Säveltäjä- ja sovittajaosuuksien rekisteröinti teosilmoittamisessa palautettu aiempaan käytäntöön

Säveltäjä- ja sovittajaosuuksien rekisteröinti teosilmoittamisessa palautettu aiempaan käytäntöön

Teosto teki alkuvuonna 2024 muutoksen teosrekisteröintiin, jonka seurauksena säveltäjää ei enää ollut mahdollista lisätä sovittajaksi samalla teoksella.

Suomen Musiikintekijät nosti esiin, ettei muutoksessa kuitenkaan oltu huomioitu riittävän kattavasti erilaisia yhteistyötilanteita ja osa musiikintekijöistä koki muutoksen hankaloittavan teosrekisteröintiä. Tästä johtuen Teosto on nyt perunut muutoksen, ja teosilmoituksia voi tehdä kuten aiemmin, eli säveltäjä voidaan lisätä myös sovittajarooliin.

 

Teosto julkaisi ohjeistuksen tekoälyllä tuotetun musiikin rekisteröintiin

Ohjeistuksen tavoitteena on tarjota Teoston 40 000 musiikintekijäasiakkaalle suuntaviivat tilanteisiin, joissa tekoäly on ollut osa musiikin luomisprosessia. Ohjeet määrittelevät ne ehdot, joilla musiikki voidaan rekisteröidä Teoston teosrekisteriin ja joilla tekoälyn avustuksella tuotetusta musiikista voidaan maksaa korvauksia.

Teosto allekirjoitti viime vuonna kansainväliset vastuullisen tekoälyn periaatteet, joihin ovat sitoutuneet sadat organisaatiot ympäri maailman. Niissä korostetaan, että lähtökohtaisesti tekijänoikeus suojaa ja palkitsee inhimillistä luovuutta.

Tekoälyä voi käyttää apuvälineenä luomistyössä

Myös Teoston tuore ohjeistus lähtee siitä, että vain ihmisen luovan työn tulos voi lain mukaan saada tekijänoikeussuojaa. Tekoälyn täysin tekemää sävellystä tai sanoitusta ei siten voida rekisteröidä suojattuna uutena teoksena Teoston teosrekisteriin. Teosto kuitenkin tunnistaa, että monet musiikintekijät käyttävät jo nyt tekoälyä osana luomisprosessiaan. Teoston viime vuonna tekemän kyselyn mukaan noin kolmannes musiikin tekijöistä on käyttänyt tekoälyä työssään jollain tavoin.

Jos tekoälyä on käytetty teknisenä apuvälineenä luomistyössä, syntyneen musiikkikappaleen voi rekisteröidä Teostoon normaalisti kokonaan tekijänsä nimiin. Rekisteröinti kuitenkin edellyttää, että teoksen luomiseen osallistuneilla henkilöillä on ollut merkittävä panos teoksen syntyyn. Tekijä itse vastaa siitä, että teoksessa on käytetty riittävästi tekijän vapaita ja luovia valintoja.

Teosilmoituksen tekijä vastaa myös siitä, ettei teos loukkaa kenenkään kolmannen osapuolen oikeuksia. Teosto kehottaakin asiakkaitaan tutustumaan tarkoin käyttämiensä palveluiden käyttöehtoihin, sillä osa palveluista saattaa esimerkiksi varata palvelun avulla syntyneiden teosten oikeudet itselleen. Käyttäjän on tällä hetkellä myös erittäin vaikea tietää, onko tekoälypalveluiden koulutusmateriaalina käytetty muiden tekijöiden tekijänoikeudella suojattuja teoksia.

Tekoälyllä tehty kappale voidaan rekisteröidä Teoston teosrekisteriin myös silloin, jos sen yksittäinen osa (esimerkiksi sävellys tai sanoitus) on tuotettu kokonaan tekoälyllä. Tällöin tekoälyllä tuotettua osuutta ei kuitenkaan voida suojata uutena teoksen osana, vaan se rekisteröidään ns. vapaana osuutena. Tekoälyosuutta ei myöskään voida kustantaa, kääntää tai sovittaa.

Kansainväliselle sääntelylle ja ohjeille huutava tarve

Teoston hallitus käsitteli uutta rekisteröintikäytäntöä kokouksessaan 12. kesäkuuta 2024. Ohjeistus noudattelee yhdessä pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen STIMin (Ruotsi), Kodan (Tanska), Tonon (Norja) ja Stefin (Islanti) kanssa yhteisesti hyväksyttyjä rekisteröintiperiaatteita, jotka ovat ensimmäinen askel kohti yhtenäistä lähestymistapaa tekoälymusiikkiin. Myös Teoston pohjoismaiset kumppanijärjestöt ovat julkaisseet omat vastaavat ohjeistuksensa.

