Musiikintekijät -logo

Utelias etsijä...

Mikko Kuustonen Haastattelu

Utelias etsijä…

...joka ottaa kantaa myös musiikintekijöiden verotukseen.

Mikko Kuustonen on ollut monessa mukana, mutta laulajana ja lauluntekijänä hänet tunnetaan parhaiten. Lauluntekemisen lisäksi hänellä on painavaa sanottavaa myös musiikintekijöiden verotuksesta, joka on Ruotsissa paljon paremmin järjestetty.  

Mikko Kuustosen laulut ovat jättäneet jälkensä monen suomalaisen sydämeen. Hän julkaisi ensimmäisen soololevynsä vuonna 1979. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet Q. Stone -yhtyeestä, jonka hän perusti yhdessä Heikki Silvennoisen kanssa. Sooloura lähti varsinaiseen lentoon 90-luvun alussa.

Kuustosella on paljon esikuvia. Hänen ensimmäiset suuret innoittajansa olivat Neil Young, Jackson Brown ja Paul Simon, ja myöhemmin joukkoon tulivat Marc Cohn ja Nitin Sawhney. Kotimaisista musiikintekijöistä mies nostaa esiin Tuomari Nurmion.

Kuustosen musiikissa on vahva singer-songwriter leima.

– Yhtä työtapaa ei ole, mutta pyrin kirjaamaan teksti-ideat talteen pieneen mustaan kirjaani. Kokoan näitä aihioita myös tietokoneelleni ja työstän tekstejäni suunnilleen kerran kuussa. Jos lähtöajatus kantaa, on biisinteko helppoa; teksti saa rytminsä kirjoittaessa ja usein säveltäminen on enemmän ensimmäisen idean resitoimista tai tallentamista. Olen kömpelö soittaja, joten yksin en pidemmälle pyrikään, vaan teen biisin loppuun levytyksen yhteydessä muiden kanssa. Uskon jaettuun osaamiseen ja yhdessä tekemisen voimaan.

– Muutamasta laulusta on tullut erityinen. Aurora on erityisen rakas biisi kenties siksi, että se syntyi poikkeuksellisen hitaasti parin vuoden aikana. Teksti on mielestäni ylikryptinen, mutta laulun henki kantaa. Myöhemmistä biiseistäni Hietaniemi ja Pysy lujana nyt ovat itselleni todenmakuisia ja tärkeitä.

Monipuolinen Kuustonen

Mikko Kuustonen tekee myös toimittajan, dokumentaristin ja televisiotuottajan töitä. Nämä kaikki ammatit antavat perspektiiviä ja syvyyttä musiikin tekemiseen. Kuustonen pitää itseään uteliaana etsijänä, joka löytää tarinoita ja kohtaloita, ja jotkut niistä ottavat laulun muodon. Hänen uransa aikana musiikkielämä on muuttunut paljon, se on muuttunut ammattimaisemmaksi ja pirstaleisemmaksi. Jokaiselle löytyy jotakin.

– Nuoret soittajat ja biisintekijät ovat uskomattoman lahjakkaita ja monipuolisia. Koulutuksen, kansainvälisyyden ja moniarvoisuuden hyvät hedelmät näkyvät kirkkaasti. Eniten on kuitenkin tapahtunut asenteissa ja kannustavuudessa. Kenties suurin musiikkimaailman haaste on siinä, että kaikkea on liikaa, ja suunnattoman tarjonnan keskellä artistien on vaikeampaa luoda elämänmittaisia kehityskaaria. Pitkälle viety tuotteistaminen tekee toisinaan myös ilmiöistä harmillisen kertakäyttöisiä. Koen suureksi rikkaudeksi tehdä yhteistyötä eri-ikäisten muusikoiden kanssa – oppimista tapahtuu aina molemmin puolin.

– Ensilevyni julkaisusta on juuri kulunut kolmekymmentä vuotta, joten suhtaudun armollisesti luomispaineisiin. Välillä teen mielelläni muita asioita, kuten tv-töitä tai luentoja. Lauluihin tartun aina, kun virta vie mukanaan ja työ sujuu. Pyrin säilyttämään perusuteliaisuuden ja oppimaan jatkuvasti uutta, jotta en päätyisi papparaisena juputtamaan siitä, kuinka asiat tehtiin ennen paremmin.

Tulot vaihtelevat eri vuosina

Kuustonen on kantanut huolta musiikintekijöiden toimeentulosta. Hän on tuonut esiin verotuksen epäkohtia ja puhunut asiasta, jota moni ei ole tullut edes ajatelleeksi.

Musiikintekijät ovat tottuneet siihen, että veroasiat hoituvat tietyllä tavalla. Ajatus asioiden muuttamisesta ei ole monelle tullut edes mieleen. Kuustonen on uransa aikana huomannut, että musiikintekijän vuodet ovat erilaisia. Siihen kuuluvat niin ylä- kuin alamäetkin.

