EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Jukka Viitasaarelle 16. kansainvälinen puhallinmusiikin sävellyspalkinto

Tekijä: Nina Lith

Jukka Viitasaarelle 16. kansainvälinen puhallinmusiikin sävellyspalkinto

Julkaistu
Tamperelainen säveltäjä Jukka Viitasaari (s. 1961) on voittanut  ensimmäisen palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen puhallinsävellyskilpailussa teoksellaan ”Winds to Come”.

Kyseessä on Viitasaaren 16. kansainvälinen sävellyskilpailutunnustus sitten vuoden 2001, kotimaisia palkintoja on kertynyt seitsemän. Teos pyritään kantaesittämään San Diegossa vuoden 2021 aikana. Vuonna 2017 Viitasaari voitti saman kilpailun sävellyksellään ”Hero´s Return” ja 2019 tuli toinen sija kvadrologialla ”The Community Band Suite”.

Samana vuonna hänet valittiin myös WASBE:n (World Association for Symphonic Band & Ensembles) hallitukseen ainoana ei-professorijäsenenä. Suomen puhallinorkesteriliiton hallituksessa Viitasaari on ollut vuodesta 2008.


Kulttuuri tarvitsee tukensa

Julkaistu

Koronakriisi on ravistellut kulttuurialaa voimakkaasti. Tuorein kielto perui viimeisetkin keikat joulukuulta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko onkin luvannut kulttuurille lisätukea heti vuoden 2021 alkuun.

Toimittaja Vesa Sirén kirjoittaa 9.12.2020 Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”kulttuurin tuet ovat kaikkiaan niin pieniä, että ne vievät vain noin 0,8 prosenttia valtion budjetista, ja tuo panos myös tuottaa: kulttuuri vastaa jo 3–5:ttä prosenttia kansantuotteestamme”.

Myös ministeri Saarikko muistuttaa: ”kulttuuri ei ole vain menoerä, ja se ymmärretään yhä laajemmin. Luovat alat ovat kasvu- ja vientialoja”.

”On tärkeää, että kaikki hallituksessa, ja myös eduskunnassa, tunnistavat tämän ministeri Saarikon viestin tärkeyden. Kulttuuri on viimeinkin nähtävä investointina, mitä se ilmiselvästi on”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen. ”Ministeri nostaa esiin myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset, jotka voivat tuoda merkittäviä säästöjä esimerkiksi terveydenhoidossa. Ne pitää vain osata nähdä!”

Kärkinen kuitenkin korostaa, kuinka tärkeää on myös ymmärtää musiikkialan erityispiirteitä koronakriisin tukitoimenpiteissä.

”Musiikintekijät saavat tekijänoikeustuloa, joka tulee aina jälkijunassa korvauksena musiikin käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että perutut keikat näkyvät musiikintekijöiden tilipussissa vasta viiveellä”, hän sanoo.

Kärkinen onkin huolissaan luvatun lisätuen muuttumisesta kokonaan tapahtumatueksi.

”Musiikkiala ei ole yhtä kuin tapahtuma-ala. Musiikkiala tarvitsee erityispiirteidensä vuoksi kohdennettua tukea. Monet musiikintekijät eivät ole esiintyjiä laisinkaan, heille tekijänoikeustulojen romahtaminen tarkoittaa todellakin täydellistä tulojen loppumista. Tekijänoikeustuloista elävää kulttuuria ei tule unohtaa uudesta kulttuurin ja urheilun tukipaketista.”

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta myönnettiin tänä vuonna kahdelle musiikkialan vaikuttajalle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät ry kiittää vuosittain tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininnan saivat kaksi henkilöä: Jyrki Laiho, joka pyörittää Porissa Validi Karkia -nimistä klubia sekä Kaisa Rönkkö, joka työskentelee vienninedistämisorganisaatio Music Finlandin toiminnanjohtajana.

Porilainen Jyrki Laiho on toiminut vuodesta 2002 genrettömästi laadukkaan ja hittilistojen ulkopuolisen musiikin sanansaattajana.

Laiho on tuonut porilaiseen Validi Karkia -klubiin vuodesta 2011 lähtien kansainvälisestikin arvioituna kunnianhimoista ja huipputasoista ohjelmaa niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lisäksi hän toimii musiikkijulkaisijana levy-yhtiönsä Karkia Mistikan kautta. Julkaisutoiminta on voimakkaasti keskittynyt suomalaiseen underground-musiikkiin ja uuteen jazziin.

