Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen kausi on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (pois lukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio.

Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2024 on Virpi Eroma.

Ilmoitamme maaliskuussa kiinnostuksensa kertoneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusaikanaan saada apurahaa Georg Malmstén -säätiöltä.

Ilmoita kiinnostuksestasi hallitustyöskentelyyn 31.1.2024 mennessä. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle joko puheenjohtajaksi tai hallitusjäsenen luottamustehtävään. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

  • Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä
  • Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus:

Kaija Kärkinen (puheenjohtaja, erovuorossa), Markus Norderstreng (varapj), Panu Aaltio (erovuorossa), Jussi Chydenius (erovuorossa), Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi (erovuorossa) ja Noora Tuuri.

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus:

Vesa Anttila (pj), Sanna Korkee (varapj, erovuorossa), Maija Kaunismaa, Jaakko Kiuru (erovuorossa), Samae Koskinen, Tommi Lindell, Yatta Malmstén (suvun edustaja) ja Laura Sippola (erovuorossa).

Isoja Teosto-asioita

Aloitetaan Teoston kulttuurisäätiön (Teosto-säätiö) perustamisesta, jota on valmisteltu runsaat neljä vuotta Teoston ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyöllä. Jäsenjärjestöjä ovat Musiikintekijöiden lisäksi Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat.

Teoston ylimääräinen jäsenkokous hyväksyi perustamiseen liittyvät asiakirjat. Päätettiin muun muassa säätiön sääntöjen hyväksymisestä, sille siirrettävistä varoista sekä sen ensimmäisen hallituksen kokoonpanosta. Perustamispäätöksen jälkeen Teosto-säätiö on itsenäinen toimija, ja kuten säätiöillä aina, tälläkään ei ole hallitustaan korkeampaa päättävää elintä.

Ylimääräiselle jäsenkokoukselle esitettiin, että Teosto lahjoittaa säätiölle perustamisvaiheen peruspääomaksi noin 10 miljoonan euron arvosta sijoitusomaisuutta sekä toiminnan käynnistämisen kustannuksiin 400 000 euroa.

Varat lahjoitetaan Teosto-rahastosta. Lähivuosien suunnitelmissa on lahjoittaa säätiölle uutta peruspääomaa niin, että sen kokonaispääoma on noin 40 miljoonaa euroa. Koko tätä Teoston taseessa olevaa varallisuutta ei siis siirretä säätiöön kerralla. Näin Teoston jäsenistöllä säilyy kontrolli säätiön perustamisvaiheen onnistumisesta.

Sijoitustuottojen lisäksi Teoston tarkoituksena on lahjoittaa säätiölle kunakin vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista.

Teosto-säätiö tukee luovan säveltaiteen edistämistä. Rahoitussuunnitelman mukaan sillä on tähän tarkoitukseen 1,4 miljoonaa euroa jo vuonna 2026, ja vähintään vastaava määrä vuosikaudet eteenpäin. Säätiöt ovat tarkoitettu ikuisiksi.

Säätiölle lahjoitettava varallisuus on Teoston kollektiivista omaisuutta, josta kenelläkään yksittäisellä oikeudenhaltijalla tai millään oikeudenhaltijaryhmällä ei ole oikeutta saada esimerkiksi tilityksiä.

Ensimmäinen toimintavuosi (2024) on toiminnan käynnistämisen aikaa. Säätiön hallitus määrittelee tukitoiminnan strategian, valitsee toimitusjohtajan sekä muut toimihenkilöt ja rakentaa säätiölle nettisivut ja apurahojen hakujärjestelmän. Verohallinnon ennakkopäätöksen mukaisesti säätiön on jo ensimmäisenä toimintavuotenaan jaettava tukina noin 0,8 miljoonaa euroa. Tämä tehdään todennäköisesti lahjoittamalla jo olemassa oleville tukitoimijoille varoja jaettavaksi apurahoina.

Tarkoitus on synnyttää hyvän kierre: kun Teosto-säätiö tukee oikeilla valinnoillaan kotimaista luovaa säveltaidetta, syntyy Teostolle lisää liikevaihtoa, josta koituu jälleen kansallisina varoina säätiölle siirrettäviä varoja, jotka jaetaan kotimaisen luovan säveltaiteen hyväksi. Tarkoitus on kasvattaa kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä, luoda kasvua.

