Musiikintekijä musiikintekijät

”Tällä on aina menty” ei riitä sopimuksen perusteluksi

Sopimus määrittää sinun tulevaisuuttasi, siksi sen tarkistuttaminen on tärkeää. Se on neuvottelun tulos ja siihen kirjataan asiat, joihin sinä sitoudut. Sopimukseen kirjataan myös asiat, jotka toisen osapuolen on suoritettava. Kirjalliseen muotoiluun on pätevämpää vedota kuin suullisesti sovittuun.

Neuvottelujen tavoite on aina varmistaa sitoutuminen, ei pelkästään sopiminen, sanoo G. Richard Shell kirjassaan Neuvottele onnistuneesti. Sitoutumisen arkipäivä alkaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ja siksi on tärkeää, että sopimukseen on kirjattu huolellisesti molempien osapuolien näkemykset yhteistyöstä.

Sopimukset, joita olemme tarkistaneet, ovat olleet house writing -sopimuksia, julkaisu- ja lisensiointisopimuksia, synkronointi- tai hinnoittelusopimuksia sekä muita yhteistyösopimuksia. Niitä on ollut sekä kotimaisia että ulkomaisia.

Sopimukset ovat pääosin olleet vakiomallisia, ja ehkä vähän yllättäen niiden henki on usein tilkkutäkkimäinen. Sisältöä on vuosien varrella muokattu; jotain on lisätty ja jotain poistettu. Joistakin kohdista aavistaa selvästi, mikä epäselvyys tai ongelma on johtanut kyseisen pykälän lisäämiseen ja sen myötä siihen, että sopimuksesta on tullut epäselvä ja epälooginen.

Välillä musiikintekijä saa yhteistyökumppanilta sopimuksen saatesanoilla ”tällä on aina menty”. Välillä samaan sopimukseen saadaan synnytettyä muutoksia. Prosentit ja kestot vaihtelevat, kulujen kattamisehdot vaihtelevat.

Mieltä lämmittää myös tilanne, jossa neuvotteluosapuoli kiittääkin sopimuksen muotoilusta ja toteaa, että ”tämä kohta onkin jäänne vuosien takaa, hyvä että toitte esiin tämän epäkohdan – muutamme sen jatkossa ehdotuksenne mukaiseksi”.

Olennaista on, että sopimus kuvaa juuri teidän yhteistyötänne. Lisäksi on olennaista, että sinä ymmärrät sopimuksen sisällön ja sen vaikutukset elämääsi. Sopimusta tarjoavan osapuolen on pystyttävä vastaamaan kysymyksiisi.

Haluan muistuttaa muutamasta house writing -sopimukseen liittyvästä asiasta. Kyseessä on yhteistyösopimus; ei siis työsuhteinen sopimus, eikä myöskään kustannussopimus.

House writing -sopimus sisältää kylläkin määrittelyn sille, mitä teoksia kustannetaan ja mitkä ovat kustantamisen ehdot. On olennaista ymmärtää, että sopimuksessa määritellään kaksi eri kestoa: a) house writing -sopimuksen (yhteistyön) kesto, b) kustannussopimusten kesto.

On myös tärkeää muistaa, että kustannussopimuksen kestoa määrittelevä sanamuoto ”on voimassa koko teoksen suoja-ajan” tarkoittaa sinun jäljellä olevaa elinikääsi plus 70:ää vuotta. Kolmekymppisen musiikintekijän kohdalla tämä tarkoittaa siis keskimäärin 120:tä vuotta. Ajan voi sopia lyhyemmäksikin.

Huolehdi, että neuvotteluistasi yhteistyökumppanin kanssa jää muistijälkeä mustalla valkoiselle. Käykää keskustelua mahdollisimman paljon sähköpostitse. Lue sopimus läpi, tee siitä omat havaintosi, lähetä ne ja sopimus minulle, ja varaa riittävästi aikaa tulkinnalle sekä mahdollisille muutoskierroksille ennen allekirjoittamista.

Aku Toivonen
Suomen Musiikintekijät ry:n toiminnajohtaja

 

Musiikintekijöiden neuvontapalvelut jäsenille

Sivistysvaltiossa tehdään kulttuuripolitiikkaa

Millaisia kulttuuriavauksia puolueet viime vaaleissa meille esittelivätkään? Virkistin poliittista muistiani lukemalla kommenttejani viime vaaleista. Karua, että kulttuuripoliittisia ohjelmia taisi olla peräti yhdellä puolueella.

Nyt, tätä kirjoitusta laatiessani, olen juuri selannut läpi vihreiden uunituoreen Kulttuuripoliittisen ohjelman. Ilokseni huomaan, että meitä on kuultu! Toivottavasti muut puolueet innostuvat vastaamaan haasteeseen. Tässäpä muutama vinkki.

Kulttuuribudjetin on tuettava luovaa Suomea

Luovan talouden merkityksestä on toki tälläkin vaalikaudella kauniisti puhuttu, mutta budjetissa se ei näy. Miksi kulttuurin ja taiteen tukemista ei vieläkään ymmärretä sijoituksena mm. terveyteen, hyvinvointiin, kansantalouteen?

