Lataa tavoitteet kokonaisuudessaan tästä.

Musiikkiala: kauas kantavaa kasvua

Musiikki on poikkeuksellinen toimiala, joka leikkaa läpi yhteiskunnan aina vauvasta vaariin, taiteen perusopetuksesta ammattimaiseen musiikkiteollisuuteen. Musiikkialan arvo on kasvanut tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia ja oli 1,4 miljardia euroa vuonna 2024. Musiikkiala kykenee synnyttämään Suomeen työtä ja taloudellista kasvua samaan aikaan, kun se vahvistaa kansallista identiteettiämme, kriisinkestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Vuonna 2025 hyväksytyn kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteena on, että luovien alojen osuus Suomen BKT:sta kaksinkertaistuu. Musiikkialalla on tässä keskeinen rooli. Tämä edellyttää kuitenkin, että kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa edistetään monialaisesti eri hallinnonaloilla ja ministeriöissä. Kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian toimeenpanolle on asetettava selkeät kärkitavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu, joiden toteutumista
seurataan ja mitataan systemaattisesti. Allaolevat tavoitteet kattavat koko musiikkikentän ja ne on koottu
yhdessä kotimaisen musiikkialan ammattilaisorganisaatioiden voimin.

1. Vakaa, ennakoitava ja kasvava kulttuurirahoitus

Vahvistetaan taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoitusta ja kasvutoimia kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti, kuten lisäämällä julkisen tuen ennakoitavuutta monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Laaditaan ohjelma kulttuuribudjetin nostamiseksi yhteen prosenttiin valtion budjetista.

Palautetaan musiikkialalle edellisen hallituksen leikkaamat määrärahat osana uutta luovien alojen kasvupakettia.

Kehitetään vakiintuneiden ja valtionosuuksia saavien toimijoiden roolia suomalaisen musiikkialan vetureina ja monimuotoisuuden edistäjinä. Vahvistetaan niiden yhteistyötä taiteilijoiden, freelancerien ja yritysten kanssa suunnaten panoksia erityisesti tämän päivän kotimaiseen musiikkiin.

Tuodaan yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi kaikkea kulttuuripolitiikkaa niin, että jatkossa esimerkiksi kaikissa keskeisissä rahoitushauissa kannustetaan ja palkitaan pitkäjänteisestä työstä tällä saralla. Seurataan tilanteen kehittymistä systemaattisesti.

Kehitetään luovan alan osallistumista alaa koskevaan päätöksentekoon. Perustetaan kulttuuripoliittisen selonteon mukainen, ministeriöiden hallintorajat ylittävä toimielin, joka osallistuu selonteon ja alaa koskevan politiikan toimeenpanoon. Laaja-alaisemman työn mahdollistamiseksi perustetaan tämän toimielimen alaisuuteen eri teemoihin keskittyviä työryhmiä, kuten sosiaaliturvan kehittämiseen keskittyvä työryhmä.

2. Musiikin alueellinen saavutettavuus ja kulttuurihyvinvointi – musiikki jokaisen oikeutena

Taataan kaikille mahdollisuus harrastaa musiikkia ja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti.

Turvataan jokaisen oikeus musiikkiin varmistamalla, että niin esitykset kuin mahdollisuus tehdä ja soittaa musiikkia tavoittavat kaikki asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Parannetaan musiikin saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti lasten ja nuorten sekä eri vähemmistöryhmien näkökulmasta.

Lisätään musiikkitarjontaa eri tavoin syrjäytymisriskissä oleville kansalaisille yhdessä kuntien, hyvinvointialueiden, oppi- ja hoitolaitosten sekä musiikkialan yhteisöjen kanssa.

Tiivistetään kuntien, hyvinvointialueiden, oppilaitosten ja eri musiikkialan toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta musiikki tavoittaa kaikki taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Vahvistetaan kulttuuripolitiikan osuutta ja huomiointia kuntien valtionosuusjärjestelmässä.

Huomioidaan musiikin hyvinvointivaikutukset sekä ennaltaehkäisyn että terapian osalta (mm. käypä hoito -suositukset ja KELA-korvattavuus), kun kulttuurihyvinvointitoimintaa kehitetään ja vakiinnutetaan.

Huomioidaan kulttuurihyvinvointiin liittyvät palvelut ja sisällöt rahoituksessa ja rakenteissa entistä paremmin jokaisenoikeutena ja hyvän elämän mahdollistajina.

3. Lapsia ja nuoria tavoittava musiikkikoulutus

Varmistetaan taiteen perusopetuksen saavutettavuuden ja kattavuuden parantamiseksi ehdotetun 10 miljoonan euron määrärahalisäyksen toteutuminen.

Kehitetään harrastamisen Suomen mallia niin, että se kaventaa nykyistä paremmin eroja eritaustaisten lasten ja nuorten osallistumisessa musiikkiharrastuksiin. Tarjotaan mallin kautta polku pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen harrastamiseen.

Lisätään musiikkikasvatuksen roolia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Vahvistetaan yhteistyötä, jotta ammattilaisten antama musiikkikasvatus saadaan maksuttomaksi osaksi varhaiskasvatusta koko maassa.

Vahvistetaan musiikkialan koulutusjatkumoa taiteen perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen sekä tiivistetään valtakunnallisen oppilaitosverkoston yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi ja koulutuspolkujen sujuvuuden varmistamiseksi.

Huomioidaan taidealojen erityispiirteet kaikkien koulutusasteiden rahoituksen rakenteissa.

