EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Vastaa kyselyyn: Miten suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä tulisi mielestäsi kehittää?

Tekijä: Nina Lith

Vastaa kyselyyn: Miten suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä tulisi mielestäsi kehittää?

Julkaistu

Rytmi-instituutti on toteuttanut kyselyn, jonka tavoitteena on kerätä näkemyksiä musiikkialan toimijoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn vastauksia hyödynnetään laadittaessa musiikkialan kehittämistä koskevia linjauksia, joita tarjotaan päättäjille päätöksenteon tueksi. Kysely toteutetaan osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta.

Kysely on suunnattu kaikille musiikkialalla toimiville, kuten artisteille, musiikintekijöille, muusikoille, freelancereille, yrityksille, tapahtuma- ja livealan toimijoille sekä järjestöille. Kysely on anonyymi ja siihen vastaaminen vie noin 5-10 minuuttia. Vastausaikaa kyselyyn on 31.8. saakka.

Tämän kyselyn tavoitteena on kerätä näkemyksiä musiikkialan toimijoilta eri puolilta Suomea. Vastauksia hyödynnetään laadittaessa musiikkialan kehittämistä koskevia linjauksia, jotka tarjotaan päättäjille päätöksenteon tueksi. Kysely toteutetaan osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta.
 
Kysely on suunnattu kaikille musiikkialalla toimiville – esimerkiksi artisteille, musiikintekijöille, muusikoille, freelancereille, yrityksille, tapahtuma- ja livealan toimijoille sekä järjestöille. Vastaa kysymyksiin ensisijaisesti oman roolisi tai edustamasi organisaation näkökulmasta. Jos toimit useassa roolissa musiikkialalla, vastaa kysymyksiin ensisijaisesti siitä näkökulmasta, joka kuvaa tämänhetkistä pääasiallista toimintaasi.
 
Kyselyyn vastaaminen vie noin 5–10 minuuttia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, ja tuloksia tarkastellaan koosteina siten, ettei yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Yhteystietojen jättäminen on vapaaehtoista, ja niitä käytetään ainoastaan mahdollisiin jatkokeskusteluihin tai työn etenemiseen liittyvään yhteydenpitoon.
 
Kiitos, että käytät hetken kyselyyn vastaamiseen. Jokainen vastaus auttaa tunnistamaan musiikkialan keskeiset kehittämistarpeet ja rakentamaan vaikuttavia ehdotuksia alan tulevaisuuden tueksi. 

Kyselyyn tästä linkistä

Miten musiikin ammattilaisen monet roolit vaikuttavat työuraan? Vastaa kyselyyn!

Julkaistu

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian väitöstutkija Jussi-Pekka Piiraisen tutkimuksessa selvitetään, miten musiikkialalla koetaan useiden samanaikaisten työroolien hallinta (esim. esiintyjä, opettaja, säveltäjä, tuottaja, yrittäjä) ja millaisia ajattelu- ja toimintatapoja moniroolisen uran hallinnassa käytetään.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikilta musiikin parissa ammatikseen työskenteleviltä, kuten esimerkiksi freelancereilta, keikka- ja orkesterimuusikoilta, musiikin opettajilta, säveltäjiltä ja biisinkirjoittajilta. Kysely on auki 30. syyskuuta 2026 saakka.

Miksi tutkimus on tärkeä?

Moniroolinen työura on musiikkialalla tavallinen, ja siihen liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tutkimus tuottaa uutta tietoa musiikkialan urapoluista ja tarjoaa pohjan käytännön työkalujen ja koulutusohjelmien kehittämiselle, jotta musiikkialan ammattilaisten urahallintaa ja työhyvinvointia voidaan tukea entistä paremmin.

Mitä kyselyssä mitataan?

Kyselyssä kartoitetaan musiikin ammattilaisten kokemuksia erilaisista työrooleista ja niiden vaikutuksesta uraan. Tulosten avulla pyritään ymmärtämään paremmin, miten musiikkialan ammattilaiset voivat kehittää urahallintataitojaan ja parantaa työhyvinvointiaan.

Tutkimustuloksista sekä niiden pohjalta kehitettävistä työkaluista ja koulutusohjelmista tiedotetaan tutkimuksen valmistuttua.

Tutkimukseen osallistuminen

  • Kyselyssä on 32 kysymystä, ja sen täyttäminen kestää noin 15 minuuttia.
  • Suurin osa kysymyksistä on monivalintakysymyksiä.
  • Lopussa on neljä avointa kysymystä, joissa voit kertoa näkemyksistäsi.

Tietosuoja ja vapaaehtoisuus

  • Osallistuminen on vapaaehtoista, ja voit keskeyttää vastaamisen milloin tahansa.
  • Vastaukset käsitellään anonyymisti ja luottamuksellisesti.
  • Tutkimus noudattaa TENK:n hyvän tieteellisen käytännön periaatteita.

