”Esko Linnavalli” big band –sävellyskilpailun esikarsinta käytiin perjantaina 10.4.2015 Helsingissä. UMO soitti kaikki 22 kilpailuun määräaikanaan mennessä saapunutta teosta kapellimestari Antti Rissasen johdolla. Esikarsinta käytiin anonyymisti teokset nimimerkein varustettuna. Kilpailun tuomariston jäsenet Jukka Linkola (puheenjohtaja), Heikki Sarmanto ja Pessi Levanto valitsivat tyylillisesti laveasta teoskirjosta kymmenen finalistia.
Finaaliin valittiin (säveltäjä & teos):
Teemu Halmkrona: An Evening at River
Sid Hille: Hashtag
Sampo Kasurinen: Samson
Aleksis Liukko: Mind the Gap
Matias Långbacka: The Bliss of Ignorance (Tiedoton)
Vesa Pisto: Santtu
Johannes Salomaa: Soon I’ll be Gone
Tuomas J. Turunen: On a Winter Night
Martti Vesala: Piper’s Park
Janne Vihavainen: Cat Heaven
Kilpailun finaalikonsertti kuullaan livenä YLE 1-radiokanavalla tiistaina 19.5. klo 19.03 alkavassa lähetyksessä.
Suomen Big Band –yhdistys, UMO ja YLE järjestävät ”Esko Linnavalli” big band –sävellyskilpailun nyt kuudetta kertaa. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi.
Lisätietoja: www.sbby.com, www.umo.fi
Marjo Riihimäki
Kilpailusihteeri, Suomen Big Band –yhdistys
Gsm 050 361 0431
e-mail: marjo.riihimaki (@) sbby.com
Lisätietoja:
Kilpailu tekee kunniaa Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) perustajajäsenelle ja kapellimestarille, Esko Linnavallille, jonka kausi orkesterin taiteellisena johtajana kesti vuodesta 1975 vuoteen 1991. Linnavallia pidetään yhtenä UMO:n merkittävimmistä kapellimestareista, sillä hänen ansiostaan UMO:sta kehittyi kansainvälisesti tunnustettu jazzorkesteri sekä pysyvä instituutio Suomen musiikkielämässä. UMO viettää 40-vuotisjuhliaan vuonna 2015.
Suomen Big Band -yhdistys ry on perustettu vuonna 1978 ja se toimii tällä hetkellä yli neljänkymmenen suomalaisen big bandin kattojärjestönä. SBBY ry:n jäseninä on sekä harrastaja-, ammattilais-, nuoriso- että opiskelijaorkestereita. Yhdistys tarjoaa jäsenpalveluja sekä tukee jäsenorkestereiden koulutus- ja konserttitoimintaa sekä ylläpitää valtakunnallista jo 15-vuotta toiminutta Junior All Stars Big Bandia. Viisi sävellysilpailun finalistia Kasurinen, Långbacka, Salomaa, Vesala ja Vihavainen ovat JASin kasvatteja. SBBY järjestää myös vuorovuosina Suomen Big Band -mestaruuskilpailua sekä ”Esko Linnavalli” big band -sävellyskilpailua.
Tekijä: Nina Lith
Elvis kampanjoi Arkadianmäellä: Suomalainen musiikki – Valtava kasvun mahdollisuus
Elvis aloitti vuoden vaihteessa työskentelyn musiikintekijöitä koskevien hallitusohjelmatavoitteiden esiintuomiseksi. Valtava kasvun mahdollisuus -kampanja esittelee suomalaisen musiikin menestyspolulla olevia ongelmia. Päättäjien työtä helpottamaan tarjotaan myös valmiita ratkaisuja.
Elvis otti yhteyttä keskeisimpien puolueiden toimistoihin, ja kävi esittelemässä hallitusohjelmatavoitteensa kaudelle 2015–2019. Mitä ajatuksia Elvisin teesit herättävät?
Mitä mieltä?
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
4. Sivistysvaltiossa on kulttuuriministeri
Suomen Kristillisdemokraatit, kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Olen tavoitteesta täysin samaa mieltä. KD:n yrittäjyysohjelman yhtenä kärkitavoitteena on yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen. Tämä koskee myös yksinyrittäjiä. Olemme kanssanne täsmälleen samaa mieltä sosiaali- ja eläketurvan saattamisesta yhdenmukaiseksi muiden alojen kanssa. Lisäksi esitämme ohjelmassa mm. yksinyrittäjälle oikeutta työttömyysturvaan tilanteessa, jossa yritys ei enää tosiasiallisesti toimi ja oikeutta verovähennykseen sairastuneen lapsen hoitajan palkasta, tai vaihtoehtona erityistä yrittäjille suunnattua Kelalta haettavaa sairaan lapsen hoitotukea.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Olen samaa mieltä niin tavoitteen kuin keinojenkin osalta.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Olen tavoitteista täysin samaa mieltä. Esittämistänne ratkaisuista nostaisin erityisesti esille tekijänoikeuskorvausten verotuskäytännön uudistamisen ja koulutuksen kehittämisen esittämällänne tavalla. Lisäksi ammattiin valmistavan musiikkikoulutuksen opetussuunnitelmiin olisi syytä sisällyttää sopiva annos liiketalouden ja yrittäjyyden perusteita.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Tottakai.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, puoluesihteeri Reijo Paananen
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Olemme vaatimusten kanssa samaa mieltä. MYEL sopii taiteen itsensätyöllistäville tekijöille paremmin kuin YEL. Muutos ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Kohtuullisen korvauksen määritelmää on syytä tarkentaa esittämäänne suuntaan. Tekijänoikeuslaki kehittyy koko ajan. Hyvitysmaksujärjestelmän haitasta maksettu korvaus ei saa olla pois kulttuurin muusta rahoituksesta ja järjestelmään kuuluva hyvitysmaksun tason arviointi pitää perustua neutraaliin tutkimukseen. Kollektiivisen sopimisen mahdollisuus on ehdottomasti turvattava.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Tarvitaan erityisesti taiteen ja kulttuurin tekijöiden erityispiirteet huomioiva TEKES-ohjelma. Luovilla aloilla on paljon kasvun ja työllisyyden potentiaalia.