Pohjoismaat ovat myös vieneet asiaa yhdessä eteenpäin globaalissa tekijänoikeuksien kattojärjestö CISACissa, jotta asiaan saataisiin yhteneväisemmät käytännöt. yhteneväisempiä käytäntöjä.

”Luova työ tai digitaalisten alustojen käyttö ei noudattele kansallisvaltioiden rajoja. Siksi olisi erittäin toivottavaa, että tekoälyliitännäiseen musiikkiin tulisi kansainvälisiä pelisääntöjä mahdollisimman pian”, sanoo Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä.

Tutustu ohjeistukseen Teoston verkkosivuilla.

Luova ala vaatii päättäjiä perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tuhoisan leikkauksen

Yksityisen kopioinnin hyvitys (ns. hyvitysmaksu) on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Hyvitys maksetaan Suomessa valtion budjetista ja tilitetään luovan työn tekijöille eli esimerkiksi näyttelijöille, ohjaajille, muusikoille, säveltäjille ja sanoittajille sekä suoraan että yhteisesti kulttuurin edistämiskeskusten tuen kautta.

Nyt esitetty giljotiinileikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan on alan toimijoiden mukaan sekä vahingollinen että perusteeton. 

”Leikkaus vahingoittaisi taiteilijoita ja kulttuurialaa kahta kautta: se leikkaisi 50 % tekijänoikeusjärjestöjen kautta taiteilijoille ja tuottajille maksettavia hyvityskorvauksia sekä vähentäisi samassa suhteessa kulttuurin edistämiskeskusten eli Musiikin edistämiskeskus MESin, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja Visuaalisten taiteiden edistämiskeskus VISEKin määrärahoja”, kertoo Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja, itsekin muusikkona tunnettu Tommi Saarikivi.

Seuraukset iskisivät kaikkialle Suomeen

Leikkauksen seuraukset osuisivat yksittäisten luovan työn tekijöiden lisäksi dramaattisesti kulttuurivientiin ja maakuntien elinvoimaisuuteen.  

”Vuosien aikana hyvityksellä on tuettu yli 3100 elokuvan tai muun audiovisuaalisen teoksen tekemistä sekä 10 000 kotimaisen musiikkitapahtuman tuotantoa yli 200 kunnassa. Jakamamme tuki tuottaa uuden kulttuurin lisäksi työpaikkoja ja valtiolle verotuloja, jotka leikkauksen myötä jäisivät tulematta. Leikkauksen kerrannaisvaikutukset tuntuisivat myös Suomen jokaisessa maakunnassa, kun elinvoimalle tärkeitä musiikki- ja elokuvatapahtumia jäisi järjestämättä”, kertoo AVEKin johtaja, aiemmin elokuvatuottajana toiminut Ulla Simonen.

Hyvitysvaroista on tuettu suuri määrä vientiin johtaneita menestysteoksia musiikissa, av-alalla ja visuaalisissa taiteissa.

”MESin myöntämät tuet ovat olleet tärkeässä roolissa mahdollistamassa uusia avauksia artistiurani aikana. On tärkeää säilyttää tämä mahdollisuus myös tulevaisuuden musiikin tekijöille”, sanoo kansainvälisesti menestynyt blueskitaristi, laulaja, lauluntekijä ja yrittäjä Erja Lyytinen.

”AVEKin tuki on ollut ratkaiseva audiovisuaalisten teosten kokonaisrahoituksen kannalta. Elokuvia rahoitetaan useista eri lähteistä ja tuotantoon pääseminen vaatii eri tahojen yhteistyötä. Tuella saadaan aikaiseksi paitsi puhuttelevia ja vientikykyisiä teoksia, myös synnytetään alalle työtä ja taloudellista toimintaa”, kertoo elokuvaohjaaja Virpi Suutari.

Epäoikeudenmukainen ja perusteeton leikkaus

Yksityisen kopioinnin hyvitys perustuu EU-direktiiviin, jonka mukaan luovan työn tekijöille kopioinnista syntyvän haitan korvauksen on oltava oikeudenmukainen (“fair compensation”). 

Tekijänoikeuslain mukaan  hyvitys vahvistetaan vuosittain  tehtävän kopioinnin määrää ja yleisyyttä koskevan tutkimuksen pohjalta. Korvaustaso  on määritelty viimeksi 2023, eikä kopiointimäärä ja sen aiheuttama haitta ole sen jälkeen merkittävästi muuttunut.  Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämät tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien.

