli joku parin viikon loma. Ja kun levy myi platinaa me kyseltiin, onko se hyvin.

Esiintymiskokemusta on Nylon Beatin ajalta niin paljon, että Erin ei arastele astua yleisön eteen omien biisien kanssa. Keikkatahti saisi kuitenkin pysyä maltillisena.

– Totta kai haluan, että ihmiset löytäisivät musiikkini, mutta suuri menestys ei enää ole se eteenpäin vievä voima, koska se on jo nähty. Olisin tosi onnellinen, jos pystyisin elättämään itseni omalla musalla niin, että elämä olisi sellaista perusmukavaa. Välillä saisi olla kotona tekemässä biisejä ja välillä pääsisi keikoille. Sekin on jo suuri tavoite, jonka toteutuminen ei ole mitenkään itsestään selvää.

Tommi Läntinen – Paluumuuttajalla hyvä hyrinä

Julkaistu

 

– Nyt on hyvä hyrinä. Mukavinta kotiinpaluussa on se, että ammatilliset asiat alkavat luistaa.

Läntisen single on määrä julkaista keväällä ja albumi syksyllä. Mies on vielä vaitonainen yhteistyökumppaneista ja levy-yhtiöstä, mutta kertoo, että on itse tekijänä vain parissa levyn biiseistä.

– Yhdessä vaiheessa tein biisejä paljon, nyt tuntuu hyvältä tulkita muiden tekemiä. Varsinkin kun uudet biisit ovat huipputekijöiden käsialaa. Hienoa päästä keskittymään laulujen tulkintaan, ei tarvitse ikään kuin pitää montaa hattua päässä.

Uusi levy tulee olemaan popimpaa kuin aiempi tuotanto.

– Sellaista sielukasta poppia, jossa asiat sanotaan niin kuin ne on.

Ei kuollut, mutta väsynyt

90-luvun jälkipuolisko oli Läntisen kulta-aikaa, jopa tuplaplatina-aikaa. Ensimmäinen soololevy Veijareita ja pyhimyksiä julkaistiin 1994 ja sitä seurasivat Maalla, merellä ja ilmassa! (1995, kultapainos 1996), Punainen graniitti (1997) ja Iltavilli (1999). Kokoelma Parhaat ilmestyi vuonna 2000.

– Silloin tuli rehkittyä. Kuuden, seitsemän vuoden aikana tehtiin ihan muutamaa vaille tuhat keikkaa. Ja biisejä, promootiota ja tuottamista. Olihan sitä siinä.

Kun vuosituhat vaihtui, Läntisen tupaan tuprusi lunta. Oman firman julkaisemat Tähtilaiva (2002) ja Popniitti (2004) eivät myyneet aiempien levyjen tapaan, vaikka radiosoittoa tulikin. Läntinen kertoo, että tekemisen meininki puuttui. 25-vuotisen uran juhlavuosi (2005) sai Läntisen miettimään touhun mielekkyyttä.

– Julkaistiin kirjaa ja kokoelmalevyä, sitten promottiin tavarataloja myöten. En mä kuollut ollut, mutta väsynyt.

Kun samoihin aikoihin tuli vaimon työn takia mahdollisuus lähteä ulkomaille ja ottaa breikki, Läntinen ei epäröinyt. Hän laittoi soolouransa tauolle vuonna 2006. Perhe muutti Brysselin kautta Portugaliin, Lissabonin lähistölle. Läntinen nautti koti-isän roolista, pelasi golfia, tutustui paikalliseen musiikkikulttuuriin ja kirjoitteli vähän biisejä. Suomessa hän kävi tekemässä parin, kolmen viikon keikkarundit keväisin ja syksyisin.

– Mua ei ole unohdettu, koska olen käynyt täällä säännöllisesti keikkailemassa.

Kotiinpaluun aika koitti, kun pojan oli aika mennä yläasteelle ja isän aika palata musiikintekoon.

Musiikki muuttunut, lööpit ennallaan

Paluumuuttaja on huomannut musiikkikentällä selkeän muutoksen, joka on tapahtunut muutaman vuoden aikana.

– Suomeksi laulettu iskelmä, rock ja pop poikkeavat tänä päivänä toisistaan tosi vähän, siis musiikillisesti. Ero löytyy lähinnä artistien imagoista. Paljon tehdään samanlaista ja se on pienen maan kirous. Tänne mahtuu vain yksi juttu kerrallaan.

Ennallaan ovat pysyneet tietyt asiat, kuten esimerkiksi suuren yleisön käsitys siitä, että kaikki julkisessa ammatissa olevat ovat varakkaita.

– Sellainen mielikuva elää, että meillä taiteilijoilla on fyrkkaa. Sitä mielikuvaa ylläpitävät iltapäivälehtien jutut miljoonatuloista. Ei niistä jutuista ilmene, ettei fyrkka tule artistin taskuun, koska siitä maksetaan soittajien palkat ja keikasta aiheutuvat kulut. Ja ajatellaas tätä: jotkut ajaa tuhat kilometriä keikalle, omalla ajallaan. Tai tekee vaikka kymmenen vuotta duunia uskoen asiaansa ja saa yhdelle biisille vähän menestystä, jos saa. Eihän näitä uhrauksia huomioida missään mitenkään, mutta kun mahdollinen suosiopiikki tulee, on veroprosentti 50.

Läntinen oli mukana 60 taiteilijan delegaatiossa, joka luovutti eduskunnalle ja valtioneuvostolle hyvitysmaksun päivittämistä vaativan adressin. Adressin oli allekirjoittanut lähes 8.000 taiteilijaa.

– On hämmentävää, miten vähän päättäjät tuntuvat tietävän taiteilijoiden asioista. Ja tuntuu, että heidän halunsa ymmärtää meidän asemaamme on jotenkin nuiva. Vaikka tämä piskuinen kansa tekee niin hienoo tavaraa monilla eri taiteenaloilla. Taitaa olla niin, että meidän taiteilijoiden taisto on vasta alkanut. Ihan loistavaa, että taiteilijat ovat suht’ yhtenäisenä rintamana asiansa puolesta. Toivottavasti päättäjät tulevat jossain meitä vastaan. Koska onhan niin, että siinä kohtaa kun laulu, soitto ja tanssi loppuu, ei ole enää kenelläkään kivaa.

 

Toni Nygård – Tekijä tähtien takana

Julkaistu

 

Musiikin Toni Nygård imi itseensä jo äidinmaidossa, tai oikeastaan isän kautta, joka opetti hänet kaksivuotiaana soittamaan rumpuja. Rumpusettinä oli kolmirataspyörän ympärille kyhätty viritelmä bongoineen ja pelteineen. Kolmivuotissyntymäpäivänään Nygård sai oikeat Maya-merkkiset rummut, ja jo kuusivuotiaana hän aloitti pianonsoiton. Lopputuloksena ei voinut olla muuta kuin muusikko ja lauluntekijä.

– Vapaa säestys opetti minut etsimään erilaisia musiikillisia ratkaisuja, mikä puolestaan vei minut ensimmäisiin sävellyskokeiluihin. Kävin läpi musiikkiluokat ja musiikkilukion, viettäen samalla suuren osan elämästäni Oulun Konservatoriossa. Pikkuhiljaa kuitenkin studio- ja bändikuviot veivät minut mukanaan. Vanhempani ostivat minulle neliraiturin.

– Se vaihtui myöhemmin massiiviseen 12-raitaiseen mikserinauhuriin. Olin hankkinut kaikenlaista studiosälää, ja oppinut tuottamista kantapään kautta. Yläaste- ja lukioaikoina yhtyeemme Hit’n’Run oli minulle kuin toinen perhe. Teimme reissun Amerikkaan, mutta levytyskuvioiden kariutuessa homma vähitellen lässähti.

– Tein ensin joitain levyprojekteja ennen kuin perustin yritykseni Finnsoundin vuonna 1998. Tanssiorkesteri Ässille tuottamani levy pärjäsi varsin mukavasti soittolistoilla, ja sen myötä päätin katsoa, voisiko tällä työllä elää. Kävin muutaman yrittäjävuoden jälkeen jatko-opiskelemassa Englannissa musiikin tuotantoa ja biisintekemistä.

Nerokkuuksien metsästystä

Laulut veivät nopeasti Nygårdin mukanaan. Ensimmäisten kappaleiden saaminen levy-yhtiöiden artisteille oli Nygårdille sama, kuin jos olisi heittänyt bensaa tuleen. Tekemisen kipinä syttyi, ja hänen näkemyksensä siitä, mitä hän haluaa tehdä, kristallisoitui. Hänestä tuli lauluntekijä.

– Ensimmäiset sävelmäni syntyivät samoihin aikoihin kun aloitin koulun, isän avustuksella. Kappaleen rakenneopista en tiennyt mitään. Ala-asteella tein kappaleita bändillemme. Kappaleet olivat muodoltaan raakileita, mutta niissä oli myös elementtejä, joita kehtaisin esitellä nykyäänkin. Samaa en voi sanoa senaikaisista englanninkielisistä teksteistäni.

– Hyvään biisiin voi riittää, että joko sävel, sanat tai sovitus onnistuvat säväyttämään. Erinomaisessa biisissä jokaisen elementin on toimittava poikkeuksellisen hyvin.

– Arvostan sellaista sävellystä, jossa on jotain massasta poikkeavan makeaa. Usein pieni kikka riittää, kunhan se on riittävän nerokas. En yleensä suosi muutaman soinnun biisejä, mutta esimerkiksi Bon Jovin Living on a prayer, tekee yhä vaikutuksen neljällä soinnullaan.

– Sanoituksessa pidän erityisen tärkeänä sitä, että kappaleen aihe ja ainakin osa lauseista ovat nerokkaita. Joskus jo muutamat loistavat lauseet riittävät antamaan tekstille raikkaan ilmeen. Sovituksessa en voi korostaa liikaa tyylitajun merkitystä. Kaikkia käännöksiä ja väännöksiä ei kannata tunkea joka väliin, ellei niillä ole jotain annettavaa teokselle. Joskus yksinkertainen idea voi antaa suurimmat kiksit.