Meidän on kunnioitettava taiteen tekijöiden vapautta tehdä itsensä näköistä taidetta. Kyse on luovien alojen infrastruktuurin kehittämisestä; markkinointia, tuotteistusosaamista, verkostoitumista…
Tekijänoikeustulon periaatteesta olemme samaa mieltä. Toteutuskeino on löydettävä.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
Juuri näin. Kulttuuri- ja sivistysvaltio ansaitsee oman ministerinsä.
Suomen Keskusta, kansanedustaja Mikko Alatalo
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Sosiaaliturvalainsäädäntömme perustuu oletukseen, että luovaa työtä tehtäisiin perinteisessä pysyvässä työ- tai virkasuhteessa. Luovalla alalla kuitenkin toimitaan pääasiassa omalla riskillä – yrittäjänä, freelancerina, ammatinharjoittajana. Itsensä työllistäville luovan työn tekijöille tulisi turvata kohtuullisen toimeentulon ohella kunnollinen työeläketurva. Se tulee järjestää niin, että se kannustaisi nykyistä enemmän oman eläkkeen kerryttämiseen.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Kohtuullisen korvauksen määritelmä on saatava tarkasti tekijänoikeuslakiin. Luovan alan tekijällä on oltava mahdollisuus kohtuuttomien sopimusten purkamiseen, tarvittaessa ilman oikeudenkäyntimenettelyä. Hyvitysmaksukorvaukset eivät saa olla pois muusta kulttuurin tukemisesta.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Musiikkiviennin julkista tukea pitää lisätä. Myös Tekes on saatava mukaan musiikkiviennin rahoittamiseen.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Kulttuuriministeri on tarpeellinen edistämään kotimaista kulttuuria. Hän vie maailmalle suomalaista musiikkia ja huolehtii taiteilijoiden etujen toteutumisesta.
Kansallinen Kokoomus, kansanedustaja Raija Vahasalo
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Itsensä työllistävien luovan alan tekijöiden sosiaali- ja eläketurva on saatava yhdenvertaiseksi muun yhteiskunnan kanssa. Työeläketurva on järjestettävä niin, että se kannustaa oman eläkkeen kerryttämiseen.
Kokoomus on tehnyt aloitteen, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Se lisää luovan työn kannustavuutta yksilöiden ja pienyritysten tasolla sekä luo edellytyksiä luovan alan kasvulle ja uudistumiselle.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Ei ole välttämättä hyvä asia, että hyvitysmaksu korvataan valtion budjetista. Se todennäköisesti tarkoittaa tiukkoina aikoina muun kulttuurirahoituksen alentumista. Siksi hyvitysmaksun rahoituksen monipuolistaminen on tärkeää. Valtion rahoituksen rinnalle tarvitaan esimerkiksi kattava laitemaksujärjestelmä, jos EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin edellyttämää sopivaa korvausta (fair compensation) yksityisen kopioinnin sallimisesta ei pystytä hoitamaan.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Luovan alan osuus bkt:sta on isompi kuin esimerkiksi paperiteollisuuden tai matkailualan. Kulttuurivientiä on kehitettävä. Se edellyttää pitkäjänteistä poliittista sitoutumista, tuotteistamista, konseptointia, liiketalousosaamisen kehittämistä ja markkinointia. Uusia rahoituskanavia on löydettävä esimerkiksi Tekesiltä. EU:n rahoitusta on paremmin hyödynnettävä. Tekijänoikeuskysymykset on huomioitava koulujen opetussuunnitelmissa jo peruskoulusta lähtien.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Sivistyksestä ei voida puhua ilman kulttuuria. Kulttuuri on jokaisen asia ja jokaisella on oikeus kulttuuriin. Kulttuurin merkitys ja arvostus on noussut huikeasti viime vuosina. Myös kulttuurikasvatus pitää aloittaa varhain. Sitä varmistamaan on luotu perusopetuksen tuntijaossa lisätyt taito- ja taideaineiden osuudet. Siksi aktiivista ja osaavaa kulttuuriministeriä tarvitaan edelleen.