Digiaikana kopiointi ei siis ole kadonnut, vaan sen taloudellinen merkitys on päinvastoin kasvanut, koska fyysisten tuotteiden kaupasta on siirrytty tallennus- ja striimausoikeuksien kauppaan. Taloustutkimuksen jo vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yksityisestä kopioinnista luovalle alalle aiheutuva haitta oli 32–44 miljoonaa euroa.

”Vaikka entinen 11 miljoonan euron hyvitystaso korvasi sekin kopioinnin aiheuttamasta vahingosta vain 25–35 prosenttia, hallituksen kehysriihi esitti nyt sen leikkaamista vain 5,5 miljoonaan euroon. Hyvitysmaksu on kuitenkin valtion tietoisesti valitsema lakiin perustuva keino kompensoida oikeudenhaltijoiden konkreettisia taloudellisia menetyksiä. Kehysriihen leikkaus ei ole millään mittarilla oikeudenmukainen eikä perusteltu”, sanoo Tommi Saarikivi.

Lue lisää hyvityksen oikeudellisista perusteista.

Älä anna kulttuurin kadota -kampanjaa koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry, sen 14 jäsenjärjestöä sekä iso joukko muita kulttuurialan organisaatioita ja ammattilaisia. Kampanjan sisältöjä jaetaan somessa kesän aikana. Lue lisää yksityisen kopioinnin hyvityksestä ja kampanjasta Luovat ry:n sivuilta.

 

Musiikintekijöiden rahaston uusi väliaikainen stipendiluokka pohjautuu Kopioston ja Kirkkohallituksen välillä solmitun pilottisopimuksen päättymiseen

Korona-aikana tehtiin havaintoja laulujen sanoitusten liittämisestä jumalanpalveluksista tehtyihin julkisesti saatavilla oleviin videotallenteisiin. Koska sanoitusten liittämisestä ei oltu sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa (sanoittajat tai musiikkikustantajat), aloitimme asian selvittämisen yhdessä Suomen Musiikkikustantajien kanssa. Otimme neuvottelukumppaniksemme Kopioston, koska se edustaa graafisia oikeuksia toisin kuin Teosto, ja Kopiostolla oli jo entuudestaan sopimussuhteet seurakuntien kanssa. Näiden kolmen tahon edustajien kesken lähestyimme Kirkkohallituksen edustajaa, ja aloitimme neuvottelut. Ne päätyivät lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että tekijänoikeuslain nojalla tekijänoikeuden suojan piirissä olevien sanoitusten liittämiseen videotallenteisiin tuli olla lupa joko sanoittajilta tai musiikkikustantajilta.

Keräämiemme valtakirjojen nojalla edustimme neuvotteluissa sellaisia seurakuntamusiikin sanoittajia, joita musiikkikustantajat eivät edusta. Pilottisopimus sanoitusten liittämisestä videotallenteisiin laadittiin Kopioston ja Kirkkohallituksen välille. Kirkkohallitus toimi kaikkien evankelis-luterilaisten seurakuntien puolesta sopijaosapuolena. Tämä kaksivuotinen pilottisopimus umpeutui 31.3.2024. Seurakunnat ovat voineet liittää sanoituksia videoihinsa tähän saakka. Määräaikaan mennessä tehdyt tallenteet voivat puolestaan olla yleisön saatavilla enintään vuoden tämän määräajan jälkeen eli korkeintaan 31.3.2025 saakka.

Sekä sanoittajia että musiikkikustantajia edustavat järjestöt (Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat) päätyivät ratkaisuun, että Kopioston ja Kirkkohallituksen välistä pilottisopimusta ei enää jatketa, ja että asialle ei luoda vakituisempaa sopimusmallia.

Pääsyy tähän on se, että oikeuksien käyttö on saatujen raporttien perusteella jäänyt hyvin vähäiseksi niin tallenteita tuottaneiden seurakuntien kuin teosten ja videotallenteidenkin määrän osalta. Samasta syystä em. oikeudenomistajia edustavat järjestöt ovat myös katsoneet, että kollektiivinen lisensointi ei ole mielekäs ja kustannustehokas ratkaisu, vaan seurakunnat hankkivat luvat vastaavaan sanoitusten käyttöön jatkossa suoraan oikeudenomistajilta.

Kopiosto on kerännyt pilottikautta koskevat käyttöraportit. Ne on analysoitu, ja analyysin perusteella on tehty päätökset siitä, millä tavoin Kopioston keräämät käyttökorvaukset tullaan jakamaan. Korvaussummasta vähennetään ensin Kopioston hallintokulut.

Sopimusta solmittaessa ja kertaluonteisen korvauksen määrästä sovittaessa ei ollut käytettävissä tietoa tai ennakkoarviota siitä, missä määrin sanoituksia tullaan pilotin yhteydessä käyttämään, eikä siitä, minkä verran tulemme saamaan seurakunnilta käyttöraportteja.