Nyt on siis kyse historiallisesti merkittävästä asiasta ja mahdollisuudesta. Kannan huolta niin sanotun kevyen musiikin edustajien tukihakemisen suhteellisen lyhyestä kulttuurista. Meidän täytyy kyetä sanallistamaan tarpeemme oikein. Samalla säätiön hallituksen tulee oppia tunnistamaan kevyen musiikin toimintakenttä ja toimintatavat. Teosto-säätiöstä täytyy tulla myös kevyen musiikin asiantuntija sen kaikissa ilmenemismuodoissaan – toisin kuin monet muut kulttuurille tukia jakavat tukilähteet ovat.

……

Toinen iso uutinen on, että verottajan mukaan Teoston koronatuki ei olekaan luettavissa verottomaksi apurahaksi. Näin ollen kaikkien yli 2000 euroa tukea per vuosi saaneiden verotus tullaan oikaisemaan, ja koronatukiin tulee kohdistumaan jälkiverotus.

Verottaja lähetti kesällä 2023 Teostolle selvityspyynnön koronatuen myöntökriteereistä. Selvityksen jälkeen se ilmoitti kantanaan, että koronatuki ei ole ollut verovapaa apuraha tuloverolain 82 §:n näkökulmasta.

Syyskokous päätti Teoston hallituksen esityksen mukaisesti, että Teosto kompensoi nämä jälkiverot. Summa on kaikkiaan 950 000 euroa. Menettely tulee vaatimaan tekijältä aktiivisuutta: hänen tulee ilmoittaa Teostolle halukkuutensa kompensaatioon.

Teosto on yhteydessä jokaiseen jälkiveron kohteeksi joutuneeseen tekijään ja kertoo menettelystä sekä vaadittavista toimista. Teosto pyytää myös heiltä valtakirjan asian hoitamiseksi verottajan kanssa. Tavoitteena on, että tilanteesta aiheutuisi tekijöille mahdollisimman vähän harmia ja haittaa.

Koronatuen valmistelua ohjasi linjaus, että tukirakenteen tulee perustua lainsäädäntöön ja verottajan antamiin ohjeistuksiin. Valmistelu, jossa oli mukana myös KPMG:n veroasiantuntija, tähtäsi siihen, että tuki olisi täyttänyt verottoman apurahan kriteerit. Verottajan ennakkoratkaisu päätettiin kuitenkin jättää hakematta, koska se olisi viivästyttänyt koronatukiprosessia vähintään puoli vuotta. Tämä katsottiin kentän kriittisessä tilanteessa liian pitkäksi ajaksi.

Pandemian hillitsemiseen liittyneet viralliset ohjaukset osuivat juuri musiikintekijöiden ansaintaan, ja tiedossa oli, että vaikutuksia on odotettavissa sekä välittömästi että pitkällä aikajänteellä.

Valmistelun lähtökohta oli vilpitön: ajateltiin, että nyt jos koskaan on aika käyttää Teosto-rahaston varoja tekijöiden tukemiseksi. Tukea valmisteleva työryhmä, johon itsekin kuuluin, näki tärkeäksi toimia mahdollisimman nopeasti. Koronatukien tavoite oli lieventää rajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Tuella haluttiin mahdollistaa taiteellisen työskentelyn jatkuminen koronatilanteen aikana.

Teoston koronatuet

Teosto myönsi koronatukea vuosina 2020–2022 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa neljällä eri hakukierroksella. Tuen saamisen kriteerinä oli Teoston asiakkuus sekä riittävä määrä tilityksiä koronatukea edeltävinä kolmena vuotena. Koska tuki haluttiin kohdentaa ammattimaisille säveltäjille, sanoittajille ja musiikkikustantajille, tuen saamisen alaraja oli vähintään 1500 euron tilitys kolmen edeltävän vuoden aikana. Tukisummia maksettiin kaikkiaan 12 eri tukiluokassa, joista alimmat olivat 270 euroa ja ylimmät 5000–10 000 euroa.

