Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinto Akkajee-yhtyeelle

Julkaistu 2.2.2022

Maailman musiikin keskuksen – Global Music Centren toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara on työssään edistänyt erityisesti Suomeen muuttaneiden muusikoiden asemaa ja mahdollisuuksia rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus nimeää Vuoden Wäinöksi vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimivan henkilön, ryhmän tai tahon, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla.

Muusikkojen liitto myöntää Vuoden Artisti -palkinnon kansanmuusikko, laulaja ja säveltäjä Vilma Jäälle. Vilma Jää on valovoimainen solisti, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä. Eri genrejen rajoja rikkomalla hän tuo uutta yleisöä kansanmusiikin pariin. Suomen Musiikintekijät osoittaa puolestaan Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon Akkajee-yhtyeelle. Akkajee on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

Kaiken maailman musiikkien ja soittajien risteyspaikka Haapavesi Folk Music Festival on rakentanut toimintansa rohkeasti jo vuosikymmenten ajan eri genrejen ja valtakuntien rajojen ylityksille. Maailman musiikin keskus – Global Music Centre antaa festivaalille Risteys-palkinnon, joka osoitetaan tunnustuksena taholle, joka edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin yhtye tai ryhmä, joka on osoittanut erityistä osaamista kansanmusiikin saralla. Vuonna 2021 nimityksen saa Aapintuvan pelimannit. Kansalaisopiston piirinä jo 1980-luvun alussa alkanut pelimanniryhmä on koonnut soittajia yhteen jo yli neljä vuosikymmentä.

Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnetään taholle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta. Suomen Nuorisoseurat antaa palkinnon Riina Hosiolle teoksestaan Verensulkusanoja. Teoksessa tanssivat taidokkaasti Motoran Pelmakat. Teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja sen ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.

Kansanmusiikki-lehti ja kamukanta.fi myöntävät Vuoden kansanmusiikkilevy 2021 -tunnustuksen levylle Ánnámáret: Nieguid duovdagat. Levyn musiikki ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä saamenmaan kulttuurista.

Kanteleliitto myöntää Vuoden Kantelelevy -palkinnon tänä vuonna uniikista ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jossa pelimaailma, upea luova sisältö ja muusikoiden osaaminen yhdistyvät. Palkinto annetaan Folk’Avant -yhtyeen julkaisulle ”Jorvik Lullaby”, joka on tehty Star Stable-pelifirmalle. Single on striimattu Spotifysta yli 130 000 kertaa.

Juho Koirasen muistorahastosta jaetaan vuosittain kannustusstipendi nuorelle tai ryhmälle, joka tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni -tittelin Kansanmusiikkiliitolta ja Koirasen perheeltä saa 12-vuotias savonlinnalainen Anni Saksman. Saksman on mm. voittanut Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2019.

Kansantanssi- ja kansanmusiikkikentän merkittävimmät toimijat palkitsevat vuosittain alan valovoimaisia tähtiä ja merkittäviä vaikuttajia Eläköön Folk! -gaalassa. Tunnustukset oli tarkoitus jakaa Folklandia-risteilyn Eläköön Folk! -gaalassa tammikuussa. Koska Folklandia jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan, järjestöt julkistavat tunnustusten saajat nyt yhteisellä verkkotiedotteella. Järjestöt luovuttavat palkinnot voittajille omissa tilaisuuksissaan. Lisätietoja alla löytyvistä linkeistä. Eläköön Folk! -tunnustuksiin on yhdistynyt osa aikaisemmin Etnogaalassa jaetuista palkinnoista. Etnogaala järjestettiin viimeisen kerran tammikuussa 2020.

Lue lisää palkinnoista ja palkinnon saajista:

Vuoden Wäinö, Vuoden Kansanmusiikkitekijä ja Vuoden Artisti:
https://kansanmusiikkikansantanssi.fi/elakoon-folk-2022

Risteys-palkinto:
www.globalmusic.fi

Vuoden Kantelelevy:
https://www.kantele.net

Vuoden Nuori Pelimanni:
https://kansanmusiikkiliitto.fi/vuoden-nuori-pelimanni-2022/

Vuoden Kansanmusiikkilevy:
https://kansanmusiikkiliitto.fi/vuoden-kansanmusiikkilevy-2021/

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye:
https://kaustinen.net/vuoden-yhtye/

Vuoden Tanssiteko 2021:
https://nuorisoseurat.fi/

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu

Julkaistu 1.2.2022

Salo – Lasten Laulukaupunki ry järjestää vuonna 2023 Lastenlaulufestivaalit jo 33. kerran ja yhtenä tunnettuna osana tapahtumaa toteutetaan myös avoin uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu. Kilpailun sadosta tuotetaan järjestyksessään 28. Salossa Soi -tallenne.