”Tällainen tee-se-itse -mentaliteetti ja ruohonjuuritoiminta rikastavat musiikkikulttuuriamme ja ylläpitävät sen monimuotoisuutta. Suomen kokoisessa maassa elävän musiikin monipuolinen tarjonta painottuu helposti pääkaupunkiseudulle, joten Laihon ennakkoluuloton ja rohkea toiminta on erityisen tervetullutta ja arvostettavaa”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus toteaa kunniamaininnan perusteluissaan.

”Valtavalla kiitollisuudella otan vastaan tämän upean tunnustuksen. Katastrofaalisen vuoden päätteeksi tämä nostattaa mielialaa ja valaa uskoa parempiin aikoihin”, Jyrki Laiho sanoo.

Kunniamaininta myös Music Finlandin toiminnanjohtajalle Kaisa Rönkölle

Koronapandemian musiikkialalle tuomien erityishaasteiden vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus haluaa kiittää Music Finlandin toiminnanjohtajaa Kaisa Rönkköä hänen työstään koronakriisin ratkomisessa.

”Kaisa Rönkkö on osoittanut koronakriisin aikana sellaista aktiivisuutta ja uutteruutta, jota musiikkiala yllättävän tilanteen edessä erityisesti tarvitsi. Hän onnistui kokoamaan musiikkialan toimijat yhteisen haasteen äärelle, ja on tehnyt uutterasti selvitystyötä poikkeustilanteen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Hän on toiminut myös keskeisessä roolissa musiikkialan konkreettisten ratkaisumallien viestinviejänä päättäjien suuntaan”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus kiittää.

”Olen todella otettu tästä huomionosoituksesta, vaikka tosiasiassa koko musiikkiala on tehnyt koko vuoden valtavasti töitä ja toiminut hyvin yhtenäisenä rintamana. Erityisen ylpeä olen omasta Music Finlandin tiimistä, jossa sopeuduttiin hyvin nopeasti uuteen asentoon”, Kaisa Rönkkö toteaa kiitossanoissaan ja lisää, kuinka hän kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan työskennellä musiikin elinvoimaisuuden eteen.

”On etuoikeus työskennellä sellaisten arvojen ja asioiden puolesta, joihin uskoo täydestä sydämestään. Musiikki kehystää elämää ja läpäisee koko yhteiskunnan. Musiikin rooli henkisen kriisinkestävyyden rakentajana voi tuntua niin itsestään selvältä, että musiikin olemassaolon edellytyksistä pitää tosissaan muistuttaa ja viestiä päättäviin pöytiin. Koen, että meillä on velvollisuus, pandemia-ajan kriisi- ja ratkaisutoimenpiteiden eteenpäin viemisen ohella, pitää huolta siitä, että musiikkiala pääsee takaisin kasvu-uralle.”

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa. Kunniamaininnan nimi oli vuoteen 2016 saakka Prix Elvis.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi


Lisätietoja
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
nina.lith@musiikintekijat.fi
Puh. 041 517 8998

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi

2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club

2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021

Julkaistu

Mentorointistipendiparit vuodelle 2021 on julkistettu. Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa, jotta yhteinen mentorointivuosi olisi mahdollisimman antoisa kummallekin osapuolelle. Vuoteen kuuluu ainakin kuusi yhteistä mentorointitapaamista. Valituille on tiedotettu myös henkilökohtaisesti.

Mentorointistipendiä on tarkoitus olla mahdollista hakea jälleen vuodelle 2022. Seuraathan Musiikintekijöiden tiedotusta haun avautumisesta syksyllä 2021!

Huomioithan hakukarenssin:

Mentorointistipendiin sovelletaan karenssia. Karenssi alkaa mentorointivuoden jälkeen. Eli esim. 2020 mentorointistipendiaatti (hakenut vuonna 2019) voi hakea Mentorointistipendiä seuraavan kerran vuonna 2023, ja siten saada stipendin vuodelle 2024.