– Itselleni rakkain laulu on balladi, joka kantaa työnimeä Lonely heart, mutta se odottaa yhä sopivaa kohdetta. Erityisen rakkaaksi kappaleen tekee vahva musiikillinen tunnelataus, joka syntyi lukioaikojen sydänkuohuista. Levytetyistä kappaleista itselleni on erityisen tärkeä Anna Erikssonin kappale Aiemmin (säv. Toni Nygård, san. Anna Eriksson, sov. KalleTorniainen-Jesse Vainio), sillä itse kappaleella on tärkeä merkitys, etenkin kun se avasi mukavasti ovia uusiin kuvioihin.

Toni Nygård & Jussi Rasinkangas

– Kuulun niihin tekijöihin, joilla työskentelytapoja on enemmän kuin laki sallii. Useimmat ideoistani saan päänsisäisestä radiostani ja äänitän ne heti talteen matkapuhelimeeni, ennen kuin työstän niistä parhaimmat. Joskus sävellän valmiiseen tekstiin, mutta se on nykyään aika harvinaista. Yhteistyöni Jussi Rasinkankaan kanssa on perehdyttänyt minut varsinaiseen työparimeininkiin. On helpottavaa, kun ei tarvitse miettiä ihan kaikkea yksin. Tekstejä työstän usein esimerkiksi ajaessani autoa. Silloin on aikaa sanojen pyörittelyyn.

Suvi Teräsniska, tähti on syntynyt

Toni Nygård ja Jussi Rasinkangas olivat tärkeässä roolissa silloin, kun Suvi Teräsniska aloitteli uraansa. He olivat katsastaneet uusia kykyjä monta vuotta Oulun seudulla. Rasinkangas oli tehnyt yhteistyötä Teräsniskan kanssa lapsi- ja nuorisokuoro Musareissa. Teräsniska oli 16-vuotias, kun Nygård ja Rasinkangas pyysivät hänet studiolle laulamaan. Teräsniskan äänen hieno sointi vakuutti, ja silloin miehet päättivät laulattaa hänellä muutaman demon. Demot he lähettivät Helsinkiin tuottaja Pequ Niemiselle, joka kiinnostui Teräsniskasta heti. Tyyliksi tuli mahtipontinen iskelmä, jossa särökitaroilla ja jousilla oli suuri rooli. Toiveena oli löytää raikas ja tuore tyyli, joka vetoaa laajaan kuulijakuntaan.

Suvin ensimmäinen sinkku Sanoja vaan (säv&san Jussi Rasinkangas -Toni Nygård, sov. Toni Nygård) pääsi Radio Suomen tehosoittoon ja nousi soittolistan kakkoseksi. Hei mummo (säv. Jussi Rasinkangas, san. Vexi Salmi, sov. Toni Nygård) oli seuraavan joulun suosituin uusi kappale, ja sen jälkeen julkaistu Hento kuiskaus (säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman, sov. Toni Nygård) nosti Teräsniskan lentoon, ja levy myi kultaa, niin kuin kaikki hänen myöhemmätkin levynsä. Suvi Teräsniskasta oli tullut uusi tähti iskelmämarkkinoille.

– Uuden tähden syntyminen vaatii monen palan loksahtamisen paikoilleen. Kaiken pohjalla on tietysti karismaattinen ja laulutaitoinen artisti. On tärkeää, että kokonaispaketissa on jotain, joka saa esimerkiksi radiotoimittajat kiinnostumaan artistista. Tavoitteenahan on saada aikaan lumipalloilmiö, ja yleensä levy-yhtiöllä on merkittävä rooli ensihiutaleiden kokoamisessa sekä vauhdin antamisessa. Tarvitaan myös oikeaa ajoitusta ja aimo ripaus onnea. Suvilla on juuri tuollainen tosi makea ja persoonallinen laulusoundi. Nuoresta iästään huolimatta hänen tulkinnoissaan on hienoa syvyyttä. Suvi on myös olemukseltaan naapurintyttö, joka kuulijoiden on helppo ottaa omakseen. Uskon ja toivon, että myös musiikilla on ollut oma merkityksensä, eli Suville on saatu luotua hänen itsensä näköinen paketti, jolle löytyi onneksi tilausta. Suvin kohdalla kaikki työvaiheet on pyritty tekemään äärimmäisen huolellisesti.

– Monien silmissä Suvi on hypännyt tähdeksi todella nopeasti, mutta taustajoukot ovat tehneet töitä asian eteen jo vuosia. Upeaahan Suvin menestymistä on ollut seurata. Yhteistyömme jatkuu. Olimme vahvasti mukana myös Juha Metsäperän uran alkuaskeleissa biisintekijöinä ja tuottajina. Aina välillä katsastelemme uusia artisteja ja kehittelemme ideoita.

Raja-aidat kaatuvat

Nygård on seurannut mielenkiinnolla sitä, kuinka iskelmän sekä popin ja rockin välinen kuilu on hämärtynyt. Jokaisesta musiikkityylistä löytyy omat sisäiset genrensä, mutta iskelmän käsite on laajentunut suuren yleisön silmissä. Musiikintekijät arvostavat hyviä kappaleita kategoriasta riippumatta. Tekijää ei enää leimata yhtä vahvasti taustansa takia, vaan iskelmäntekijä voi tehdä poppia ja poppari iskelmää. Kappale määrittelee laadun. Muuttunut tilanne avaa uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka kilpailu koveneekin. Tekijöitä on paljon.

– Päässä pyörii kaikenlaista haavetta ja suunnitelmaa. Olen kuitenkin oppinut aika varovaiseksi tulevaisuuteni suunnittelussa. Oma yhtyeeni Auria tuo mukavaa vaihtelua työrutiineihin, ja olisi hienoa, jos sille löytyisi vielä oma rooli leivän tienaamisessa ja etenkin ajan käyttämisessä. Toivottavasti aika myös saattaa minut yhteistyöhön uusien hienojen artistien kanssa.

 

Onnellisesti maailmalla ja marginaalissa

Julkaistu

Kimmo Pohjonen aloitti kymmenvuotiaana haitarinsoiton Viialan pelimannipiirissä. Se ilahdutti vanhempia, ja pieni haitaristi aikuisten joukossa sai paljon huomiota. Kaveripiirissä soittoharrastuksella ei paljon elvistelty, ei varsinkaan siinä vaiheessa kun kiljunteko, kotibileet ja mopot alkoivat kiinnostaa. Soitto jatkui pienestä häpeästä huolimatta.

Viisitoistavuotiaana Viialan virtuoosi kuuli Sibelius-lukiosta, alkoi petrata kouluarvosanojaan ja muuttikin vuoden päästä Helsinkiin. Sibelius-lukion jälkeen Pohjonen opiskeli Helsingin konservatoriossa klassista ja sitten Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikkia.

Uransa ensimmäisen vuosikymmenen hän soitti monissa kokoonpanoissa suurella intohimolla, mutta pohtien, mikä olisi se oma juttu musiikissa. Kolmekymppisenä homma alkoi hahmottua: Pohjonen halusi tehdä haitarista elektronisen ja akustisen soittimen yhdistelmän, kehittää uusia saundeja ja säveltää itse musiikkinsa.

– Minusta ei olisi ikinä tullut tämäntyyppistä taiteilijaa, ellen olisi opiskellut 80-luvulla. Silloin annettiin aikaa opiskella, ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita. Nyt opiskelijat on kuin broilereita: nopeesti ulos koulutusputkesta. Kyllä siinä omaperäisyys ja luovuus karsiutuu, mikä on järkyttävää. Ihan järjetön suuntaus tämä, että pitää saada valmistuneita nopeasti, jotta yliopistot saavat rahansa.

Sooloura lähti käyntiin jo ensimmäisestä kansainvälisestä konsertista, joka oli Womex-messuilla Berliinissä vuonna 1997.

– Luulin, ettei touhuni kiinnostaisi ketään, mutta olinkin onnekas. Ihmiset yleensä ajattelevat, ettei haitarilla voi tehdä kuin joko hilipatipippaata tai muniinpuhaltelua. Soittimeni kapea-alaisuus onkin antanut mielettömän etulyöntiaseman ja mahdollisuuden yllättää. Ja ihmisethän tykkäävät yllätyksistä.

Haitarin Jimi Hendrix, Vin Diesel, Björk ja Batman. Avatgardistinen paljepaholainen, shamaani ja mystikko. Tunnetulla soittajalla on monta nimeä, joita hän toisaalta inhoaa ja toisaalta ymmärtää.

– Keikkajärjestäjät keksivät noita nimityksiä kertoakseen yleisölle, että kannattaa tulla kuuntelemaan, vaikka täällä onkin vain haitarinsoittaja.

Intuitiota ja uskallusta

Kimmo Pohjonen on esiintynyt yli 500 kansainvälisellä festivaalilla ja maailman arvostetuimmissa konserttisaleissa sekä soolona että sooloilun ympärille kehittämillään produktiolla. Niitä on kymmenkunta. Moottorimusiikki yhdistää haitarin, maamoottorin, maatalouskoneiden ja ihmisen ääniä. Kelavalassa on improvisoitua haitarimusiikkia ja tanssia. Rautakeuhkossa lavalla haitaristin kanssa on jonglööri välineinään vanhoja rikkinäisiä haitarinpalkeita. Ideoita produktioista Pohjosella riittää jonoksi asti, ja toteuttamiskelpoiset hän valitsee intuitiolla.

– En ikinä ajattele, mitä yleisö sanoo. Luotan siihen, että jos esitys on tekijöidensä mielestä hyvä, niin sille löytyy yleisönsä, koska tunnelma kyllä välittyy. Valmiista teoksesta tuleva yleisöpalaute on toki tärkeää.

Pohjonen tykkää pitää produktionsa soolona, duolla tai triolla toteutettavina paitsi taiteellisista syistä myös siksi, että pieni kokoonpano saa helpommin keikkoja. Jos jotain isompaa tehdään, siihen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Yksi tuoreimmista produktioista, Haitaripaini (ohjaus Ari Numminen), oli pitkäaikainen haave, jonka Pohjonen pääsi toteuttamaan Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeen tuotantona.