Perussuomalaiset, kansanedustaja Kike Elomaa
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Taiteen alalla sosiaaliturva on selvästi heikompi kuin niin sanotussa normaalissa palkkatyössä. Tähän kaivataan muutosta. Esimerkiksi tekijänoikeusmaksut tulisi huomioida paremmin eläkekertymässä.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Tehdystä työstä on saatava asianmukainen korvaus. Tämä pätee myös musiikintekijöiden kohdalla. Aineettoman omaisuuden laittomaan levittämiseen on puututtava. Hyvitysmaksujärjestelmää tulee kehittää siten, että se vahvistaa aidosti suomalaisten musiikintekijöiden toimintaedellytyksiä. Musiikintekijöiden ammattiryhmää ei saa myöskään unohtaa verotusta suunniteltaessa. Olen allekirjoittanut viime vuonna lakialoitteen, jolla pyritään mahdollistamaan henkilökohtaisten tekijänoikeuskorvausten tulouttaminen tekijän yhtiölle.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Luovat alat ovat kolmanneksi suurin työllistäjä EU-alueella. Myös suomessa luovien alojen valtava potentiaali tulisi nähdä varteenotettavana mahdollisuutena luoda talouskasvua ja uusia työpaikkoja.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Suomen kulttuuri- ja urheiluministerin salkku ei ole kevyt, päinvastoin. Luovien alojen ja liikunnan vahvistaminen tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin.
Vihreä liitto, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Ehdottomasti! Vihreiden mielestä kaikilla työtä tekevillä on oikeus yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan työn tekemisen ja teettämisen tavoista riippumatta. Taiteilijan eläketurvan järjestäminen Myel:lin kautta pitää selvittää.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Kyllä. Kannatamme kohtuullisen korvauksen määritelmän tarkentamista tekijänoikeuslakiin, samoin kollektiivista neuvotteluoikeutta. Luovan työn tekijällä on oikeus nauttia työnsä hedelmistä. Hyvitysmaksut eivät ole oikeastaan ole palkkaa taiteilijan tekemistä työtunneista vaan korvausta siitä vaihtoarvosta, joka teoksella on. Samasta syystä perustulo ei koskaan korvaisi hyvitysmaksuja. Hyvitysmaksut kuuluvat luovan työn tekijöille eikä hyvitysmaksujen maksaminen OKM:n budjetista siksi voi olla pois muun kulttuurin tukemisesta.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Kyllä. Suomessa luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta on pieni, jos verrataan muihin Pohjoismaihin. Osuus saadaan kasvuun esimerkiksi verotuksellisilla ratkaisuilla. Tarja Cronbergin selvitys tavoista edistää taiteen tekemisen edellytyksiä kannattaisi panna täytäntöön. Myös Teoston esittämä malli tekijänoikeustulojen sijoittamisesta musiikintekijän yhtiöön kuulostaa kannatettavalta.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Kyllä. Suomi tarvitsee kulttuuriministeriä enemmän kuin koskaan. Raha ei riitä – ihminen tarvitsee myös taidetta.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue, kansanedustaja Mikaela Nylander
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Itsensätyöllistävien asemaa on parannettava kaikilla aloilla. Tämä on tärkeää koska se tukee työllisyyttä kokonaisvaltaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemät kartoitukset itsensätyöllistävien tilasta on ollut hyvä avaus.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Mielestäni on tärkeää, että tekijänoikeuslainsäädäntö elää ajassa ja että hyvitysmaksujärjestelmä asianmukaisella tavalla turvaa kohtuullisen korvauksen musiikintekijöille.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Kaikki keinot ja avaukset, joilla voimme luoda talouskasvua ja tukea ihmisten toimeentuloa, ovat tervetulleita. On hyvä tutkia millä tavoin muiden maiden hyviä käytäntöjä voitaisiin soveltaa myös suomessa kasvun tukemiseksi.
Kulttuuriministeri Wallin ajoi kaudellaan 2007–11 kulttuurivientiä. RKP on edelleen sitä mieltä, että se kannatti – ja kannattaa. Kulttuuriala ja luova talous kasvaa nyt globaalisti ja siinä kilpailussa Suomella on edelleen paljon annettavaa ja voitettavaa, vaikkapa muotoilun, musiikin, näyttämötaiteen ja pelimaailman saralla.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Näin on!
Vasemmistoliitto, kansanedustaja Silvia Modig
1. Yhdenvertainen sosiaaliturva kaikille
– Luovan alan sosiaaliturva menee monilta osin käsi kädessä yrittäjien sosiaaliturvan parantamisen kanssa. Eli sairaspäivät, työttömyyskarenssi ja eläkekertymä on laitettava kuntoon.
2. Musiikintekijöiden oikeudet on turvattava
– Luovat alat syntyvät tekijöiden kautta. Tukemalla tekijöitä tuemme luovan alan kasvua. Tekijänoikeus on avainasemassa. Tärkeää on piratismin vastustaminen ja yleinen asennemuutos, jossa konkretisoituu se, että musiikin on tehnyt joku ja hänelle kuuluu siitä korvaus. Siksi pidin hyvitysmaksun viemistä budjettiin vääränä ratkaisun varmistaa hyvityskorvausten määrä. On tietysti hyvä, että korvaus varmistettiin, mutta keino oli väärä.
3. Suomalainen musiikki on valtava kasvun mahdollisuus
– Ruotsissa musiikkivienti ja luovat alat ovat huomattavasti suurempia kuin meillä. Tämä on seurausta vuosien saatossa tehdystä määrätietoisesta työstä, joka edistää esimerkiksi musiikkialaa myös taloudellisen mahdollisuutena. Luovat alat tuottavat aineetonta hyvinvointia ja ovat siten mitä paras kestävän kehityksen mukainen kasvuala. Ei pidä unohtaa musiikin vaikutusta hyvinvointiin.
Esimerkiksi kannatan arvonlisäveron alarajan nostoa ja tekijänoikeuskorvausten ohjaamista tekijän omalle yritykselle.