Vastaa kyselyyn tästä

Lisätiedot ja kysymykset

Jussi-Pekka Piirainen
Väitöstutkija, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
jussi-pekka.piirainen@uniarts.fi

HARPA Nordic Film Composers Award 2027: Call for Submissions

Julkaistu

Juha Vainio -palkinto 2026 Anna-Mari Kaskiselle

Julkaistu

Juha Vainio -palkinto myönnettiin tänä vuonna sanoittaja Anna-Mari Kaskiselle, 67.

Anna-Mari Kaskinen on hyvä esimerkki siitä, että lapselle kannattaa laulaa. Kotona Kaskiselle lauloivat isä ja äiti, Tampereen mummilassa äidinäiti Saara.

Kun Kaskinen oli lukioaikana vaihdossa Kanadassa, hän löysi suomalaiset klassikkorunoilijat ja alkoi itsekin kirjoittaa. Laulujen sanoittajaksi hän päätyi kohdattuaan opiskeluaikoinaan Pekka Simojoen, jolla oli pöytälaatikossaan tukku sävelmiä ilman sanoja. Yhteistyö alkoi pian tuottaa kappaleita, joista on ehtinyt tulla hengellisen musiikin klassikkoja ja osasta virsiäkin.

Kaskisen sanat Simojoen ja muiden säveltäjien säveltäminä saattelevat ihmisiä elämän taitekohdissa. Taivaan Isä suojan antaa soi kastejuhlissa, Maksettu onkonfirmaatioissa, Minä sinua rakastan häissä ja Herra kädelläsi hautajaisissa.

Kaskinen on sanoittanut yli 600 laulua, joita on päätynyt lukemattomille levyille, yhteislaulukirjoihin, kuorojen ohjelmistoihin, virsikirjaan ja näyttämöteoksiin. Kaskinen on etenkin yhteislaulujen sanoittamisen mestari. Tekstit ovat ajattomia, avaria, teknisesti moitteettomia ja erinomaisia laulettavia.

Kaskinen on todennut työstään: ”Virsien ja yhteislaulujen kirjoittamisessa olen tarkka, jotta melodia ja lyriikat sopivat toisiinsa. Pyrin käyttämään hyvää, tuoretta ja luontevaa kirjakieltä, etteivät sanat vanhene.”

Moni kuulija on löytänyt Kaskisen teksteistä lohtua ja rohkaisua – nekin, jotka eivät hänen maailmankatsomustaan jaa.
Kaskinen on todennut kirjoittamisen tarpeestaan: ”Elämään kuuluvat ongelmat, epäilyt ja huolet. On asioita, joita en ymmärrä ja jotka säilyvät kipeinä koko loppuelämän ajan. En lähesty surua yläviistosta, kirjoitan rohkaisuksi myös itselleni.”

Juha Vainion Rahasto haluaa palkinnolla kiittää Anna-Mari Kaskista arvokkaasta elämäntyöstä ja esimerkistä. Vaikka ei sanoittaisikaan kaikkien tuntemia pophittejä, voi silti rikastuttaa suomenkielistä lauluperintöämme merkittävällä tavalla.

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Anna-Mari Kaskiselle Kotkassa 23. heinäkuuta 2026. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

Hallitukseen kuuluvat Marko Kuusela (pj.) ja Juho Eerola Kotkan kaupungin edustajina, Saara Törmä ja Paula Vesala Suomen Musiikintekijät ry:stä ja Suvi Vainio-Wirman Juha Vainion perheestä.

****

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, Saara Törmä, M.A. Numminen, Mariska ja Jarkko Martikainen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Musiikintekijöiden rahaston elokuun apurahahaku on auki 1.–31.8.

Julkaistu
Apurahoja voi hakea viidestä luokasta: työskentelyapuraha, Uralle-apuraha, reissuapuraha, hankinta-apuraha ja erityisapuraha.
Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
 
 
Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Saksalainen tuomioistuin vahvisti: musiikkia ei voi käyttää tekoälypalveluiden raaka-aineena ilman suostumusta

Julkaistu

Münchenin alueellinen tuomioistuin on antanut merkittävän tekijänoikeusratkaisun saksalaisen tekijänoikeusjärjestö GEMAn ja tekoälymusiikkipalvelu Sunon välisessä oikeuskiistassa. Ratkaisun mukaan tekoälypalvelut eivät voi hyödyntää ihmisen tekemiä suojattuja kappaleita ilman oikeudenomistajien lupaa ja korvausta. Tuomio on musiikin tekijöille ja kustantajille tärkeä voitto ja samalla periaatteellisesti tärkeä ratkaisu koko eurooppalaiselle luovalle sektorille.