– Kun kuulin haitaripainista kymmenkunta vuotta sitten, luulin sitä vitsiksi. Haastatellessani vanhoja painijoita ja haitaristeja sain tietää, että sota-aikana on tosiaankin järjestetty tapahtumia, joissa yhdistettiin kaksi sen ajan suosikkilajia: paini ja haitarinsoitto.

Pohjonen ajatteli, että kun haitaripainiperinteen toisi nykypäivään, siitä syntyisi jotain todella hienoa. Samalla hän ensimmäisen kerran pelkäsi lähteä toteuttamaan ideaansa.

– Kun tekee muusikoiden kanssa niin tietää, että luodaan musiikkia. Mutta Haitaripainissa kukaan ei tiennyt, mitä musiikin ja painin yhdistämisestä lopulta syntyy ja miten soittajan ja painijan kommunikointi onnistuu. Haitaripainia on osin improvisoitu ja osin käsikirjoitettu.

Haitaripainia päästiin viime vuonna seuraamaan Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Tänä vuonna se viedään ainakin Saksaan, ehkä myös Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Pohjosen tämän vuoden suurin projekti on spektaakkelimainen Taistelu, joka on Haitaripainin tavoin osa Turku 2011 -hanketta. Sitä esitetään Paavo Nurmi -stadionilla elo-syyskuussa. Esityksen musiikista vastaa K Cube -yhtye ja ohjaajina ovat Ari Numminen ja Kari Heiskanen.

– Taistelusta en vielä kerro enempää kuin sen, ettei se tule olemaan painiesitys. Nyt taistellaan ihan muilla tavoin kuin fyysisesti.

Marginaalimuusikon iloja

Pohjosen puhtaasti musiikillisista produktioista uusin on bändi K Cube. Trioon kuuluvat Pohjosen lisäksi Sami Kuoppamäki (rummut) ja Timo Kämäräinen (kitara). Kaikki kolme säveltävät ja tyyli on ”määrittelemätön instrumentaalimusiikki”. K Cube tekee keväällä toistakymmentä keikkaa Belgiassa ja Hollannissa. Sitten myöhemmin katsotaan, tehdäänkö levyä.

– On äärettömän onnellista toimia marginaalissa, musiikkiteollisuuden kvartaalitalouden ulkopuolella. Voi tehdä musiikkia, joka ei synny hetkessä eikä toivottavasti myöskään kuole hetkessä.

Pitkästä projektista hyvänä esimerkkinä on Uniko. Pohjonen ja elektroperkussionisti Samuli Kosminen aloittivat sävellystyön 2002, kantaesitys yhdessä maailmankuulun Kronos Quartetin kanssa oli 2004 ja äänitykset 2008. Islantilaisen Valgeir Sigurdssonin tuottama levy julkaistiin helmikuussa 2011. Uniko on Pohjosen soolouran seitsemäs levy.

– Kaikkia levyjäni myydään edelleen ajankohtaisina, mikä on hienoa. Radiossa ja televisiossa musiikkini ei saa huomiota, mutta olen onnekkaasti marginaalissa maailmalla, ja esiintymisiä siellä riittää.

Sopivaksi työtahdiksi Pohjonen on todennut 30–50 keikkaa ja korkeintaan kaksi uutta produktiota vuodessa. Taitelija-apurahat ovat mahdollistaneet omien juttujen toteuttamisen. Monella muulla taiteilijalla eivät ole asiat yhtä hyvin.

– On sääli, että arvostusta alkaa tulla vasta sitten, kun on menestynyt maailmalla. Vaatii taiteilijalta aikamoista yrittämistä, itsetuntoa ja rohkeutta kulkea sitä omaa polkua ilman taloudellista responssia. Saa nähdä kuinka kauan suomalaiset musiikintekijät jaksavat puurtaa.

Musiikintekijät vaalitunnelmissa

Julkaistu

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 6.4. ja varsinainen vaalipäivä on 17.4. Sen jälkeen käynnistyvät hallitusneuvottelut ja laaditaan hallitusohjelma seuraavaksi vaalikaudeksi. 

Selvis kysyi joukolta Elvis ry:n jäseniä, mitä evästyksiä heillä on tulevalle kaudelle ja miten työnsä päättävä eduskunta, hallitus ja kulttuuriministeri ovat pärjänneet. Samalla kysyttiin uusimmat kuulumiset sekä arvio tekijänoikeuksien merkityksestä. 

Arvosanoiksi kuluneesta kaudesta vastaajilta tuli kouluarvosanoin niin kutosia, seiskoja kuin kasejakin. Parhaaksi nousi 8½ ja heikoimmassa päässä on kahden vastaajan arvosana “hylätty”.

Mari Rantasila

Musiikintekijä/elokuvaohjaaja/näyttelijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Ohjaan Risto Räppääjä ja viileä Venla -nimistä musiikkielokuvaa, joka kuvataan ensi kesänä. Ensi-ilta on helmikuussa 2012

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Kannattaa miettiä, miltä elämämme näyttäisi ja millaisia ihmisiä olisimme, jos maailmassa ei olisi musiikkia, kirjoja, elokuvia, teatteria, kuvataidetta, tanssia ja muuta kulttuuria. Taiteen avulla ihminen käsittelee mieltään askarruttavia asioita ja tunteita, ja sitä kautta inhimillisyys ja ymmärrys toisia kohtaan syvenee. Maailma on humaanimpi paikka elää, kun kulttuuri kukoistaa.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Edellisestä hallituskaudesta nostaisin kolme tärkeää asiaa esille: elokuvarahoituksen nousu, työsuhdeolettaman kaatuminen ja hyvitysmaksuasetuksen jääminen puolitiehen. Elokuvantekijänä on hienoa huomata, että elokuva-alaan on satsattu. Se on myös näkynyt sekä parempina ja monimuotoisimpina elokuvina että yleisön innokkuudessa katsoa kotimaisia elokuvia. Toisaalta levittäjät ja televisiokanavat ovat vähentäneet investointejaan pitkiin elokuviin, jolloin elokuvien kokonaisbudjetit eivät valtion panostuksesta huolimatta ole nousseet.

Yleisradion draaman tämänhetkinen tilanne huolettaa. Ylen pitäisi tarjota monenlaisia tarinoita katsojille tuijottamatta pelkästään katsojalukuja. Kotimainen draama on muuttunut yhä enemmän sarjatuotannoksi. Yle on alkanut tuottaa ohjelmia vedoten samoihin asioihin kuin kaupalliset kanavat. Tämä ei ole Yleisradion tehtävä. Esim. lastenohjelmat ovat vähentyneet radikaalisti parin viime vuosikymmenen aikana. Niitä yritetään tehdä mahdollisimman halvalla. Kukaan ei halua satsata niihin, vaikka toisaalta kaikki puhuvat lapsuuden arvostuksesta. Eduskunnalla olisi paljon tekemistä tässä asiassa. Sen pitäisi kantaa vastuuta siitä, että edes Yleisradio satsaa esim. lapsiin ja muutenkin sellaisiin ohjelmiin, jotka tuovat katsojille monia eri näkökulmia elämästä ja jotka palvelevat kaikenlaisia ihmisiä. Ylen pitää selkeästi erottua kaupallisista kanavista, joilla mainosrahat säätelevät tuotantoa.

Oli hienoa, että pöyristyttävä työsuhdeolettama ei mennyt läpi. Taiteilijalla täytyy olla oikeudet omaan työhönsä. Tämä asia tulee nousemaan vielä esille, koska internetin mukanaan tuoma järkyttävä ajatus ”kaikki taide pitää olla ilmaista”, tuntuu valitettavan monesta kannatettavalta. Tähän lainaisin Selvis-lehdessä ollutta mainiota vertausta: ”jos myyjä myy mansikoita torilla, hän saa siitä palkan, eikä kukaan hullu oleta, että netissä mansikat olisivat ilmaisia. Musiikissa on toisin: cd saa maksaa, mutta netin kautta saman musiikin pitäisi olla ilmaista.”

Tässä tullaan siihen ajatukseen, että eihän esim. musiikin tekeminen mikään ammatti ole. On vaan hienoa tekijöille, jos joku kuuntelee ilmaiseksi netin kautta heidän tekeleitään. Eli viesti on: tehkää muusikot jotakin muuta työtä elääksenne ja sitten iltapuhteina värkätkää niitä lauluja meille ilmaiseksi kuunneltavaksi. Mahtaisiko taso pysyä samana musiikissa, jos näin olisi? Musiikin tekeminen on työtä, jota luodaan usein ilmaiseksi. Palkka tulee sitten tehdystä työstä, kun ihmiset ostavat ja kuuntelevat musiikkia sekä tietenkin keikoilta. Tätä tuntuu joidenkin olevan kovin vaikea tajuta. Valtiovallan pitäisi kannanotoillaan ja laeillaan tukea enemmän tätä asiaa – olettaen tietenkin, etteivät he ole niiden puolella, jotka haluavat hyötyä taiteilijoiden tekemästä työstä eivätkä millään suostuisi maksamaan korvauksia itse työntekijälle.

Hyvitysmaksuasia jäi tällä kaudella puolitiehen. Siihenkin tullaan vielä myöhemmin palaamaan, ja eduskunnan tulee siinä olla valppaana. Tässä asiassa on sama ikävä perusvire kuin työsuhdeolettamassakin: eli kun esim. muusikon- tai ohjaajan työn tallentaa eikä osta sitä kaupasta, silloin sen pitäisi olla ilmaista. Erityisen omituista on, että kun aikaisempi laki tunnusti, että esim. kaseteista pitää maksaa hyvitysmaksua, niin nyt, kun väline on vaihtunut, kopiointia ei pitäisikään korvata samalla tavalla.