Käyttöraporttien tarkkuus ei antanut meille mahdollisuutta yksilöityyn tilitykseen.

Kopioston Kirkkohallitukselta saama kokonaiskorvaus oli 30.000 euroa. Kun tästä pidätettiin Kopioston kulukorvaus, tilitettäväksi jäi 28.110 euroa. Saamastamme käyttöraportoinnista tehdyn analyysin sekä Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden välisten neuvottelujen perusteella Suomen Musiikintekijöiden osuus tästä summasta on 22.110 euroa.

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen päätöksellä osuutemme tullaan jakamaan Musiikintekijöiden rahaston kautta luterilaisen seurakuntamusiikin sanoitusten tekemiseen kohdennetussa stipendihaussa. Stipendi voidaan myöntää sanoittajalle, joka tekee sanoituksia edellä mainittuun tarkoitukseen. Hakijan tulee olla suomalainen tai Suomessa asuva. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoituksella tarkoitetaan tässä sanoitusta, joka on osa ensisijaisesti evankelis-luterilaisissa seurakunnissa käytettäväksi tarkoitettua musiikkia.

Hallitus katsoi, että koska yksilöity tilitys ei ollut mahdollinen, tällä rajauksella varat ohjautuisivat mahdollisimman lähelle sitä lähdettä, josta pilotin aikana videotallenteisiin liitetyt sanoitukset ovat käyttöraporttianalyysin perusteella peräisin.

Hakukierrosten määrä pohjautuu kulloinkin jäljellä olevaan jakosummaan.

Tämä tekijänoikeuden edunvalvontaan liittyvä prosessi toteutti yhdistyksen sääntöjen toisessa pykälässä kuvattua tehtäväämme: ”Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa ja edistää suomalaisten säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä” sekä palvelulupaustamme: ”Lupaamme turvata ja edistää musiikintekijöiden oikeuksia ja etuja”.

 

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

Lue lisää

Vuoden Uusi Lastenlaulu 2024 on Tittitittidi

Lauantaina 8.6.2024 Kulttuuritalo Kivassa järjestettiin Vuoden 2024 Uusi Lastenlaulu -finaali. Mukana oli kolmetoista laulua, jotka esiraati oli valinnut 61 ehdokkaan joukosta. Finaalin lauluista on tehty äänitallenne Salossa Soi 29.

Vuoden Uusi Lastenlaulu 2024 on ”Tittitittidi”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Satu Nesteoja. Finaalissa laulun esittivät Satu Nesteoja ja Papufantti. Toisen palkinnon sai Aleksi Autereen säveltämä ja sanoittama laulu ”Eläinlääkäri Piippolainen”. Sen esittivät finaalikonsertissa Soffi ja Mindi Mäki. Tuomaristo halusi palkita vielä kolmannen laulun ja se on Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan laulu ”Lauteilla saunan”, jonka esittivät Anniina, Emilia, Annika, Elisa ja Julia Raitio.

Finaalissa tuomaristossa istuivat kuoronjohtaja, musiikkileikkikoulunopettaja, dir.mus. Helinä Rinne, musiikinopettaja, kuoronjohtaja, musiikkikoulun johtaja Varje Lepp Tallinnasta ja musiikinharrastaja kuorolaulaja Eini Helle.

Tuomariston kriteereinä voittajaa etsittäessä olivat laulun ja lapsen maailman kohtaaminen, laulun rakenteen selkeys, melodian tarttuvuus ja sanojen ja melodian yhteensopivuus. Ja vaikka kriteerit vaikuttavat selkeiltä, niin tuomaristolla ei tälläkään kertaa ollut helppo tehtävä. Heidän mielestään koko kolmentoista laulun kokonaisuus on erittäin tasapainoinen ja tallenne on hyvä. Tuomariston puheenjohtajana toiminut Helinä Rinne kertoi, että voittajasta he kuitenkin olivat täysin yksimielisiä. Räppi ”Tittitittidi” istuu tähän aikaan, on iloinen kokonaisuus ja herkästi tarttuva ja ainakin kertosäkeeseen oli helppo yhtyä jo ensikuulemalla. ”Tittitittidi” oli myös yleisön suosikki. ”Eläinlääkäri Piippolainen” täytti tuomariston kriteerit ja laulussa oli heidän mielestään myös hyvä ja opettavainen tarina. Kolmantena palkittu ”Lauteilla saunan” oli tuomariston mielestä kaunis saunomislaulu, hieno saunan ylistys ja siinä on tärkeä sanoma.