Ratkaisu koskee yhdysvaltalaista tekoälyalusta Sunoa, jonka palvelussa käyttäjät voivat luoda kokonaisia kappaleita tekstikehotteiden avulla. GEMA nosti kanteen Sunoa vastaan, koska se katsoi yhtiön käyttäneen tekijänoikeudella suojattuja musiikkiteoksia tekoälymallinsa kouluttamiseen ilman lupaa ja ilman korvauksia tekijöille ja kustantajille.

Suno syyllinen selkeään tekijänoikeusloukkaukseen

Münchenin alueoikeus hyväksyi GEMAn vaatimukset ja katsoi, että tekijänoikeudella suojattujen musiikkiteosten hyödyntäminen tekoälymallin kouluttamisessa sekä tekoälyn toisintama sisältö loukkaavat tekijänoikeutta.

Tuomiossa katsottiin, että suojatut teokset sisältyvät toistettavissa olevassa muodossa Sunon tekoälymalliin, joten malli muistaa ja siten kopioi suojatut teokset eikä ainoastaan opi poimien tietoja tallentamatta niitä. GEMA oli selvittänyt Sunon keränneen suojattua musiikkia koulutusaineistoksi muun muassa YouTube-alustalta kiertämällä alustan teknisiä suojauksia. Tuomioissa katsottiin myös, että suojattujen teosten luvaton toistaminen tekoälyn tuotoksissa ja tällaisen mallin tarjoaminen yleisölle on tekijänoikeusloukkaus.

Oikeus kumosi Sunon väitteen siitä, että Saksassa voisi ilman erillisiä lupia tarjota tekoälymallia, joka on koulutettu USA:ssa niin sanotun fair use -tekijänoikeuspoikkeukseen vedoten. Päätös tekee siten selväksi sen, että EU-alueella tarjottavan palvelun tulee noudattaa EU-lainsäädäntöä, vaikka varsinainen kouluttaminen olisikin tehty Yhdysvalloissa.

Tuomio vahvisti myös, että tekijänoikeusloukkauksista vastaa nimenomaan Suno, eivät sen palveluun tekstikehotteita syöttävät käyttäjät.

Oikeuden päätöksen mukaan Suno ei saa jatkossa ilman oikeudenomistajien suostumusta hyödyntää tekijänoikeudella suojattuja musiikkiteoksia. Suno määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia sekä toimittamaan GEMAlle tiedot tekijänoikeuksia loukkaavasta toiminnasta saamistaan tuloista. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus valittaa ratkaisusta ylempään oikeusasteeseen.

Merkittävä ratkaisu koko luovalle alalle

Tapaus on yksi merkittävimmistä oikeudellisista ratkaisuista sitä arvioitaessa, miten tekijänoikeuksia sovelletaan tekoälyn kehittämiseen ja tekoälyn tuottamaan sisältöön. Kyseessä on ensimmäinen ratkaisu, joka käsittelee kokonaisia kappaleita eli sävellyksiä, melodioita, harmonioita, rytmejä ja sovituksia.

Viime vuonna GEMA voitti oikeuskäsittelyn myös tekoäly-yhtiö Open AI:ta vastaan nostetussa kanteessa, joka koski laulujen sanoituksia. Tästä annetussa tuomiossa OpenAI:n katsottiin luvatta hyödyntäneen suojattuja sanoituksia ChatGPT –mallissaan.

GEMAn tekijänoikeusloukkausta koskeva kanne Sunoa vastaan ei ole ainoa yhtiötä vastaan nostettu oikeusjuttu. Myös Tanskassa on parhaillaan vireillä oikeudenkäynti, jossa tekijänoikeusjärjestö KODA on haastanut Sunon vastaavantyyppisestä tekijänoikeusloukkauksesta. Samoin Yhdysvalloissa on meneillään oikeudenkäyntejä, joissa suuret kansainväliset levy-yhtiöt ovat haastaneet Sunon oikeuksiensa loukkaamisesta.

Tekoäly ei voi käyttää musiikkia ilmaisena raaka-aineena

Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan palvelua, joka tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai musiikkia kehotteiden perusteella. Musiikkipalveluissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kokonaisen kappaleen luomista.

Tekijänoikeusjärjestö GEMA pystyi osoittamaan oikeudessa, että Sunon palvelu tuottaa kappaleita, jotka muistuttavat hyvin läheisesti sen oikeudenomistajien tekemiä, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Alkuperäisen kappaleen sanoituksilla ja musiikkityylillä Suno loi kappaleita, joiden musiikilliset elementit olivat hyvin samankaltaisia alkuperäisten teosten kanssa.

Oikeuden ratkaisun mukaan tekoälypalvelun on hankittava lupa ja maksettava korvaus, jos se käyttää suojattua musiikkia mallinsa kouluttamiseen tai tuottaa sen pohjalta uutta musiikkia.