4. Vahvat tekijänoikeudet myös tekoälyajassa

Puolustetaan vahvaa tekijänoikeussuojaa ja tekijöiden oikeuksien toteutumista sekä EU-tasolla että kotimaassa – myös tekoälyn kohdalla.

Valvotaan sääntelyn toteutumista tehokkaasti. Varmistetaan sääntelyn kehittämiselle ja valvonnalle riittävät resurssit.

Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva järjestelmä EU-lainsäädännön mukaiseksi ja muiden EU-maiden järjestelmiä vastaavaksi.

Turvataan tekijänoikeussuojan toteutuminen myös tekoälyn kohdalla. Teoksen käyttö edellyttää tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta aina, kun palvelu toimii EU-alueella riippumatta yrityksen kotimaasta tai tekoälymallin koulutuspaikasta.

Turvataan myös äänen ja persoonallisuusoikeuksien suoja tekoälyn laajenevan käytön myötä.

Varmistetaan tiedonsaanti ja riittävät tutkintakeinot tekijänoikeus rikollisuuden torjunnassa. Nostetaan tekijänoikeusrikkomusten rangaistusmaksimi muiden talousrikosten tasolle.

5. Musiikkimarkkinan kasvu ja vienti nousuun

Jatketaan luovan talouden kasvustrategian määrätietoista toimeenpanoa yhdessä alan yritysten kanssa. Tunnistetaan musiikin ja muiden sisältövetoisten alojen erityispiirteet, kuten tekijänoikeuksien kautta tapahtuva arvonmuodostus ja toisaalta elävän musiikin merkitys.

Helpotetaan luovan alan yritysten rahoituspolkuja uudistamalla yritystukien kriteereitä ja niiden tulkintaa yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Laaditaan uusia rahoitusratkaisuja, joissa huomioidaan aineettoman pääoman arvottaminen, yksinyrittäjyys ja verkostomaiset työskentelytavat.

Kehitetään luovien sisältöjen liiketoiminnasta suomalainen kärkihanke, joka vauhdittaa niin julkisia kuin yksityisiä investointeja luovien sisältöjen kehittelyyn, tuotantoon, vientiin ja markkinointiin.

Laajennetaan kansallinen tki-ajattelu kattamaan myös taiteelliset innovaatiot, jossa taiteellinen kehitystyö, innovaatio ja kasvupolitiikka sekä luovien alojen kansainvälistyminen muodostavat yhteisen jatkumon.

Kasvatetaan luovien alojen roolia osana maakuvaa lanseeraamalla kulttuuriviennin edistämisohjelma ja ottamalla luovat alat Team Finland -vientityön kärkitavoitteeksi.

Suunnataan musiikin, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymiseen ja vientiin tukea samalla tavoin kuin muillekin kansainvälisille vientialoille. Tunnistetaan musiikkitapahtumat kansainvälistymisen alustana, varmistetaan opetus ja kulttuuriministeriön tuki kansainvälistymiseen sekä palautetaan vientituet työ- ja elinkeinoministeriöön.

Palautetaan musiikkitapahtumien pääsylippujen sekä nuottien arvon lisävero aiemmalle 10 prosentin tasolle.

Säädetään laki ammattimaisesta tapahtumajärjestämisestä, jossa koko tapahtuma-ala tunnistetaan omana toimialanaan. Kohtuullistetaan musiikkitapahtumiin kohdistuvaa sääntelyä valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi ja ennakoitavaksi.

Velvoitetaan sisällönjakopalveluita mittaamaan ja lisäämään monimuotoisuutta sekä monipuolistamaan sisältövalikoimaansa myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin.

6. Musiikkialan ammattilaisille oikeudenmukainen sosiaaliturva ja työehdot

Taataan myös pienyrittäjille ja itsensätyöllistäjille oikeudenmukainen mahdollisuus työttömyys- ja eläketurvaan poistamalla turvan piiriin pääsemisen esteitä, kuten omassa työssä työllistymisen soveltamista. Tarkennetaan esimerkiksi vaihtelevan ansainnan, apurahat ja pienyrittäjyyden heikosti huomioivia tukikriteereitä.

Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmää niin, että vähintään pieni- ja keskituloisten yrittäjien YEL-maksut perustuisivat todellisiin tuloihin laskennallisen työtulon sijaan.

Tehdään kaikesta työstä kannattavaa varmistamalla, ettei oma aktiivisuus aiheuta sosiaaliturvan menettämistä. Sivutoimista yrittäjyyttä vaikeuttavat kannustinloukut on poistettava ja suojaosat palautettava.

Varmistetaan, että sosiaaliturvaa koskevat päätökset perustuvat tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä ja tuloista – myös tilanteessa, jossa tulot kertyvät useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti. Henkilön omaan ilmoitukseen tulee lähtökohtaisesti luottaa. Tämä pätee niin YEL-maksujen määrittämiseen kuin työssäoloehdon kertymisen tulkintaan.

Huomioidaan apurahat ja tekijänoikeustulot sosiaaliturvaa kehitettäessä. Varmistetaan näiden tulomuotojen oikeudenmukainen kohtelu suhteessa muihin tulomuotoihin.

Musiikkialan yhteistyössä mukana

Gramex
GT Musiikkiluvat
IndieCo
LiveFIN
Manager’s Forum Finland
Music Finland
Musiikin edistämissäätiö
Musiikkituottajat IFPI
Muusikkojen liitto
Sulasol
Suomen Jazzliitto
Suomen konservatorioliitto
Suomen musiikinopettajien liitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikkineuvosto
Suomen musiikkioppilaitosten liitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Säveltäjät
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Teosto

Lataa tavoitteet kokonaisuudessaan tästä.