Väliin jää siten kaksi täyttä karenssivuotta, joiden jälkeen voi hakea uudelleen. Mentorointistipendivuotta ei lasketa karenssivuodeksi.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Mentorointistipendiparit 2021

Samuli Putro – Leija Lautamaja

Paleface – Tiia Meriläinen

Vesala – Anna-Mari Kaskinen

Eeva Kontu – Mikko Aaltio 

Verneri Pohjola – Kadi Vija

Pessi Levanto on Suomen ehdokas pohjoismaisen elokuvansävellyspalkinnon Harpan saajaksi musiikistaan elokuvassa Psychosia

Julkaistu
HARPA nominated 2021 for his score for Marie Grahtø Sørensen ’Psychosia’
Pessi Levanto´s score in the film ’Psychosia’ is a masterful example of how not to overwrite. Everything irrelevant is cut out and every cue is on the spot. The music pays a clear homage to contemporary classical composers rather than to the more traditional film music composers. Pessi also cleverly uses material derived from Schubert´s Der Leiermann.
More than a regular film score the music almost acts a role of its own in the film as one of the characters. It haunts you when you least expect it and stays in the shadows when you would like it to help you the most. It keeps you on your toes and doesn’t relieve the tension for a second. The music has a totally unique sound to it organically hand crafted by Pessi with his own recordings of harp, piano, vocals and violin twisted to his taste, making the score a thrilling masterpiece.
Lisätiedot 

Teoston koronatukea yli 800 musiikin tekijälle ja kustantajalle

Julkaistu
Pahoittelemme, että viestintämme asiasta on ollut epäselvää. Tähän tiedotteeseen olemme pyrkineet edelleen tarkentamaan tuen kriteerejä. Kriteeristössä on kyse vuosien 2017-2019 esityksistä. Näitä esityksiä on maksettu Teoston tilityksissä 09/2017-06/2020.

Teosto-rahastosta maksettava erityistuki on tarkoitettu mahdollistamaan taiteellisen työskentelyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) tai musiikkikustantamisen jatkuminen poikkeuksellisena korona-aikana. Tuki kompensoi vuodelta 2020 menetettyjä tekijänoikeustuloja Teostosta.  

Hakemuksista 823 hyväksyttiin ja 448 ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä. Tuen kriteereinä olivat Teoston asiakkuus sekä riittävä tilitysten määrä teosten esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla esitysvuosina 2017-2019. Tukea myönnettiin hakijoille, joille oli maksettu näistä esityksistä tilityksiä yhteensä vähintään 1 500 euroa. Korvauksia näille esitysvuosille on maksettu Teoston tilityksissä 09/2017-06/2020.

Tilitystietojen tarkistamisen jälkeen tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien edustus.

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan yllä mainittujen alueiden tilitysten määrästä. Tukisummia maksetaan kuudessa eri luokassa, joista pienin on 300 euroa ja suurin 10 000 euroa.

Jokaiselle hakijalle on ilmoitettu päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Tuki maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen maksaneelle rahastolle. 

Taiteellista toimintaa varten saatu apuraha on verovapaata tuloa musiikin tekijöille lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §).

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 11.12.2020. 

Ensi vuodelle selvitellään lisätuen rahoitusta

Teoston jäsenkokous oli päättänyt syksylle 2020 enintään yhden miljoonan koronatuesta, josta nyt jaetaan reilu puolet. Teosto käynnistää selvityksen siitä, millä tavalla jakamatta jäänyt osuus tultaisiin jakamaanmusiikin tekijöille ja kustantajille mahdollisimman pian. 

Teoston hallitus esittää myös 500 000 euron varausta uuteen koronatukeen, joka voitaisiin jakaa vuonna 2021.

Muita tukikanavia

Koronapandemian aiheuttaman haastavan tilanteen jatkuessa musiikin ammattilaisten kannattaa seurata myös muiden tukikanavien hakuja, kuten: 

Musiikinedistämissäätiö 

Music Finland

Suomen Musiikintekijät 

Taiteen edistämiskeskus 

Kiusallinen termi, joka pitäisi päivittää

Julkaistu

”Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.”

Tämä on tekijänoikeuslain 3. pykälästä osuus, jota on totuttu kutsumaan isyysoikeudeksi. Moraalisten oikeuksien pykälä jatkuu respektioikeudella, joka rajoittaa muiden lupaa muuttaa teosta sen taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla.

