Euroopan parlamentti hyväksyi musiikin suoratoistoa käsittelevän mietinnön

Euroopan parlamentti hyväksyi musiikin suoratoistoa käsittelevän mietinnön

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ja ”mietinnön kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tekijöiden toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla” selvällä ääntenenemmistöllä. Kulttuurivaliokunnan kokoama mietintö käsittelee laajasti musiikin tekijöiden kohtaamia haasteita musiikkimarkkinan muutoksessa ja ehdottaa unionin tasoista sääntelyä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän musiikkiekosysteemin saavuttamiseksi.

Musiikki ei tuota riittävää tuloa säveltäjille ja sanoittajille

Musiikin määrä suoratoisto- ja sosiaalisen median alustoilla on kasvanut räjähdysmäisesti: tällä hetkellä saatavilla on yli 100 miljoonaa kappaletta ja määrä kasvaa. Samaan aikaan alustojen hintoja ei kuitenkaan ole nostettu. Huolimatta kasvavasta kulutuksesta, suoratoistomarkkina ei tuota suurimmalle osalle musiikin säveltäjistä ja tekijöistä kohtuullisia korvauksia tai mahdollisuuksia ammattimaiseen uraan musiikin luovan tekemisen parissa.

Päätöslauselma kehottaa selvittämään tulevaisuudessa oikeudenmukaisempia malleja jakaa suoratoiston tuloja musiikin tekijöille siten, että heidän työpanoksensa todellinen arvo tulisi paremmin huomioiduksi. Lisäksi se painottaa järjestöjen ja tekijänoikeuksien yhteishallinnon merkitystä, jotta neuvotteluilla voidaan saavuttaa luovien tekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisempia sopimusehtoja.

Avoimuutta ja monimuotoisuutta lisättävä

Toinen mietinnön käsittelemä ongelma ovat suoratoistoalustojen käyttämät algoritmit, jotka vaikuttavat merkittävästi sisällön löydettävyyteen, esillepääsyyn ja heikentävät siten kulttuurista monimuotoisuutta. Parlamentin mukaan alustojen käyttämien algoritmien ja sisältösuositusjärjestelmien avoimuutta tulisi merkittävästi lisätä. Samaan aikaan tulisi varmistaa eurooppalaisen sisällön riittävä näkyvyys ja löydettävyys alustoilla.

Parlamentti kehottaa kehittämään erityisiä monimuotoisuutta koskevia indikaattoreita, joiden avulla eurooppalaisen musiikin käyttöä ja näkyvyyttä sekä muun muassa tyylilajien ja kielten moninaisuutta voidaan seurata. Samalla se kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaampia toimia oikeudenhaltijoiden asianmukaiseksi tunnistamiseksi sekä erilaisten suoratoistoalustoilla esiintyvien huijausten estämiseksi.

Mietintö kiinnittää huomiota myös tekoälyn lisääntyvään käyttöön alustoilla ja toteaa, että musiikin säveltäjien ja sanoittajien olisi voitava lisensoida teostensa käyttö myös tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä. Myös tässä yhteydessä päätöslauselma painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn pohjana käytetyn aineiston julkistamisessa.

Komissiolta odotetaan jatkotoimia

Mietintö on otettu myönteisesti vastaan eurooppalaisissa taiteilijajärjestöissä. Tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestö GESACin toimitusjohtaja Véronique Desbrosses kiitti lämpimästi kaikkia sen puolesta äänestäneitä parlamentin jäseniä.

”Euroopan parlamentti osoitti selvän tukensa musiikin tekijöiden vaatimuksille oikeudenmukaisista korvauksista. Musiikin suoratoistomarkkinan on palkittava myös heitä, jotka ovat sen menestyksen ytimessä. Luotamme siihen, että Euroopan komissio ottaa seuraavat askeleet tarvittavan sääntelyn aikaansaamiseksi.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen muistuttaa monimuotoisuuden merkityksestä eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla.

