Laulunkirjoitusta vai laulutehtailua?

Laulunkirjoitusta vai laulutehtailua?

Kuitenkin ajattelen erona olevan, että biisintekoalalla kysyntä syntyy ennen tarjontaa. Kun ryhdytään töihin, tiedetään jo jotain siitä, millainen biisi halutaan tehdä. Usein on olemassa jokin briiffi tai biisihaku, jossa kustantajalta tai levy-yhtiöltä tulee raamit, joku idea mihin suuntaan artisti aikoo seuraavalla julkaisullaan mennä. Tämä on kuitenkin vasta suunnitelma. Tekoprosessi on sitä, että sidotaan artisti, aihe ja tuotantokulma yhteen jotenkin hauskalla ja musikaalisella tavalla.

Lisäksi on luettava popmusakenttää jatkuvasti. Pitää olla kartalla siitä mitä jengi tekee, ja mitä kannattaisi tehdä seuraavaksi. Parasta on, jos pystyy näkemään artistit ja ilmiöt pikkuisen eri kulmassa kuin muut. Oivaltaa jotain sellaista artistin tarinasta joka on kaikkien silmien edessä, mutta johon kukaan ei ole vielä kiinnittänyt huomiota. Niin kuin hyvä standup-läppä; se saa kuulijan ajattelemaan ”noinhan se just on” tai ”miksen itse tuota tajunnut”.

Millaisella ryhmällä?

Co-writeissa on tärkeää, että kaikki tekee ns. samaa biisiä. Siihen voi auttaa referenssibiisien loputon diggailu ja pitkät keskustelut, mutta usein hyvä tapa on se, että ei aloita ihan puhtaalta pöydältä. Viime aikoina olen ajatellut, että olisi hyvä olla valmiina jotain, josta lähdetään liikkeelle. Melodianpätkä tai vaikka biisin title tai avainalause. Sitä vasten on hyvä lähteä ideoimaan hommaa eteenpäin. Silloin myös kaikkien tiimiläisten ajatukset ovat samassa tunnelaatikossa. Ajatuksena olisi pikemminkin saattaa jokin idea valmiiksi biisiksi kuin lähteä ihmettelemään nollasta.

Biisintekijän on hyvä kokeilla mahdollisimman laajasti yhteistyötä eri tyyppien ja tiimien kanssa, mutta myös rohkeasti myöntää mikä toimii itselle ja mikä ei. Mulle antoisimmat sessiot ja kovimmat tärpit tulee tuttujen tiimien kanssa työskennellessä. Usein mulla saattaa olla itsellä idea millaisen biisin tarvitsen jollekin artistille ja sitten järkkään sessioon sellaiset tyypit joiden kanssa tiedän, että saadaan homma hoidettua. Toisaalta uuden tiimin kanssa jännittävä tilanne saattaa saada tekijät ylittämään itsensä. Koitan olla juuttumatta yhteen tekotapaan, koska joka nurkan takana on uutta kivaa koettavaa.

Entä sitten käytännössä?

Musiikki on siitä jännä juttu, että se ei ylläolevasta huolimatta ole koskaan ennustettavissa. Joskus käykin niin, että mittatilauksena yhdelle artistille tehty biisi on täydellinen jollekin ihan toiselle. Muusikkona ja analyyttisena luonteena tämä on mulle vaikeinta biisintekohommissa. Myöntää, että se oikea reitti ei aina vie perille. Välillä se vaatii jopa tietoista itsensä huijaamista. Myös toisto ja kova treeni auttaa pääsemään omista maneereista irti. Co-writeissa on tietysti sitten se huippupuoli, että tekemisen aikana on koko ajan ikään kuin koeyleisö, joka auttaa ideoiden perkaamisessa.

Jonas Olsson

Jonas on helsinkiläinen musiikkituottaja / biisintekijä. Jonaksen biisejä ja tuotantojälkeä on kuultu Robinin, Roope Salminen & Koirat – yhtyeen, Jesse Kaikurannan, Pauli Hanhiniemen, Nikke Ankaran ja monien muiden levyillä. Yksi Jonaksen sadoista mietelauseista on ”Ei ne laitteet vaan ne taitteet”.

Jonas on yksi Biisijalostamon mentoreista syksyllä 2017. Hae mukaan 1.9. mennessä!

Suomi-rock: kopioinnista omintakeiseksi musiikkimuodoksi Kirjasto 10:ssä to 8.6. klo 18.00

Mitä se suomi-rock on? Mistä se oikein tuli ja miten siitä tuli mitä se nyt on?