GEMAn toimitusjohtaja Tobias Holzmüller on korostanut, että tavoitteena ei ole taistella tekoälytoimijoita vastaan, vaan luoda reilu lisensointimarkkina.

”Ihmisen luovuus on kaiken generatiivisen tekoälyn perusta. Tuomioistuin teki tänään selväksi, että tekoälypalvelujen on hankittava lisenssit, eivätkä ne voi hyödyntää teoksia ilmaiseksi. Samalla tuomio vahvisti, että jos järjestelmiä käytetään Euroopassa, niitä vastaan voidaan nostaa kanne eurooppalaisissa tuomioistuimissa. Tämä on ratkaisevan tärkeää oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.”

Oikeuden ratkaisu on tärkeä myös siksi, että Sunon kaltaiset palvelut tuottavat valtavia määriä uutta musiikkia nopeasti. Jos tällainen musiikki päätyy kaupalliseen käyttöön ilman, että alkuperäisten teosten tekijöille maksetaan korvauksia, vaikutukset ovat merkittäviä koko musiikin ekosysteemille. Taloudellisten selvitysten mukaan jopa 25–30 prosenttia musiikin tekijöiden tulonmuodostuksesta on vaarassa, mikäli luvatta tuotettu tekoälymusiikki korvaa ihmisten tekemää musiikkia ilman korvauksia tekijöille.

Päätös tukee reilun lisenssimarkkinan rakentamista

Teoston ja koko globaalin luovan alan tavoitteena on, että musiikin käyttö tekoälypalveluissa perustuu läpinäkyvyyteen, lisensointiin ja oikeudenmukaisiin korvauksiin. Musiikin tekijöiden ja kustantajien tulee voida päättää ja saada korvaus teostensa hyödyntämisestä.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen pitää nyt annettua oikeuden ratkaisua vahvana viestinä teknologiatoimijoille ja samalla koko eurooppalaiselle luovalle alalle.

”Tuomio vahvistaa sen perusasian, että musiikki ei ole tekoälypalveluiden ilmaista raaka-ainetta. Tekoälyn kehitys voi olla mahdollisuus myös musiikkialalle, mutta vain silloin, kun se rakentuu tekijöiden oikeuksia kunnioittaville pelisäännöille.”, Salminen sanoo.

Teosto työskentelee parhaillaan tekoälyn ja tekijänoikeuksiin liittyvän sääntelyn ja lupakäytäntöjen tarkentamiseksi yhdessä muiden eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on malli, jossa teosten käytöstä sovitaan tekoälyn eri vaiheissa. Tämä tarkoittaa sopimista sekä aineistojen hyödyntämisestä tekoälymallien kehittämisessä ja tekoälypalveluiden tarjoamisessa että tekoälypalveluiden tuottamien sisältöjen kaupallisesta käytöstä.

Teosto päätti toukokuussa 2026 muutoksista hallinnoimiinsa oikeuksiin, joiden tarkoituksena on  mahdollistaa jatkossa vielä joustavammin tekoälyä koskevien lisenssisopimusten tekemisen myös Teoston edustaman  musiikin käytöstä.

Teosto pitää olennaisena, että tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhdetta koskeva sääntely ja käytännöt tukevat eurooppalaista kulttuuria, luovaa työtä ja kestävää musiikkialaa. Tekoäly on myös musiikkialalla hyödyllinen työkalu, mutta sen kehitys ei saa tapahtua musiikin tekijöiden ja kustantajien kustannuksella.

Münchenin alueellisen tuomioistuimen ratkaisusta antama tiedote (saksaksi)

Tekijänoikeusjärjestö GEMAn tiedote ja kannanotto ratkaisusta (saksaksi)

Lue lisää Teoston linjauksista tekoälyn käyttöön 

Kansainvälinen kannanotto: Musiikintekijöitä ja artisteja ei saa pakottaa tekoälysopimuksiin

Julkaistu

Joukko kansainvälisiä musiikkialan järjestöjä on julkaissut yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan levy-yhtiöitä, kustantajia ja tekoäly-yrityksiä kunnioittamaan musiikintekijöiden ja artistien oikeuksia tekoälyä koskevissa sopimuksissa. Kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa European Composer and Songwriter Alliance (ECSA), European Music Managers Alliance (EMMA) sekä useat kansalliset ja kansainväliset musiikintekijöiden ja artistien järjestöt. Suomen Musiikintekijät on ECSA:n jäsenjärjestö.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, että nykyisten levytys- ja kustannussopimusten piirissä olevat musiikintekijät ja artistit saavat suurilta levy-yhtiöiltä ja kustantajilta kirjeitä, joissa heille ilmoitetaan, että heidät liitetään automaattisesti tekoälyyn liittyvien käyttötapojen piiriin ilman todellista mahdollisuutta valita. Samanaikaisesti uusia sopimuksia allekirjoittaville musiikintekijöille ja artisteille esitetään tekoälyoikeuksia koskevia ehtoja vakioehtona sopimuksen tekemiselle.