Sävellyskilpailu on käynnissä parhaillaan ja on avoin kaikille lauluntekijöille. Kilpailuun lähetettävän demon ei tarvitse olla studiossa tehty, pelkästään laulettu versiokin riittää. Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse osoitteesta info@lastenlaulukaupunki.fi.

Kilpailuaikaa on 23.2.2023 saakka.
Kilpailun säännöt

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 28”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 10.6.2023, säestyksenä käytetään tallenteen taustanauhaa. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €:n palkinnon.

Musiikintekijöiden rahaston stipendihakijan perusohjeet – tsekkaa ainakin nämä!

Julkaistu 31.1.2022

Älä turhaan laadi stipendihakemusta, jos sinulla ei ole apurahalle aitoa tarvetta. Hae rahoitusta siis hyvään projektiin, älä olemassa olevan rahan takia.
Kerro hankkeestasi ytimekkäästi, mutta persoonallisesti ja tyhjentävästi. Älä kuitenkaan lavertele ja kerro epäolennaisia asioita. Stipendihakemuksia arvioivat kollegasi. Muista, että Musiikintekijöiden rahasto ei ole KELA.
Muista lisätä tarvittavat linkit ja varmista, että ne ovat toimivia. Musiikintekijöiden rahaston toimikunta kuuntelee tosi paljon musiikkia arvioidessaan hakemuksia.
Laadi realistinen ja kohtuullinen budjetti. Työskentelystipendi on tarkoitettu elinkustannuksiin apurahakauden aikana. Tarkista myöntäjän minimi- ja maksimisummat.
Älä oleta, että kukaan tuntee sinua tai työtäsi musiikintekijänä. Täytä siis kaikki hakemuksen kohdat ohjeiden mukaisesti. Älä viittaa liitteisiin ainakaan aikaisemmin myönnettyjen apurahojen kohdalla.
Kaikki Musiikintekijöiden rahaston hakijat ovat musiikintekijöitä. Mieti, mikä erottaa sinut muista tekijöistä ja tekee hankkeestasi stipendin arvoisen.
Muista, että sinun tarvitsee raportoida saamasi stipendin käyttö, joten talleta tarvittavat kuitit itsellesi raportointia varten.
Käytä hyvää suomen tai englannin kieltä. Jos kielioppi ei ole hallussa, pyydä apua lähipiiristäsi.
Ja tärkein: Hae stipendiä, sillä vain he, jotka hakevat stipendiä voivat sen saada.

Hakemukset osoitteessa klaavi.fi!

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan Viimeinen sulku – ovet auki! -mielenilmaus 3.2.2022

Julkaistu 28.1.2022

Koronarajoitukset ovat lamauttaneet yli 200 000 ihmistä työllistävän kulttuuri-, urheilu- ja tapahtumatoimialan. Sulku on kestänyt eri muodoissaan pian kaksi vuotta. Alan toimijoiden ahdinko on syvä, eikä epätoivoa ja vaatimuksia ole ymmärretty. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilta on viety oikeus työntekoon ja elinkeinoon, kansalaisilta oikeus kulttuuriin ja kokoontumiseen. Rajoitustoimet ovat kajonneet perustuslaillisiin oikeuksiin. Siksi kokoonnumme vaatimaan, että meneillään oleva sulku on viimeinen ja että kulttuuritilat ja -tapahtumat avataan alojen kanssa yhteistyössä: heti.

Tapahtumassa luetaan alan vaatimukset: elinkeinonharjoittamisen oikeuksien palauttaminen, rajoituspolitiikan päätösten avoimuus, ennakoivuus sekä tietoperustaisuus, alojen yhdenvertainen kohtelu, alojen kuuntelu sekä riittävät koronatuet ja elvytysohjelma kulttuuri- ja tapahtuma-alalle pandemian jälkihoitoon. Lisäksi vaatimuksena on, ettei sairaanhoidon leikkauksia enää jatkossa maksateta kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilla, ja että lainsäädäntö uudistetaan tulevia epidemioita ennakoiden.