Kaiken kaikkiaan Stefan Wallin on mielestäni ollut hyvä kulttuuriministeri. Antaisin hänelle arvosanaksi 8½. Hän ei ainakaan ole täysin kulkenut markkinavoimien talutusnuorassa, vaan on kuunnellut myös meitä tekijöitä asioissa, jotka ovat olleet vähällä romuttaa työmme koko perustan.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat perusta kaikelle luovalle työlle, jota tehdään joskus pitkiä aikoja ilmaiseksi, kehitellään hankkeita ja parannellaan ideoita pitkällä aikavälillä. Tällöin palkkaa ei tule mistään. Tekijänoikeudet tuovat minulle palkan tehdystä työstä. Netti on tämän ajan iso haaste. On järjetön ajatus, että sama tuote, mikä kaupassa maksaa, olisi netissä ilmaista. Tiedän, että nettiin on vaikea keksiä toimivaa mallia korvauksien suhteen ja se vaatiikin kehittämistä. Tärkeintä kuitenkin on, että tunnustettaisiin, että tämä työ on meille tekijöille ammatti. Kukaan ei myy tuotteitaan ilmaiseksi. Miksi taiteilijoilta sitten oletetaan sellaista?

Toinen asia liittyy moraaliin. Jos työtäni muokataan millään tavalla, minulla täytyy olla oikeus päättää, mitä osia siitä käytetään ja mihin ja missä kaikkialla sitä levitetään. En halua myöskään minkään työni päätyvän sellaisille tahoille, jotka voivat hyödyntää sitä minun moraalikäsitystäni vastaan, enkä tahdo töistäni otettavan osia niin, että sisältö muuttuu. Tekijänä minulla on oma moraalini. Tekijänoikeudet valvovat myös tätä asiaa.

Marko Hietala

Basisti/solisti/säveltäjä/sanoittaja/sovittaja

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olen työstänyt kolmea albumia melkein samanaikaisesti. Uuden Amorphis-albumin laulujen tuottaminen on loppusuoralla. Nightwish-albumille on enää kaksi bassoraitaa soittamatta. Tarot-albumin pohjat soitettiin jo joulukuussa loppuun, siirryn paikkailemaan bassoja. Ja lauluäänityksiin heti, kun aika suo.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Uusien digimedioiden ja laitteiden kanssa kytkyinä annettujen teosten tekijänoikeuksien valvonta kaipaa todellista päivitystä. Samoin tuo vanha kummitus; Nettipiratismin kitkeminen. Digimedioita pelätään, koska ne ovat vaikeita hallita. Sen lisäksi päättäjät todennäköisesti myös pelkäävät tarttua asioihin, jotka varmasti vaikuttavat heidän omaan suosioonsa. Eihän sillä ääniä saa, jos ihmisiltä ruvetaan ottamaan ilmaiset, eli usein jopa pöllityt karkit pois.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Kaiken totuuden nimessä politiikka, sen tekijät ja päätökset ovat minulle vierasta alaa. En pysty arvostelemaan sellaista, jonka tekemisestä minulla ei ole pahemmin hajua. Tiedän kuitenkin, että musiikintekijöinä olemme suhteellisen harvalukuinen joukko ihmisiä, jotka helposti jäävät varjoon päätöksiä tehtäessä. Onhan jo esimerkkinä eräiden lobbareiden esitys tekijänoikeuksien alistamisesta/kytkemisestä työsuhteisiin. Jos tieto ja asiantuntemus tekijänoikeuksista olisivat jollain tavalla selvillä päättävissä elimissä, ei tuollaisia edes päästettäisi pöydälle.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekemäni työn arvostusta, ja sen osoitusta. Jos pähkäilen pitkiä päiviä tekstien ja musiikin parissa, ja sen jälkeen istun lisää pitkiä päiviä studiossa tallentamassa niitä, niin olen mielestäni kyllä siitä jotain ansainnutkin. Tietysti edellyttäen, että kappaleita myös diggaillaan ja kuunnellaan jälkeenpäinkin. Tähän mennessä niinkin hienosti on jopa mennyt. 

Jukka Kuoppamäki

Laulaja/lauluntekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Yritän päivätyön ohella (seurakuntapastorina) saada ne monet tilatut biisit lähtemään, jotka olen luvannut taiteilijoille toimittaa.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Muuttakaa tekijänoikeustulo ansiotuloksi, jotta tekijät saisivat tehdystä työstä myös eläkkeen.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Kaukaa on vaikea seurata tapahtumia yksityiskohtaisesti, mutta annan kulttuuriministerille pisteitä (8) siitä, ettei hän myynyt taiteilijoiden päänahkoja tajunnanvirtateollisuudelle.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Raamatussakin sanotaan, että työmies on palkkansa ansainnut. Tekijänoikeus on työpalkkaa, vaikkakin musiikintekijöiden asemaa muihin nähden heikentää se, että palkka juoksee vain, jos teosta käytetään jatkuvasti.

Jukka Siikavire

Säveltäjä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Työpöydälläni on teatteri- ja tv-produktioita, kuten ennenkin.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivon valituksi tulevan poliitikkoja, jotka tekevät politiikkaa. Sitä ei harjoiteta viihdeohjelmissa vaan poliittisilla areenoilla.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Tekijänoikeuslakimuutoksen takaisinveto ja tekijänoikeusasioiden pysyminen jatkossakin opetusministeriössä olivat kulttuurin alalla kaksi merkittävää linjaratkaisua, joissa kulttuuriväen viestiä kuunneltiin. Nämä nostavat kulttuurilinjausten yleisarvosanaa jopa ööö, sanotaanko melkein seiskaan. Ei siis ihan hyvä eikä paha.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

On hieno juttu, että alunperin Suomessa lähdettiin tälle ranskalaisperäiselle tielle tekijänoikeuslaissa. Teos saa lain suojan saman tien kun se on tehty, sitä ei tarvitse ensin mitenkään rekisteröidä. Amerikkalainen, erityisesti tuottajien oikeuksista lähtevä lakimalli ei sovi meille. Eihän täällä ole mitään isoja teostehtaita tai sävellystoimistoja, kuten jenkeissä tehdään esim. leffamusaa. Meillä johtavat mediayhtiöt lobbaavat lakimuutoksia ihan muista syistä, kuin teosten varsinaisten tekijänoikeuksien toimimattomuuksien takia.

Kaija Kärkinen

Laulaja/näyttelijä/tekstintekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olemme Ilen (Kallio) kanssa koonneet albumillisen cover-biisejä, jotka ovat kulkeneet mukanamme vuosien varrella. Projekti on usein saanut väistyä muiden töiden tieltä, mutta nyt se on viimein levytystä vaille valmis. Mukana on omia käännöksiäni sekä mm. vanhempaa Hectoria ja Jyrki Lindströmiä. Alkuperäiset kappaleet ovat pääasiassa singer-songwriter-osastolta, tekijöinä mm. Dylan, Carole King, Cat Stevens…

Alkuvuodesta, kun keikkarintamalla on hiljaisempaa, olen kirjoittanut pienen apurahan turvin laulutekstejä ja tarinanpoikasia, joiden lopullista käyttötarkoitusta en vielä oikein itsekään hahmota… Lauluteksteistä osa tulee omaan käyttöön, osa muiden laulettavaksi.

Kevätpuolella keikkaelämä taas vilkastuu. Teemme Ilen kanssa paljon duokeikkoja klubeilla ja pienissä konserttisaleissa. Bändikeikat tuovat mukavaa vaihtelua.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivon, että uusi eduskunta olisi rohkeampi ottamaan kantaa tekijöiden oikeuksien puolesta ja konkreettisesti tukemaan sitä luovuutta, josta brändityöryhmissä ja juhlapuheissa niin paljon puhutaan. Ja toivottavasti löytyy vilpitöntä halua kuunnella asiantuntijoita ja ottaa selvää siitä, mistä tekijänoikeuksissa on oikeasti kysymys ja kuinka suuri merkitys niillä on musiikintekijöiden toimeentuloon.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Esimerkiksi hyvitysmaksuasian vanha eduskunta jätti täysin keskeneräiseksi, vaikka EU-tuomioistuin on antanut selvän ennakkopäätöksen, että jo kopiointimahdollisuus esim. puhelimessa riittää hyvitysmaksun perimiseen. Yritysmaailmassa ei ikimaailmassa hyväksyttäisi oman tuotteen ilmaista kopiointia. Miksi musiikintekijän se pitäisi hyväksyä?

Vanhastakin eduskunnasta löytyy kyllä yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti toimineet luovien alojen hyväksi, esim. vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto. Samasta puolueesta löytyy kyllä hämmästyttävän populististakin ääntä.

Hallitukselta ja kulttuuriministeriltä olisin odottanut rohkeampia ja konkreettisia tekoja luovien alojen puolesta. Työsuhdeolettama sentään onneksi jätettiin lisäämättä tekijänoikeuslakiin, toistaiseksi.

Arvosanaksi antaisin vaatimattoman kutosen, joten parannettavaa piisaa.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Fyysisesti leipää minulle ja lapsilleni, ja henkisesti kunnioitusta ja arvostusta tekemääni työtä kohtaan.

Esa Nieminen

Säveltäjä/levytuottaja/kapellimestari

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Kaksi iskelmäalbumia ja teatteritöitä.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Älkää hyvät poliitikot kohdelko tekijänoikeuslakia niin epäkunnioittavasti. Se takaa luovan työn edellytykset tekijöille, jotka eivät ole sidottuina yrityksiin tai työnantajiin.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Kouluarvosana on 6, jotain saatiin säilytettyä, mutta paljon jätettiin myöhemmin päätettäväksi.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat koko toimeentuloni valtaosaa ja ehdotonta edellytystä itsenäiselle luovalle työlle. Ehdotonta.

Ninni Poijärvi

Laulaja/lauluntekijä/muusikko

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Kuuluu oikein erityisen ihanaa. Suurin ja tärkein työni tähänastisessa elämässäni on meneillään juuri nyt, olen pienen Helmi-tytön äiti. Vaikka tytär onkin innokas keikkaseuralainen, olen päättänyt rauhoittaa musiikkitöiltäni tämän alkuvuoden ja keskittyä Helmin kanssa olemiseen, se on aivan mahtavaa hommaa. Muutamia keikkoja teen kevään aikana rauhallisessa tahdissa. Ja eräs pari vuotta sitten aloitettu levyprojekti hoidetaan täältä kotoa käsin puolisoni Mika Kuokkasen kanssa valmiiksi maaliskuun aikana.