Kannanotto nostaa esiin kolme tärkeää periaatetta:

  • Suostumus ja hallinta: Musiikintekijän ja artistin on annettava aktiivinen ja nimenomainen suostumus, eikä sitä saa piilottaa laajoihin sopimusehtoihin tai vaatia sopimuksen ehtona.
  • Oikeudenmukainen korvaus: Musiikintekijän ja artistin on saatava reilu osuus tekoälykäytöstä syntyvästä arvosta, ja tulonjaon on oltava läpinäkyvä.
  • Selkeys ja läpinäkyvyys: Musiikintekijöille ja artisteille on annettava ymmärrettävä tieto siitä, mihin oikeuksiin sopimus vaikuttaa, mitä käyttöjä se sallii ja miten suostumuksen voi perua.

Järjestöt vaativat kaikilta tekoälysopimuksia solmivilta yrityksiltä julkista sitoutumista yllä oleviin periaatteisiin: ei oletusarvoisia liittymisiä, ei pakotettuja tekoälyehtoja, eikä musiikintekijän tai artistin äänen, esityksen tai luovan identiteetin käyttöä ilman aitoa suostumusta, reilua korvausta ja täyttä läpinäkyvyyttä.

Lue koko kannanotto englanniksi

Kannanoton allekirjoittajat

European Music Managers Alliance
European Composer and Songwriter Alliance (ECSA)
Music Artists Coalition (USA)
SONA – Songwriters of North America (USA)
NITO – National Independent Talent Organisation (USA)
IAO – International Artists Organisation
Artists Rights Alliance (USA)
Black Music Action Coalition (USA)
Association of Artist Managers (Australia)
Music Managers Forum Aotearoa (New Zealand)
Music Managers Forum Canada
Featured Artists Coalition (UK)
The Ivors Academy (UK)
Performex (Denmark)
Dansk Artist Forbund (Denmark)
La Guilde des Artistes de la Musique (France)
Muusikkojen liitto
The Musicians’ Union (UK)
AFEM – Association For Electronic Music
Music Managers Forum UK
UMAN – Union des Manageuses et Managers de la musique (France)
Music Managers Forum Netherlands
NEMAA – Norwegian Entertainment Managers and Agents Association
IGMAP – Polish Artists Chamber of Commerce.
IMUC – Interessenverband Musikmanager & Consultants (Germany)
Music Managers Forum Sweden
AIM Ireland
MMaF – Music Managers Federation (Flanders, Belgium)
Music Managers Forum Finland
ZEME – Hungarian Managers Forum (Zenei Menedzserek Egyesülete)
Music Estonia Managers
Danske Artist Managers
Music Managers Forum Ukraine
Music Managers Forum Iceland
Music Managers Forum Suisse
FORMA – Foro de Mánagers (Spain)
Fédération des Bookers et Managers Unies (Wallonia, Belgium)

Lastenlaulujen sävellys- ja sanoituskilpailun palkitut

Julkaistu

Lauluntekijäyhdistys Kertsi ry täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja päätti järjestää juhlavuotensa kunniaksi lastenlaulujen sävellys- ja sanoituskilpailun. Kilpailu ja finaalikonsertti toteutettiin yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Pessin, Lastenmusiikki ry:n ja Lasten Oman Radion kanssa.

Kilpailuun saapui yhteensä tasan sata laulua ja tuomaristo valitsi niistä kymmenen 6.6.2026 järjestettyyn finaalikonserttiin. Konsertin juonsi Vahtikoira Veikko ja finalisteja säesti duo Kim Blomberg ja Tuija Rantalainen.

Palkitut

1. sija: Aikuiset, san. ja säv. Ville Karttunen

2. sija: Heräämislaulu, san. ja säv. Lumi Ollila

3. sija: Matti-Mato, san. ja säv. Tomi Nurmi (säestyksestä vastasi Lastenmusiikkiyhtye Loiskis)

Lasten ämpäriäänestyksen voitti laulu nimeltään Linnunradan taa, san. ja säv. Ossi Oikari

Kilpailun tuomareina toimivat Heli Kajo, Luca Gargano, Jaana Niinivirta, Kim Kukkavuori ja Tuija Rantalainen

Jane ja Aatos Erkon säätiöltä jatkorahoitus valtakunnalliselle musiikkikoulutuksen kehittämishankkeelle

Julkaistu

Suomen konservatorioliiton koordinoima hanke kokoaa yhteen oppilaitoksia, korkeakouluja ja alan keskeisiä toimijoita rakentamaan ratkaisuja musiikkikoulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämistyössä vastataan muun muassa väestörakenteen muutokseen, työelämän murrokseen, osaamistarpeiden muutoksiin, kansainvälistymiseen sekä saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. 