 

Aku Toivonen

toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

PS. Kansallisilla varoilla tarkoitetaan Teoston keräämistä esityskorvauksista tehtävää pidätystä. Siitä syntyvä euromäärä siirretään Teosto-rahastoon ja käytetään sieltä jäsenistön päättämin tavoin suomalaisen musiikin edistämiseen. Teoston jäsenistö päättää kansallisten varojen pidätysprosentin. Tällä hetkellä se on 6 %. Teoston oikeus kerätä kansallisia varoja perustuu Teoston asiakassopimukseen.

 

 

Teoston ylimääräinen jäsenkokous päätti uuden kulttuurisäätiön perustamisesta

Teoston perustaa uuden säätiön kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen toimintaedellytysten edistämiseksi. Asiasta päätti Teoston jäsenkokous yksimielisesti keskiviikkona 13.12.2023.

Säätiön nimi on Teoston kulttuurisäätiö, ja sen tavoitteena on kotimaisen luovan säveltaiteen arvon ja arvostuksen merkittävä kasvu. Säätiön olisi tarkoitus tehdä toiminnassaan isoja panostuksia tukien sekä yksilöllistä työskentelyä että laajempia kokonaisuuksia. Toiminnan painopisteitä ovat muun muassa musiikin monimuotoisuuden sekä kansainvälisyyden tukeminen.

”Kyseessä on historiallinen päätös, jolla haluamme pitkäjänteisesti kehittää kotimaisen luovan säveltaiteen kenttää. Teoston kulttuurisäätiö voi tukea kotimaista luovaa säveltaidetta tavoilla, joihin tämänhetkisiä tukirakenteita ei ole suunniteltu. Säätiön tavoitteet tähtäävät ennen kaikkea siihen, että kotimaisen musiikin arvo, laajasti ymmärtäen, kasvaa ja jatkaa kasvuaan”, sanoo Teoston hallituksen puheenjohtaja, säveltäjä Antti Auvinen.

Kulttuurisäätiö vahvistaa musiikkialan tulevaisuuden mahdollisuuksia

Säätiön säännöt mahdollistavat monenlaiset toimintamuodot. Säätiö voi esimerkiksi myöntää apurahoja, tukea sävellys- ja sanoitustilauksia, esityksiä ja tallentamista. Lisäksi säätiö voisi tukea sen tarkoitusta vastaavia merkittäviä hankkeita, tutkimusta ja osaamisen kehittämistä. Säätiö voi tukea myös musiikkikustantajien toimintaan kuuluvia, musiikin monimuotoisuutta tai muuten säätiön tarkoitusta edistäviä säätiön tukikohteita.

Säätiön rahoitus tapahtuisi Teosto-rahastosta siirrettävillä varoilla. Teosto-rahasto perustettiin vuonna 2009 aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja varmistamaan luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuutta. Alkuvaiheessa Teosto-rahastosta luovutettaisiin peruspääomaksi noin 10 miljoonaa euroa, josta pääosa sijoitusvarallisuutena.

Säätiö sijoittaisi peruspääoman suunnitelmallisesti, ja myöhemmin lisäpääomaa siirrettäisiin säätiöön useammassa erässä Teoston jäsenkokouksen päätöksillä. Teoston tahtotila perustajana on, että säätiön pääomaa kasvatetaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti vahvistamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia luovan säveltaiteen tukitoimintaan.

Toiminta käynnistyy vuoden 2024 lopulla

Teoston kulttuurisäätiön perustamista on valmisteltu vuosina 2019-2023 työryhmässä, jossa on ollut Teoston ja sen jäsenjärjestöjen, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien sekä Suomen Musiikkikustantajien edustus.

Perustamista koskevan päätöksen yhteydessä asetettiin myös säätiön ensimmäinen hallitus, jonka tehtävänä on muun muassa rekrytoida säätiölle toimitusjohtaja sekä toteuttaa vuoden 2024 aikana muut säätiön toiminnan käynnistämiseen johtavat toimet.  Aloitusvaiheen hallituksen puheenjohtajana toimii Gummeruksen toimitusjohtaja, kustantaja Anna Baijars. Muut hallituksen jäsenet ovat Aku Toivonen, Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi, Tommi Tuomainen, Jari Muikku, Veli Kujala, Vappu Verronen ja Risto Salminen.

Teoston kulttuurisäätiöstä käytetään myös nimeä Teosto-säätiö.