”Musiikki saavuttaa kaikista luovista aloista laajimman yleisön ja on eurooppalaisen kulttuurin keskeinen tukipilari. Suosittelualgoritmien läpinäkyvyys ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisuus ovat keskeisiä tavoitteita musiikin monimuotoisen esillepääsyn ja musiikin luovan tekemisen edellytysten varmistamiseksi.”

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, biisintekijä Kyösti Salokorpi on tyytyväinen, että vuosia tiedossa olleisiin haasteisiin on vihdoin olemassa poliittinen tuki.

”Musiikin suoratoiston tuloista päätyy tällä hetkellä vain murto-osa säveltäjille ja sanoittajille, eikä meillä ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka suosittelualgoritmit toimivat. Nyt kun Euroopan parlamentti antoi meille tukensa, tekijöitä edustavilla järjestöillä on todellinen mahdollisuus neuvotella striimauspalveluiden kanssa reilummista ehdoista.”

Lue parlamentin mietintö kokonaisuudessaan täältä

Mitä biisintekijä tienaa?

Kirjoitan työkseni kappaleita eri artisteille. Puhuessani aiheesta olen huomannut, ettei kovin moni edes musiikkialan sisällä tiedä, mistä biisintekijän tulot oikeastaan muodostuvat.

Teoston tilitystiedot ovat tietysti lähtökohtaisesti luottamuksellisia. Anssi Kela avasi kymmenen vuotta sitten yhden hittibiisin tuottamat tulot, ja ajattelin samassa hengessä käydä läpi omat vuoden 2023 Teosto-tilitykseni.

Työ biisinkirjoittajana

Aloitin musiikkiuran bändissä 2000-luvun alussa, ja aloin kirjoittaa popkappaleita ammattimaisesti eri artisteille suurin piirtein vuonna 2006. Olin sessioissa vuosia tietokoneen ääressä tuottajan roolissa, mutta nykyään olen ns. topliner eli vastaan pääasiassa kertosäkeiden säveltämisestä ja tekstin kirjoittamisesta, usein yhdessä artistin kanssa.

Normaalin vuoden aikana olen 50-100 päivää studiosessioissa kirjoittamassa kappaleita eri artistien ja tuottajien kanssa – olen tehnyt joskus enemmänkin, mutta olen huomannut, että tällä tahdilla musiikin laatu pysyy hyvänä eivätkä ideat ehdy. Välillä teen töitä menestyneiden artistien, välillä vasta uraansa aloittelevien kanssa.

Kaikki kirjoitetut kappaleet eivät ikinä päädy julkaisuun, eikä kaikista julkaistuista biiseistä tule hittejä. Hyvänä vuonna syntyy ehkä 10 jonkinasteista hittiä, ja vuosien varrella julkaistuja biisejä on kertynyt kaikkiaan joitakin satoja.

Minulla on kustannussopimus Elements Musicin kanssa ja teen usein kappaleita suurten levy-yhtiöiden artisteille, mutta toisin kuin monet luulevat, levy-yhtiöt ja kustantamot eivät maksa työstä palkkaa biisintekijöille. Biisintekijä elää kirjoittamiensa kappaleiden tekijänoikeustuloilla: jokainen radiosoitto, suoratoisto ja live-esitys tuottaa pienen summan rahaa, jonka Teosto kerää ja tilittää tekijälle.

Vuoden 2023 tilitys

Vuonna 2023 sain tilitystä 268 eri kappaleesta, joista vanhimmat on julkaistu vuonna 2002. Näille kappaleille kertyi vuoden 2023 tilityskaudella noin 20 000 radiosoittoa ja 43 miljoonaa suoratoistoa esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.

Kappaleiden oikeudet jakaantuvat yleensä useiden tekijöiden ja heidän kustantajiensa välille. Omat osuuteni vaihtelevat täydestä sadasta prosentista parin prosentin sovitusosuuteen, mutta keskimäärin omistan noin 25% tillityksessä listattujen kappaleiden tekijänoikeuksista.