Ei todellakaan näytä hyvältä, että hallitus kevään kehysriihessään päätti siirrellä ennestään pieniä rahoja taskusta toiseen. Esittävän taiteen vapaat ryhmät ansaitsevat tukensa, mutta samaan aikaan pienennetään yksityisen kopioinnin hyvitystä, mikä on suoraan pois mm. musiikintekemisen monimuotoisesta tukemisesta Musiikin edistämissäätiössä.

Näin hallitus rikkoo myös EU-direktiivin vaatimusta kohtuullisesta hyvityksestä.

Kotimainen kulttuuri ja taide on pidettävä elinvoimaisena, eikä se onnistu ilman sivistysvaltiolle soveliasta kulttuuribudjettia.

Sosiaaliturva yhdenvertaiseksi

Me musiikintekijät olemme jo ammoisista ajoista pilotoineet työelämän murrosta: epävarmaa ja epätyypillistä itsensä työllistämistä, ilman palkkatyön tuomaa sosiaaliturvaa.

On viimeinkin selvitettävä, kuinka me ja muut itsensä työllistäjät voisimme kerryttää sosiaali- ja eläketurvaamme joustavasti ja omaan tulotasoomme nähden kohtuullisesti. Nykyiset mallit ovat liian kalliita ja kankeita meille, jotka saamme epäsäännölliset tulomme monesta eri lähteestä.

Tekijänoikeustulot eivät kerrytä eläkettä eivätkä sosiaaliturvaa, mutta tekijän työttömyyspäivärahaa ne leikkaavat jopa vuosia sitten tehdyn työn perusteella. Tilanne voi vaikeuttaa elämää kohtuuttomasti ja on siksi korjattava.

Koska monet taiteilevat todella pienillä tuloilla, kannustavaa perustulomallia tulee kehittää ja kokeiluun on viimeinkin otettava mukaan myös heidät, jotka mallia oikeasti tarvitsevat.

Yle on kulttuurin ylläpitäjä

Suomalaisen musiikin elinehto on, että Ylellä on tahto ja riittävä rahoitus laissa säädettyyn tehtäväänsä ”tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä” sekä ”tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille”.

Huolta herättää mm. ulkomaisen katalogimusiikin lisääntynyt käyttö. Paitsi, että se on suoraan pois suomalaisten musiikintekijöiden toimeentulosta ja työmahdollisuuksista, se laskee esimerkiksi muuten kunnianhimoisesti tehtyjen draamatuotantojen arvoa.

Ylen hallintoneuvosto valitaan poliittisin perustein. On huolehdittava, että valitut ymmärtävät vastuunsa.

Neljä vuotta sitten esitimme vaatimuksen, joka on edelleen ajankohtainen:  Sivistysvaltiossa on kulttuuriministeri.

Niin, ja sivistysvaltiossa tehdään myös kulttuuripolitiikkaa!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lähdin kammiostani, kyllä kannatti!

Itse olen lähtenyt biisintekijän kammiostani Biisijalostamoon, Palautepäivään ja Täsmätunnille. Omien tekemisten ja tuotosten ruotiminen muiden kanssa on ollut opettavaista ja vain sopivassa määrin jännittävää.

Palautepäivässä kokoonnutaan kuuntelemaan biisejä, yksi per osallistuja. Asiantuntijaraati antaa kommentteja niihin asioihin, joihin niitä pyydät. Biisien kuuntelutilanteessa ovat mukana kaikki palautteen saajat. Myös muiden saamasta palautteesta oppii paljon. Ja kollegoita on aina mukava tavata.

Täsmätunnilla voit hakea apua johonkin konkreettiseen biisintekoon liittyvään asiaan. Minä olin ajautunut jumiin erään biisini demottamisen kanssa. Ja olin ylipäätään epävarma siitä, ovatko demottelutaitoni ajan tasalla. Niinpä varasin täsmätunnin tuottajan luokse. Ammattilainen pointtasi heti ne asiat, joissa on parantamisen varaa. Tapaamisia oli kaksi. Niiden ansiosta demojumi poistui ja latu aukesi.

Osallistujat Palautepäivään ja Täsmätunnille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Seuraa Musiikintekijöiden tiedotusta ja ole nopea.

Biisijalostamoon osallistujat valitaan hakemusten ja työnäytteiden perusteella. Itse hain mukaan kolme kertaa ennen kuin tärppäsi. Valintoihin vaikuttaa myös se, millaisia muita hakijoita on ”tarjolla”. Tuottaja-mentorit nimittäin kokoavat hakemusten perusteella työryhmät. Ryhmät tekevät etukäteen co-writena biisin, joka työstetään jalostamossa valmiiksi tuottajan kanssa. Seuraava Biisijalostamo on 13.-15. marraskuuta. Voit hakea mukaan, vaikka olisit ollut Biisijalostamossa aiemminkin. Haku on auki 5.9. saakka.