Tärkeimpänä vaatimuksena on, että nyt koettava sulkutila on viimeinen ja tapahtuma-ala pääsee takaisin töihin ja yleisö tapahtumien ääreen.

Jaettu suuttumus epätasa-arvoisesta kohtelusta ja huoli tulevasta on yhdistänyt poikkeuksellisella tavalla suomalaiset kulttuurin, urheilun ja tapahtuma-alan yritykset, yhdistykset, ryhmät ja muut toimijat pienimmistä suurimpiin laajaksi rintamaksi. Tapahtumassa kuullaan puheita ja esityksiä eri alojen edustajilta. Lavalle nousevat mm. Pauli Rautiainen, Reeta Vestman ja lauluyhtye Rajaton. Tapahtuman juontaa Paula Vesala.

Rinnakkaistapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea päätapahtuman aikana sekä sen jälkeen. Sosiaalisessa mediassa mielenilmaukseen voi osallistua tunnistein #OvetAuki #ViimeinenSulku #OikeusTyöhön #200000ihmistä #MittaOnTäysi #OikeusKulttuuriin.

Mielenilmauksen järjestää Mitta on täysi -työryhmä.

Liite:
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan vaatimukset

Musiikkiala: Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi

Julkaistu 25.1.2022

MUSIIKKIALAN TOIMENPIDEVAATIMUS PÄÄTTÄJILLE – Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi

1. MUSIIKKITAPAHTUMIEN RAJOITUKSIA PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.

Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi: asteittain ensin kaikenlaiset tapahtumatilat, joissa on mahdollista järjestää istumapaikat ja toimia terveysturvallisesti. Tällöin myös ravintolatoimintaa tulee voida jatkaa vähintään klo 23 asti. Helmikuun puoleen väliin mennessä rajoituksista on luovuttava kokonaan.

Jos koronapassin käyttöä jatketaan, sitä tulee käyttää ainoastaan välttämättömän ajan ja ainoastaan vaihtoehtona rajoituksille. THL:n riskipotentiaalitaulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.

Jos rajoituksia tarvitaan uudelleen, niiden tulee olla tiukasti välttämättömyysperiaatteeseen perustuvia. Tällöin musiikkiala tarvitsee selkeät reunaehdot siitä, miten koronanhoidossa edetään ja millä perustein rajoitukset puretaan.

2. MENETYKSIIN SUHTEUTETTU TUKIMÄÄRÄ ON JAETTAVA NOPEASTI JA TARKOITUKSENMUKAISESTI

Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.

Tukien tulee olla riittäviä suhteessa menetyksiin ja ne tulee kohdentaa siten, että ne kattavat koko sen musiikkialan moninaisen kentän, joka on koronasta kärsinyt – ilman väliinputoajia.

3. SUOMALAINEN MUSIIKKIALA UUTEEN NOUSUUN!

Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.

Päättäjien, puolueiden ja eri hallinnonalojen on sitouduttava – yhteistyössä musiikkialan kanssa – rakentamaan pitkän aikavälin toimenpideohjelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet, jolla turvataan perustoiminnan edellytykset, työllisyys, alan kehittyminen ja kansainvälinen kasvu. Ala on jo joulukuussa esittänyt ehdotuksen toimenpiteistä pääministerille. (linkki)

Helsingissä 25.1.2022

Music Finland
LiveFIN
Teosto
Gramex
Suomen Musiikkikustantajat
Muusikkojen liitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Musiikkituottajat – IFPI Finland
IndieCo
Musiikin edistämissäätiö MES
Music Managers Forum Finland
SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit
Suomen musiikkineuvosto
Suomen Jazzliitto

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä?

Julkaistu 14.1.2022

Kiinnostaako sinua hallitustyöskentely Suomen Musiikintekijöissä?

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa suoritetaan hallitusvaali. Tänä vuonna käydään myös puheenjohtajavaali. Ilmoita kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn 31.1.2022 mennessä.

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet päättävät äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallitusjäsenen kausi on kaksivuotinen, ja sisältää kokouksia noin kerran kuussa (poislukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio. Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2022 on Alpo Nummelin.