Isyysoikeus on siis termi, joka on yleisessä käytössä, mutta jota ei ole kirjattu lakitekstiin. Termi on juurtunut suomalaiseen retoriikkaan Ranskasta, jossa termi droit à la paternité on maskuliini. Tämän juuret lienevät latinassa kuten monen muunkin juridisen ilmaisun.

Ajat ovat nyt toiset: latina ei ole enää käyttökieli ja sukupuolineutraalius on asioiden lähtökohta. Suomen liikennemerkit jo uudistettiin – nyt olisi aika tehdä samoin isyysoikeus-termille.

Vaihtoehtoja on takuulla löydettävissä. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin termi ”mainintaoikeus”. Kuvaisiko se asiaa parhaiten? Ehkäpä saamme virallisen näkökulman Kotimaisten kielten keskukselta.

Tahtotila ja mahdollisuudet termin päivittämiseksi on ensin hahmotettava. Suomen lain mukaan yhdenvertaisuus on perusoikeus: ketään saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen perusteella. Siksi tällaiset termit tulisi muuttaa sukupuolineutraaleiksi. Olisiko opetus- ja kulttuuriministeriö valmis tukemaan tällaista uudistusta?

Aika olisi otollinen nyt, kun tekijänoikeuslakia ollaan joka tapauksessa päivittämässä direktiivin velvoittamana, ja lakiin liittyvää kirjallisuutta sekä ohjeistuksia uusitaan. Isyysoikeus on mainittu näissä oheisteksteissä, joita päivitetään sitten, kun varsinainen lakiteksti on valmis.

Lain on tarkoitus olla eduskuntakäsittelyssä tulevan kevään ja kesän aikana. Meillä kulttuurialan toimijoilla mahdollisuus nostaa termin päivittämistarve esiin lausunnoissamme.

Suomi on suunnannäyttäjä tekijätieto- ja metadata-asioissa. Nyt olisi mahdollisuus olla edelläkävijä myös tekijänoikeuslakiin liittyvän sanaston sukupuolineutralisoimisessa.

 

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Twitter @AkuToivonen

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA: Spotifyn toiminta kestämätöntä

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on toimintamallista pöyristynyt.

”On käsittämätöntä, että Spotify, jonka koko liikeidea perustuu toisten luomaan sisältöön, pyrkii aktiivisesti kuihduttamaan tulonlähteensä, ammattimaisen musiikintekemisen. Se kehittelee ”liikeideoita”, joilla välttyisi maksamasta tekijöille asianmukaisia korvauksia. Epäkunnioittavaa ja täysin kestämätöntä!”

ECSAn lausunnon mukaan Spotifyn korvaustaso on jo nykyisellään yksi ”alan huonoimpia”:

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream, in the best possible scenario.

ECSA peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja myös toimia päättäjätasolla, etenkin tekijänoikeusdirektiviin implementoinnin osalta:

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

 

Lue koko englanninkielinen tiedote alta tai lataa pdf tästä.

ECSA’S REACTION TO SPOTIFY’S SUGGESTION TO “AMPLIFYING ARTIST INPUT IN PERSONALIZED RECOMMENDATIONS” IN EXCHANGE OF LOWER ROYALTY RATES

 

16th November 2020

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. Our main objective is to defend and promote the rights and interests of music authors.

Today, we feel compelled to speak out against the recent announcements by Spotify to allegedly “amplifying artist input in personalized recommendations” in exchange of lower royalty rates.

According to recent data, Spotify’s per-stream rate is already one of the worst amongst music streaming platforms and has further decreased recently. On average, Spotify pays most artists between $.003 and $.005 for each stream[1], in the best possible scenario. The company also appealed against better royalty rates for songwriters in the US while the average yearly salary of a Spotify’s employee hit $132,301 in 2018 – more than double what it was in 2011[2].

Now and in the foreseeable future, music creators heavily suffer from the COVID-19 pandemic and its consequences all over the world, with a lock-down for most cultural activities and a severe decrease of royalties’ that will continue impacting music creators in the long term.

In that context, Spotify’s suggestion to promise more exposure in exchange of lower royalty rates shows once more its profound disrespect to the community of creators who struggle to make a living. Such a “payola” also puts the spotlight on Spotify’s opaque practices which effectively results in a pay-for-play model to the benefit of a few players with detrimental consequences for the vast majority creators, consumer choice and cultural diversity alike.

