Näin riimitteli Ritarikunta-yhtyeen Joe ”Hopee” Silvan vuonna 2000 Suomi Hip Hop -kokoelma 2:lla julkaistulla ”Päästä parhaasta” -posseraidalla. ”Hesen kaut himaan” -heitosta tuli ainakin Turussa välittömästi klassikko, joka on edelleen laajasti käytössä.
Sanoitusta arvosti myös Kesko, jonka paikalliseen ulkomainontaan tekstilaina päätyi alkuvuonna 2022 muodossa ”Blankost Dynamoon vai Hesen kaut himaa? Onneksi on helppojakin valintoja. Onneksi on Pirkka”.
Käyttöön ei ollut kysytty Joe Silvanin lupaa. Karri ”Paleface” Miettinen nosti asian esiin omassa sosiaalisessa mediassaan, ja pian sen jälkeen Helsingin Sanomat teki aiheesta näyttävän jutun (HS 22.1.2022). Jutussa Silvan kertoi, että ”Sekä mainostoimiston että K-ryhmän puolesta on soitettu ja oltu pahoillaan”. K-brändistä vastaava johtaja Tomi Wirtanen puolestaan kommentoi asiaa sosiaalisessa mediassa heti tuoreeltaan: ”On tapahtunut selvä virhe. Ei selityksiä, vaan isot pahoittelut”. Ulkomainos poistettiin käytöstä välittömästi.
Mitä oikeuksia sanoittajalla on?
Musiikkikappaleen sanoitus on itsenäinen teos, jonka tekijä saa vastaavan tekijänoikeussuojan kuin teoksen säveltäjä. Suoja sisältää nk. taloudellisia ja moraalisia oikeuksia, joita voi ajatella täytekakun viipaleina: kakku edustaa kaikkia oikeuksia ja tekijä päättää viipaleiden jakamisesta. Koska kyse on nk. immateriaalioikeuksista, ei kakku kulu viipaleita luovuttamalla, ja saman viipaleen voi luovuttaa useammallekin taholle, jos luovutus ei tapahdu yksinoikeudella.
Tekijänoikeuslakiin on kirjattu myös rajoituksia, joiden mukaan kuka tahansa saa valmistaa julkaistusta teoksesta muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön jne. Pääsääntönä on kuitenkin sanoittajan oikeus päättää teoskappaleiden valmistamisesta ja yleisön saataviin saattamisesta sekä muuttamattomana että muutettuna, kokonaan tai osittain sekä kaikissa eri medioissa ja formaateissa (esim. graafisessa muodossa nuottina). Lupa tarvitaan esim. sanoituksen julkaisemiseen nuottikirjassa sekä kääntämiseen toiselle kielelle. Osaa oikeuksista hallinnoi Teosto, mutta esim. graafiset oikeudet ja mainoskäyttö ovat aina tekijän itsensä hallinnoimia.
Tekijänoikeussuojan saamisen ainoa edellytys on se, että sanoitus ylittää nk. teoskynnyksen. Tästä on kyse tekijänoikeuslain ensimmäisessä pykälässä, joka alkaa ylevästi: ”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen…”. Teoskynnys ylittyy, kun kyse on henkilön luovan työn omaperäisestä tuloksesta. Tekijänoikeuslaki ei siis suojaa ideaa vaan idean omaperäistä toteutusta.
Laulun sanoituksia on perinteisesti aina pidetty teoskynnyksen ylittävinä teoksina. Mikäli sanoitusta käytetään ilman tekijän lupaa, on tekijällä oikeus mm. kieltää käyttö ja vaatia käytöstä korvauksia.
Sanoituksen osan käyttö mainoksessa
Minkä tahansa teoksen käyttöön mainoksessa tarvitaan aina teoksen tekijän lupa. Jos mainoksessa on mukana myös äänite, tarvitaan lisäksi lupa äänitteellä esiintyviltä taiteilijoilta ja äänitteen taloudelliselta tuottajalta.
Kirjallisessa muodossa olevassa mainoksessa voidaan käyttää aiemmin luotua sanoitusta sellaisenaan tai vain osittain. Tekstikatkelman käyttöön tarvitaan siis lupa, mutta – ja tässä tulee asian varsinainen pihvi – ainoastaan silloin, kun myös kyseinen katkelma ylittää teoskynnyksen. Tekijä voi siis kieltää sanoituksestaan irrotetun osan käytön mainoksessa tekijänoikeuslain nojalla ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen tekstipätkäkin saa teossuojaa.