Teosto tilitti minulle näistä soitoista vuoden 2023 neljässä tilityksessä noin 47 000 euroa (brutto ennen veroja ja YEL-maksuja).

Mitkä kappaleet tuottivat eniten?

Tilitykset ohjautuvat tekijälle aina pienellä viiveellä, joten vuonna 2023 julkaistut kappaleet eivät vielä näy tilityksissä.

Viisi eniten tuottavaa kappaletta vuoden 2023 tilityksessäni olivat

  • Teflon Brothers: Maradona
    (K. Salokorpi / R. Asikainen) 2014
  • Elastinen: Supervoimii
    (K. Laiho / K. Salokorpi / O. Vuorinen / L. Mellberg) 2018
  • Annika Eklund: Shanghain valot
    (K. Koskinen / K. Salokorpi) 2006
  • Ilta: Ei kukaan muu
    (K. Salokorpi / I. Silva / L. Salminen) 2022
  • Ege Zulu: Melankolia
    (E. Mokulu / K. Salokorpi / S. Masaadi) 2022

Nämä viisi kappaletta tuottivat yli kolmanneksen tuloistani – pelkästään Maradonan osuus oli yli 5000 euroa. Isojen hittien lisäksi on pitkä lista kappaleita, jotka tuottavat joitakin kymmeniä tai satoja euroja vuosittain.

Kuten voi huomata, vanhojen kappaleiden osuus on merkittävä. Jos ei puhuta Sandstormin kaltaisista kansainvälisistä jättihiteistä, yhden tai kahden hittibiisin tekijänoikeustuloilla ei rikastu tai edes pääse normaaleihin vuosituloihin. Omat tuloni ovat vuosien varrella vähitellen kasvaneet muistuttamaan normaalin työssäkäyvän ihmisen palkkatasoa ns. back-katalogin kertyessä. Jos muistan oikein, sain vuonna 2016 ensimmäiset yli 30 000 euron tilitykset, ja siinä vaiheessa hyllyssä oli jo pino kulta- ja platinalevyjä.

Toisaalta biisit ovat eräänlaista pääomaa, joka tuottaa korvauksia niin kauan kuin kappaleita jossain kuunnellaan – toivon mukaan vielä vuosikymmenien ajan. Tämä onkin hyvä asia siinä mielessä, että tekijänoikeuskorvaukset eivät kerryttäisi eläkettä lainkaan, ellen sitä itse maksaisi yrittäjän YELin muodossa.

Missä kappaleita on kuunneltu?

Tilityksistäni löytyy dataa vuoden 2023 neljän kvartaalin excel-tiedostoissa yhteensä yli 100 000 riviä. Noin puolet riveistä on 0,01-0,10 euron mikrotillityksiä: esimerkiksi Jannalle kirjoittamamme kappale on kuunneltu paikallisradion aamushowssa, tai jokin Robinin vanha albumiraita on striimattu 82 kertaa. Suurimmat yksittäiset tilityserät – puhutaan kymmenistä euroista yhdellä taulukkorivillä – on maksettu, kun kappaleita on soitettu stadionkonserteissa tai televisio-ohjelmissa.

Tulonlähteet jakautuvat näin:

  • Radio, TV ja taustamusiikki (joka tarkoittaa pääasiassa radiota, joka soi kaupassa tai ravintolassa) 48%
  • Online-kuuntelu (Spotify, YouTube jne) 33%
  • Tapahtumat, eli konsertit jne 12%
  • Loput 7% muodostuu esimerkiksi kopioinnin hyvitysmaksuista, AV-tuotannoista ja lainauskorvauksista.

Teen musiikkia pääasiassa Suomeen, joten tuloista noin 95% oli kotimaisesta kuuntelusta. Teosto-tulojen lisäksi sain joitakin satoja euroja suoria biisinkirjoituspalkkioita esimerkiksi Vain elämää -versioiden kehittelystä.