Salossa palkittiin myös Lasten talentteja

Perjantaina 7.6.2024 kisasivat Salon torilla Lasten Talent -ehdokkaat. Kisa pääsi ukkosmyrskyn ja voimakkaan raekuuron jälkeen alkamaan lähes ajallaan ja esiintymislavan reunalla nökötti koko kisan ajan aito lumiukko, jonka Pentti Rasinkangas siihen muovaili oman torikeikkansa jälkeen. Rakeet ja ukkonen nimittäin tehostivat juuri Pentin ja Jarmo Romppasen esitystä.

Lasten Talent -esityksiä nähtiin 13 ja voittajaksi kruunattiin Niesha Brown, 11 v., jonka tanssiesitys vakuutti tuomariston. Tuomaristo kehui Nieshan taitavaa ja tasapainoista tanssia, hienoa koreografiaa ja hyvää tilankäyttöä sekä upeaa kehonkieltä ja koko kehossa näkyvää rytmiä. Toiselle sijalle tuli Aku Timonen, 8 v., joka erittäin reippaalla otteella lauloi Jussi Rasinkankaan Pingviinit -laulun. Kolmannelle sijalle sijoittui valloittavalla esityksellään kuusivuotias laulaja Sylvi Takatalo Katja Karisukin laululla Sydämet tanssii.

Tuomaristo kiitti kaikkia esiintyjiä upeista ja hyvin erilaisista esityksistä ja ihailtavasta rohkeudesta ja kannustivat kaikkia lapsia uskomaan omaan tekemiseen ja olemaan ylpeitä osaamisestaan ja jatkamaan musiikillista harrastustaan.

Tuomaristossa olivat musiikkileikkikoulunopettaja, musiikkipedagogi YAmk Anna Schukov, luokanopettaja, montessoriopettaja Pirjo Sinervo ja lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja Thua Vanhanen.

Salo – Lasten Laulukaupunki: Hyvätuuli -palkinto 2024 Tuija Rantalaiselle

Palkinnon perusti vuonna 2003 Alla Bergen, jonka elämäntyönä koko Lasten Laulukaupunki on syntynyt. Itse palkinto on Edu Kettusen tekemä uniikkiveistos – purjevene, joka kulkee hyvässä myötätuulessa. Palkinto luovutetaan saajalleen uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finaalikonsertissa ja tänä vuonna sen saa pianisti, laulaja ja musiikintekijä Tuija Rantalainen. Lämmin kiitos Tuijalle lastenmusiikin hyväksi tehdystä työstä ja hyvää tuulta tulevaisuuden projekteille!

Tuija Rantalainen on Ruokolahdella syntynyt ja Helsingissä asuva musiikin moniottelija ja hän tekee musiikkia niin lapsille kuin aikuisillekin. Hän säveltää paljon myös tilausteoksia kuoroille ja teattereihin. Tuija on valmistunut pianonsoitonopettajaksi Keski-Suomen konservatoriosta ja työskennellyt muusikkona ja laulajana jo 35 vuoden ajan. Lastenmusaduo Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko on keikkaillut vuodesta 2010 ja esiintymispaikkoina on ollut teattereita, kirjastoja, päiväkoteja, Savonlinnan oopperajuhlat, Kajaanin runoviikko ja monet muut tapahtumat ja festivaalit.

Lastenlevyt:
Tuija Rantalainen: Vahtikoiran vapaapäivä 2010
Tuija Rantalainen: Vahtikoira karkuteillä 2015 (EMMA-ehdokas 2016)
Tuija Rantalainen: Veikko tahtoo ulos 2023

Lastennäytelmät: (Tuijan sävellykset ja sanoitukset)
Iiris Rohkea, Veikkolan kartanoteatteri 2012
Vahtikoiran vieraanvara, Mikkelin teatteri 2017
Supermarsu ja Jääräpää Janne, Tikkurilan teatteri 2017
Närpiäiset, Musiikkiteatteri Kapsäkki 2018
Veikko tahtoo ulos, Musiikkiteatteri Kapsäkki 2023

Tuijan lastenlaulut ovat päässeet mukaan myös Pikku Kakkosen konsertteihin ja podcasteihin.

Tuijan tekemistä lauluista 5 on ollut mukana Salon uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun finaalissa: Eläinvauvoja, Sutinaa, tutinaa, kutinaa, Vahtikoiran vapaapäivä, Ruusa ja Lätäkköön.

Jellonapalkinnot:
Vuoden lastenmusiikintekijä 2023
Vuoden lastenmusiikkiartisti 2023

Tuija toimii aktiivisesti lastenmusiikin puolestapuhujana muun muassa Lastenmusiikki ry:n hallituksessa.