Ilmoita nyt vaalivaliokunnalle olevasi kiinnostunut ja käytettävissä hallitustyöskentelyyn. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Kerro myös, oletko kiinnostunut puheenjohtajuudesta vai hallituksen jäsenyydestä, tai ehdotatko toista jäsentä hallituksen puheenjohtajaksi vai hallituksen jäseneksi. Jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

Vaalivaliokunnan ehdotus tulee julkiseksi kevätkokouskutsun yhteydessä. Kutsussa on myös ohjeet hakeutumisesta hallitusvaaliehdokkaaksi vaalivaliokunnan ehdotuksen ulkopuolelta.

Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä? Lähetä lomake tästä!

Ilmoita kiinnostuksestasi Georg Malmstén -säätiön hallitukseen

Kevätkokouksessa 2022 suoritetaan myös Georg Malmstén -säätiön hallitusvaali. Ilmoita kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn 31.1.2022 mennessä.

Huomioithan, että säätiön hallituksen jäsenet eivät voi hallitusaikanaan hakea apurahaa säätiöltä. Kokouksista maksetaan palkkio. Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen Georg Malmstén -säätiön hallitusvaaliehdokkaista Suomen Musiikintekijöiden hallitukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on esittää Suomen Musiikintekijöiden hallitukselle ehdotus Georg Malmstén -säätiön hallituksesta. Tämä ehdotus esitellään kevätkokouksessa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen esityksenä. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2022 on Alpo Nummelin.

Ilmoita nyt vaalivaliokunnalle olevasi kiinnostunut ja käytettävissä Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelyyn. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

Esitys jäsenistä Georg Malmstén -säätiön hallitukseen tulee julkiseksi kevätkokouskutsun yhteydessä. Kutsussa on myös ohjeet hakeutumisesta hallitusvaaliehdokkaaksi Suomen Musiikintekijöiden hallituksen esityksen ulkopuolelta.

Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä? Lähetä lomake tästä!

Teoston uusi tilityssääntö tuli voimaan 1.1.2022

Julkaistu 10.1.2022

Teoston kaltaisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa tilityssääntö on yksi keskeisimmistä asiakirjoista: se sisältää ne periaatteet, joiden mukaan teoksia koskevaa dataa käsitellään, tilityslaskenta tehdään ja joiden mukaan tilitykset lopulta jaetaan oikeudenomistajille.

Tilityssääntö on julkinen asiakirja, jonka hyväksyvät Teoston jäsenet jäsenkokouksessa. Nyt voimaantullut tilityssääntö hyväksyttiin Teoston jäsenkokouksessa toukokuussa 2021 ja syksyn ajan sen käyttöönoton prosesseja on valmisteltu Teostossa sisäisesti.

Vuosina 2018 ─ 2021 käynnissä olleen tilityssäännön uudistusprojektin tavoitteena oli tehdä dokumentista entistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Tilityssääntö kaipasi päivittämistä, koska mm. niin lainsäädäntö, valvonta kuin musiikkimarkkinatkin olivat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tänä päivänä teosten tekemiseen osallistuu entistä laajempi joukko oikeudenomistajia ja osuuksien jakaminen näiden kesken on entistä monisyisempää. Uudistusta valmisteltiin työryhmässä, jossa oli Teoston toimiston sekä sen jäsenjärjestöjen edustus.

Nyt käyttöön otetussa uudessa dokumentissa sääntelyä on päivitetty nykylainsäädännön mukaiseksi sekä tilitykseen liittyvää päätöksentekoa on selkeytetty: esimerkiksi Teoston toimitusjohtajan ja hallituksen päätösvastuut tilityksen suhteen on nyt kirjattu tarkemmin. Myös käytettyä terminologiaa on yhtenäistetty ja tilityssääntöön on liitetty erillinen sanasto, jonka toivotaan lisäävän dokumentin ymmärrettävyyttä. Lisäksi on poistettu joitakin vanhentuneita käytäntöjä sekä kirjattu ylös uusia, jo käytännön toiminnassa vakiintuneita käytäntöjä. Uudella tilityssäännöllä ei ole takautuvia vaikutuksia vaan se koskee tilityksiä ja toimia, jotka tehdään sen voimaantulon jälkeen.