Koska tilitysdataa on valtava määrä, virheitäkin tapahtuu: Intiasta ja Etelä-Afrikasta tilitettiin YouTube-kuunteluita, joiden pitäisi luultavasti kohdistua jollekin toiselle samannimiselle kappaleelle (tein reklamaation ja poistin nämä tiedot laskuista). Toisaalta erään oman biisini radiosoitosta ohjautuu vuodesta toiseen rahaa armeijan torvisoittokunnan levyttämättömälle sovitusversiolle (tämäkin on reklamoitu).

Suoratoisto tulonlähteenä

Työskentelen paljon rap- ja popartistien kanssa, joiden biisit keräävät Spotifyssä usein miljoonia soittokertoja. Muso.AI -palvelun mukaan biisejäni on kaikkina aikoina striimattu eri alustoilla yli 360 miljoonaa kertaa, ja onlinen osuus tilityksestä onkin kasvanut.

Saksalaisen GEMAN 2022 tutkimuksen mukaan biisintekijän osuus suoratoistopalveluiden tulonjaosta on kuitenkin keskimäärin alle 10%.

Esimerkki: jokaista 10 000 euroa kohden, jonka tekijä saa tilitystä kappaleensa Spotify-soitoista, kappale on kerännyt yhteensä noin 100 000 euroa liikevaihtoa suoratoistopalveluun. Spotifyn oma osuus on tästä 30 000 euroa. 55 000 euroa jakautuu levy-yhtiön ja artistin kesken prosentilla, joka on kirjattu levytyssopimukseen – keskimäärin tästä päätyy siis vähän alle 13 000 rojaltina artistille. Levy-yhtiö maksaa osuudestaan tuottajan ja masteroijan palkkiot ja vastaa promosta. Kustantaja saa noin 5 000 euroa.

Suuret levy-yhtiöt tekevät suoratoiston aikakaudella ennätysvoittoja. Siitä tosin suurin osa, jopa yli 85% tuotosta, muodostuu vanhan back-katalogin kuuntelusta.

Mielestäni suoratoistopalveluiden kolmannes on kohtuuttoman suuri, ja kasvattaisin tietysti mielelläni varsinaisen taiteellisen työn tekijöiden osuutta. Artistin ja biisinkirjoittajien – siis niiden alkutuottajien, joita ilman kappaletta ei taatusti olisi olemassa missään muodossa – prosentit ovat yhteenlaskettunakin alle neljänneksen koko kakusta.

Popmusiikin ammattilaisen asema

Monet taidemusiikin instituutiot pyörivät pääasiassa tukien varassa, mutta popmusiikki on lähtökohtaisesti tuottavaa ja työllistävää liiketoimintaa.

Kaikki lähtee hyvästä biisistä. Artisti tarvitsee hittejä myydäkseen kiertueen, mainosradio taistellakseen kohderyhmän kuulijoista, striimauspalvelu saadakseen innokkaita tilaajia. Voisi siis ajatella, että koska biisintekijät ovat välttämätön osa koko musiikkibisnestä, olisi kohtuullista että päätoimisesta työstä saisi riittävän toimeentulon.

Hitintekijöiden kannalta ensimmäiset ammattilaisvuodet ovat kuitenkin hankalia: studiosessioille on varattava mahdollisimman paljon aikaa, mutta samaan aikaan tulot ensimmäisistä hiteistä eivät vielä riitä elämiseen. Biisejä kirjoittavilla artisteilla on lisäksi keikkaliksansa ja tuottajilla tuotantopalkkionsa, mutta kuinka todennäköistä päätoimisella säveltämisellä ja sanoittamisella on tulla toimeen?

Suomi on pieni markkina- ja kielialue, ja puhtaasti tekijänoikeustuloilla itsensä elättävien, kaupallisesti menestyneiden tekijöiden joukko on melko pieni. Arvioisin karkeasti, että 50 000 euron tekijänoikeustuloihin yltää vuosittain maksimissaan 50 kotimaista elossaolevaa musiikintekijää.