Musiikintekijöiden rahastoon uusi väliaikainen stipendiluokka luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamiseen

Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan sanoituksella tarkoitetaan tässä sanoitusta, joka on osa ensisijaisesti evankelis-luterilaisissa seurakunnissa käytettäväksi tarkoitettua musiikkia.

Hakijan tulee olla suomalainen tai Suomessa asuva. Hakijalla tulee olla tähän käyttötarkoitukseen julkaistuja/esitettyjä sanoituksia. Hakemukseen tulee liittää vähintään yksi sävelletty sanoitus työnäytteeksi.  Stipendiä ei myönnetä livetoimintaan tai äänitteiden julkaisukuluihin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.

Stipendi on suuruudeltaan 1000–6000 euroa. Stipendi voidaan kuitenkin myöntää edellä mainittua suurempana hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu.

Stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.

Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.

Lue lisää Musiikintekijöiden rahastosta.

Suomen Musiikintekijöiden toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi musiikkialalla

Nojaamme toiminnassamme vahvasti arvoihimme, joita ovat aktiivisuus, avoimuus ja arvostus. Näistä yhdenvertaisuuden teemaan liittyy erityisesti arvostus. Meille Suomen Musiikintekijöissä arvostus tarkoittaa kaikkien genrejen ja kaikkien musiikintekijöiden arvostamista. Emme arvota musiikkia emmekä sen tekijöitä, vaan meille kaikki genret ja tekijät ovat yhtä tärkeitä. Haluamme kuitenkin erityisesti tukea marginaalisemmassa asemassa olevaa musiikkia ja musiikintekijöitä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi erilaisten marginaaligenrejen kilpailujen tukemista.

Olemme sitoutuneet Taide- ja kulttuurialan eettiseen ohjeistoon. Ohjeiston on laatinut Forum Artis joka on taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Olemme myös laatineet yhteistyössä Teoston, Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikkikustantajien kanssa musiikkialan rekrytointiohjeen, joka listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin. Tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta ja vähentää rekrytoinnin yhteydessä koettua eriarvoisuutta alalla työskentelevien parissa.

Olemme olleet tukena BÄMÄ-yhtyeestä tunnettujen Helena Roudan ja Tiia Karoliinan sopimuksen viimeistelyssä koskien Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa -kappaletta, joka on tämä vuoden virallinen Pride Anthem. Kappale versioi uudelleen suomalaisen klassikkotangon, jonka alkuperäinen säveltäjä ja sanoittaja on Unto Mononen. Kappaleen on tuottanut Joona Karsimus.

”Saatiin Musiikintekijöiltä apua ja neuvoa tällaisen yhteistyön toteuttamiseen tekijöiden näkökulmasta. Suomen Musiikintekijöiden tuki ja yhteisö on ollut meille muutenkin uralla tärkeää ja mahdollistanut tekemisen jatkuvuuden esimerkiksi työskentelystipendeillä. Musiikintekijöiden järjestön olemassaolo luo turvaa meille tekijöinä, kun tiedämme, että on taho joka pitää aina tekijöiden puolta. Myös kaikki yhteiset päivät ja kokoontumiset ovat olleet voimaa ja iloa tuova juttu”, Helena Routa kertoo.

Tarjoamme maksutonta neuvontapalveluamme esimerkiksi sopimiseen ja hinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on avointa kaikille riippumatta siitä, oletko Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Lisätietoa jäseneduistamme täällä.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi musiikkialalla olemme viime aikoina olleet aktiivisesti mukana muun muassa seuraavissa projekteissa:

Moninainen musiikkiala -hanke

Muusikkojen liiton ja Suomen Musiikintekijöiden Vastuullinen musiikkiala -hanke vuosina 2021–22 keskittyi alan niin sosiaaliseen kuin ekologiseen vastuullisuuteen. Hankkeen seuraava vaihe Moninainen musiikkiala – Oikeudet tietoon ja apu perille pureutuu syvemmälle sosiaalisen vastuullisuuden konkretiaan. Vaihe toteutetaan yhteistyössä mentori-valmentaja Setumo Bodiben ja artisti Hassan Maikalin kanssa.

Hankkeen kohderyhmä koostuu mm. artisteista, muusikoista ja musiikintekijöistä, jotka kulttuurisen sekä sosioekonomisen taustansa takia kokevat olevansa ulkopuolisia ja/tai marginalisoituja. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt – etenkin alueilta, joissa näköalattomuus vaivaa ja usko hyvään on koetuksella – sekä muut kuin heteronormatiiviseen tai perinteisiin sukupuolirooleihin identifioituvat henkilöt.