Music creators are at the very source of all music on Spotify and have effectively subsidised its lack of a proper business model for years. They should not be financing yet another broken idea and deserve more respect from this company, whose current model prevents an overwhelming majority of them to make a living. It is more than time creators receive appropriate and proportionate remuneration for the use of their works.

As policy makers in Europe are implementing the Copyright Directive and increasingly considering how to regulate digital gatekeepers and the use of artificial intelligence, we encourage them to engage in critical assessment on the functioning of music streaming services including on the tools (such as playlists) they provide. We also encourage public authorities to review and analyse the distribution of streaming revenues to various categories of rights-holders so that music creators can be properly paid for the use of their works and continue to be at the source of Europe’s cultural diversity.

[1] https://www.digitalmusicnews.com/2020/08/17/how-much-does-spotify-pay-per-stream-latest/

[2] https://www.musicbusinessworldwide.com/the-average-salary-of-a-spotify-employee-hit-132301-last-year-more-than-double-what-it-was-in-2011/

Picture Credits: C D-X

Kolmatta lastenmusiikkipäivää vietettiin 13.11.2020

Julkaistu
Oulussa Saalastinsalissa järjestettiin aamupäivällä juhlakonsertti, josta kameroiden ja nettiyhteyksien välityksellä saatiin maittava annos lastenmusiikkia ympäri koko Suomenniemen. Risto Järvenpään karhut tallustivat konsertin vauhtiin ja Soiva Siili opetti yleisölle mm. rakkauden kieltä herneen ja retiisin rakkaustarinan myötä. Konsertin jatkuessa saatiin kuulla myös paljon terveisiä etäyleisöltä, jota kaikesta päätellen oli varsin suuri määrä.

Tilaisuudessa jaettiin yksi merkittävä tunnustus: Lastenmusiikkipääkaupungin statuksen vuodeksi 2021 sai Oulu. Lastenmusiikki ry:n myöntämän tunnustuksen ottivat vastaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz. Diplomin lisäksi heille luovutettiin lastenmusiikille suosiollisten päätösten tekemisen vahvistamista varten puheenjohtajan nuijan tilalle marakassit.  Yhdessä he lupasivat, että Oulusta tulee entistä lastenmusiikkiystävällisempi ja lisäksi he haastoivat muut Suomen kunnat käyttämään lastenkulttuurin ja lastenmusiikin toimijoiden palveluja ja ostamaan oman kunnan lapsille ohjelmaa ja tarjoamaan heille taide-elämyksiä.

Tunnustuksen myöntämisperusteet: ”Oulun kaupungilla on pitkät ja vahvat lastenmusiikin perinteet. Lastenmusiikkikonsertit kiinnostavat laajaa yleisöpohjaa, mikä on kaupungin ja muiden paikallistahojen pitkäjänteisen työn tulosta. Oulussa toimii useita lastenmusiikkiin keskittyviä orkestereita ja tapahtumia ja musiikinopetuksella ja –koulutuksella on merkittävä asema. Musiikkikasvattajakoulutus, musiikkiluokkajärjestelmä, konservatorio, useat musiikkikoulut ja musiikin runsas käyttö varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luovat pohjan yleisö- ja musiikkikasvatukselle. Oulussa on lastenmusiikin saralla esikuvia ja tiivistä verkostoitumista. Vuodeksi kerrallaan myönnettävällä Lastenmusiikin pääkaupunki –tunnustuksella halutaan nostaa esiin kuntien roolia lastenmusiikkimyönteisellä tiellä myös tulevina vuosina.”