Muutos aikaisempaan käytäntöön on sovitusosuuksiin liittyvä menettely. Uudessa tilityssäännössä sovitusosuuksien kriteerit on kirjattu vastaamaan tarkemmin jo aiemmin voimassa olleita määräyksiä. Tilityssäännössä tarkennetaan kohtaa, jonka mukaan sovittajan osuus ei voi olla suurempi kuin kuudesosa koko teokselle tilitettävistä korvauksista (16,67 %). Aikaisemmin sovittajan osuus on voitu teosilmoitusta tehtäessä ilmoittaa tätä suuremmaksi. Nyt tästä menettelystä luovutaan siten, että sovittajalle ei voi enää antaa teoksen ensirekisteröinnissä tätä suurempaa osuutta. Mikäli tätä suurempi osuus halutaan antaa, on henkilö merkittävä säveltäjäksi. Uusi menettely tulee käyttöön Teoston verkkopalveluissa 11.1. alkaen.

Poikkeuksena tästä ovat olemassa olevien teosten uudet versiot, joissa sovittajan luovan panoksen voidaan katsoa olevan tavanomaista merkittävämpi. Tällöin säveltäjällä – kustannettujen teosten osalta yhdessä kustantajan kanssa – on mahdollisuus hakea Teoston ohjelmistotoimikunnalta sovittajalle tavanomaista korkeampaa jako-osuutta, joka voi olla enintään 33,33 % koko teokselle tilitettävistä korvauksista.

Tilityssäännöstä ja sen menettelyistä kerätään palautetta kevään 2022 aikana toiminnan kehittämistä silmällä pitäen.

Uuteen tilityssääntöön voit perehtyä osoitteessa teosto.fi/tilityssaanto

Tutustu Suomen Musiikintekijöiden Neuvonta-sivuilla Teoston tilityssääntö -ohjeisiin

Pääministerikin kuulee meitä

Julkaistu 30.12.2021

Pääministeri Sanna Marin kutsui musiikkialan edustajia vierailulle Kesärantaan marraskuun lopulla. Tällä kerralla kutsuttuina oli nimenomaan organisaatioiden edustajia, ei taiteilijoita. Kutsussa mainittiin tapaamisen aiheiksi musiikkialan kasvun edellytykset ja haasteet.

Tämä oli minulle ensimmäinen kerta, kun olin kutsuttuna pääministerin vieraaksi musiikintekijöiden edustajana. Pidän kutsun saamista erittäin hyvänä merkkinä musiikkialan yhtenäisen voiman löytymisestä.

Tapaaminen oli tehokas. Kahvittelun merkeissä kukin musiikkialan edustaja esitteli sovitusti oman osuutensa aiheesta. Minun osuuteni oli kertoa tekijänoikeuskorvausten ja työttömyysturvan yhteensovittamiseen liittyvästä ongelmasta, joka on yksi sosiaaliturvan monista epäkohdista.

Tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta leikkaavat maksukuukauden työttömyyspäivärahaa sekä muita etuuksia, muun muassa asumistukea ja vanhempainpäivärahaa. Tilanne olisi ratkaistavissa valtioneuvoston työttömyysetuutta koskevan asetuksen muuttamisella.

Tapaamisessa esitettiin myös toinen sosiaali- ja eläketurva-aihe: työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvedon yhtenäistämisen tarve. Tällä hetkellä yrittäjätoiminnaksi katsotaan kaikki ei-työsuhteessa tehty työ.

Kerroimme lisäksi, että TE-viranomaisilla on puutteellinen asiantuntemus luovien alojen työllistymismuodoista. Monet freelancerit on tulkittu yrittäjiksi sen perusteella, että he ovat kertoneet tekevänsä freelance-työtä tai heillä on ollut lisäksi muutamia toimeksiantoja.

Kerroimme musiikkialan näkemyksenä, että alan elpymisen ja kasvun edellytyksiä ovat alan itsensä valmistelema kulttuuripolitiikka sekä poikkihallinnolliset toimenpiteet. Korona-ajan jälkeinen kasvu kaipaa työn tukemista kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tarvitaan ennakoitavuutta sekä näkymää tulevaisuuteen.

Totesimme, että musiikkialan elinkeinopoliittinen merkittävyys on nostettava sen kulttuurisen arvon rinnalle. Musiikkiala tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona, jonka ekosysteemiin kuuluu myös merkittävää liiketoimintaa.