Suurin osa popmusiikin tekijöistä on yksinyrittäjinä tai freelancereina eräänlaisessa kuolleessa kulmassa: liian pieniä yritystukiin, liian yrittäjämäisiä sosiaaliturvaan ja liian kaupallisia taiteen apurahoihin. Yllättävän monet hyvätkin kirjoittajat tekevät musiikin ohella ajoittain muita töitä. Kustantamon housewriterina voi toki myös nostaa kustantajalta jonkin verran ennakkoa (eli omia tulevia tekijänoikeustulojaan), mutta liiallinen taloudellinen riippuvuus ennakoista heikentää musiikintekijän neuvotteluasemia suhteessa kustantajaan.

Jos musiikkialalle todella halutaan jatkossa kasvua ja vientiä Ruotsin jalanjäljissä, jonkinlainen uran alkuvuosille suunnattu taloudellinen tuki auttaisi seuraavan sukupolven nuoria lupauksia keskittymään päätoimisesti musiikintekemiseen.

Kyösti Salokorpi

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia – Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkialalla

Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen, sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä.

Selvityksen tulokset ovat karua luettavaa (esim. torjumista tai pätevyyden aliarviointia ilmoitti kokeneensa 82 % vastaajista), mutta julkaisu tarjoaa myös monia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:

➡️ Musiikkikoulutuksen saavutettavuus
➡️ Urakehityksen esteiden selvittäminen ja toimenpiteet niiden poistamiseksi
➡️ Aktiiviset toimet monimuotoisuuden ja representaation lisäämiseksi
➡️ Tukiresurssit rodullistetuille musiikintekijöille
➡️ Vastuun vaatimisen ja vastuunoton mekanismien institutionalisointi
➡️ Jatkuva osaamisen kehittäminen
➡️ Säännöllinen tiedonhankinta

Koska selvitys on ainutlaatuinen Euroopassa ja tilanne melko samankaltainen monessa maassa, Tutkimusyhdistys Suoni katsoi tärkeäksi tuoda julkaisu saataville myös Ruotsin ulkopuolella. Suoni on nyt julkaissut Jag gör inte world, jag gör pop -selvityksestä käännökset suomeksi ja englanniksi yhdistyksen Acta Musicologica Militantia –julkaisusarjassa. Käännöstyöstä on vastannut Carmen Baltzar ja julkaisua ovat Skapin ja Suonin lisäksi tukeneet Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät sekä Suomen Säveltäjät.

Julkaisut ovat avoimesti ladattavissa Suonin sivustolta. Suoni on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimusyhdistys. Se on perustettu vuonna 2017 tuottamaan tietoa ja edistämään sosiaalista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta musiikkikultuurissa.

 

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia: Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkalalla

Acta Musicologica Militantia VI

Jasmine Kelekay
Suomentanut: Carmen Baltzar

Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry

Ilmestynyt 18.12.2023
ILLUSTRATION: KARIN Z. SUNVISSON

72 sivua

Vuosi vaihtui – ja YEL-tarkistukset tulevat

Yhteistyökumppanimme MYRY (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) on laatinut selkeät toimintaohjeet erityisesti pien- ja yksinyrittäjien näkökulmasta.

Ensiapuneuvo: Älä hätäile!

  • Odota eläkelaitoksen yhteydenottoa. Maksusi ei nouse sinun tietämättäsi.
  • Tarkkaile tilannetta ja voit myös käydä katsomassa oman eläkelaitoksesi sivuilta omat tietosi.

Liity nyt MYRYn jäseneksi Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuhintaan! Saat jäsenmaksun puoleen hintaan kun kerrot hakemuslomakkeessa olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen. MYRYn vuosimaksu on 35 euroa.

Lue selkeät YEL-ohjeet pien- ja yksinyrittäjille

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2024 kurssilaiset valittu

Vuoden 2024 kurssille haki 197 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Kaiku Entertainmentin Publishing Manager Jonnaemilia Karrus.

”Hakemuksia läpi käydessä on aina ilo huomata, että meiltä löytyy rutkasti musiikintekemiseen intohimolla suhtautuvia hakijoita. Kurssille valikoitui joukko lupaavia uusia nimiä, joiden uskon toimivan hyvin yhteen myös cowrite-tiimeinä.”