 
Sata vuotta populaarimusiikkia Suomessa -keskustelusarjan viimeisessä tapaamisessa ollaan perusasioiden äärellä. Muusikko, toimittaja Heimo ”Holle” Holopainen ja tutkija Hannu Tolvanen keskustelevat suomirockin tarinasta.

 
Tilaisuuden järjestää Musiikkiarkisto yhteistyössä Populaarimusiikin museo POMUSin kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

 
Vapaa pääsy!
 
Aika: 8.6. klo 18.00
Paikka: Kirjasto 10
Elielinaukio 2 G, Helsinki
 
Musiikkiarkisto 
Music Archive Finland
Sörnäisten rantatie 25, 3.krs
00500 Helsinki

 

Teoston ohjelmistotoimikunta: Joutsenlaulusta syntyi uusi sovitus

Teoston ohjelmistotoimikunta toteaa lausunnossaan: ”Teoksen sointumaailmaa, säestyskuviota, kappaleen tunnelmaa ja sointia muuntamalla on luotu identiteetiltään itsenäinen, tunnistettava kokonaisuus (uusi, luova sovituspanos). Kertosäkeen sointukudoksessa on uudessa versiossa melodisesti korostuneempi äänenkuljetus. Tekstiä on lyhennetty alkuperäisestä.”

Jussi Hakulinen antaa Selvisille luvan julkaista lausunnon, ja kertoo olevansa sen sisältöön tyytyväinen. Vain elämää -ohjelman Joutsenlaulu-versiosta puuttuvat kaikki riffit ja noin puolet tekstin tarinasta.

”Tämä on mielestäni selvä tapaus. Olisin maassa, jos ohjelmistotoimikunnan näkemys olisi ollut toisenlainen.”

Hakulinen sai tammikuussa tietää iltapäivälehdestä, että Vain elämää -ohjelmassa on mukana ”Yön iso klassikkobiisi”.

”Ei ollut vaikea arvata, että on kyse Joutsenlaulusta”, hän sanoo.

Keskustelu pelisäännöistä tuotantoyhtiö Banijayn sekä Warner Musicin ja Universal Musicin kanssa alkoi vasta sen jälkeen, kun Vain elämää -kausi oli kuvattu. Hakulinen sai Elvisin kautta neuvotteluavukseen lakimies Henri Niemisen. Myös Hakulisen säveltämästä ja sanoittamasta Rakkaus on lumivalkoinen -kappaleesta käytiin neuvotteluja. Sen versioimisesta päästiin sopimukseen.

”Rakkaus on lumivalkoinen ei ole minulle niin kovin tärkeä kappale. Joutsenlaulu ja sen tarina on.”

Hakulinen sanoo, että hän olisi antanut Joutsenlauluun sovitusluvan, jos teksti olisi laulettu kokonaan.

”Suurin pelkoni oli, että Joutsenlaulun lyhennetystä versiosta tulisi hitti.”

Hakulisella ei olisi mitään sitä vastaan, että Joutsenlaulu julkaistaisiin Vain elämää -albumilla Samu Haberin laulamana niin, että teksti on kokonainen. Lyhennetyn version julkaisun hän on kieltänyt. Tätä kirjoitettaessa Vain elämää 6 -albumia ei ole vielä julkaistu. Ohjelmassa esitetyistä versioista on Vain elämää 2017 -soittolista Spotifyssa. Joutsenlaulua siellä ei ole.

Joutsenlaulun uusi versio on esitetty Vain elämää -ohjelmassa ilman sovituslupaa. Esitystä on levitetty YouTubessa. Versio on soinut myös Nelonen Median radioissa, ilmeisesti Vain elämää -ohjelman mainoksessa. Myös siihen olisi pitänyt olla oikeudenhaltijan lupa. Suomessa ei ole oikeuden ennakkopäätöstä siitä, millaisia seuraamuksia teoksen uuden version esittämisestä tai julkaisemisesta ilman sovituslupaa voi tulla.

”Tästä muodostunee alalle ennakkotapaus”, sanoo Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen. Maan yleinen tapa ei hänen mukaansa kuitenkaan ole se, että sovituslupia ei pyydettäisi.