 

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta Pikku Kakkoselle

Pikku Kakkosessa on yli 40 vuoden ajan soinut vahvasti musiikki. Vuodesta toiseen tämä suosittu lastenohjelma on tarjonnut työtilaisuuksia musiikintekijöille ja tutustuttanut lapset uusiin lauluihin, mikä on tehnyt siitä tärkeän toimijan suomalaisen lastenmusiikin kentällä. Uudet laulut ja samalla niiden tekijät ovat tulleet TV:stä tutuiksi ja tavoittaneet sen jälkeen lapset ja perheet myös livekonserteissa.

”Suomalainen lastenmusiikki on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen korkeatasoista ja monimuotoista. Pikku Kakkonen on omalta osaltaan ollut mahdollistamassa tätä kehitystä. Koska Pikku Kakkosen rooli suomalaisen lastenmusiikin kentällä on niin merkittävä, kannustammekin ohjelman tekijöitä olemaan rohkeita tilaamaan runsaasti uutta kotimaista musiikkia. Näin lastenmusiikki pysyy kiinni ajassa ja uudistuu. Pidetään yhdessä hyvää huolta tämän arvokkaan kulttuurin osa-alueen virkeydestä ja elinvoimaisuudesta. Pro Musiikintekijät on tällä kerralla erityisesti pro lapset!”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallitus palkintoperusteluissaan.

Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä ja lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula kiittävät Suomen Musiikintekijöitä huomionosoituksesta.

”Pikku Kakkosen väki on iloisen yllättynyt huomionosoituksesta. Musiikki on ollut tärkeä osa Pikku Kakkosta koko sen historian ajan, kiitos siitä laajalle joukolle musiikintekijöitä.

Pikku Kakkosessa musiikki on mukana niin sukupolvelta toiselle siirtyvinä laululeikkeinä kuin uutena lastenmusiikkina. Kannustamme musiikkiharrastusten pariin, tarjoamme konserttielämyksiä livenä ja tallenteina ja Leikitään Pikku Kakkosta -kiertueella perheet yhdessä kokevat festarielämyksiä. Kaikkea tätä meillä on ollut ilo tehdä lasten asialle omistautuneiden ammattilaisten kanssa. Yhdessä olemme tarjonneet vahvoja tunteita, tanssittaneet askelia ja luoneet pohjaa lapsen positiiviselle kasvulle. Pikku Kakkosen lastenkonsertteja on katsottu Areenassa lähes viisi miljoonaa kertaa, mikä kertoo siitä, kuinka paljon musiikki vetoaa lapsiin”, he toteavat.

Kunniamaininta myönnettiin Pikku Kakkoselle 12.12.2023.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Kuvassa lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula (vasemmalla) ja Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2023 Pikku Kakkonen
2022 Savoy-teatteri
2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen (kunniamaininta oli nimeltään Prix Elvis vuoteen 2016 saakka)

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat julkistettu

Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat 2023

Axel Ehnström

Axel Ehnström on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä musiikintekijöitä. Suomessa Ehnströmin kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa
Abreu, Mikael Gabriel, Pyhimys, JVG sekä Isac Elliot. Ehnström on lisäksi mukana Pilven Piirtäjät ja Folkhem -yhtyeissä.

Axel Ehnströmin onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa): No business on the dancefloor (Keira), Muukalainen (Frans Harju).

Jaakko Kiuru

Jaakko Kiuru on musiikintekijä ja muusikko, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä. Kiurun kirjoittamia biisejä
ovat esittäneet muun muassa Tuuli, BESS, Kiki, Etta sekä Lukas Leon. Musiikintekijyyden ohella Kiuru toimii aktiivisesti muusikkona.

Jaakko Kiurun onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
OnlyFans (TUULI, ibe), Jumalan selän takana (Pyhimys, Etta).

Kaisa Korhonen

Kaisa Korhosen nimi löytyy usean viime vuosina julkaistun hitin tekijätiedoista. Korhosen kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Erika Vikman, Antti Tuisku, Maija Vilkkumaa, Elastinen sekä Titta. Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Korhosen syyskuussa 2020 Vuoden läpimurto -palkinnolla.

Kaisa Korhosen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Auto jää (Antti Tuisku, Käärijä), Susta tulee tähti (Sara Siipola).