Pääministeri Sanna Marin myönsi, että häntä huolestuttaa kulttuuribudjetin tulevaisuus. Leikkaamisilta tuskin vältytään. Hän suhtautui positiivisesti esittämäämme ehdotukseen musiikkialan yhteistyönä valmisteltavasta toimenpideohjelmasta. Sen tavoite on ratkaista musiikkialan usealle hallinnonalalle osuvia haasteita.

Lopuksi keskustelimme tekijänoikeuslain uudistuksen hallituksen esityksen luonnoksesta. Kuten jo kaikkien musiikkialan toimijoiden lausunnoissa on todettu, totesimme nytkin, että esitys tulee palauttaa valmisteluun. Marinin erityisavustaja Pirita Ruokonen sanoikin, että tämä viesti on lausunnoista osattu tulkita, ja että asiaan suhtaudutaan vakavasti. Uudistuksen on tarkoitus vahvistaa oikeudenhaltijoiden asemaa, ei heikentää sitä.

Tarjosimme esille nostamiimme ongelmiin samalla selkeitä ratkaisuja. Nähtäväksi jää, miten tämä hallitus saa mahdutettua niiden toteuttamisen tulevaan työhönsä. Joka tapauksessa Sanna Marin ja Pirita Ruokonen kuuntelivat meitä hyvin tarkkaavaisesti ja kommentoivat sekä tekivät tarkentavia kysymyksiä keskustelun aikana.

Kiitos kutsusta pääministerille. Tällaisia tapaamisia tarvitaan. Kiitos myös Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkölle. Hän on osoittanut poliittisille päättäjille, että koko musiikkiala ja sen asiantuntemus on kuin onkin kerralla tavoitettavissa.

Aku Toivonen
Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja.

Vesa Vierikon Harry Potterit

Julkaistu 30.12.2021

Nyt kuulkaas ihmiset vahva suositus: ottakaa haltuun Vesa Vierikon Harry Potter -kirjat. Äänikirjoina löytyy kaikki osat. Itse olen kuunnellut kuin noiduttuna kaksi ensimmäistä eli Viisasten kiven ja Salaisuuksien kammion. Aion jatkaa nautintoa joulunpyhinä. Vielä on jäljellä viisi osaa. Aah!

Vesa Vierikko on rakastettu näyttelijä, jonka huikea matka suomalaisen television ja elokuvan parissa alkoi 1980-luvulla. Vierikko osaa koskettaa ja viihdyttää. Harry Pottereissa hän toteuttaa monia puoliaan, ollen yhtä aikaa herkkä ja vahva tulkitsija. Potterit lukuisine hahmoineen sopivat hänelle kuin jänis hattuun.

Potter-sarjan kolmas osa, jota nyt aloittelen, on saanut käyttämässäni äänikirjapalvelussa 3481 kuuntelija-arviota. Sen arvosana asteikolla 1–5 on 4,8.

”Paras Potter-kirjoista ja -elokuvista”, hehkuttaa eräs.

Alkuperäisten Jaana Kapari-Jattan suomentamien kirjojen kannet on kuvittanut Mika Launis. Vierikon Potterit on äänitetty Silencio-studiolla, jonka toimisto sijaitsee Lönnrotinkadulla Helsingissä. Kustantamo on Pottermore Publishing.

Eräänä äänityspäivänä Vierikko oli pukeutunut tummanharmaaseen neuleeseen, jonka kaula-aukosta pilkisteli keltainen paita(pusero?). Kuva tilanteesta löytyy osoitteesta yle.fi ja sen on ottanut Juha Heikanen. Kuvassa pöydällä on raidallinen lierihattu, joka lienee Vierikon oma.

Let’s kuunnellaan!

Ai niin, aivan: Harry Potterit on kirjoittanut J.K. Rowling.

P.S. Myös musiikilla on tekijänsä.

Sanna Korkee
Kirjoittaja on Musiikintekijä-lehden päätoimittaja.

Sanoittaja Absurdistanissa

Julkaistu 30.12.2021

Olen yhdeltä ammatiltani sanoittaja. Syksyn ja alkutalven aikana olen sanoittanut enimmäkseen musiikintekijöiden ja muiden luovien ihmisten järkytystä, epäuskoisuutta, hämmennystä, raivoa, varovaista toivoa. Aivan kuin olisin välillä vaeltanut pimeässä Absurdistanissa. Ei ole mikään lomakeskus tämä Absurdistan, ei.