4. Sivistysvaltiossa on kultturiministeri
– Totta mooses. Sivistysvaltiolla tulee olla kulttuuriministeri.
– Mielestäni kaikki neljä tavoitetta tarvitaan: Luovilla aloilla on valtava kasvun mahdollisuus, mutta kasvu toteutuu vain turvaamalla musikintekijöiden oikeudet ja sosiaaliturva. Ilman tekijöitä ei ole luovaa alaa. Jotta tämä olisi mahdollista, on meillä oltava kulttuuriministeri, joka tätä kokonaisuutta edistää.
Musiikintekijöille Teostosta 52,3 miljoonaa euroa vuodelta 2014
Teoston kotimaasta keräämät korvaukset säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikinkustantajille olivat 51,9 miljoonaa vuonna 2014. Kerätty summa oli 1,6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2013. Tilityksiä saa yli 10 000 kotimaista musiikintekijää.
Muilta järjestöiltä tuloutuneiden korvausten kera Teoston kokonaistulot kasvoivat 60,1 miljoonaan euroon. Tuloksessa ovat mukana ulkomaisten sisarjärjestöjen Teostolle tilittämät korvaukset suomalaisen musiikin esittämisestä ulkomailla sekä yhteispohjoismaisen Nordisk Copyright Bureaun (NCB) tilittämät tallennuskorvaukset suomalaisille teoksille ja lainauskorvaus musiikkiäänitteiden ja nuottien kirjastolainauksista.
Kokonaisuutena Teosto maksaa musiikin esitys- ja tallennuskorvauksia koti- ja ulkomaisille tekijöille sekä kustantajille toimintakulujen vähentämisen jälkeen yhteensä 52,3 miljoonaa euroa. Teoston toiminnan kulut olivat viime vuonna 13 prosenttia.
Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saivat vuonna 2014 maksetuista korvauksista 22,6 miljoonaa euroa. Ulkomaille Teosto maksoi musiikinesityskorvauksia yhteensä 26,7 miljoonaa euroa ulkomaisten sisarjärjestöjensä välityksellä.
Suomalaisen musiikin edistämiseen 3,4 miljoonaa euroa
Suomalaisen musiikin edistämiseen Teosto käytti koko jaettavasta summasta musiikintekijöiden ja -kustantajien yhteisillä päätöksillä 3,4 miljoonaa euroa. Tästä 1,6 miljoonaa euroa rahastoitiin Teosto-rahastoon. Vuonna 2009 perustetun rahaston käynnistysvaihe saatiin vuonna 2014 päätökseen ja varojen jako Teosto-rahastosta aloitetaan tämän vuoden aikana.
Musiikin edistämisvaroilla Teosto tukee myös jäsenjärjestöjen, niitä lähellä olevien säätiöiden ja Music Finlandin toimintaa. Teoston ja Gramexin perustaman Musiikin edistämissäätiön (MES) kautta musiikintekijät, esittäjät, kustantajat ja tuottajat saivat hakea tukea yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.
Kotimaisen musiikin osuus radiossa ja tv:ssä edelleen merkittävä
Teoston vuonna 2014 keräämistä esityskorvauksista suurin osa eli 58 prosenttia tuli radio- ja tv-ohjelmissa esitetystä musiikista. Tv-ohjelmista kertyneiden korvausten kasvu perustui pienempien kanavien laajentuneeseen ohjelmatarjontaan, käytetyn musiikin määrään ja kasvaneisiin katsojamääriin. Myös kaupallisen radion kasvu näkyi Teoston lupatuottojen kehityksessä. Radiolähetyksistä saadut esityskorvaukset kasvoivat 7,7 prosenttia.
Vuonna 2014 taustamusiikin käyttö julkisissa tiloissa kasvoi maltillisesti. Asiakastiloissa soitetusta musiikista saadut korvaukset kasvoivat 0,9 ja ravintoloista 2,6 prosenttia. Taustamusiikin käytössä liikuntasektorilla tapahtuu kasvua: Kuntosalien ja ohjattujen liikuntatuntien musiikin käytön kasvulukemat olivat yli 10 prosenttia.
Konserttien ja tapahtumissa esitetyn musiikin osuus Teoston tulokertymästä oli 13 prosenttia. Vaikka festivaalit ja keikat saivat yleisöä edellisvuotta verkkaisemmin liikkeelle ja kansainvälisten stadionkeikkojen rintamalla oli hiljaista, vuonna 2014 koettiin kotimaisen musiikin esiinmarssi stadionluokkaan. Suositut tv-ohjelmat vauhdittivat omalta osaltaan kotimaisten musiikkiesitysten menestystä stadionluokan hittituotteiksi.
Teoston ja NCB:n Suomesta keräämät online-korvaukset olivat yhteensä 5 miljoonaa euroa. Musiikki mainosrahoitteisissa av-palveluissa kasvoi viime vuonna voimakkaasti ja kasvupotentiaalia on jatkossakin. Lisäksi nousua vauhdittivat Netflixin ja muiden verkossa toimivien laillisten, Teoston lisensoimien elokuvapalveluiden (video on demand) suosion kasvu.
Musiikkilupien hankinta helpommaksi
Tulosvuoden aikana Teosto jatkoi tiiviisti työtään yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yksi keskeisistä hankkeista oli GT Musiikkiluvat Oy:n perustaminen yhteistyössä Gramexin kanssa. Yhteisyritys hoitaa tulevaisuudessa sekä Teoston että Gramexin taustamusiikin ja tapahtumien lupamyynnin, laskutuksen ja asiakaspalvelun.