Vilma Lähteenmäki

Vilma Lähteenmäki on ehtinyt vakuuttaa sekä artistina että musiikintekijänä. Lähteenmäen kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Viivi, Kaija Koo, Nelli Matula, ABREU sekä Tuure Boelius. Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Lähteenmäen Vuoden 2020 kevyen musiikin tekijänä.

Vilma Lähteenmäen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa): Mitä näil korteil saa (VIIVI), Missio (BESS).

Sana Mustonen

Sana Mustonen on pitkän uransa aikana tehnyt sanoituksia lukuisille suomalaisille artisteille ja yhtyeille. Mustosen sanoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa
Pate Mustajärvi, Robin, Suvi Teräsniska, Ressu Redford sekä Vicky Rosti. Mustosen sanoittamat biisit ovat myös menestyneet valtakunnallisissa sävellys- ja sanoituskilpailuissa.

Sana Mustosen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Kun me hajotaan (Katri Ylander), Rakkauden laulupuu (JP Leppäluoto).

Kyösti Salokorpi

Kyösti Salokorpi on monipuolinen musiikintekijä, muusikko ja kirjailija. Salokorven kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Kaija Koo, Elastinen, Ege Zulu, Raappana sekä Ilta. Hänen tekemiään biisejä on julkaistu runsaasti myös ulkomailla. Salokorpi on lisäksi mukana Folkhem -yhtyeessä.

Kyösti Salokorven onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Onnea matkaan (Kaija Koo), Kolmistaan (Robin Packalen, Ege Zulu).

Raati

Vuoden Musiikintekijä -kategorian ehdokkaat on valinnut Suomen Musiikintekijöiden erikoisraati: Aku Toivonen (pj), musiikintekijät Virpi Eroma ja Riku Mattila sekä musiikkikustantaja Marja Kortelainen. Voittajan valitsee Emma Gaalan pääraati.

Kuvat: Axel Ehnström: Henkka Niemistö, Jaakko Kiuru: Santtu Salminen, Kaisa Korhonen: Paavo Korhonen, Vilma Lähteenmäki: Vilma Töyräs, Sana Mustonen: Sana Mustonen, Kyösti Salokorpi: Kyösti Salokorpi

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Suuruudeltaan 1 000 – 2 000 euron apurahat jaettiin 44 musiikintekijälle. Hakijoita oli 420 kpl.

Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi

Apurahoina jaettu summa 86 000 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Seuraava hakukierros on lokakuussa 2024.

Lisätietoja

Vuoden 2024 Mentorointistipendiparit julkistettu

Vuoden 2024 Mentorointistipendiparit on julkistettu. Hakemuksia tuli yhteensä 48 kappaletta, joista mentorit valitsivat itselleen mentoroitavat heille kohdistetuista hakemuksista.

Mentorointistipendi on koko vuoden mittainen mentorointisuhde, jossa on tarkoitus kehittyä ja oppia molemminpuolisesti. Lisätietoja Mentorointistipendistä.

Mentorointistipendiparit vuodelle 2024

Setumo Bodibe – Maria Kettunen

Iiro Rantala – Aurora Hentunen

Lotta Savolainen – Minna-Kaisa Kallinen-Paaso

 

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon sai Teemu Brunilan B Publishing Oy

Vuoden 2023 Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin kansainvälistä menestystä niittäneen musiikintekijä Teemu Brunilan yhtiölle B Publishing Oy:lle. Palkinnon ojensi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala tänään Helsingissä.

Tänä vuonna kahdeksatta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa saajan valitsevan raadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Palkintoraadin perusteluissa muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja musiikkituottaja Teemu Brunilan menestystä luonnehdittiin seuraavasti:

”Teemu Brunila on suomalaisen popmusiikin teosviennin todellinen edelläkävijä ja tämän päivän jättimenestyjä. Hänen esimerkkinsä osoittaa, että niin pitkäjänteinen kansainvälinen ura kuin ainutlaatuinen listamenestys ovat mahdollisia suomalaiselle musiikintekijälle. Hän on kysytty ja arvostettu kirjoittaja ja tuottaja, jonka kanssa suurimmatkin maailmantähdet haluavat työskennellä. Brunila on myös tuonut Suomeen kansainvälisiltä markkinoilta saamansa osaamisen, tiedon sekä verkostonsa ja näin vienyt kotimaista musiikkialaa eteenpäin. Hänen vuonna 2004 perustamansa B Publishing on kasvattanut liikevaihtoa tasaisesti vuodesta toiseen – viimeisen viiden vuoden aikana yhtiön liikevaihto on lähes kuusinkertaistunut.”

