Musiikintekijät -logo

Väreilyä vaalikentillä

Väreilyä vaalikentillä

Ilmassa on kevään ja vaalien tuomaa väreilyä. Jännitystä lisää se, että moni äänestäjä miettii vielä. Pitäisikö kuunnella omaa lompakkoaan? Pitäisikö ajatella maan talouskasvua ja työllisyyttä, vai yhteisiä palveluja ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Pitäisikö asettaa etusijalle arvot ja vaikkapa eläinten oikeudet? Pitäisikö valita puolue sen puheenjohtajan karisman ja uskottavuuden perusteella?

Tässä lehtemme erikoisnumerossa kymmenet Elvis ry:n jäsenet kertovat terveisensä huhtikuussa valittaville päättäjille. Kärjessä ovat tekijän oikeudet sekä tekijän sosiaaliturva ja verotus. 

Yksi viesti on se, että musiikin ammattitekijöiden tulot ovat kääntyneet laskuun. Teostotuloilla mitattuna vain 156 suomalaista tekijää pääsi viime vuonna yli jonkinlaisen köyhyysrajan eli tulon, joka vastaa runsaan 1.200 euron kuukausipalkkaa. Tuloissa ovat mukana myös ulkomailta saadut vientitulot. Vaikka musiikkiamme käytetään aina enemmän, valtava osa käytöstä on joko lakia halveksivaa ilmaiskäyttöä tai muuten sellaista, että tekijät saavat siitä vain murusia. 

Minkä muun kansanedustajiemme säätämän lain rikkomista voitaisiin katsoa läpi sormien samalla tavalla kuin vuonna 2005 uudistetun tekijänoikeuslain? Jos muuta omaisuutta kuin tekijöiden henkistä omaisuutta kunnioitettaisiin yhtä vähän, eikö lakeja tiukennettaisi ja valvontaa tehostettaisi? Miksi tekijöiden luoma omaisuus on sellaista, että se voidaan jättää anarkian armoille?

Uuden eduskunnan ja hallituksen on taattava tekijöille perustuslain mukainen omaisuuden ja työnsä saavutusten suoja. Verotuksessa ja sosiaaliturvassa tekijänoikeustulot on lopultakin saatava tasa-arvoiseen asemaan muihin ansiotuloihin verrattuna, kun kerran niitä ansiotuloina verotetaankin. Ja kolmanneksi: jotain on tehtävä myös sille, että alkutuottajan osuus musiikin tuoman taloudellisen hyödyn kokonaiskakusta alkaa kasvaa nykyisen kutistumisen sijaan. Eikä kyse tällä hetkellä ole siitä, että tulot musiikista jäisivät levy-yhtiöiden, musiikkikustantajien tai Teoston kassaan, vaan siitä, että musiikista hyötyvät liiketoiminnassaan pääasiassa aivan muut toimialat kuten esimerkiksi laiteteollisuus tai media- ja viihdeteollisuus. 

Hyvät ehdokkaat! Lukekaa, mitä Jarkko Martikaisella, Hannu Nurmiolla, Mariskalla, Mikko Kuustosella, Jukka Immosella, Erin Anttilalla, Tommi Läntisellä, Toni Nygårdilla, Kimmo Pohjosella ja jäsengallupin seitsemällätoista tekijällä on sanottavaa. Arvioikaa, miten puolueenne vastaukset tämän lehden neljään kysymykseen ovat sopusoinnussa tekijöiden terveisten kanssa. Elvis ry:n hallitusohjelmatavoitteet löydätte sivulta 16. 

Aurinkoa vaalikentille ja viisautta tuleviin hallitusneuvotteluihin!

Martti Heikkilä

martti.heikkila@elvisry.fi


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2011

Selaa lehden artikkeleita