”Tavoitteenamme on sujuvoittaa musiikkilupien hankintaa siten, että jatkossa asiakkaat saavat luvat yhdellä kertaa samasta paikasta. Toiminnot suunnitellaan siirrettäväksi yhteisyritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana 2016 alkaen”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä toteaa.
Hyvitysmaksu valtion budjettiin
Teosto keräsi vuoden 2014 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja vajaa 5,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 alusta hyvitysmaksu siirtyi valtion budjetista maksettavaksi. Samalla Teoston rooli hyvitysmaksua keräävänä toimijana päättyi.
Teoston hallitus jatkaa
Teoston jäsenkokous valitsi 15.4. pitämässään kokouksessa uudelleen Teoston hallitukseen erovuorossa olleet säveltäjä Kim Kuusen, sanoittaja Kaija Kärkisen ja musiikinkustantaja Tommi Tuomaisen. Teoston hallitukseen kuuluvat lisäksi säveltäjä Kimmo Hakola, musiikinkustantaja Ari Nieminen ja säveltäjä Juha Tikka. Kim Kuusi valittiin myös jatkamaan Teoston hallituksen puheenjohtajana.
Hallituksen ulkopuolisina neuvonantajina toimivat pitkäaikainen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Hannu Takkula sekä yli 30 vuoden uran erilaisissa ICT-alan yrityksissä tehnyt Esa Korvenmaa.
Teoston vuosikertomus ja tilinpäätös: www.teosto.fi/vuosikertomus-2014
Markus Nordenstreng Elvis ry:n varapuheenjohtajaksi
Laulaja-lauluntekijä, muusikko, freelancer-toimittaja Markus Nordenstreng, 41, valittiin 14. huhtikuuta Elvis ry:n hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi. Ennen Nordenstrengiä varapuheenjohtajana miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 toiminut Eero Lupari ei enää asettunut viime hallitusvaalissa ehdokkaaksi jättäytyen siten pois hallitustyöskentelystä.
”Hieno ja nöyrä fiilis tulla ensin valituksi uudestaan hallitukseen ja sitten vielä varapuheenjohtajaksi. Edeltäjäni Eero Lupari on tehnyt hienon ja pitkän työsavotan. Eeron suuriin saappaisiin on samanaikaisesti haastavaa ja kiinnostavaa astua. Mutta eiköhän tähän pestiin löydy ajan mittaan ihan oma tulokulma”, vuodesta 2012 Elvis ry:n hallituksessa toiminut Nordenstreng toteaa.
Elvis ry:n hallitus 2015
Puheenjohtaja: Kaija Kärkinen
Varapuheenjohtaja: Markus Nordenstreng
Jäsenet: Heikki Elo, Virpi Eroma, Anni Mattila, Esa Nieminen ja Olavi Uusivirta.
Kuva: Aku Toivonen
Hae Aurinkolaakson residenssiin
Musiikintekijät, tervetuloa Aurinkolaakson residenssiin Áloran kylään Malagan kupeeseen Andalusiaan!
Vuokrattavana on erilaisia huoneita ja työtiloja, kuten päätalosta erillinen musiikkistudio, Portinvartijan talo. Studiossa on mm. backline (rummut, kitara- ja bassovahvistimia) ja äänityslaitteistona Pro Tools HD3 Accel – ja tietenkin äänitys- ja muita palveluita saa toivomusten mukaan. Talolla on juhlasali, ateljee ja tyhjä uima-allas esimerkiksi harjoitteluun, ja jopa pieni esiintymiskoroke patiolla talon pihabaarin vieressä.
Rauhallinen Aurinkolaakson residenssi laajoine pihoineen ja hedelmätarhoineen sopii myös isommalle porukalle työskentely- ja majoitustilaksi. Residenssi on ympäri vuoden käytössä eikä sinne ole erillistä hakua. Talon omistaja Maija Tuurna on kuvataiteilija, joka on loihtinut Aurinkolaaksosta viehättävän ja inspiroivan paikan tehdä työtä ja virkistäytyä. Jukka Puurula ja Kari Reini huolehtivat studion osalta asioista.
Majoitustiedustelut: Maija Tuurna / info.aurinkolaakso(@)gmail.com / +34 654 032 100
Studiotiedustelut: Jukka Puurula / jukka.puurula(@)gmail.com / +358 41 444 3663
Soitinvuokrausten tiedustelut: Kari Reini / kari(@)backline.fi / +358 50 517 1392 / +34 694 401 159
***
Muutama pikavinkkaus (varsinkin esiintyville musiikintekijöille):
Malagan lentokentältä pääsee junalla hyvin helposti, edullisesti (2,60 e) ja nopeasti (46 min, yksi vaihto) Áloraan. Pyhinä junat eivät liiku kovin varhain eikä myöhään, jotenka lentoa varatessa kannattaa huomioida aikataulut. Talolle on asemalta vain puoli kilometriä vilkasta maantietä ylämäkeä: ensi kerran ota taksi (noin 3,50 – 5 e), jos on kantamuksia tai lonkkavika vaivaa. Taksi Malagan kentän ja Aurinkolaakson välillä maksaa alkaen 50 e riippuen ajasta sekä kyydittävien ja laukkujen määrästä. Malagan ytimeen pääsee junalla suoraan (40 min). Malagan kentältä saa myös vuokra-autoja ja erilaisia tilauskuljetuksia saa mm. Retu Kuljetuksesta.