Teemu Brunila perusti B Publishingin omien kappaleidensa kustannusyhtiöksi vuonna 2004, jolloin hän toimi vielä biisintekijänä ja laulajana The Crash -yhtyeessä. Yhtyeen lopettamisen jälkeen Brunila kirjoitti ensimmäiset menestyskappaleensa artisteille kuten Jenni Vartiainen ja Anna Abreu, mutta jo pian hän loi ensimmäiset kontaktinsa kansainvälisiin musiikkikustantajiin Music Export Finlandin (nyk. Music Finland) kirjoitusleireillä. Brunilan ensimmäiset kansainväliset julkaisut kuultiin 2009 ja seuraavina vuosina hän päätyi kirjoittamaan musiikkia kasvavissa määrin ulkomaille, merkittävän kotimaisen uransa ohella. Brunila on vuosien varrella työskennellyt pitkiä ajanjaksoja esimerkiksi Los Angelesista käsin.

Brunilan ensimmäisiin kansainvälisiin menestyksiin kuului esimerkiksi Flo Ridan ja David Guettan esittämiä hittikappaleita ja vuonna 2012 hänestä tuli ensimmäinen suomalainen, jonka tekemää musiikkia sisältävä albumi (Trey Songz: ”Chapter V”) on noussut Billboard-listan ykkössijalle. Vuonna 2020 hän toimi Kylie Minoguen ”Disco”-albumin yhtenä pääkirjoittajista. Viime vuosina Brunilan kuunnelluimpia kappaleita maailmanlaajuisesti ovat olleet esimerkiksi Jason Derulon Take You Dancing, JP Cooperin September Song, Tiëston ja Karol G:n Don’t Be Shy sekä Robin Schulzin Speechless – yhteensä nämä neljä kappaletta ovat tavoittaneet noin kolme miljardia kuulijaa. Kaikkiaan hänen kappaleillaan on tällä hetkellä noin 5,3 miljardin kuulijan yleisö.

Oman yrityksensä lisäksi Brunila on ollut aktiivisesti kasvattamassa suomalaista biisinkirjoitus- ja kustantajakenttää esimerkiksi Nordic Music Partners -yrityksessä, jonka osakkaana hän toimii.

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (OKM), Tapio Hakanen (YLE), Tomi Korhonen (Business Finland), Laura Liski (TEM), Mikko Manninen (Music Finland) ja Henna Salmela (Fennica Gehrman).

Sydänjuurilla-konsertti – Keskustelu Ylen ohjelmamuutoksista jatkukoon

Sydänjuurilla-konsertti sunnuntaina 3.12.2023 Musiikkitalolla oli todella vahva. Lavalla esiintyivät Maija Kauhanen, Kimmo Pohjonen, Hilja Grönfors & Kiureli Sammallahti & Valtteri Bruun sekä Maria Kalaniemi & Anna-Kaisa Liedes. Tärkeät puheenvuorot konsertissa pitivät Kristiina Ilmonen, Pirita Näkkäläjärvi sekä Hanna Poikela.

Konsertin jälkeen keskustelimme Ylen edustajien kanssa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Kansanmusiikki-Kansantanssin edistämiskeskus KEKin edustajien johdolla kansanmusiikin tulevaisuudesta Ylen kanavilla.

Tunnelma ei ollut kannustava eikä lupaava, sitäkin enemmän selittelevä. Ymmärrän toki Ylen uusiutumishakuisuuteen liittyvän tuskan ja paineen, mutta kuten omassa puheenvuorossani nostin esiin, panta on ehkä turhan tiukalla. Ylellä on mahtikanavat – mukaan lukien YleX. Jääräpäinen ja järjestelmällinen marginaalimusiikin karsiminen kanavilta tuskin koituu Ylen omaksi parhaaksi.