– Epäkohta on yksinkertainen ja selvä: lauluntekijän merkittävin tulonlähde koostuu yleensä Teostokorvauksista. Nämä tekijänoikeustulot käsitellään ja verotetaan Suomessa aina henkilökohtaisena tulona, lukuun ottamatta kustannusoikeuden siivua, mikäli tekijällä on alan yhtiö. Jos lauluntekijä onnistuu luomaan hittibiisin ja levytys tuottaa yhdelle vuodelle poikkeuksellisen merkittävää tuloa, on progressiivinen tuloverotus kohtuuttoman karu. Tästä palkkatulosta ei liioin kerry eläkettä. Tulontasausta useammalle vuodelle voi toki verottajalta anoa, mutta huomattavasti toimivampaa ja kannustavampaa olisi sallia teostotulojen laskuttaminen yritykselle tai varojen ohjaaminen vaikkapa tekijän rahastolle. Vastaavia malleja löytyy Euroopasta ja naapurimaistamme.

– Olen onnellinen ja motivoitunut veronmaksaja, mutta tämän epäkohdan osalta ajattelen, että olisi viimein aika muuttaa lainsäädäntöä. Lauluntekemisestä voisi kehittyä sekä palkitsevaa taidetta, että kansantaloudellisesti merkittävä toimiala. Länsinaapurimme on tästä erinomainen esimerkki; sikäläinen tekijänoikeusjärjestö Stim voi maksaa tilitykset kokonaisuudessaan tekijän omistamalle yritykselle. Ruotsalaistaiteilijalle on mahdollista myös jakauttaa tai säätiöittää tulojaan. Irlannissa tekijänoikeustuloja ei veroteta lainkaan ja Isossa Britanniassakin vain kohtuudella porrastaen.

Urheilijat ja musiikintekijät

Kuustosen mielestä musiikintekijät eivät ole marginaaliryhmä, vaan he ovat merkittävä sisältötalouden toimiala. Hänen mielestään kilpailukykymme ja vuorovaikutuksemme voivat kehittyä vain, jos lainsäädäntöä muutetaan. Tästä esimerkkinä ovat urheilijat, jotka voivat aktiiviaikanaan tienaamia rahoja nostaa uran jälkeen. Hän toivookin urheilupomojen rinnalle asiansa osaavia kulttuuripomoja, joilla olisi aito suhde tekemisen arkeen.

–Tehkää pitkäjänteinen kulttuuriteko ja muuttakaa tekijänoikeuslainsäädäntö siten, että teollisuuden lobbareiden sijaan myös sisällöntuottajat tulevat aidosti kuulluiksi. Liittäkää myös hyvitysmaksut puhelimiin ja muihinkin tallentaviin laitteisiin, jotta upeasti koulutettu nuori musiikintekijäsukupolvi voi suhtautua osaamiseensa oikeana työnä ja oikeudenmukaisuus toteutuu.

– Taiteilija-identiteetistäni huolimatta koen, että musiikkiteollisuuden viennille on keskeistä, että alaa myös kohdellaan teollisuutena. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta yhtiöittää tekijän toiminta eli luoda yritystoimintaa tekijänoikeuksien ympärille silloin, kun se on tekijälle luontevaa. Tämähän on mahdollista kaikkien muidenkin immateriaalioikeuksien kohdalla.

– Yksinomaan luonnollisen henkilön verotukseen perustuvalla tekijänoikeusmallilla ei ole tulevaisuutta. Länsinaapurimme on pienestä koostaan huolimatta maailman kolmanneksi suurin musiikintuottaja. Lisäksi Ruotsin musiikkiteollisuuden kokonaistuotoista 80 prosenttia syntyy tekijänoikeuksista. Alaan on siellä satsattu monin eri tavoin, mutta keskeistä on, että tekijänoikeuskorvauksia voidaan laskuttaa yhtiöihin. Tämä lisää investointeja ja kasvattaa toimintaa entisestään.

Tulot tulevat pienistä puroista

Kuustonen uskoo, että suomalaisilla on kaikki edellytykset olla musiikkialan etulinjassa. Se mikä on Ruotsissa toiminut ja luonut sinne merkittävän teollisuuden haaran, voisi toimia myös Suomessa. Hänen mielestään tahto, asenne ja oikeudenmukaisuus ratkaisevat.

Tekijänoikeudet ovat koko toimeentulon perusta.

– Kohtuukorvausta tehdystä työstä. En saa senttiäkään korvausta siitä, että sävellän ja sanoitan laulun omalle tai jonkun toisen albumille – palkka koostuu vasta myynnin ja soittojen myötä Teosto- ja Gramex-korvauksina. Niinpä tekijänoikeudet ovat kirjaimellisesti tekijän oikeuksia.


KUKA
 
• Mikko Kuustonen on lauluntekijä, laulaja, toimittaja
 
• 11 sooloalbumia + kokoelmat, bändilevyjä 10
 
• Kultalevyjä 6 kpl, Platinalevyjä 2 kpl
 
• Albumit ovat myyneet yli 230.000 kpl
 
• Suurimmat hitit Aurora, Enkelit lentää sun uniin, Taivas varjele
 
• Ensimmäinen suomalainen YK:n hyvän tahdon lähettiläs 1998
 
• Vuoden positiivisin suomalainen 2003
 
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2011

Selaa lehden artikkeleita