Paikallisjunan aikataulut (myös Fuengirolan junayhteydet): https://www.renfe.com/viajeros/cercanias/malaga/index.html
Edullisimpia suoria lentoja Suomesta on ollut viime aikoina Norwegianilla ja Finnairilla. Vueling on hyvä, jos lentää muualta Espanjasta. Malagaan pääsee mm. Madridista nopealla junalla ja monista paikoista hitaammilla.
Fuengirolan Los Bolichesin kylässä, joka on noin tunnin ja vartin junamatkan päässä Álorasta, on paljon suomalaisyleisön suosimia esiintymispaikkoja: muiden muassa ”Costan Tavastia” eli Iskelmä Baari Fuengirola, monipuolinen esiintymispaikka Ravintola Kukko saunoineen, yökerhomainen Mai Thai, Teatteriravintola Mask, intiimi Yano´s, jatsistakin tunnettu Refla, eri kirkkoja, opistoja, kouluja ja saleja – ja paljon muita. Ventojen Kirjakauppa Hemingwayssa on järjestetty suosittuja taiteilijaesittelyjä. Sofiaopistossa voi järjestää erilaisia kursseja sopimuksen mukaan. Aurinkolaakson residenssi sopii mainiosti kurssipaikaksi myös.
Koko Aurinkorannikolla (Costa del Sol) asuu 30 000 suomalaista: unohtamatta tietenkään paikallisia ihmisiä, muiden kansallisuuksien vakiasukkaita ja turisteja… valkoisia vuoristokyliä, lähikaupunkeja, kulttuuritarjontaa, Malagan museoita, yöeloa ja kauppahallia, merkillistä Alhambraa, Gibraltaria, jätti-inspiroivaa luontoa aina luola- ja rotkokaupungeista kivimetsiin, fosforijärviin, lintusuistoihin, villieläimiin, kansallispuistoihin ja sienimetsiin. Ja päälle muutama tapas ja grillatut sardiinit meren äärellä.
Paikallisia suomalaismedioita ovat esimerkiksi SE (Suomalainen Espanjassa), Radio Finlandia, Fuengirola-lehti, OLÉ-lehti ja Espanjan Sanomat.
Teosto-palkinto Mikko Hassiselle levystä Elektro GT
Röyhkeä ja anteeksipyytelemätön teos vangitsee kuulijansa – Kahdettatoista kertaa tänä vuonna jaetun Teosto-palkinnon sai Mikko Hassinen teoksistaan levyllä Elektro GT. Tunnustuspalkinnon voittaja palkittiin 25 000 eurolla.
Teosto-palkinnon voittaja julkistettiin Musiikkitalossa torstaina 9. huhtikuuta.
”Tekemisen ja sanomisen tarve on Mikko Hassisen levyllä vahvasti läsnä. Monipuolinen teos on täynnä rikkaita musiikillisia ideoita, joita virtuoosimaiset soittajat ovat päässeet toteuttamaan. Elektro GT on röyhkeä, anteeksipyytelemätön ja kuulijansa vangitseva kokonaisuus”, palkintoraati totesi perusteluissaan.
Palkinnon saajan valitsi ehdokkaiden joukosta kolmihenkinen raati, johon kuuluivat Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittu Risto Ylihärsilä.
Palkintoraadin puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen luonnehti tehtävää antoisaksi.
”Esiraati oli tehnyt erinomaista työtä ja valinnut mielenkiintoisen ja monipuolisen ehdokaslistan. Samalla esiraati tosin teki meidän työmme kovin hankalaksi”, totesi raadin puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen.
”Raati oli yksimielinen. Erityistä painoa halusimme antaa Teosto-palkinnon kriteereille; rohkeudelle, omaperäisyydelle ja innovatiivisuudelle.”
Hassisen mukaan jo pelkkä ehdokkuus tuntui palkinnolta.
”Moni aiemmista ehdokkaista ja palkituista on ollut itselleni inspiraation lähde ja on tähänastisen urani huippuhetkiä päästä tähän joukkoon mukaan”, sanoi Hassinen.
”Levyä tehdessäni kehittelin itselleni erilaisia tekotapaa muuttavia ajatusleikkejä tai ”pelejä”, joiden avulla toivoin välttäväni pahimmat sähköiseen jazziin liittyvät kliseet. On vaikea kuulostaa omaperäiseltä tai tehdä musiikkia muista poikkeavasti, mutta tarkoitus oli tehdä levy niin, että ainakin omiin korviin se kuulostaisi uudelta tai peräti aiemmin kuulemattomalta.”
Palkintoehdokkaina kuusi teosta tai teoskokonaisuutta
Musiikkialan ammattilaisista koostuva esiraati oli valinnut tänä vuonna loppukilpailuun kuusi teosta tai teoskokonaisuutta. Palkintoehdokkaat olivat:
Perttu Haapanen: Compulsion Island
Perttu Haapasen (s. 1972) sävellys teoksella Compulsion Island
Matti Mikkola: Pepe & Saimaa
Matti Mikkolan (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Pepe & Saimaa
Olavi Uusivirta: Ikuiset lapset
Olavi Uusivirran (s. 1983) sävellykset ja sanoitukset sekä Timo Kämäräisen, Jaakko Kämäräisen ja Olli Krogeruksen sovitukset levyllä Ikuiset lapset
Mikko Hassinen: Elektro GT
Mikko Hassisen (s. 1971) teokset levyllä Elektro GT
Tuomas Logrén: Yövesi
Tuomas Logrénin (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Yövesi
Antti Paalanen: Meluta
Antti Paalasen (s. 1977) teokset levyllä Meluta
Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia
Teosto-palkinnolla musiikintekijät ja -kustantajat ovat nostaneet esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaettiin 12. kerran.
Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.
Palkintoehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna Uuden musiikin orkesteri UMOn vs. toimitusjohtaja Jutta Jaakkola, toimituspäällikkö Heta Hyttinen, toimittaja Mari Koppinen, toimittaja Pekka Laine, Suomen Kansallisoopperan yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen, toimittaja Kare Eskola sekä musiikintekijä Vilma Timonen.
Teosto-palkinnon voittaja julkistettiin Musiikkitalossa torstaina 9. huhtikuuta.
”Tekemisen ja sanomisen tarve on Mikko Hassisen levyllä vahvasti läsnä. Monipuolinen teos on täynnä rikkaita musiikillisia ideoita, joita virtuoosimaiset soittajat ovat päässeet toteuttamaan. Elektro GT on röyhkeä, anteeksipyytelemätön ja kuulijansa vangitseva kokonaisuus”, palkintoraati totesi perusteluissaan.
Palkinnon saajan valitsi ehdokkaiden joukosta kolmihenkinen raati, johon kuuluivat Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittu Risto Ylihärsilä.
Palkintoraadin puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen luonnehti tehtävää antoisaksi.
”Esiraati oli tehnyt erinomaista työtä ja valinnut mielenkiintoisen ja monipuolisen ehdokaslistan. Samalla esiraati tosin teki meidän työmme kovin hankalaksi”, totesi raadin puheenjohtaja Päivi Kärkkäinen.
”Raati oli yksimielinen. Erityistä painoa halusimme antaa Teosto-palkinnon kriteereille; rohkeudelle, omaperäisyydelle ja innovatiivisuudelle.”
Hassisen mukaan jo pelkkä ehdokkuus tuntui palkinnolta.
”Moni aiemmista ehdokkaista ja palkituista on ollut itselleni inspiraation lähde ja on tähänastisen urani huippuhetkiä päästä tähän joukkoon mukaan”, sanoi Hassinen.
”Levyä tehdessäni kehittelin itselleni erilaisia tekotapaa muuttavia ajatusleikkejä tai ”pelejä”, joiden avulla toivoin välttäväni pahimmat sähköiseen jazziin liittyvät kliseet. On vaikea kuulostaa omaperäiseltä tai tehdä musiikkia muista poikkeavasti, mutta tarkoitus oli tehdä levy niin, että ainakin omiin korviin se kuulostaisi uudelta tai peräti aiemmin kuulemattomalta.”
Palkintoehdokkaina kuusi teosta tai teoskokonaisuutta
Musiikkialan ammattilaisista koostuva esiraati oli valinnut tänä vuonna loppukilpailuun kuusi teosta tai teoskokonaisuutta. Palkintoehdokkaat olivat:
Perttu Haapanen: Compulsion Island
Perttu Haapasen (s. 1972) sävellys teoksella Compulsion Island
Matti Mikkola: Pepe & Saimaa
Matti Mikkolan (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Pepe & Saimaa
Olavi Uusivirta: Ikuiset lapset
Olavi Uusivirran (s. 1983) sävellykset ja sanoitukset sekä Timo Kämäräisen, Jaakko Kämäräisen ja Olli Krogeruksen sovitukset levyllä Ikuiset lapset
Mikko Hassinen: Elektro GT
Mikko Hassisen (s. 1971) teokset levyllä Elektro GT
Tuomas Logrén: Yövesi
Tuomas Logrénin (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Yövesi
Antti Paalanen: Meluta
Antti Paalasen (s. 1977) teokset levyllä Meluta
Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia
Teosto-palkinnolla musiikintekijät ja -kustantajat ovat nostaneet esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaettiin 12. kerran.
Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.
Palkintoehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna Uuden musiikin orkesteri UMOn vs. toimitusjohtaja Jutta Jaakkola, toimituspäällikkö Heta Hyttinen, toimittaja Mari Koppinen, toimittaja Pekka Laine, Suomen Kansallisoopperan yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen, toimittaja Kare Eskola sekä musiikintekijä Vilma Timonen.
Elvis ry:lle kaksi uutta kunniajäsentä
Elvisin kevätkokouksen yhteydessä 30.3.2015 nimettiin kaksi uutta kunniajäsentä: Eero Lupari ja Janne Louhivuori.
Eero Lupari on pitkän uran tehnyt säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, muusikko ja tuottaja. Elvisin hallitukseen Lupari tuli vuonna 1988 ja hän toimi hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1991 – 2005 ja uudelleen vuodesta 2008 lähtien aina vuoteen 2015 saakka, jolloin hän ei enää asettunut hallitusvaaliehdokkaaksi.
Janne Louhivuori on puolestaan niin ikään pitkän uran tehnyt säveltäjä, sovittaja, muusikko ja tuottaja. Elvisin hallituksessa hän työskenteli vuosina 1988 – 2003 ja varapuheenjohtajana vuoden 2007. Louhivuori toimi hallituksen puheenjohtajana vuodet 2008 – 2012.