Jatkohanke perustuu koko alan yhdessä laatimaan Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työhön, jonka tavoitteena on vahvistaa musiikkikoulutuksen elinvoimaa, vaikuttavuutta ja yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä.

Ensimmäisellä hankekaudella vuosina 2024–2026 kehitettiin uusia yhteistyörakenteita, oppilaitosjohtamista ja koulutuksen toimintamalleja sekä tuotettiin selvityksiä, koulutuksia ja käytännön työkaluja alan käyttöön. Syksyllä käynnistyvässä kolmivuotisessa jatkohankkeessa painopiste siirtyy mallien juurruttamiseen pysyviksi käytännöiksi ja niiden valtakunnalliseen käyttöönottoon.

– Musiikkikoulutuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja siksi koko kentällä tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja yhteistä kehittämistä. Jatkohankkeen avulla voimme tukea oppilaitoksia konkreettisesti tässä muutoksessa ja vahvistaa samalla alan elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa, sanoo Suomen konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie.

Osatoteutuksissa luodaan uusia toimintamalleja eri puolilla Suomea

Hanke toteutetaan valtakunnallisena yhteistyökokonaisuutena, jossa osatoteuttajat kehittävät musiikkikoulutuksen eri osa-alueita yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Mikkelissä rakennetaan sujuvampia koulutuspolkuja

Mikkelin musiikkiopisto jatkaa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodun yhteistyömallin jalostamista taiteen perusopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Tavoitteena on rakentaa sujuvampia opintopolkuja, vahvistaa tiedolla johtamista ja parantaa musiikkikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi hankkeessa perustetaan valtakunnallinen vertaisoppimisverkosto.

Korkeakoulut kehittävät musiikinopettajien koulutusta

Centria-ammattikorkeakoulu luo yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry:n kanssa uusia yhteistyörakenteita musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutukseen. Työssä pohditaan yhdessä joustavia koulutuspolkuja, rakennetaan uusia opintokokonaisuuksia sekä tuotetaan valtakunnallisia työpajoja ja foorumeita. Työ perustuu ensimmäisellä hankekaudella julkaistussa Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä -selvityksessä ilmenneisiin tarpeisiin.

Turussa vahvistetaan musiikintekijyyden osaamista

Turun konservatorio edistää musiikintekijöiden työelämävalmiuksia, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on koota seudullinen musiikintekijyyden osaamisklusteri, vahvistaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä muodostaa työstä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli.

Osana kokonaisuutta Teosto, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat toteuttavat valtakunnallisen Next Level -työelämäkurssin musiikintekijyyden opiskelijoille. Lisäksi Centria-ammattikorkeakoulu rakentaa teemaan liittyvän musiikkipedagogien täydennyskoulutuskokonaisuuden.

Sibelius-Akatemia kehittää johtamiskoulutuksen mallia

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kehittää valtakunnallista johtamiskoulutusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaitosjohdon strategista osaamista, muutoskyvykkyyttä ja digitalisaation hyödyntämistä. Mallista pyritään saamaan pysyvä osa alan koulutusrakenteita. Työssä hyödynnetään ensimmäisellä hankekaudella toteutetusta koulutuskokonaisuudesta saatuja oppeja.

Digitaalisia työkaluja ja yhteistyötä koko kentälle

Jatkohankkeen aikana tuotetaan myös valtakunnallinen digitaalinen työkalupakki, joka kokoaa hankkeessa syntyneet toimintamallit, materiaalit ja työkalut oppilaitosten käyttöön. Lisäksi hankkeessa järjestetään seminaareja, koulutuksia ja vertaisoppimisverkostoja, joiden kautta työn tuloksia levitetään koko musiikkikoulutuksen kentälle.

Hankkeen tavoitteena on, että kehittämistyö näkyy konkreettisina muutoksina oppilaitosten arjessa sekä entistä vahvempana yhteistyönä eri koulutusasteiden ja toimijoiden välillä. Konservatorioliitto toteuttaa hankekokonaisuutta yhteistyössä Musiikkikoulutuksen visiota koordinoivan Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmän kanssa vuosina 2024–2029. 

Lisätietoja

Taija Lähdetie
toiminnanjohtaja
Suomen konservatorioliitto
puh. 050 329 6009
taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi

Ninni Pehkonen
hankekoordinaattori
Suomen konservatorioliitto / Musiikkikoulutuksen visio 2030
puh. 045 783 76756
ninni.pehkonen@konservatorioliitto.fi

musiikkikoulutuksenvisio.fi

konservatorioliitto.fi 

Musiikkikoulutuksen visio 2030

Musiikkikoulutuksen visio on alan yhdessä luoma vuoteen 2030 ulottuva musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuva. Visiotyö toteutettiin laajana, kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat kokoavana verkostoyhteistyönä vuosina 2019–2020. Visio jakautuu kolmeen pääteemaan ja 25 toimenpide-ehdotukseen, joiden kautta tavoitellaan yhteistä näkemystä koulutuksen kehittämistarpeista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Visiotyötä koordinoi Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä, jossa on edustettuna laajasti musiikkikoulutuksen eri koulutusasteet.