Tarkoitus on jossain vaiheessa vuotta aloittaa myös seuraavan soololevyni äänitykset.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Se vähäinen uskoni politiikkaan, mitä joskus on ehkä ollut, on horjunut melko tavalla nykyisen hallituksen aikana. Toivon, että uusi eduskunta alkaisi oikeasti ajaa kansansa asioita ja lopettaisi pelailun ja keplottelun. Ihmeellistä sähellystä, älkää enää mokatko, jooko!

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Äskeinen vastaus jo vähän valaisi kantaani. Huh, huh, ihmettelen miten meidän näkyvimmät päättäjät voivat enää katsoa peiliin. (Ehkä ovat lakanneet tekemästä niin.) Sääli niitä oikeasti hyviä poliitikkoja, jotka menevät nyt samaan sössöön kaikki, mutta sanon silti, että surkeaa.

Luulin joskus naivisti, että kulttuuriministeri on sitä varten olemassa, että hän pitää mm. meidän taidealoilla toimivien ihmisten puolia. (Samoin luulin, että ympäristöministeri kantaa huolta ympäristöstä jne.) No, olinpa naurettavan väärässä. Eduskunnan kärpäsillä olisi varmasti paljon kerrottavaa bisneskiemuroista ja kytkyistä, jotka tuntuvat ohjailevan tätä kaikkea. Arvosanaa on vaikeaa antaa. Hylätty?

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekisin tätä työtä varmasti joka tapauksessa, mutta kiitos tekijänoikeuksien, saan työstäni myös palkkaa ja se on vuosittain kaltaiselleni pienituloiselle ihmiselle todella merkittävä summa. Päättäjille, jotka näitä oikeuksia ovat jatkuvasti kaventamassa ja leikkaamassa, sanoisin, että sitten kun meiltä on viety kaikki, niin tulkaa edes ruokkimaan.

Ilkka Alanko

Laulaja/lauluntekijä/muusikko.

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Ikävä kyllä olen vaitiolovelvollinen siitä projektista, joka juuri tällä hetkellä minua eniten työllistää.

Teen satunnaisia keikkoja Ilkka Alanko Orchestran kanssa. Neljän Ruusun biisejä sovitettuna 24-henkiselle viihdeorkesterille.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet?

En koe vihkiytyneeni asiaan riittävällä pieteetillä kyetäkseni kommentoimaan heidän toimintaansa.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Pääelinkeino. Luovan työn turvaaja, suojelija. Oikeudenmukainen yksilön puolenpitäjä.

Aija Puurtinen

Laulaja/säveltäjä/muusikko/MuT

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Honey B & T-Bones -yhtyeen uusi levy Walking Witness julkaistaan huhtikuun alussa. Julkaisuun liittyy promootiotyötä, kiertue Ruotsissa, konsertteja ja festivaaleja Suomessa vuoden loppuun. Tilaustyönä sävellän kevään aikana teoksen oboelle ja fagotille. Sävellyksen kantaesitys on Crusell-viikoilla, heinäkuussa 2011. Tuotan myös Piia Komsin levyn, joka julkaistaan syksyllä 2011. Levyn materiaali äänitettiin tammikuussa ja miksaan sen yhdessä Markku Veijonsuon kanssa. Taiteellisen toiminnan ohella luennoin musiikkia ja laulamista käsittelevissä tilaisuuksissa sekä toimin sivutoimisesti laulupedagogina mm. Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin Kaupunginteatterissa. European Voice Teachers Association on kutsunut minut opettamaan mm. Ljubljanaan kevään aikana. 

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivottavaa olisi, että esimerkiksi kulttuuriministeri olisi lähtökohtaisesti kiinnostunut taiteesta ja tietoinen mm. taiteilijoiden tekijänoikeuksia koskevista kysymyksistä. Uudistuksiakin on tullut, mutta myös monia huolestuttavia ehdotuksia ja kannanottoja juuri tekijänoikeusasioissa.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Mielessäni ovat tietenkin tekijänoikeuksiin liittyvät eduskunnan/hallituksen esitykset. Viittaan kohdan 2 vastaukseeni. Arvosana 6 (asteikolla 4-10)

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekijänoikeudet ja sitä kautta teostotulot ovat merkittävä osa vuosittaista ansiotuloani. Sävellys- ja sovitustyöstäni saan vain harvoin jo työskentelyvaiheessa palkkiota, poikkeuksena tilaussävellykset. 

Pentti Rasinkangas

Lastenmuusikko

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olen tekemässä uutta lastenlevyä. Kappaleet alkavat olla kutakuinkin valmiita muutaman kuukauden uurastuksen jälkeen, mutta studiossa saa vielä viettää tovin jos toisenkin.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Kts. vastaukseni kysymykseen 4. 

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

En ole niin paljon ajan tasalla siitä, mitä kaikkea on tehty, puhuttu tai luvattu, että voisin antaa arvosanoja. Teosto on järjestänyt jokaiselle kansanedustajalle kummin. Oma kummityttäreni on Aila Paloniemi. Hän on ainakin ollut hyvin kiinnostunut ja aloitteellinen tekijänoikeuksien suhteen.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Jokamiehenoikeudet Suomessa ovat hieno asia. Saa marjastaa ja hiihtää toisen metsässä kunhan ei tuhoa mitään. Jos joku on poiminut mustikoita metsästä ja tulee myymään niitä torille, ei minulla minkään logiikan mukaan ole oikeutta vaatia niitä mustikoita ilmaiseksi omaan käyttööni. Tiedän, kuinka työlästä niiden poimiminen on ollut. Jos haluan niitä itselleni, maksan niistä.

No mustikat ja tekijänoikeudet eivät ole sama asia, tiedetään. Mutta tekijänoikeuskysymyksiin vastaukset voivat olla mustavalkoisia – riippuen keneltä kysyy. Oikeat vastaukset ovat paljon monimutkaisempia, eikä niitä voida tiivistää yhteen eikä kahteen lauseeseen. Jos on pakko kuitenkin tiivistää, olen sitä mieltä, että on kohtuullista, että tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle. En pidä mahdottomana sitä, ettei poliittisesti ja juridisesti voida löytää tämän päivän ja tulevaisuudenkin haasteiden keskellä sellaisia säännöksiä, joiden kanssa niin tekijät kuin kuluttajat voivat elää onnellista elämää.

Jukka Virtanen

Sanoittaja/viihteen monitoimimies

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Kiitos kysymästä! Olosuhteet ja ikääntymisen mukanaan tuomat kaikensorttiset krempat ja päivittäiset lääkeannokset huomioon ottaen kuuluu ihan hyvää. Työn alla on pari musikaalisuomennosta, romaanin kehittely ja viikoittainen pläjäys lehteen. Pääharrastus on laiskottelu ja löhöäminen.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Tekijänoikeuksien säilyttäminen ja kehittäminen luo pohjan suomalaisen kulttuurin kukoistukselle.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Hallitus onnistui esittämään muutaman koskettavan henkilökohtaisen tragedian ja pari riemastuttavaa farssia. Yleltä tuli ratkaiseva apu näiden esitysten käsikirjoituksiin. Arvosana 7+. Kulttuuriministeri on ollut hyvä, ainakin ysin luokkaa. Eduskunnassa on muutama tumpelo mukana, mutta senhän pitääkin olla keskiverto-otos suomalaisista. Meidän alaamme liippaavat edustajat ovat ymmärtääkseni yrittäneet parhaansa Alatalosta Lyly Rajalaan. He kaikki pääsevät ehdoitta luokaltaan arvosanoin 7-9+.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Olen ollut 55 vuotta kestäneestä työurastani 6 vuotta ja 3 kk vakituisissa tilipussihommissa. Oma eläkesäästäminen piti keskeyttää vajaan kahden vuoden jälkeen, koska lasku eläkeyhtiöstä tuli aina kesällä ja minun oli pakko levätä kaikki suvet perheen parissa, eikä maksuja voitu siirtää työkuukausille. Taiteilijoitten TaEL-eläkekertymä starttasi vasta 80-luvun puolivälissä. Valtion taiteilijaeläkkeen puolikkaasta huolimatta eläkekertymäni on niukka, joten tekijänoikeustulot lauluteksteistä ja teatterikäsikirjoituksista ovat ratkaiseva nippu massipussini täytteeseen.

Heidi Puurula

Laulaja/lauluntekijä/ FM

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olen äitiyslomalla oleva kahden lapsen äiti. Kirjoitan samanaikaisesti laulutekstejä useampaan projektiin: Aikakone-yhtyeen ja Laura Voutilaisen uusille levyille sekä lauluja soololevylleni. Helmi-maaliskuussa laulamme Aikakoneen kanssa studiossa. Uutta levyä työstetään parhaillaan Suomessa ja Ruotsissa. 

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivoisin, että tulevissa vaaleissa saisimme johtoon ihmisiä, jotka ovat sivistyneitä, humaaneja ja ymmärtävät kulttuuria laajasti. Jos henkilö valitaan eduskuntaan, hänen tulisi tuntea kunnolla oman maansa kulttuurielämää. Maamme on EU:n jäsen, joten globaali eurooppalainen yleissivistys ja suurten linjojen näkeminenkin on tarpeen. Kaipaan poliitikkoja, jotka osaavat puhua, ovat vastuullisia ja älykkäitä. Kylmien, vain omaa etuaan ajavien päättäjien aika on ohi.

Erityisesti haluaisin, että eduskunta viimeinkin ottaisi käsittelyyn tekijänoikeudelliset asiat. Erityisesti minua ja perhettäni on koskettanut se, etteivät teostotulot vaikuta lainkaan äitiysrahan suuruuteen. Olen elänyt viimeiset viisi vuotta minimi-äitiyspäivärahalla. Se tuntuu ajoittain todella julmalta, olen kuitenkin tehnyt jo viisitoista vuotta musiikkia kokopäiväisesti.