”Päin vastoin tv-tuotantoyhtiöt pääsääntöisesti tietävät, että luvat tulee kysyä silloinkin, jos kappaletta lyhennetään. Tämä case toivottavasti vielä vahvistaa ymmärrystä siitä, että teoksen oikeudenhaltijalta on aina pyydettävä lupa teoksen muunteluun”, Toivonen korostaa. Cover-versiointiin, jossa sovitusta ei muuteta, ei tarvita lupaa.

Seuraavaksi Joutsenlaulun Vain elämää -version sovituskynnyksen ylittymisestä pyydetään lausunto OKM:n asettamalta tekijänoikeusneuvostolta.

Teoston ohjelmistotoimikunta: Joutsenlaulusta syntyi uusi sovitus

Teoston ohjelmistotoimikunta toteaa lausunnossaan: ”Teoksen sointumaailmaa, säestyskuviota, kappaleen tunnelmaa ja sointia muuntamalla on luotu identiteetiltään itsenäinen, tunnistettava kokonaisuus (uusi, luova sovituspanos). Kertosäkeen sointukudoksessa on uudessa versiossa melodisesti korostuneempi äänenkuljetus. Tekstiä on lyhennetty alkuperäisestä.”

Jussi Hakulinen antaa Selvisille luvan julkaista lausunnon, ja kertoo olevansa sen sisältöön tyytyväinen. Vain elämää -ohjelman Joutsenlaulu-versiosta puuttuvat kaikki riffit ja noin puolet tekstin tarinasta.

”Tämä on mielestäni selvä tapaus. Olisin maassa, jos ohjelmistotoimikunnan näkemys olisi ollut toisenlainen.”

Hakulinen sai tammikuussa tietää iltapäivälehdestä, että Vain elämää -ohjelmassa on mukana ”Yön iso klassikkobiisi”.

”Ei ollut vaikea arvata, että on kyse Joutsenlaulusta”, hän sanoo.

Keskustelu pelisäännöistä tuotantoyhtiö Banijayn sekä Warner Musicin ja Universal Musicin kanssa alkoi vasta sen jälkeen, kun Vain elämää -kausi oli kuvattu. Hakulinen sai Elvisin kautta neuvotteluavukseen lakimies Henri Niemisen. Myös Hakulisen säveltämästä ja sanoittamasta Rakkaus on lumivalkoinen -kappaleesta käytiin neuvotteluja. Sen versioimisesta päästiin sopimukseen.

”Rakkaus on lumivalkoinen ei ole minulle niin kovin tärkeä kappale. Joutsenlaulu ja sen tarina on.”

Hakulinen sanoo, että hän olisi antanut Joutsenlauluun sovitusluvan, jos teksti olisi laulettu kokonaan.

”Suurin pelkoni oli, että Joutsenlaulun lyhennetystä versiosta tulisi hitti.”

Hakulisella ei olisi mitään sitä vastaan, että Joutsenlaulu julkaistaisiin Vain elämää -albumilla Samu Haberin laulamana niin, että teksti on kokonainen. Lyhennetyn version julkaisun hän on kieltänyt. Tätä kirjoitettaessa Vain elämää 6 -albumia ei ole vielä julkaistu. Ohjelmassa esitetyistä versioista on Vain elämää 2017 -soittolista Spotifyssa. Joutsenlaulua siellä ei ole.

Joutsenlaulun uusi versio on esitetty Vain elämää -ohjelmassa ilman sovituslupaa. Esitystä on levitetty YouTubessa. Versio on soinut myös Nelonen Median radioissa, ilmeisesti Vain elämää -ohjelman mainoksessa. Myös siihen olisi pitänyt olla oikeudenhaltijan lupa. Suomessa ei ole oikeuden ennakkopäätöstä siitä, millaisia seuraamuksia teoksen uuden version esittämisestä tai julkaisemisesta ilman sovituslupaa voi tulla.

”Tästä muodostunee alalle ennakkotapaus”, sanoo Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen. Maan yleinen tapa ei hänen mukaansa kuitenkaan ole se, että sovituslupia ei pyydettäisi.

”Päin vastoin tv-tuotantoyhtiöt pääsääntöisesti tietävät, että luvat tulee kysyä silloinkin, jos kappaletta lyhennetään. Tämä case toivottavasti vielä vahvistaa ymmärrystä siitä, että teoksen oikeudenhaltijalta on aina pyydettävä lupa teoksen muunteluun”, Toivonen korostaa. Cover-versiointiin, jossa sovitusta ei muuteta, ei tarvita lupaa.