Lastenmusiikkipäivän seminaari

Fisme – Suomen musiikkikasvatusseura järjesti Saalastinsaliin seminaarin otsikolla Ristiinpölytys – Lastenmusiikki taiteiden rajapinnoilla. Seminaarin ensimmäisenä puhujana oli musiikkikasvattaja Leena Poikela Oulun yliopistosta ja hänen kanssaan lavalla musiikkikasvatuksen opiskelijoita. Leena Poikelan esityksen nimenä oli ”Minä silitän sinua tällä musiikilla”. Vaikka tuo nimi viittaa siihen tutkimustyöhön, jota hän on tehnyt päiväkotilasten parissa, niin aikuiselle kuulijallekin tuli tästä esityksestä hyvin musiikilla silitetty olo; harvoin on luento noin elämyksellinen. Oulun yliopistossa on luotu Leena Poikelan johdolla varhaiskasvatuksen käyttöön uudenlaisia menetelmiä lasten tunnetilojen tukemiseen. Seminaariluennon aikana sai yleisö demonstraation mm. surunarusta.
Vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva esitteli Sibeliusakatemian ja Suomen kansallisoopperan sekä baletin ristiinpölytyksen tuotoksia. Vauvojen taidetuokiot ovat löytäneet yleisönsä ja tarjolle tulevat tuokiot varataan aina hetkessä loppuun. Koululaisoopperat ovat suosittuja ja luennoitsija oli näistä itsekin hyvin innostunut. Räppäri Paleface kertoi insertissä, miten koululaiset ensin harjoittelevat kouluissaan osuuksiaan, jotka sitten kootaan ammattilaisten johdolla oopperan lavalle kokonaiseksi oopperaksi. Viimeisimpänä on nähty Ihmepoika A ja seuraavaankin produktioon on ilmoittautuminen jo käynnissä.
Kolmantena luennoitsijana oli tanssinopettajien kouluttaja Petri Kauppinen, joka lähestyi lastenmusiikin ja tanssin ristiinpölytystä teemalla Musiikin vaikutus ihmisen kehollisuuteen.  ”Kehosi kuulee kaiken, mitä mielesi sanoo ja myös mieli vaikuttuu kehon viesteistä”. Ajattelemisen aihetta meille kaikille Petri Kauppinen antoi sanoessaan, että kehollisuuden kokemiseen ja jopa itseluottamukseen vaikuttaa musiikkitarjonnan köyhtyminen. Siihen lastenmusiikintoimijat voivat varmasti vaikuttaa.

Jellonagaala

Illalla Jellonagaalassa jaettiin vuoden 2020 palkinnot.
ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: MAIJA SALO
Hänen ammattitaidossaan yhdistyy ymmärrys lapsista, musiikista, leikistä, tarinoista ja taiteesta. Hän on muusikko, laulaja, viulupedagogi, varhaisiän musiikkikasvattaja, tv:n lastenohjelmien uranuurtaja, Pikku Kakkosen juontaja, lukuisten lastenmusiikkiohjelmien käsikirjoittaja, oppimateriaalin tekijä, musiikkileikkikoulun perustaja sekä valovomainen esiintyjä ja opettaja.

ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2020: RISTO JÄRVENPÄÄ
Hän on soittaja, lauluntekijä, musiikkikasvattaja ja opettaja, jonka laulut ja tapahtumat ovat antaneet iloa lasten ja lapsiperheiden arkeen ja juhlaan jo vuosikymmeniä. Esikuvana ja oppi-isänä hän on näyttänyt tietä monille lastenmuusikoille sekä lauluntekijänä kannustanut uskomaan itseensä.

ERIKOISJELLONA 2020: LASTEN LAULUKAUPUNKI 30 VUOTTA Hieno lastenkulttuuritapahtuma on kasvanut paikallisesta laulu- ja sävellyskilpailusta merkittäväksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Salossa koetaan laulun ja laulukilpailun lisäksi teatteria, tanssia ja musiikin riemua viikon ajan joka kesä.

VUODEN LASTENMUSIIKKITEKO 2020: KONSERTTIKESKUKSEN ETÄKONSERTTISARJA

VUODEN TULOKAS 2020: PENTTI PUNKIN SYNTYMÄPÄIVÄT

VUODEN LASTENMUSIIKINTEKIJÄ 2020: MUTAVEIJARIT (koko yhtye)

VUODEN ARTISTI / YHTYE 2020: SIINA & TAIKARADIO

VUODEN LASTENLEVY 2020: NYT MENNÄÄN! (Mutaveijarit)

VUODEN LASTENLAULU 2020: TUU MUN MUKAAN (säv.&san. Onni Lonka, esittäjä Helsingin Poliisisoittokunta ja Onni Lonka)

Tekijänoikeusbarometri 2020: Tekijänoikeudet nähdään yhä luontevampana osana digitaalista toimintaympäristöä

Julkaistu

Tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeusjärjestöihin suhtaudutaan positiivisesti

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat tekijänoikeudesta. Selkeä enemmistö (88 %) pitää tekijänoikeuksia edelleen tärkeänä. Vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tekijänoikeutta turhana.