Minusta uuden eduskunnan olisi syytä miettiä, millainen on se valtio, jossa pienten lasten äidit kärsivät taloudellisesti eniten? Millainen maa polkee äidit alas ja pakottaa heidät tekemään useampaakin työtä samaan aikaan, kun vieressä itkee pieni lapsi. Tässä maassa jo fysiologiset elinolosuhteet pakottavat ihmiset lujille: on oltava lämmintä ja monenlaiset varusteet, että kaikesta selvitään. Minä olen taiteilijana kohtuullisen menestynyt, mutta suosittukin pop-tähti työntää parkuvia lastenvaunuja vastatuuleen räntäsateessa ja koittaa hankkia lapselleen ruokaa. Musiikintekijöinä maksamme aina täyttä veroa valtiolle sekä keikoista että kappaleiden radiosoitoista. On kohtuutonta, että tässä asiassa joutuu alakynteen vain siksi, että on nainen – ja ennen pitkää myös äiti. Nuoria naistaiteilijoita tulee alalle koko ajan lisää. Toivon todella, että heidän aikanaan asia on jo korjattu.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Olen seurannut eduskunnan kyselytunteja melko tiiviisti viimeisen puolen vuoden ajan. Suurimman osan ajasta käynnissä on eräänlainen sanallinen sodankäynti, jossa kansanedustajat esittävät hyökkääviä kysymyksiä ja ministerit ovat jatkuvasti puolustuskannalla. Kummaltakaan osapuolelta ei tunnu löytyvän ratkaisuja, koska aika kuluu ulkopuolelta katsoen kummalliseen taktikointiin ja väistelyyn. Edustajat ovat vihaisia, hallitus pelkää lentäviä luoteja. Mietin usein, mihin tämä meitä johtaa.

Oman havaintoni mukaan kaikenlaisiin työtä koskeviin kysymyksiin vastaa useimmiten joko valtiovarainministeri tai työministeri. Näin siis myös kulttuurityötä koskevissa kysymyksissä – joita käsitellään erittäin harvoin. Nykyinen kulttuuriministerimme vaikenee kahdella kielellä. En ole kertaakaan nähnyt hänen käyttävän puheenvuoroa kyselytunnilla. Hän ei myöskään kirjoita blogissaan kotimaan kulttuuriasioista vaan on ilmeisen kiinnostunut mm. urheilusta. Tulevaisuudessa toivon, että saamme kulttuuriministerin, jolla on vahva tausta suomalaisessa kulttuurielämässä ja mahdollisesti alan koulutusta. Taiteilijat tarvitsevat kulttuurielämän korkeimmalle paikalle edustavan henkilön, joka tuntee taiteilijat, työskentelytavat, historian ja nykypäivän tarinat. Ennen kaikkea ministerin tulisi olla kulttuurikriiseissä mukana tilanteiden tasalla ja aktiivisesti ottaa kantaa ja esittää ideoita tilanteiden ratkaisemiseksi. Ei riitä että on paikalla – on myös toimittava. Arvosana: 6.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Me taiteilijat olemme viestinviejiä, kutsumuksen johdattamia välittäjiä. Taiteen tekeminen ei ole taloudellisesti mahdollista ilman tekijänoikeuksia, mutta koska kysymys on kutsumuksesta, tekisin varmasti samaa työtä ilman palkkaakin.

Olen kiitollinen siitä, että maassamme on lainsäädäntöä, joka pitää luovien alojen tekijöiden puolta. Taiteilijoilla ei olisi kapasiteettia itse hoitaa ammatin tätä puolta.

Kotimaastamme kumpuava musiikki on osa yhteistä, henkistä voimaamme. Laulut eivät ole materiaalisia, välittömästi tuottoa takovia hyödykkeitä. Aidoimmillaan ne kuitenkin tavoittavat jotain sellaista, mitä ei muulla keinoin voi saavuttaa: kuuntelijan luokse päästessään laulun sielu tavoittaa sielun, sydän kohtaa sydämen.

Sari Kaasinen

Laulaja/musiikintekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Työn alla on kirja ja konserttikokonaisuus Sylissä ja sydämessä – sanoja ja säveliä äitiydestä. Lisäksi opetan ja teen lasten kanssa paljon erilaisia projekteja. Konsertoin ja luennoin säännöllisesti ja sävellän. Teen tiivistä yhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa, ja juuri nyt alamme sovittaa uutta kokonaisuutta juuri tälle orkesterille musiikistani. Myös Pietariin on monia mielenkiintoisia yhteistyöajatuksia syntymässä juuri nyt. Eli erittäin mielenkiintoisia ja monipuolisia töitä. Jokainen päivä on erilainen.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Taide ja kulttuuri tulee nähdä jokaisen ihmisen perusoikeutena. Se lisää hyvinvointia koko yhteiskunnassamme. Taidetta pitää kuluttaa kuten mitä tahansa muuta hyödykettä. Musiikkia voidaan kuluttaa ostamalla levyjä, käymällä keikoilla ja konsertissa, soittamalla ja laulamalla itse. Toivottavasti uusi eduskunta kuluttaa taidetta paljon – ja voi paremmin.

Toivon että uudessa eduskunnassa ymmärretään taiteen mahdollisuudet juuri hyvinvointia edistävänä asiana. Mahdollisuudet tällä sektorilla ovat valtavat. Portteja asialle vasta avataan, mutta olemassa on jo Kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämisen toimintaohjelma vuosille 2010 – 2014.

Kansanedustajien tulisi ymmärtää, miten suuri vahvuus on paikallisuus, ja olla ylpeitä siitä. Suomessa sentään vielä on muutakin kuin Pääkaupunkiseutu. Kulttuurin kannalta paikallisuus on äärettömän tärkeä voima. Se antaa taiteelle jotakin, mitä globaali maailma ei koskaan pysty antamaan.

Taitelijoiden asemassa ei edelleenkään ole paljoakaan muuta kuin parannettavaa. Tarja Cronbergin selvitys oli mielestäni hyvä, ja siinä on paljon hyviä eväitä tuleville päätöksille. Taiteilijoita ja heidän työtään tulisi arvostaa konkreettisesti, esimerkiksi verotuksen järkeistämisessä, eikä vain puheiden tasolla. Taiteilijan aseman nostaminen sille kuuluvalle paikalle olisi ensimmäinen uuden eduskunnan tehtävä. Lopuksi toivoisin, että tuleva kulttuuriministeri olisi tehtäväänsä pätevä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Olen seurannut kulttuuriministerin työtä säveltaidetoimikunnan näkökulmasta. Taiteen keskustoimikunta uudistuu, ja siitä esimerkkinä mm. mielestäni erittäin tärkeät jaostot kuten lastenkulttuuri- ja sirkusjaosto lakkautettiin. Muuten saimme viime kaudella korotuksia jakamiimme määrärahoihin, joka tietenkin ilahdutti. Näin pystyimme tukemaan mm. paljon puhutun vapaan kentän toimijoita paremmin.

Välillä mietityttää, että miksi toimikunnat ovat olemassa. Päätöstemme ja ehdotustemme yli kun voidaan välillä kävellä ministeriön ja ministerin toimesta noin vain. Olemme asiantuntijaelin ja toimikuntamme tuntee suomalaisen musiikkielämän erittäin hyvin. Ymmärtääkseni tähän epäkohtaan on nyt tulossa muutos.

Olen huono antamaan arvosanoja. Nyt on menty sliipatulla linjalla, ulostuloja kulttuurin alalta ei taida olla montakaan….. yksi sulka hatussa ei riitä… tyydyttävä 7.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat taiteen tekemisen lähtökohta. Jokaisella tekijällä on oltava kaikki oikeudet teoksiinsa ja omaan luovuuteensa. Luovuus ja taidehan ovat lähtöisin aina ihmisestä. Se on ainutlaatuista, uniikkia ja ainutkertaista. Kahta samanlaista taiteilijaa eikä teosta ei ole.

Kunnioitan tekijänoikeuksia enkä esimerkiksi voisi kuvitellakaan lataavani muiden teoksia ilmaiseksi tai ostavani piraattiäänitteitä. Jokainen tekijä on tekijänoikeutensa ja tulonsa ansainnut.

Mats Lillrank

Fröbelin Palikat -yhtyeen laulaja/lauluntekijä/erityislastentarhanopettaja

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Uusia lauluja ja laululeikkejä sorvailen pikkuhiljaa. Ei ole mitään sovittua julkaisua tiedossa, mutta uutta materiaalia Palikoille on työn alla. Lisäksi valmistaudumme bändin kanssa kevään keikkoihin.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Lastenkulttuuri tarvitsee satsauksia, jotta uudet sukupolvet saadaan pienestä pitäen luontevasti tarjonnan piiriin. Tarjonnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista. Yleisradion lastenohjelmapolitiikkaa varsinkin radion puolella tulisi tarkastella kriittisesti. Jotain tarttis tehrä sillekin asialle.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Monia asioita on vain siirretty hamaan tulevaisuuteen. Kopiointikorvaukset sun muut näyttävät olevan aika hankalia asioita ja olisin toivonut selkeämpää päätöstä taiteilijoiden oikeuksien turvaamiseksi.

Arvosanaa on vaikea antaa, mutta petrattavaa jää perinnöksi seuraaville, jotka puikkoihin tarttuvat.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Oikeudet omiin tekemisiin ja tekeleisiin on tärkeä asia, joka myös motivoi jatkamaan. Pienen taiteilijan on yksin mahdoton valvoa omia oikeuksiaan, joten tarvitaan järjestöjä, joilla on toimintaedellytyksiä toimia edunvalvojina.

Tekijänoikeuspalkkiot ovat takautuvia korvauksia jo tehdystä työstä ja näin ollen osa toimeentuloa.

Jonsu Salomaa

Indica-yhtyeen laulaja/lauluntekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Viime vuosi kului ympäriinsä reissatessa, ja nyt on enää muutama keikka jäljellä Suomessa ja yksi Romaniassa. Sitten alkaa uuden albumin sävellysloma. Sävellän uutta levyä kevään, ja kesällä palataan festareille. Indicalta ilmestyy todennäköisesti uutta materiaalia tämän vuoden lopulla.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Muutamia ensiksi mieleen tulevia asioita, joihin toivoisin enemmän resursseja, ovat lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyden hoito, hyvä ja turvallinen vanhuus, julkisen liikenteen käyttömaksujen alentaminen, musiikki- ja muun taidekasvatuksen lisääminen kouluissa, taiteen tukeminen ja toimivammat ratkaisut, jotta taiteen tekeminen olisi taloudellisesti mahdollista piratismin aikana. 