Ensin saimme tietää kulttuuribudjettiin suunnitelluista leikkauksista, kun rahapelituotot hupenevat. Leikkaukset olisivat iskeneet juuri koronan kurittamiin freelancereihin sekä heikentäneet musiikin ja koko luovan alan monimuotoisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä sekä vähentäneet kansalaisten mahdollisuuksia moniin matalan kynnyksen kulttuuripalveluihin. Leikkausuhka ei valitettavasti kokonaan poistunut, joten sanoitustyötä riittää tuleville vuosille.

Lokakuussa vetäistiin sitten matto alta oikein kunnolla, kun EU:n tekijänoikeusdirektiivin (DSM) kansallisen toimeenpanon esitysluonnos tuli viimein lausuntokierrokselle. Esitys hämmästytti ja kummastutti luovien alojen toimijoita.

Suomen lakiluonnos on hätkähdyttävästi ristiriidassa direktiivin ja EU-maiden enemmistön siitä tekemän tulkinnan kanssa. Monin paikoin se jopa huonontaisi tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden asemaa. Ja lainsäädännön yhtenäistämisen sijaan meille suomalaisille olisi luvassa muusta Euroopasta poikkeavia käytäntöjä.

Suomen esitys jättää direktiivin vastaisesti määrittelemättä, että verkkosisällönjakopalvelut välittävät tekijänoikeudella suojattua sisältöä yleisölle. Näin jää myös epäselväksi alustojen vastuu hankkia oikeudenhaltijoilta lupa sisältöjen jakamiseen.

Jännittäviä ansojakin sinne on viritelty, esimerkiksi korvausvastuu oikeudenhaltijalle väärästä poistopyynnöstä. Direktiivi ei tuollaista sisällä. Ja jos ladattu sisältö ei ”vastaa täysin” poistettavaksi vaadittua teosta, niin esto ei ole mahdollinen. Eli lyriikkavideo musan yhteyteen, niin automaattinen esto vältetään. Muitakin vesitysesityksiä löytyy.

Asianmukaisten ja oikeasuhtaisten korvausten varmistaminen, läpinäkyvä tiedonsaanti oikeuksien käytöstä tai kollektiivinen sopiminen eivät esityksessä direktiivin mukaisesti toteudu. Niin kuin ei matalan kynnyksen riitojenratkaisumekanismikaan.

Tiivistimme tekijän kannalta keskeisiä ongelmia kirjailija Juha Itkosen kanssa Hesarin Vieraskynä-palstalla 24.11.

Teoston lakiasiainjohtaja Antti Härmänmaa avaa blogissaan todella ansiokkaasti sen, mitä outouksia esittelijä on artikla 17:n sisään leiponut.

Moni muukin on ollut saman sanoitustyön touhussa. Lyhty, Tekijäfoorumi, Mitta on täysi -yhteisö ja järjestöt ovat tehneet ongelmia näkyviksi. Eri painotuksia, mutta yhteinen huoli: tämänhän piti yhtenäistää EU:n sisäistä lainsäädäntöä ja turvata tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden asema digimarkkinoilla!

Olen kiitollinen useasta tapaamisesta mm. kulttuuriministeri Antti Kurvisen kanssa. Olen kiitollinen kaikille niille poliittisille päättäjille, jotka ovat vastanneet viesteihini. He ovat nostaneet minut takaisin matolle ja antavat toivoa, että direktiivin merkitys meille tekijöille, kulttuurialan yrityksille ja koko luovalle alalle on ymmärretty. Ja että tekijän oikeuksilla ei lattiaa saa pyyhkiä!

Monissa ministerin ja ministeriön kommenteissa on toistunut huoli siitä, että kiire on, olemme nyt jo myöhässä annetusta aikataulusta. Hosumalla ei kuitenkaan synny mitään hyvää, ei lainsäädäntöäkään.

Vuoden lopulla uutisoitiin, että uusi tekijänoikeuslain luonnos siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi vasta vuoden 2022 puolella. Hyvä niin. Toivottavasti myös lausuntokierros toteutetaan uudestaan.

Päätän raporttini Absurdistanista tähän. Uusi vuosi tuokoon minut sellaiseen Suomeen, joka on oikeudenmukaisuuden, tekijöiden ja kulttuurin puolella!

Kaija Kärkinen
Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja sekä laulaja, sanoittaja ja näyttelijä.