Kiinnostavaa oli myös se, että Ylen edustajat jaksavat nostaa Teostolle maksamansa tekijänoikeuskorvaukset esiin tässäkin yhteydessä. Ne ovat merkittävät, se on totta. Mutta totta on myös se, että suurin osa näistä tekijänoikeuskorvausmaksuista Teosto maksaa eteenpäin ulkomaisille oikeudenhaltijoille. Tämän asian säätöruuvi on Ylellä itsellään, ei Teostolla. Veronmaksajana en pidä Ylen esittämän musiikin nykyistä kotimaisuusastetta tyydyttävänä.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat meidän veronmaksajien rahoista maksettua, ei Ylen omasta taskusta kaivettua.

Iso kiitos järjestäjille! Suomen Musiikintekijät on jatkossakin mielellään mukana näissä keskusteluissa.

Yle Sydänjuurilla

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Musiikkialan rekrytointiohje listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin

Maaliskuussa 2023 ilmestyneestä laajasta kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että sukupuolten välisessä yhdenvertaisuudessa on musiikkialalla vielä paljon tehtävää: 70 prosenttia naispuolisista säveltäjistä ja sanoittajista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena. Naiset kokevat musiikkialalla vähättelyä ja vaikeutta saada työtilaisuuksia. Lähes puolet naispuolisista vastaajista koki sukupuolensa vaikuttaneen negatiivisesti oikeiden kumppanien ja verkostojen löytymiseen. Kolme neljäsosaa koki päätösvallan keskittyneisyyden ongelmaksi. Vuonna 2022 toteutetun musiikkialan yhdenvertaisuustutkimuksen mukaan lähes puolilla oli kokemus epätasa-arvoisesta palkkauksesta.

Nyt julkaistu yhdenvertaisen rekrytoinnin huoneentaulu pyrkii varmistamaan, että rekrytointitilanteessa tai haettaessa esimerkiksi työryhmien ja toimikuntien jäseniä, yhdenvertaisuudesta huolehtiminen tulisi paremmin huomioitua. Taustalla on ajatus, että asiaa ei välttämättä tulla ajatelleeksi, jolloin omat lähipiirin verkostot ja joskus tiedostamattomatkin asennevinoumat tulevat vaikuttaneeksi prosessiin.

”Halusimme yksinkertaisen onepagerin, josta voi tarkistaa tärkeät kohdat ennen kuin lähtee käynnistämään rekrytointia tai uuden tiimin jäsenen hakua. Lista on sovellettavissa sekä palkkatyöhön että luottamustehtäviin”, toteaa Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Ohjeessa on viisi kohtaa, ja niiden alla avataan lyhyesti mitä rekrytointiprosessissa tulee muistaa. Ohjeen toinen sivu sisältää vielä lisävinkkejä yhdenvertaisen toiminnan taustoitukseksi.

  1. Määritä tehtävä ja valintakriteerit etukäteen selkeästi
    Etukäteen laaditut osaamis- ja kokemuskriteerit auttavat rekrytoimaan yhdenvertaisesti. Vaatimuksista tulisi karsia kaikki henkilöön menevät ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli tai tausta.
  2. Vältä työpaikka- ja toimialakohtaista jargonia kielessä
    Ymmärrettävä kielenkäyttö lisää rekrytoinnin saavutettavuutta ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus ymmärtää tehtävän edellytykset.
  3. Julkaise hakuilmoitus avoimesti ja julkisesti eri kanavissa
    Jos organisaatio ei ole monimuotoinen, myöskään sen verkostot tai alustat eivät useinkaan sitä ole. Siksi ilmoitukselle kannattaa mahdollisuuksien mukaan hakea myös uusia julkisia kanavia.
  4. Keskity arvioinnissa tehtävän vaatimuksiin ja osaamiseen
    Kun kriteerit on määritelty etukäteen, myös haastateltavien valinnassa ja arvioinnissa tulee keskittyä niihin. Anonyymi rekrytointi on hyvä keino karsia muut kuin osaamiseen liittyvät tekijät.
  5. Vältä asenteiden ja ennakko-odotusten vaikutusta haastattelussa ja valinnassa
    Meillä kaikilla on tiedostamattomia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Tietoisuus niistä ja useampien ihmisten osallistaminen prosessiin parantaa yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisen rekrytoinnin huoneentaulu toivotaan otettavan laajasti käyttöön musiikkialan rekrytoinneissa. Ohjeistus on ladattavissa musiikkiala.fi -sivustolta osoitteesta https://musiikkiala.fi/yhdenvertainenmusiikkiala/