Maahanmuuttajien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan voisi heille järjestää ”kummiperheet”. Eläinten tehotuotantoon ja julmaan kohteluun pitäisi puuttua. Luomutuotannon verotus alemmaksi. Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi lisätä uusiutuvan energian kehittämisessä ja tukea ekologista kulutusta. Maailman luonnonvarat ovat niin valtavat, että niistä saisi varmasti paljon enemmän irti luontoa vahingoittamatta, jos valtiot ja kansakunnat puhaltaisivat yhteen hiileen. Teknologiaa tulisi tukea ja kehittää sellaiseen suuntaan, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti eroon saastuttavista ja luontoa kuormittavista toimintatavoistamme.

Edellä mainittuja muutoksia voisi kustantaa esim. alkoholi- ja tupakkaveron nostamisella.

Miten nykyinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Arvosana 7-. Esim. vanhusten hoito, mielenterveystyö ja tekijänoikeusasiat on hoidettu huonosti.

Hyvitysmaksuasiassa kulttuuriministeri ja hallitus toimivat surkeasti. Piratismin vastaisessa taistelussa on epäonnistuttu ja Spotifyn kaltaisten epäreilujen ”laillisten” latauskanavien kautta tekijöille kohdistuvat tilitykset ovat vitsi. Tällaiset pitäisi lailla poistaa tai sulkea. Ei ole monta ammattikuntaa, joka hyväksyisi, että suurin osa heidän palkastaan menisi toisiin käsiin tai joka tekisi työtä jatkuvasti ilmaiseksi. Ongelmaa ei myöskään ratkaise se, että joku yksinhuoltajaäiti tai pikkupoika saa miljoonan euron sakot. Sellaisella pilataan vain heidän elämänsä. Asiassa pitäisi mennä suoraan ongelman ytimeen eli operaattoreihin, jotka toimivat artisteja vastaan. Toki tämä on kansainvälinen ja vaikea ongelma. Tekijänoikeustulojen verotus ei ole muuttunut yhtään järkevämmäksi, vaikka siitä on pitkään puhuttu.

Päättäjien tulisi muistaa kulttuurin merkitys terveen yksilön ja yhteiskunnan kehittymisen tukemisessa. Jos 900.000 suomalaista käyttää psyykenlääkkeitä, on järjestelmässä vielä paljon parannettavaa. Ylettömän nappien popsimisen sijasta suosisin vaihtoehtoisia hoitomuotoja esim. meditointia, liikuntaa ja taidetta ihmisten hyvinvoinnin tukijana ja ennen kaikkea ryhmähengen tukemista jatkuvan yksilöiden välisen kilpailun sijasta.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekijänoikeudet merkitsevät minulle mahdollisuutta tehdä työtäni säveltäjänä ja muusikkona, ja tuottaa mahdollisimman hyviä levyjä. Jos tekijänoikeusasioita ei hoideta hyvin Suomessa, koko kulttuurinala tulee kärsimään ja se tulee heijastumaan yhteiskuntaan monin tavoin.

Tommi Lindell

Musiikintekijä/-esittäjä.

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Freelance-keikkaa kosketinsoittajana ja tehostemiehenä Helsingin Kaupunginteatterin Kolmessa iloisessa rosvossa. Muuten kehittelen tulevia omia projektejani ja keskityn musiikin tekemiseen valtion 1-vuotisen taiteilija-apurahan turvin. Tilanteeni on tällä hetkellä työskentelymielessä lähes optimaalinen. En vaurastu, mutta pärjään. Odotukset itseni suhteen ovat korkealla.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Ymmärtäkää että yhteiskuntamme ei enää jakaudu ainoastaan omistavaan luokkaan ja perinteiseen palkkatyövoimaan! Täällä on muitakin. Hekin maksavat veroja, kasvattavat lapsia ja jopa yrittävät pärjätä ilman turvaverkkoihin takertumista.

Ajatelkaa luovasti! Älkää kuvitelko tai ainakaan uskotelko meille, että niin sanottu tietoyhteiskunta olisi oikotie onneen! Unohtakaa sokeat innovaatio hokemat ja maabrändi mahtailut! Uutta Nokiaa ei tule. Tulevaisuuden suunnan määrää kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus. Niihin liittyviä kysymyksiä ei ratkota yksinomaan arvopaperipörssissä, eikä niitä mitata lyhyellä aikavälillä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Hallitus? Vaikuttaa tuuliselta työpaikalta. Eikös pääministerikin taannoin taas vaihtunut kesken kauden? Jo toista kertaa peräkkäin saman puolueen riveistä. Kulttuuriministeri? Onko meillä menneellä hallituskaudella ollut sellainen? Enpä ole havainnut. Arvosana: Kurssi on jäänyt suorittamatta.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat periaatteellinen ja moraalinen asia sekä tärkeä motivaation lähde ja keino osoittaa oma ainutlaatuisuuteni. Kukaan muu ei voi väittää tekemiäni teoksia omikseen. Asian maallisempaa puolta edustavat tekijänoikeuksista maksettavat korvaukset. Omalla kohdallani ne ovat olleet tärkeä, joskin vaihteleva osa tulonmuodostustani siitä lähtien, kun aloin reilut parikymmentä vuotta sitten itseäni elättämään. Minulle tekijänoikeus edustaa vapautta sopia asioista, yksityisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Pyrkimykset rajoittaa tai kyseenalaistaa tekijänoikeuksia edustavat yksilönvapauden lannistamista ja kaikkinaista tasapäistämistä.

Katriina Honkanen

Musiikin- ja teatterintekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Ensi-iltaan on juuri tulossa Virpi Haataisen kirjoittama näytelmä Irti minusta, jossa olen mukana sekä näyttelijänä että musiikintekijänä. Juuri nyt on alkamassa myös seuraavan levyn treenit ja äänitykset. Levyn nimeksi tulee Joutomiehiä ja musiikki kuullaan myös näytelmässä Rosvot – Balladi joutomiehistä. Näytelmä kantaesitetään Nurmijärven Taaborinvuorella 2013.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Suomi on pieni ja erikoislaatuinen alue sekä kulttuurinsa että kielensä vuoksi. Tuon kulttuurin moni-ilmeisyyden säilymistä tulee tukea ja arvostaa. Suomessa on vasta hiljattain herätty huomaamaan, että kulttuurialat voivat olla myös taloudellisesti merkittäviä. Se on hyvä asia, mutta taloushuuman keskellä ei saisi unohtaa niitä tekijöitä, jotka tuovat alalle ja Suomi-brändille muutakin kuin taloudellista merkittävyyttä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Hyvitysmaksu on asia, joka pitäisi ehdottomasti saada ajan tasalle. Suomi on teknologian kehityksessä yksi maailman kärkimaita, mutta näin yksinkertaista asiaa ei ole saatu kuntoon. Työsuhdeolettaman torjuminen oli tämän hallituskauden paras uutinen tekijöiden kannalta. Myös muutokset apurahan sosiaaliturvan suhteen olivat tervetulleita.

Määrärahat sen sijaan olisivat voineet nousta ja kenttää pitäisi kuulla myös toiminta-avustusten ja apurahojen jaossa paremmin. Kaiken kaikkiaan vapaalla kentällä työskentelevien taiteilijoiden olot eivät ole häävit. Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat kuvataiteilijat. Tämä kaikki kertoo minusta siitä, mikä on päättäjien arvostuksen aste taidealoja kohtaan.

Arvosana (kouluasteikolla 4 – 10) on  6.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Kaikkien palveluntarjoajien radiosta nettiin ja televisiosta musiikkipuhelimiin (tulevaisuuden sovelluksista puhumattakaan) olisi ymmärrettävä, että palvelua ei voi olla olemassa ilman sisältöä.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat minulle merkittävä tulo. Lauluntekijä ei usein saa mitään muuta korvausta tekemästään teoksesta. Haluan myös itse päättää, mitä luovan työn tuloksilleni vastaisuudessa tapahtuu.

Koonnut: Lasse Wikman

Kuvat: Markku Mattila (tai kuvaaja kuvan yhteydessä)

Gallupin tulokset kertovat eroista – Puolueet ja tekijöiden oikeudet

Julkaistu

Selvis kysyi puolueilta vastaukset neljään tekijänoikeuksia koskevaan kysymykseen. Kyselyyn otettiin mukaan nykyiset eduskuntapuolueet sekä kolme viime vaaleissa eniten saanutta puoluetta, jotka silloin jäivät eduskunnan ulkopuolelle. Uusista puolueista mukaan otettiin Muutos 2011.

Vastaukset osoittavat, että puolueilla on eroja niin suhtautumisessa tekijöiden ja taiteilijoiden oikeuksiin kuin myös siinä, miten niiden kannat painottuvat eri kysymyksissä.

Seuraavassa kysymykset ja puolueiden vastaukset. Saman vaihtoehdon valinneet puolueet ovat kussakin kohdassa satunnaisjärjestyksessä.

Kysymys 1

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yli 125.000 kotitaloutta, joissa jaettiin aktiivisesti tietoverkkoihin piraattiaineistoja. Vireillä olevan lakiesityksen mukaan teleoperaattoreiden tulisi tulevaisuudessa välittää asiakkailleen oikeudenhaltijoiden laatima määrämuotoinen ilmoitus havaitusta laittomasta toiminnasta.

Lakiesitys on oikeansuuntainen mutta sellaisenaan riittämätön. Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että lähetettävät ilmoitukset rekisteröidään. Tämä menettely mahdollistaa oikeudelliset seuraamukset niille, jotka eivät lopeta tiedostojen laitonta jakamista.