Yhteistyötä pilotoitiin vuoden 2023 aikana positiivisin tuloksin, jonka jälkeen projektille saatiin MES:ltä rahoitusta. Tämä rahoitus yhdessä Musiikintekijöiden sekä Muusikkojen liiton tuen kanssa mahdollisti projektin jatkon vuonna 2024. Vuonna 2024 on toteutettu kolme tapaamista. Tapaamisten aikana on keskusteltu neuvottelemisesta musiikkialalla (Muusikkojen liitto, Lottaliina Pokkinen), musiikintekijöiden oikeuksista ja Teostoon liittyvistä asioista (Musiikintekijät & Teosto) sekä käyty Kansallisoopperassa tutustumassa talon toimintaan sekä katsomassa harjoituksia. Tapaamisten on tarkoitus jatkua syksyllä, jolloin toteutetaan myös kolmas biisileiri ja retriitti Villa Vikanissa.

Musamimmien päivä 10.3.2024

Suomen Musiikintekijät osallistuivat Musamimmien päivään maaliskuussa 2024. Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä, artisti ja tuottaja Noora Tuuri sekä yhteisöpäällikkö Lumi Ollila kertoivat Musiikintekijöiden toiminnasta korostaen tarvetta saada naisia ja muunsukupuolisia aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan. Yhteistyötä Musamimmien päivän kanssa pyritään jatkamaan. Tapahtuma on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiopäivä.

Rikotaan rajoja 13.3.2024

Ihmisten tasavertaisuutta juhliva, vuosina 2017 – 2021 järjestetty Rikotaan rajoja -musiikkitapahtuma teki näyttävän paluun maaliskuussa ja debytoi samalla Länsi-Vantaalla aiemman tapahtumapaikan – Tikkurilan Kulttuuritehdas Vernissan – käynnissä olevan peruskorjauksen myötä. Illan toteuttivat Vantaan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä nuoriso- ja yhteisöpalvelut kumppaneinaan Nuorisoyhteistyö Seitti, Suomen Musiikintekijät, Muusikkojen liitto ja Olvi. Tapahtuman taustalla vaikuttaa vantaalainen kaupunkiaktiivi Elisa Silander, joka on ideoinut Rikotaan rajoja -tapahtumien toimintamallin sekä toimii työryhmän vetäjänä.

Kulttuuritalo Martinuksen lämpiössä järjestettävä tapahtuma toi estradille vammaisia ja ei-vammaisia esiintyjiä vuorotellen korostaakseen jokaisen yhtäläisiä mahdollisuuksia taiteelliseen ilmaisuun turvallisessa ympäristössä. Konsepti mahdollistaa lämminhenkisiä kohtaamisia sekä tuo esiin musiikin ilosanoman yhdistävän voiman ainutlaatuisella tavalla.

Tapahtuman juonsi ja artisteja haastatteli Suomen Musiikintekijöiden yhteisöpäällikkö Lumi Ollila. Alkuillasta kuultiin lyhyitä esityksiä ja niitä syventäviä haastatteluita seuraavilta artisteilta: Riikka Hänninen, Kalevauva.fi, Cepan maailma. Illan päätti uusi feministisen, pop-, rap- ja klubimusiikkia yhdistelevän kollektiivin, BÄMÄ:n keikka.

Lisäksi olemme olleet mukana mm. Teoston naistenpäivän toteutuksessa tuomassa esiin erityisesti naisten uratarinoita musiikintekijöinä.

Lisätietoa Suomen Musiikintekijöiden yhdenvertaisuusasioista saa yhteisöpäällikkö Lumi Ollilalta. Henkilökunnan yhteystiedot.

Vuoden Musiikkioivallus -palkinto jaetaan jälleen syyskuussa

Vuoden musiikkioivallus -palkinnon tarkoitus on huomioida kotimaisia av-teoksia, joissa on käytetty musiikkia erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Palkinto jaetaan Gramexin ja Teoston AV Music -palvelun kautta. AV Music on vuoden 2023 lopulla avattu palvelu, joka auttaa av-tuotantojen tekijöitä musiikkioikeuksien hankkimisessa ja toimii osana Gramexin ja Teoston yhteisyrityksen GT Musiikkilupien palveluportfoliota.
”Viime vuonna palkintoehdokkaaksi haki 16 audiovisuaalisen alan teosta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä. Toivomme, että saamme myös tänä vuonna runsaasti hakemuksia erityyppisistä tuotannoista. Haluamme palkita oivaltavasta musiikinkäytöstä ja samalla korostaa musiikin korvaamatonta roolia tunteiden ja tunnelmien luojana av-tuotannoissa”, sanoo GT Musiikkilupien toimitusjohtaja Lauri Ogawa.
Viime vuonna palkinnon voitti Hetki lyö -elokuva (Elokuvayhtiö Komeetta, ohj. J–P Valkeapää). ”Musiikki valaisee elokuvan ilmaisuskaalaa valheellisesta auringonpaisteesta aina synkimpiin kellareihin. Takavuosien suosikki-iskelmiä käytetään kaksoisvalotuksena elokuvan vinolle ja makaaberille maailmalle”, luonnehti tuomaristo elokuvan musiikillista tunnelmaa.