Edellisen kerran kunniajäseneksi nimitettiin Martti Heikkilä vuonna 2010. Kunniajäsenyys on huomionosoitus. Lisäksi kunniajäsenen ei edellytetä maksavan jäsenmaksua.
Kuva: Nina Lith
Kaksi uutta jäsentä Elvis ry:n hallitukseen
Elvis ry:n kevätkokous ja hallitusvaali järjestettiin maanantaina 30.3.2015 Helsingissä. Hallitusvaalissa erovuoroisia olivat Eero Lupari, Markus Nordenstreng ja Juha Tikka. Heistä Eero Lupari ei enää asettunut ehdolle.
Erovuoroisista tehtävissään jatkamaan valittiin Markus Nordenstreng ja uusina jäseninä hallitukseen äänestettiin Virpi Eroma ja Anni Mattila.
Elvisin uusi hallitus kokonaisuudessaan: Puheenjohtaja: Kaija Kärkinen. Jäsenet: Heikki Elo, Virpi Eroma, Anni Mattila, Esa Nieminen, Markus Nordenstreng ja Olavi Uusivirta. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan huhtikuussa.
Kuva: Aku Toivonen
Haitko Circolo Scandinavon Rooman residenssiin? Lue tämä!
ATTENTION!
We have had some problems with the Residency application form lately and some applications have not been sent to us. If you do not receive a confirmation from the assistant@skandinaviskforening.org during the following 24h from your submission, please send the application again!
One more week to apply for Residency Program September 2015 to July 2016!
DEADLINE: 1ST APRIL 2015
Tuubillinen tuhannesosia
Kaija Kärkinen
Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja
Tänään se sitten tapahtui: ensimmäinen Suomen YouTube-tilitys on juuri maksettu. Kukaan ei varmasti olettanut huuhtovansa vaskooliaan täyteen, mutta kultahippusten pienuus on yllätti silti. Itse valitsin satunnaisen biisin omasta listastani ja totesin, että olen sanoittajana tienannut yhdestä YouTube-streamauksesta n. 0,0004€. Eikä näyttänyt olevan edes halvimmasta päästä…
Korvaukset perustuvat Teoston tekemän sopimuksen mukaiseen prosenttiosuuteen teokseen palveluun myydystä mainonnasta. Yksittäisen streamauksen keskimääräistä hintaa on hankala laskea – se kun riippuu täysin siitä, minkä hintaista mainontaa sen yhteydessä on tarjottu.
Samansuuntaista viestiä kuuluu myös esimerkiksi Tanskasta, jossa tekijänoikeusjärjestö Kodan mukaan 3660 musiikintekijälle jaettiin YouTube-korvauksia yhteensä alle 12 500 euroa ja vain 17 musiikintekijälle kilahti tilille yli 130 euroa.
Vaikka Teoston mukaan toinen, suunnilleen samansuuruinen summa on tulossa vielä kesäkuun tilityksessä, ei tieto juuri nyt lämmitä. Eikä sekään, että ulkomaiset YouTube-streamaukset tilitetään niiden ulkomaantilitysten yhteydessä.
Laillisten palveluiden ja niiden käytön lisääntyminen tuo positiivista rahavirtojen kasvua, siitä lienemme yhtä mieltä. Mutta jos korvausten taso pysyy tällaisena, on kehitys tuskallisen hidasta, eikä sitä välttämättä pienellä kieli- ja kulttuurialueella edes tapahdu siinä määrin, että se näkyisi pankkitilillä muina kuin nöyryyttävinä pennosina.
YouTube tekee, kuten liikemaailmassa tapana on, sopimuksia vain sillä ehdolla, että ne ovat ehdottoman kahdenvälisiä ja salassa pidettäviä. Nämä ns. NDA-sopimukset torppaavat keskustelun siitä, miten rahat jakautuvat Googlen, levy-yhtiöiden, kustantajien ja musiikintekijöiden kesken. Ja varsinkin siitä, miten niiden pitäisi jakautua. Yksittäiset tekijät ja tekijäjärjestöt, samoin kuin pienet tekijänoikeusjärjestötkin, ovat varsin heikossa neuvotteluasemassa näiden jättiläisten kanssa niin kauan kun rahan jakautumisesta on mahdotonta keskustella. On toki kaksi mahdollisuutta: tehdä sopimus, tai jättää se tekemättä.
Vaikka vaalien alla sääntelyn purkamisesta on tullut muodikas tavoite, uskallan silti väittää, että ilman EU-tason lainsäädännöllisiä ärähdyksiä asiat eivät selkene. Elvis ry:n eurooppalainen kattojärjestö ECSA on ottanut tärkeimmäksi EU-tason lobbausaiheekseen juuri sopimusten läpinäkyvyyden, korvausten oikeudenmukaisen jakautumisen ja tekijätietojen saamisen digitaalisiin palveluihin. Myös maailmanlaajuinen ”sateenvarjojärjestömme” CIAM ja kansainvälinen musiikkineuvosto ICM ovat sitoutuneet ajamaan asiaa.
Ja niin olemme mekin. Jatketaan keskustelua mm. kevätkokouksen digimusiikkiseminaarissa maanantaina 30.3. Arvaan, että tämä päivä herättää aiheesta muutaman kiperän kysymyksen.
Lue lisää: Teoston Usein kysytytyt kysymykset ja vastaukset -opas YouTubesta.
Kuva: Aku Toivonen