1:a Täysin samaa mieltä

Senioripuolue

Kokoomus

Vasemmistoliitto

1:b Jokseenkin samaa mieltä

Kristillisdemokraatit

1:c Jokseenkin eri mieltä

–

1:d Täysin eri mieltä

Muutos 2011

1:e Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

Keskusta: Laittomasta toiminnasta pitää joutua vastuuseen, mutta automaattinen rekisteröinti ilman, että asianosaista kuullaan, ei sovi suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

SDP: Tekijöiden oikeuksia on kunnioitettava. Tekijänoikeudet ovat kulttuurityöläisen palkkaa, ja siksi piratismi on ongelma. Ongelman ratkaisemiseksi on löydettävä reilut pelisäännöt, jotka takaavat sekä tekijöiden että yksilöiden oikeudet.

Itsenäisyyspuolue: Ajatus katkaista väärinkäyttäjän tietoyhteys on väärä. Tietoyhteys on nykyisin puhelintakin tärkeämpi peruspalvelu. Saman yhteyden takana voi olla eri käyttäjiä. Lain puitteissa voidaan jo nyt selvittää operaattoreiden tunnistetietojen perusteella nämä tapaukset.

Vihreät: Vihreiden mielestä tärkeintä on kannustaa luovan työn tekijöitä olemaan luovia ja tuottamaan uutta. Ainoa pitkäjänteinen ratkaisu laittoman lataamisen vähentämiseksi on tehdä oikein toimiminen yhä helpommaksi ja houkuttelevammaksi.

RKP: Opetus- ja kulttuuriministeriössä, Ministeri Wallinin johdolla, on tehty paljon töitä ongelman ratkaisemiseksi. Lakiehdotus on pitkän työn ja poliittisen keskustelun tulos. Rekisterikysymys vaatii tarkan pohdinnan esimerkiksi tietosuojaperspektiivistä. Näissä kysymyksissä myös asenteet ovat tärkeitä.

SKP: Tekijänoikeudet eivät saa olla yritysten rahastusautomaatteja. Kulttuurin ja tieteen tuotosten yksityinen ja epäkaupallinen käyttö tulee sallia. Tekijöiden toimeentulo ja oikeus rajoittaa työnsä kaupallista käyttöä on turvattava sekä suurten mediayhtiöiden verotusta kiristettävä.

Kysymys 2

Vertaisverkkoa ylläpitänyt mies ja nainen tuomittiin äskettäin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa yhteensä yli 800.000 euron korvauksiin tekijänoikeuksien omistajille. Lisäksi määrättiin naiselle neljä ja miehelle kolme kuukautta ehdollista vankeutta.

Onko Suomen tekijänoikeuslaki nettipiratismin torjumiseksi ja verkossa tapahtuvan varastamisen ehkäisemiseksi

2:a Liian löysä

Kristillisdemokraatit

Senioripuolue

2:b Liian ankara

–

2:c Sopivan tiukka ja oikeustajumme mukainen.

Kokoomus

SDP

2:d Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

Vihreät: Suuri enemmistö kulttuurin kuluttajista tahtoo toimia oikein ja haluaa, että tekijät saavat työstään asianmukaisen korvauksen. Tarvitaan kuitenkin kuluttajien koulutusta, uusia innovaatioita ja verkkopalveluja sekä uusia ansaintalogiikkoja Spotifyn tapaan

Vasemmistoliitto: Liian löysä operaattorien osalta. Sopivan tiukka yksittäisten ihmisten osalta. Nykylainsäädäntö mahdollistaisi hyvin puuttumisen yksittäisten ihmisten tekijänoikeusrikkomuksiin, mutta porsaanreikänä päästää edelleen piratismilla tiliä tekevät palvelinten ylläpitäjät ja operaattorit vastuusta kuin koira veräjästä.

Muutos 2011: Ajamme suoraa demokratiaa, minkä vuoksi jäsenet saavat olla mitä mieltä he tahtovat useimmista asiakysymyksistä.

Itsenäisyyspuolue: Laki itsessään on sopiva, mutta tapauksia on vasta harvoja eikä voi ottaa selkeätä kantaa, miten sitä tullaan tulkitsemaan keveämmissä tapauksissa. Tähänastiset tapaukset ovat olleet jakelukeskuksia, jotka ovat toimineet laista piittaamatta.

RKP: Nettipiratismin torjuntaa pitää tehostaa. Pitää edistää eurooppalaisen digitaalisen sisämarkkinan syntyä. Tehokas laillinen kauppa ehkäisee nettipiratismia. Yhteinen eurooppalainen ja jopa globaali sääntely olisi paikallaan. Rikkomuksista pitää rangaista normaalilla tavalla.

SKP: Luovan työn tekijöille on taattava kohtuullinen korvaus työstään ja oikeus sopia tai rajoittaa työnsä tulosten kaupallista tms. käyttöä. Korvauksia rikkomuksista ei kuitenkaan voi laskea pelkästään teoreettisen mahdollisuuden perusteella, ilman konkreettista näyttöä.

Keskusta: Keskusta katsoo, että tekijänoikeusrikkomuksista valistettaisiin ihmisiä, jotta kansalaiset ymmärtäisivät, että kyseessä on varkauteen verrattava rikos. Tätä ei ole vielä tiedostettu.

Kysymys 3

Musiikin ja muun tekijänoikeudella suojatun aineiston kopiointi yksityiseen käyttöön on Suomessa sallittua. Tämän vastineeksi kerätään hyvitysmaksuja, joista osa tilitetään alan taiteilijoille ja yrityksille ja osa käytetään heidän yhteisiin tarkoituksiinsa. Hyvitysmaksukertymä on viime vuosina romahtanut.

Mitä pitäisi tehdä?

3:a Hyvitysmaksua tulee laajentaa koskemaan myös musiikkipuhelimia ja muistitikkuja.

Vasemmistoliitto

Senioripuolue

3:b Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä on aikansa elänyt ja sen tilalle pitää kehittää uusi järjestelmä.

Kristillisdemokraatit

Muutos 2011

Kokoomus

RKP

SKP

3:c Yksityinen kopiointi tulee kieltää samalla tavoin kuin tietokone-ohjelmien yksityinen kopiointi on kielletty.

–

3:d Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

SDP: SDP uudistaisi hyvitysmaksujärjestelmää niin, että sen tuotot kerättäisiin teknologianeutraalin järjestelmän avulla. Emme näe järkevänä siirtää kaikkien veronmaksajien rasitukseksi taakkaa, joka voidaan kerätä laitteiden mukana kerättävällä maksulla niiden käyttäjiltä.

Itsenäisyyspuolue: Järjestelmän elinkelpoisuus on tärkeä osa suomalaisen kulttuurin tukemista. Yksityisen kopioinnin kieltäminen ei ole kestävää. Ehdotamme  nykyjärjestelmän aktiivista kehittämistä kulttuuriministeriön ja Teoston yhteistyössä lisäten uusia tallennusvälineitä nopeassa tahdissa niiden tultua laajaan levikkiin.

Keskusta: Keskusta pitää tärkeänä, että hyvitysmaksun piirissä olevaa laitekantaa ajantasaistetaan siten, että hyvitysmaksutuotto palautuu sille tasolle, mikä se oli keskustalaisen kulttuuriministerin aikana.

Vihreät: Hyvitysmaksuja täytyy aluksi laajentaa, sitten uudistaa. Ns. pilvipalvelut saattavat murentaa nykyjärjestelmän ja on harkittava hyvitysten maksua esimerkiksi valtion budjetista.

Kysymys 4

Kirkolla on Suomessa erityisasema siinä, että jumalanpalveluksissa saa esittää musiikkia ilman tekijöiden lupaa. Sen sijaan esimerkiksi vapaa-ajattelijoiden järjestämissä julkisissa tilaisuuksissa lupa tarvitaan. Mikä seuraavista vastaa parhaiten puoleenne linjaa?

4:a Tämä jumalanpalveluksia koskeva poikkeus tulee tekijänoikeuslaista poistaa.

Vasemmistoliitto

Muutos 2011

Vihreät

SKP

4:b Kirkolla tulee jatkossakin olla tämä musiikkia koskeva vapaus ja erityisasema.

Kristillisdemokraatit

RKP

4:c Puolue ei ota tähän asiaan yhteistä kantaa vaan jokainen puolueen kansanedustaja päättää omasta kannastaan omantuntonsa mukaan.

Senioripuolue

Keskusta

SDP

Itsenäisyyspuolue

4:d Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

Kokoomus: Säännös on etenkin kirkkomusiikin tekijöiden kannalta ongelmallinen. Mikäli jatkossa halutaan pitää kiinni tästä poikkeamasta, on löydettävä jokin muu tapa, jolla kirkkomusiikin tekijät saavat korvauksen teosten pääasiallisesta käytöstä.

Perussuomalaisilla ei puolueena kantaa tekijänoikeuksiin

Perussuomalaisten osalta kyselyyn vastasi Uudellamaalla ehdokkaana oleva espoolainen Teemu Lahtinen. Tässä hänen vastauksensa saatteineen:

Perussuomalaisilla ei ole puolueena muodostettua kantaa erityisesti tekijänoikeusasioihin, joten minua pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Vastaan siihen aihepiirin asiantuntemuksen sekä puolueen historiallisen aatemaailman tuntevana. Joudun huomauttamaan, etten voi sitoa puoluetta tai sen tulevia kansanedustajia näihin vastauksiin. Kysymys on tulkinnastani mahdollisista linjauksista.

1:e Suomessa viestintäsalaisuus on ehdoton perusoikeus, eikä siihen voida luoda kategorista poikkeusta yksityisomistuksen suojelemiseksi. Tekijänoikeuksia on turvattava muulla tavalla kuin murtamalla perusoikeuksia.

2:d Tekijänoikeusasioissa yksityishenkilöiltä perittävät korvaussummat ovat amerikkalaishenkisiä, eivätkä oikein sovi suomalaiseen oikeusperinteeseen. Summat perustuvat monesti kuviteltuun vahinkoon. Oikeat rikolliset pääsevät vähemmällä ja taloudellista rikoshyötyä tuomitaan pienempiä summia. Ehdollinen ei ole kohtuutonta.

3:d Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä on kansan oikeustajun vastainen. Se nakertaa pohjaa luottamukselta tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan. Tällä hetkellä kansan silmissä ne näyttäytyvät 1900-luvun alun marxilaisen propagandan riistäjäkapitalistina, jolta vieminen on jopa sankarillista.

4:c

Koonnut: Martti Heikkilä