Hanketta toteuttamassa:

Tekijäfoorumin vaalitavoitteet 2027–2031

Julkaistu

TEKIJÄFOORUMIN VAALITAVOITTEET 2027–2031

  • Tekijän asemaa tulee vahvistaa tehokkaammalla tekijänoikeussääntelyllä

Tekijänoikeuslaki tulee saattaa vastaamaan DSM-direktiivin vähimmäissääntelyä. Direktiivin tavoitteena on parantaa tekijän heikkoa neuvotteluasemaa, eikä tämä tavoite toteudu suomalaisessa tekijänoikeuslain sääntelyssä. Heikkoa neuvotteluasemaa käytetään edelleen hyväksi. Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan: “Tekijänoikeuslainsäädäntöä ja -järjestelmää kehitetään ja ylläpidetään niin, että tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet turvataan, lainsäädäntö ja järjestelmä tukee oikeuksien tehokasta lisensointia ja ansaintalogiikoiden innovatiivista kehittämistä, sopimusosapuolten välillä vallitsee nykyistä parempi tasapaino, oikeuksien valvonta on tehokasta ja käytössä on kehittynyt tekijänoikeuden digitaalinen infrastruktuuri.”[1]

  1. Avoimuusvelvoite ja raportointi (art. 19): Tekijälle ja esittäjälle on taattu laissa oikeus vuosittaiseen raportointiin (Tekijänoikeuslaki 30 a §). Käytännössä tekijänoikeuslain 30 a § ei ole pakottava. Säännös koskee vain kaupallista hyödyntämistä, josta on tullut tuloja, eikä tällainen rajaus ei ole direktiivin mukainen. Lisäksi muotoilu jättää avoimuusvelvoitteen ulkopuolelle paljon teosten hyödyntämistapoja, joilla voi olla tekijälle taloudellista merkitystä. Lisäksi ohjaus kollektiiviseen sopimiseen puuttuu. Noudattamatta jättämisestä ei ole sanktiota.

Avoimuusvelvoite on edellytys sille, että tekijä voi käytännössä varmistaa tekijänoikeuksiensa noudattamisen ja toteutumisen. Direktiivin 72 ja 75 johdantokappaleen mukaan tekijät tarvitsevat tietoa arvioidakseen teoksen hyödyntämisestä syntyneen taloudellisen arvon. Direktiivin mukaan toimenpiteillä tulisi varmistaa korkeatasoinen avoimuus eri hyödyntämistapojen, kaikkien hyödyntämisestä syntyneiden tulojen ja tekijälle maksettavan korvauksen osalta.

Tarkoitus olisi varmistaa, että tekijälle annetaan totuudenmukainen selvitys hyödyntämisestä saatavista erityyppisistä tuloista niin kauan, kun hyödyntäminen jatkuu, myös maailmanlaajuisesti tapahtuvan käytön osalta.

Tekijät ja esittäjät eivät saa aina käyttäjiltä riittävästi tietoa teostensa ja esitystensä käyttämisestä, eikä laissa ole tukea sen määrittelemiselle, minkälainen korvaus käytöstä olisi maksettava.

Tekijät ja esittävät taiteilijat ovat yleensä heikommassa sopimusasemassa korvausta vastaan tapahtuvassa hyödyntämisessä, myös silloin kun he myöntävät lupia oman yrityksensä kautta. Nimenomaisella säännöksellä tuetaan tekijää korvausta koskevassa neuvottelussa ja varmistetaan, että sopimustilanteessa arvioidaan korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus.

  1. Vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely (art. 21.): Suomessa ei ole olemassa vaihtoehtoista riitojenratkaisumenettelyä tekijöille ja niitä edustaville organisaatioille direktiivin edellyttämin tavoin. Käytössä olevat kallis välimiesmenettely ja sovittelu edellyttävät molemminpuolista suostumusta ja vastapuolen kieltäytyessä jää tällä hetkellä ainoaksi vaihtoehdoksi yleinen tuomioistuin. Direktiivin edellyttämä saavutettava ja matalan kynnyksen oikeusprosessi puuttuu.

Laissa tarkoitettu mahdollisuus selvittää sopimusten oikeasuhtaisuus ja asianmukaisuus ei toteudu, ellei ole tehokasta keinoa viedä asioita oikeuteen.

Yksittäisen tekijän näkökulmasta asian saattamisen tuomioistuimeen on liian korkea kynnys. Korkeasta kuluriskistä ja oikeusprosessin pitkästä ja raskaasta luonteesta johtuen tekijöillä ei ole siihen varaa tai uskallusta.

Vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn tulisi olla sellainen, että asian voi sen jälkeen viedä myös yleiseen tuomioistuimeen.

Välimiesoikeudenkäynti ei täytä direktiivin vaatimuksia: sen jälkeen asiaa ei voi enää viedä yleiseen tuomioistuimeen ja lisäksi välimiesoikeudenkäynti edellyttää, että molemmat osapuolet sopivat käsittelevänsä asian välimiesoikeudenkäynnissä. Se on kallein mahdollinen oikeudenkäyntitapa, eikä täten saavutettava ja matalan kynnyksen oikeusprosessi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavat organisaatiot voivat käynnistää tällaisia menettelyjä yhden tai useamman tekijän tai esittävän taiteilijan nimenomaisesta pyynnöstä.

  1. Asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus (art. 18.): Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen osalta kansallisen tekijänoikeuslain 28 a § on liian väljästi muotoiltu. Tekijät ja esittävät taiteilijat ovat yleensä heikommassa asemassa korvausta vastaan tapahtuvassa hyödyntämisessä, myös silloin kun he myöntävät lupia oman yrityksensä kautta. Nimenomaisella säännöksellä tuetaan tekijää korvausta koskevassa neuvottelussa ja varmistetaan, että sopimustilanteessa arvioidaan korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus.

Lakiin tarvitaan selvä viittaus kollektiiviseen sopimiseen, eli maksettu korvaus olisi asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.

  • Asiavaltuus: Organisaatioiden mahdollisuus edustaa tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita. DSM-direktiivin 21 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimenomaan organisaatio voi edustaa tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä. Tällä hetkellä asiavaltuus puuttuu kokonaan. Päinvastoin oikeuskäytännössä on todettu, ettei lainsäädäntö tällä hetkellä lainkaan mahdollista asiavaltuutta esim. tekijänoikeusjärjestöille (KKO 2024:53).

Lainsäädäntöön on sisällytettävä organisaatioiden mahdollisuus edustaa sekä ajaa kannetta oikeusprosesseissa oikeudenhaltijoiden puolesta.

  • Tekijänoikeudet turvattava myös tekoälyn aikakaudella: Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan teknologinen kehitys ei saa syrjäyttää luovaa työtä ja sen seurauksena luovalle tekijälle syntyviä oikeuksia. Tekoäly tai muu teknologia voi olla apuväline sisältöjen luomisessa, mutta sen käyttö ei voi korvata ihmisen luovuutta, ideoita ja panosta lopputuloksessa.

Tekoälyyn liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset ja luovan työn tekijöiden suojaaminen tulee ratkaista Euroopan unionin tasolla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Suomen pitää ottaa aktiivisesti kantaa tekijöiden ja tekijänoikeusjärjestelmän puolesta tekoälykysymyksissä.

Tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön korvaamiseen liittyvät intressit sekä tekoälyn kehittämiseen liittyvät laajemmat yhteiskunnalliset intressit otetaan tasapainoisesti ja läpinäkyvästi huomioon tekoälyteknologioita kehitettäessä.

 

Tekijäfoorumi on tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavien järjestöjen yhteistyöelin, joka keskittyy tekijöiden ja esiintyvien taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiin. Tekijäfoorumilla on 31 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä noin 50 000 luovan alan tekijää ja taiteilijaa.

 

Tekijäfoorumin jäsenjärjestöt

 

  • Animaatioklinikka – Suomen animaationtekijät ry
  • Finlands svenska författareförening rf
  • Finlands Svenska Skådespelarförbund rf
  • Freelance Ohjelmatyöntekijät FOT ry
  • FOT Freelance ohjelmatyöntekijät ry
  • Grafia ry
  • Kuvittajat ry
  • Sarjakuvantekijät ry
  • Suomen arvostelijain liitto ry
  • Suomen Elokuvaajien Yhdistys ry
  • Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
  • Suomen Journalistiliitto ry
  • Suomen Journalistiliitto ry – Kääntäjien ammattiosasto KAOS ry
  • Suomen Journalistiliitto ry – Suomen freelancer-journalistit SFJ
  • Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL
  • Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL – freelance-ammattiosasto FAO
  • Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
  • Suomen Musiikintekijät
  • Suomen Muusikkojen Liitto ry
  • Suomen Nuorisokirjailijat ry
  • Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
  • Suomen Näyttelijäliitto ry
  • Suomen Radio- ja TV-selostajat ry
  • Suomen Säveltäjät ry
  • Suomen Taiteilijaseura
  • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
  • Suomen tietokirjailijat ry
  • Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto FINNFOTO ry
  • TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
  • TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry – Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET

 

[1] Kulttuuripoliittinen selonteko (VN 2024:55, s. 32.)