Seuraavaksi Joutsenlaulun Vain elämää -version sovituskynnyksen ylittymisestä pyydetään lausunto OKM:n asettamalta tekijänoikeusneuvostolta.

Tekijä päättää saako teosta muunnella!

Tekijälle kuuluu tekijänoikeuslain toisen pykälän nojalla laaja yksinoikeus määrätä teoksensa taloudellisesta hyödyntämisestä. Musiikin alalla tämä merkitsee muun muassa sitä, että tekijällä on valta päättää siitä, salliiko hän sävellysteoksen muuntelemisen, eli sovittamisen ja / tai kääntämisen. Tekijällä on siis päätäntävalta siihen, minkälaisia muunnelmia hänen teoksestaan tehdään. Mikäli teosta muunnellaan luvatta, tekijän taloudellista oikeutta loukataan.

Tekijänoikeusneuvosto on todennut lausunnoissaan, että muunnelman tekeminen ja sen saattaminen yleisön saataville edellyttää alkuperäisen tekijän lupaa. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että teoksen muuntelu voi tapahtua tekemällä teokseen lisäyksiä, poistamalla siitä osia tai tekemällä siihen tyylillisiä muutoksia.

Myös moraaliset oikeudet suojaavat alkuperäistä teosta: ”Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.” Näin todetaan tekijänoikeuslain kolmannen pykälän toisessa momentissa, jossa puhutaan teoksen muuntelusta.

Tekijänoikeuslain laatinut komitea on kirjannut mietintöönsä, että moraalisten oikeuksien loukkausta arvioitaessa tulee jossain määrin huomioida teoksen tekijän käsitys asiasta. Muunteluksi komitea katsoo teoksen ”törkeän laatuisen muuttamisen, vandalisoinnin, typistämisen ja muun sellaisen”. Ratkaisevaa on tekijän oma näkemys siitä, onko teoksen muuntelu hyväksyttävää. Huomionarvoista on myös se, että tekijänoikeuslain laatinut komitea katsoo lyhentämisen olevan teoksen muuntelua.

Tekijän lupa on oltava aina, kun teosta muunnellaan. Sävellyksen muunteluluvan (sovituslupa) myöntää säveltäjä, ja sanoituksen muunteluluvan (käännöslupa) sanoittaja. Jos kyseessä on yhteisteos (co-write), jossa säveltäminen ja sanoittaminen on kaikkien teoksen tekijöiden yhteistä erikseen osoittamatonta työtä, lupa pitää olla kaikilta tekijöiltä.

Alkuperäiset tekijät voivat päättää, että osan teoksen tuottamista tekijänoikeuskorvauksista saa muuntelija (sovittaja / kääntäjä). Silloin syntyy uusi teosversio, josta pitää tehdä teosilmoitus. Sen tekeminen on alkuperäisen tekijän tai tekijöiden vastuulla. Kannattaa muistaa, että myös sanoittaja voi antaa jako-osuuksia sovittajalle ja säveltäjä kääntäjälle.

Jos teos on kustannettu, kustannussopimuksella on saatettu siirtää kustantajalle oikeus myöntää muuntelulupa – joko yksin tai yhdessä tekijän kanssa. Tällöin kustantajalla on velvollisuus tehdä mahdollisen uuden version teosilmoitus.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry

Lähteet:

  • Tekijänoikeus – Kommentaari ja käsikirja (Harenko, Niiranen ja Tarkela, 2006) sivut 30, 34, 57, 668, 697.
  • Immateriaalioikeus (Pirkko-Liisa Haarman, 2006) sivu 64.
  • Tekijänoikeusneuvoston lausunnot 2003:15 ja 2003:11.
  • Ehdotus laiksi tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin (Komiteamietintö 1953:5, sivu 49).
  • Jakosääntö (Teosto.fi)

 

Teosto kehittää blockchain-alustaa musiikin tekijänoikeusjärjestöille

Teosto kehittää blockchain-alustaa musiikin tekijänoikeusjärjestöille 

Suomalaisten musiikintekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö Teosto kehittää blockchain-ratkaisua, joka mahdollistaa tekijänoikeuskorvausten nopeamman maksamisen ja läpinäkyvän seurannan.

Teosto Futures Labin kehittämä Pigeon-alusta tulee tarjoamaan musiikin tekijänoikeusjärjestöille maailmanlaajuisesti teknisen alustan ja työvälineet, jotka mahdollistavat esitys- ja maksutietojen nopeamman käsittelyn järjestöjen välillä.