Tekijänoikeudet koetaan myös ennemmin mahdollistavana (48 %) kuin rajoittavana (13 %). Tämän kysymyksen osalta vastauksissa on tapahtunut selkeä muutos aiempiin vuosiin verrattuina. Esimerkiksi vuonna 2019 tekijänoikeuden koki mahdollistavana huomattavasti pienempi osuus vastaajista (35 %) ja rajoittavana suurempi osuus (20 %).

Helppotajuiseksi tekijänoikeuden kokee 38 prosenttia vastaajista, kun taas vaikeatajuiseksi sen kokee 26 prosenttia. Hieman yli kolmannes vastaajista on neutraaleja asian suhteen. Erityisesti 15-24-vuotiaat diginatiivit kokevat tekijänoikeuden helppotajuisena.

Selkeä enemmistö kokee tarpeelliseksi myös tekijänoikeusjärjestöt (78 %) sekä tekijänoikeuskorvaukset (84 %).  Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 50-vuotiaat kokevat keskimääräisesti hieman enemmän tekijänoikeusjärjestöt ja -korvaukset tarpeellisina.

Laillisten sisältöpalveluiden käyttö lisääntynyt

53 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo käyttäneensä internetin laillisia sisältöpalveluja. Lisäksi 42 prosenttia kertoo ostaneensa laillisesta palvelusta digitaalista sisältöä. Kummassakin luvussa on havaittavissa nousua viime vuoteen verrattuna. Laillisten sisältöpalveluiden käyttö on yleisintä 25-49-vuotiaiden keskuudessa; heistä yli kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä palveluita.

Tutkimuksen mukaan koronapandemia on myös osaltaan vaikuttanut laillisten digipalveluiden käyttöön. Esimerkiksi yli kolmannes vastaajista kertoi hankkineensa käyttöönsä elokuvien tai TV-sarjojen suoratoistopalvelun ja joka viidennes äänikirjapalvelun korona-aikana. Vain yksi prosentti vastaajista ilmoitti lopettaneensa palveluiden käytön koronapandemian aikana.

Radion kuuntelu netin välityksellä on lisääntynyt huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä noin joka toinen suomalainen kuuntelee sekä suoria lähetyksiä että jälkikäteen kuunneltavissa olevia ohjelmia (kuten podcasteja) radiokanavien omien nettipalveluiden välityksellä.

Laittomien piraattipalveluiden käytössä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosiin verrattuna. Yhdeksän prosenttia kertoi käyttäneensä laittomia palveluita ja kuusi prosenttia ladanneensa piraattisisältöä omaan käyttöön. Uutena kysymyksenä barometrissa selvitettiin internetistä saatujen laittomien laulujen sanoitusten käyttämistä tai jakamista, jota myönsi tehneensä kolme prosenttia vastaajista. Laittomien palveluiden käyttö on pääsääntöisesti yleisintä 15-34-vuotiaiden keskuudessa.

Piratismia ei hyväksytä ja siihen halutaan puuttua

Piratismiin liittyvissä asenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna.  Vain noin kymmenen prosenttia vastaajista hyväksyy internetiin luvattomasti laitetun sisällön kuluttamisen tai lataamisen. Sisällön luvattomaan jakamiseen suhtaudutaan vielä kielteisemmin; sen hyväksyy ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista. Myönteiset asenteet piratismia kohtaan ovat hieman yleisempiä alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista on sitä mieltä, että laillisten toimijoiden tulee ottaa vastuuta laittomaan sisältöön pääsyn estämiseksi. Esimerkiksi 73 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että YouTuben kaltaisten sisällönjakopalveluiden tulee tulevaisuudessa poistaa tehokkaammin ja pysyvämmin palvelussa oleva luvaton musiikki- ja AV-sisältö. Vastaavasti 79 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että hakukoneiden tulee näyttää hakutuloksissa lailliset vaihtoehdot ennen laittomia. Osittain tai täysin eri mieltä väittämien kanssa on noin kymmenen prosenttia. Eri mieltä olevien määrä korostuu nuoremmissa sekä erityisesti piraattipalveluita käyttäneissä vastaajissa.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt neljättätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2020 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1282 henkilöä.

Tekijänoikeusbarometri 2020: Tekijänoikeudet

Tekijänoikeusbarometri 2020: Piratismitilanne

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaana Pihkala
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
puh. 09 6803 4049