Palkinnon saaja valitaan kotimaisten tuotantoyhtiöiden ehdottamista av-teoksista, jotka voivat olla mitä tahansa lajityyppiä, kuten lyhyitä tai pitkiä elokuvia, tv-sarjoja, lastenohjelmia tai muita televisio-ohjelmia. Ainoastaan varsinaiset musiikkiohjelmat on suljettu palkintokategorian ulkopuolelle.

Ehdokkaina voivat olla teokset, jotka on julkaistu elokuun 2023 ja elokuun 2024 välisenä aikana. Voittajayhtiö palkitaan 1000 euron musiikkielämyslahjakortilla, jonka voi käyttää esimerkiksi henkilöstön keikka- tai konsertti-iltaan.

Valinnan palkinnosta tekee riippumaton tuomaristo, johon kuuluvat VTT, dosentti ja Sibelius-Akatemian yliopistonlehtori Kaarina Kilpiö, FM, Music Supervisor Leo Niemi, ohjaaja Taito Kawata sekä laulaja ja musiikintekijä Vilma Alina. Raadin puheenjohtajana toimii elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja sihteerinä AV Music -palvelun Licensing Manager Eveliina Pitkänen.

Palkinto luovutetaan saajalleen 6.9. järjestettävän Screen Helsinki -tapahtuman iltagaalassa, jossa jaetaan myös muita av-alan tuotantopalkintoja. Screen Helsinki on audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma, jossa käsitellään tv- ja elokuva-alan päivänpolttavia puheenaiheita ja suunnataan katse alan tulevaisuuteen. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

Teoksen ilmoittaminen lomakkeella tästä linkistä

Liisa Ketomäki Teoston kulttuurisäätiön toimitusjohtajaksi

Teoston kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars toivottaa Liisa Ketomäen lämpimästi tervetulleeksi säätiön toimitusjohtajaksi.

”Liisa Ketomäen näkemyksellisyys, asiantuntemus ja energisyys vakuuttivat meidät siitä, että hän on juuri oikea ihminen kulttuurisäätiön johtoon. Hänen erinomaiset yhteytensä sekä suomalaiseen että kansainväliseen musiikkimaailmaan yhdistettynä kokemukseen säätiömaailmasta ja varainhoidosta antavat tehtävään erinomaiset lähtökohdat.”

Ennen nimitystään Ketomäki on toiminut Turun musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Lontoossa ja Pariisissa taiteilijamanagerina sekä ollut mukana useiden kotimaisten musiikkitapahtumien organisaatiossa.

Ketomäki aloittaa uudessa tehtävässä syyskuun alussa. Hän kertoo olevansa erittäin motivoitunut rakentamaan uutta Teoston kulttuurisäätiötä ja sen toimintaa.

”Olen iloinen mahdollisuudesta päästä edistämään suomalaisen musiikin ja sen tekijöiden kansainvälistä menestystä. Säätiö tulee kehittämään rahoitusmalleja ja toimintatapoja, jotka turvaavat suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä tulevaisuudessakin. Pidän tehtävää erittäin merkityksellisenä ja odotan innolla yhteistyön alkua.”

Teoston kulttuurisäätiö on suomalaisen musiikkikulttuurin kentässä uusi toimija, jonka tavoitteena on kasvattaa kotimaisen luovan säveltaiteen arvoa ja arvostusta. Säätiö tukee toiminnallaan sekä yksilöllistä työskentelyä että laajempia hankkeita, painopisteenään muun muassa musiikin monimuotoisuuden ja kansainvälisyyden tukeminen. Säätiön perustamisesta tehtiin päätös Teoston jäsenkokouksen joulukuussa 2023 ja toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kevään aikana on valmisteltu sekä säätiön strategiaa että tukitoiminnan käynnistämistä. Ensimmäiset tukipäätökset tehdään jo kuluvan vuoden aikana.

”Haluamme tehdä uudenlaisia avauksia ja luoda kumppanuuksia, joiden käynnistämiseen Liisan laajat verkostot ja hyvät yhteiskuntasuhteet ovat erinomainen lähtökohta. Strategiamme tähtää siihen, että voimme nostaa musiikkimaailmamme lahjakkuuksia huipun tuntumasta kohti läpimurtoa”, avaa Anna Baijars.