”Toivon, että kurssi kannustaa valittuja hakijoita kehittämään omaa tekijyyttään monipuolisesti. Kannustan tekemään tuttavuutta myös itselle vieraampien genrejen sekä esimerkiksi itselle vieraamman kielen kanssa. Mitä enemmän uskaltaa kokeilla, sitä laajemmaksi kasvaa oma keinovalikoima. Biiseissä on aina lopulta kyse musiikillisesta tarinankerronnasta, ja omaa ääntään tekijänä voi löytää ja syventää vain kokeilemalla rohkeasti myös uutta”, Emmi Hakala välittää raadin terveiset valituille hakijoille.

Vuoden 2024 kurssilaiset

Vuoden 2024 Top 20 – Future Hitmakers -kurssille valittiin seuraavat hakijat:

Samuel DaayataEmmi HarjuDaniel HilanderJanieMatias JurmuEmma KarhuAku KeinonenKaisu KoittolaHeikki KoivistoKRSNASami LaineKasper LindellLilja LundénIida NättinenSanteri PirttisaloHelmi PitkänenIiris RyhänenAaron SalovaaraVeera VentoEmilia VirlanderOpri Vuori.

Vuoden 2024 ohjelma ja puhujat

Top 20 – Future Hitmakers -kurssi koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2024 puhujina ovat mm. artisti, lauluntekijä Ellinoora; tuottaja, säveltäjä Samuli Sirviö; Nordic Music Partnersin toimitusjohtaja Riku Salomaa; HMC Publishingin luova johtaja Patric Sarin; artisti, tuottaja, biisintekijä Noora Tuuri; laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula sekä artisti, biisintekijä Ani Nnebedum.

Iiris Suomela aloittaa työt musiikin luovan alkutuotannon edunvalvojana

Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat koko vuoden 2023 edistäneet tavoitteitaan yhdessä niin eduskuntavaaleissa kuin EU-tason edunvalvonnassakin. Myönteisten kokemusten pohjalta yhteistyötä on päätetty jatkaa tulevaisuudessakin.

Edunvalvontapäälliköksi valittu Iiris Suomela tulee edistämään kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä musiikkialan sekä laajemmin luovien alojen ja kulttuurikentän keskeisenä toimijana. Aiemmin hän on toiminut kansanedustajana vaalikaudella 2019–2023 ja vuosina 2021–2022 myös vihreän puolueen puheenjohtajana Maria Ohisalon vanhempainvapaan ajan. Suomela on Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen sekä Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.

Suomela aloittaa neljän musiikkialan järjestön yhteisenä edunvalvontapäällikkönä 22. tammikuuta 2024. Hänen tehtävänään on järjestöjen edunvalvonnan johtaminen, poliittisen tilannekuvan luominen ja kannanmuodostuksen koordinointi. Lisäksi hän pitää aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja viestii järjestöjen yhteisistä kannoista.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salmisen mukaan yhteisen edunvalvonnan tärkeä missio on parantaa musiikkialan asemaa yhteiskunnassa toimintaympäristön muuttuessa yhä nopeammin. Valtakunnanpolitiikan lisäksi vaikuttamista on lisättävä myös EU- ja kuntatasolla.

”Iiriksellä on vahva kokemus yhteiskunnallisen päätöksenteon prosesseista ja vaikuttamisesta eri tasoilla sekä valmiita kontakteja keskeisiin sidosryhmiin. Musiikin luova alkutuotanto, säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat ovat osa musiikin ja taiteen laajaa ekosysteemiä ja koko sen arvoketjun ytimessä. Tavoitteenamme on tulevaisuus, jossa kotimaisella säveltaiteella on edellytykset monimuotoisen ja kansainvälisesti yhä laajemmin menestyvän musiikin luomiseen”

Tämän hallituskauden keskeisiä teemoja tulevat olemaan paitsi hallitusohjelmaan kirjattujen hyvien tavoitteiden toteutuminen, myös luovan alan asemasta huolehtiminen yleisemmin. Kulttuurin rahoitusasema leikkauspolitiikan aikakaudella on koko kulttuurialaa yhdistävä huolenaihe. Lisäksi luovan tekijän turvaverkon puutteet, kasvun rakenteiden alasajo ja sääntelyn ajantasaisuus edellyttävät aktiivista oman äänen esiin tuomista.