Kehitteillä olevan alustan suunnittelun lähtökohtana on tekijänoikeusjärjestöjen kustannusten pienentäminen ja erityisesti eri maiden välillä tilitettävien esityskorvausten maksuaikojen lyhentäminen.

“Vaikka monet musiikkitoimialan haasteista voidaan ratkaista ilman lohkoketjuteknologiaa, Teosto Futures Lab halusi etsiä pilotoitavaksi alueen, jossa uudenlaisista ratkaisuista voisi olla eniten käytännön hyötyä. Pyrimme katsomaan blockchainin ympärillä käytyä pintakeskustelua syvemmälle ja kehittämään ratkaisun, joka olisi helppo integroida tekijänoikeusjärjestöjen nykyprosesseihin, joka korjaisi nykyprosessien havaittuja ongelmakohtia ja joka mahdollistaisi lisätuloja musiikintekijöille ja musiikkikustantajille”, toteaa Teoston kehitysjohtaja Roope Pajasmaa.

Teosto Futures Lab on Teoston joulukuussa 2016 lanseeraama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ohjelma, jonka tavoitteena on etsiä ja validoida uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Prototyyppi keskittyy tekijänoikeusjärjestöjen väliseen tietovaihtoon

Teosto on toteuttanut Pigeon-konseptista toimivan prototyypin Multichain-alustalle yhdessä suomalaisen blockchain-yrityksen Chainfrogin (www.chainfrog.com) kanssa. Prototyyppi keskittyy elävän musiikin tapahtumien raportointiin ja tapahtumiin liittyvien maksutietojen välittämiseen eri tekijänoikeusjärjestöjen välillä.

“Valtaosa musiikkialan blockchain-hankkeista keskittyy tällä hetkellä musiikin metadataan tai älykkäiden sopimusten kaltaisiin aiheisiin. Meidän näkökulmastamme myös perinteisemmät alueet, kuten esitysraporttien ja maksutietojen hallinnointi, ansaitsevat tulla huomioiduksi, ja myös näillä alueilla blockchain-ratkaisuilla voidaan saada syntymään todellisia hyötyjä”, kertoo alustaa kehittänyt tuotepäällikkö Teemu Hänninen.

Teosto on parhaillaan käynnistämässä keskustelut potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa konseptin jatkokehityksestä.

 “Teostolle on tärkeää kyetä takaamaan tulevaisuudessakin musiikintekijöille ja kustantajille korvaukset heidän teostensa käytöstä. Pigeon, joka on ensimmäinen laatuaan tekijänoikeustoimialalla, on hyvä esimerkki Teoston kyvystä viedä musiikkialan kehitystä eteenpäin myös tällä alueella”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.

 

Fast Track -musiikkivientiohjelmalla tuetaan kansainvälisten läpimurtojen syntymistä

Music Finland aloittaa uuden, kärkitoimijoiden viennin tukemiseen tarkoitetun ohjelman. Fast Track -musiikkivientiohjelmalla tuetaan merkittävien kansainvälisten läpimurtojen syntymistä. Ohjelmaan valittavilla hankkeilla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset menestyä kansainvälisesti ja ne ovat kokoluokaltaan sellaisia, että ne edellyttävät merkittävää taloudellista ja ajallista investointia.

Fast Track -ohjelmassa tuettava hanke voi olla esim. artistin tai tekijän kansainvälistyminen tai jokin merkittävä strateginen vientipanostus, kuten avaus uusille markkinoille. Ohjelmaan valittavien yritysten tulee olla sitoutuneita vientitoimintaan ja niillä tulee olla taloudellisesti hyvät edellytykset toteuttaa hanke. Hankkeen kesto voi olla 1-3 vuotta.

Fast Track -ohjelman tuen osuus voi olla enintään 65 prosenttia tuetun hankkeen kokonaiskuluista. Tuki on vähintään 10 000 euroa ja enintään 50 000 euroa vuodessa tuettua hanketta kohden. Samaa hanketta voi toteuttaa yhteistyössä myös useampi yritys, mutta yhden yrityksen on toimittava hankkeen päätoteuttajana.
 
Ohjelman hakuaika päättyy 21.6.2017Lue lisää.
 

Luovien alojen CreMA-rahoitus haettavissa

AVEK jakaa tukea monialaisiin tuotekehityshankkeisiin

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin jakamien CreMA-avustusten haku on käynnissä 22.5.–30.9.2017. CreMAssa etsitään uudentyyppisiä kumppanuuksia luovan alan yritysten ja muun elinkeinoelämän välille.