Teossuojan ylittymistä on pohdittu muutamissa Tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa. TN 2015:11 koski ”Tipi-tii” -kappaleen sanoitusta (san. Kari Tuomisaari). Erään yrityksen (jatkossa X) mainoksessa oli pääsiäistipu sekä omilla riveillään sanat ”Tipu tii” ja ”Kevät on vallaton X:ssä”. Lausunnossaan neuvosto katsoi, ettei laulun säkeen osan käyttö edellyttänyt sanoittajan lupaa, koska säe ei ollut tekijänoikeuden suojaama teos.
Lausunnossa TN 2010:2 oli kyse Peppi Pitkätossu -henkisestä Ikean mainoksesta. Neuvoston mukaan ilmaisut ”vinksin vonksin” tai ”heikun keikun” eivät sellaisinaan ylittäneet teoskynnystä, mutta yhdessä käytettyinä oli syntynyt tekijänoikeudella suojattu säe, jonka käyttäminen edellytti oikeudenomistajan lupaa.
Mitä tehdä, jos epäilee luvatonta käyttöä?
Jos juustoa mainostetaan kysymällä ”Missä muruseni on?” tai muotinäytöksen teemana on ”Elämä on juhla”, joudutaan aina tapauskohtaisesti pohtimaan, onko kyse tekijänoikeuden loukkauksesta – riippumatta siitä, miten kovalla äänellä em. sanaparit sisältävät musiikkikappaleet alkavat lukijan päässä soida. Ylipäätään kysymys tulee ajankohtaiseksi vain, jos mainostaja tai mainoksen toteuttanut mainostoimisto eivät ole pyytäneet tekstilainaan sanoittajan lupaa ja jos sanoittaja ylipäätään haluaa alkaa selvittää asiaa.
Koska sanoitusten osien mainoskäytöstä on vain vähän ennakkotapauksia, ollaan oikeudellisten työkalujen osalta lähes arvausten varassa. Oman näkemykseni mukaan asiaa ei kuitenkaan tarvitse arvioida ainoastaan tekijänoikeudellisesta lähtökohdasta. Sanoitusten lainaamisessa voi nimittäin olla kyse myös tavaramerkkiloukkauksesta tai sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Näihin voi lähtökohtaisesti vedota, vaikka teoskynnys ei tekstilainan osalta ylittyisi.
Joe Silvanin kohdalla kysymystä teoskynnyksen ylittymisestä ei tarvinnut pohtia, koska tekstin käyttäjä oli asiasta alusta lähtien samaa mieltä. Minulla oli kunnia edustaa Silvania neuvotteluissa, jotka Kesko hoiti erittäin tyylikkäästi.
Silvan itse kommentoi tapahtunutta näin:
”Olin häkeltynyt siitä, miten nopeasti asiat tapahtuivat ja miten julkinen jutusta tuli. Kaikilla tuntui olevan asiasta valmis mielipide. Tuntui pahalta, että tekstiäni oli luvatta käytetty kaupallisessa tarkoituksessa; sehän edustaa hyvin epäkaupallista underground-hiphoppia. Itselleni oli myös miltei mahdotonta arvottaa kyseistä lausetta. Onneksi juristiltani löytyi selkeä näkemys siitä, miten asia kuuluu hoitaa. Neuvottelut K-ryhmän ja Pirkan kanssa käytiin todella hyvässä hengessä ja ammattimaisesti, ja olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Mikäli tuntuu, että omaa hengentuotetta on käytetty luvatta, suosittelen kääntymään ammattijuristin puoleen. Loistavan taideteoksen tekemiseen tarvitaan aina runsaasti itseluottamusta ja paljon erikoistaitoja, mutta ne eivät välttämättä ole niitä samoja, joita tarvitaan neuvottelupöydässä.”
Jos siis koet, että sanoitustasi on käytetty mainoksessa ilman lupaa, suosittelen kääntymään Musiikintekijät ry:n asiantuntijoiden puoleen. Myös me tekijänoikeusjuristit autamme mielellämme. Asian esiin nostaminen ei automaattisesti tarkoita oikeusriitaa, vaan käytössä on lempeämpiäkin keinoja, kuten tekijänoikeusneuvoston lausunnon pyytäminen ja asian sopiminen sovinnollisesti. Tärkeintä on, että tekijänoikeuksiasi kunnioitetaan asianmukaisesti.
Lottaliina Pokkinen
Kirjoittaja on viulisti ja tekijänoikeusjuristi, jonka intohimona on musiikkialan neuvottelukulttuurin kehittäminen.