CreMA lisää luovilla aloilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ja monialaisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Nyt alkavassa haussa tavoitteena on käynnistää 20–30 pilottihanketta ja näin edistää uusien toimintamallien syntymistä.Yleisempänä tuen tavoitteena on yhtäältä siirtää luovilla aloilla olevaa osaamista muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja toisaalta välittää muilla aloilla olevaa monipuolista osaamista luoville aloille. 

CreMA-tukea voivat hakea luovan alan yritykset pilottihankkeeseen, jossa yhteistyökumppanina on vähintään yksi teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys.  Hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä.

AVEK jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää CreMA-määrärahaa vuonna 2017 enintään 250 000 euroa. CreMA-haku toteutetaan yhteistyössä ELY- eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Tukipäätökset tekee asiantuntijaraati, jossa on mukana AVEKin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ELY-keskusten edustajat. Lisäksi CreMA-tukea saaneet hankkeet voivat hakea jatkorahoitusta oman alueensa ELY-keskuksen tukimuodoista.

Ennen hakemuksen jättämistä hakijoita kehotetaan olemaan yhteydessä oman alueensa ELY-keskuksen yhteyshenkilöön sekä Varsinais-Suomen osalta myös Luovien alojen yrityshautomo Creveen.

Edellisten vuosien CreMA-hauissa tuetuista hankkeista moni on päätynyt olemassa olevaksi tuotteeksi tai palveluksi. Edellisten vuosien tukipäätöksiin voi tutustua AVEKin nettisivuilla

CreMA on osa opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille myöntämää CreaDemo-määrärahaa.

Lisätietoja

www.kopiosto.fi/avek/crema

AVEKin toimisto, puh. 09 4315 2350 
AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen, milla.moilanen@avek.kopiosto.fi, puhelinaika ma klo 13‒15, puh. 040 900 9199

CreMA-tukea haetaan AVEK-hakujärjestämässä, jonne kirjaudutaan AVEKin sivujen kautta: www.kopiosto.fi/avek

Elvisin varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng OKM:n tekijänoikeuskirjetyöryhmään

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut nk. tekijänoikeuskirjetyöryhmän selvittämään, miten tekijänoikeuksien valvontaan olisi mahdollista kehittää alan hyviä käytäntöjä turvaamaan tekijänoikeuskirjeiden vastaanottajien asema. Työryhmä selvittää myös alaa koskevaa lainsäädäntöä.

Työryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää, millä tavalla tekijänoikeuksien verkkovalvontaan voitaisiin kehittää hyviä käytäntöjä turvaamaan kirjeiden vastaanottajien asema; edesauttaa tekijänoikeuksien verkkovalvonnan hyvien käytäntöjen muodostamista; suosittaa alan toimijoille hyviä käytäntöjä, joilla erityisesti pyritään varmistamaan kirjeiden vastaanottajien oikeusturva; seurata tekijänoikeuksien verkkovalvonnan kehitystä ja arvioida lainsäädännön muutostarpeita sekä seurata tekijänoikeusvalvontaan liittyvien asioiden kehitystä Euroopan unionissa ja kansainvälisesti.

Työryhmän puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Muita jäseniä ovat oikeudenhaltijoita edustava toimitusjohtaja Tero Koistinen (Suomen Filmikamari ry), viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund (Sanoma Oyj) ja musiikintekijä Markus Nordenstreng.

Tekijänoikeusvalvontaa suorittavia toimijoita työryhmässä edustavat toiminnanjohtaja Jaana Pihkala (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, TTVK), toimitusjohtaja, OTM, Tommi Haaja (Adultia Oy), asianajaja Joni Hatanmaa (Hedman Partners) ja toimitusjohtaja, OTM, Pentti Viljakainen (Tekijänoikeusturva TOT). Teleoperaattoreita työryhmässä edustavat lakimies Jussi Mäkinen (Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry) ja lakimies Tiina Tirkkonen (DNA Oy). Kirjeiden vastaanottajia työryhmässä edustaa asiantuntija Ahto Apajalahti (Effi ry).

Työryhmän pysyviä asiantuntijoita ovat lakimies Erika Leinonen (Viestintävirasto) ja lakimies Hertta Hartikainen (Kilpailu- ja kuluttajavirasto).

Työryhmän toimikausi on 1.6. -31.12.2017.