Iiris Suomela lähtee uuteen tehtäväänsä innostuneena.

”On iso ilo ja kunnia päästä aloittamaan työt musiikkialan alkutuotannon edunvalvojana. Alalla on valtava kasvupotentiaali maailmalla, mikä politiikan on korkea aika tunnistaa. Ennen kaikkea elämä ilman musiikkia olisi paljon tyhjempää ja köyhempää. Siksi on erittäin innostavaa päästä mukaan edistämään musiikkialan kukoistusta!”

Eduskunnan Arkadia-seura: Ulkopuolinen selvityshenkilö tutkimaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävän toteutumista

Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran mielestä Yleisradio on hukkaamassa oman ydintehtävänsä kilpaillessaan kaupallisen median kanssa kuulijoista ja katselijoista. Tämä johtaa vääjäämättä ohjelmatarjonnan ja -tuotannon kaventumiseen ja yksipuolistumiseen. Yleisradion tulisi päin vastoin keskittyä siihen, mitä kaupallinen media ei tee: nostaa esiin suomalainen laaja-alainen ja moniääninen kulttuurikenttä musiikista kirjallisuuteen, teatterista kuvataiteeseen tai rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Sen tulisi aktiivisesti seurata myös vähemmistöjen keskuudessa ja marginaaleissa tapahtuvia ilmiöitä sekä tarjota niille foorumi jo ennen kuin ne mahdollisesti nousevat valtavirraksi. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole. Yleisradion musiikkitarjonnan profiili on kaventunut pitkään erityisesti kevyen musiikin ohjelmistossa. Vuoden 2023 aikana on lopetettu useita musiikin erityisohjelmia, ja vielä suuremmat leikkaukset tapahtuvat vuoden 2024 alussa. Jo vuosia sitten Yleisradio teki korvaamatonta vahinkoa lopettamalla lastenmusiikkiohjelmiensa tarjonnan. Myöskään alueellista musiikkitarjontaa ei enää ole alueradioiden ohjelmatoiminnassa, koska sama keskitetty koneisto tuottaa musiikkisisällöt myös alueille.

Tuorein esimerkki jatkuvasta ohjelmatarjonnan kaventumisesta on kansanmusiikkiohjelman Sydänjuurilla lakkauttaminen Yle Radio 1:stä. Näin häipyy ohjelmatarjonnasta se ainoa tunti viikossa, joka on omistettu suomalaiselle kansainvälisesti menestyvälle kansanmusiikille, ja maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien, karjalaisyhteisöjen ja saamen eri kielillä tehdyn saamelaismusiikin esittelylle.

Ylen vuonna 2022 julkaistussa musiikkistrategiassa todetaan, että ”Yle on Suomen moniäänisin musiikkitalo. Olemme kotimaisen musiikin muisti sekä korva kansainväliselle tarjonnalle. Tuotteemme ja tekijämme tunnistetaan, niistä puhutaan ja niitä palkitaan. Teemme merkityksellisiä sisältöjä, joita kaupallinen media ei tekisi ja joiden avulla Suomen ja suomalaisten musiikkimaailma on rikkaampi.” Herää kysymys, että miten strategiassa mainittu moniäänisyys lisääntyy musiikkiohjelmia lopettamalla?

Yleisradion lähetysvirran musiikkiprofiili on siirtynyt yhä määrätietoisemmin vaihtoehtojen tarjoamisesta kohti kilpailua tehokkaasti osansa hoitavan kaupallisen ohjelmatoiminnan kanssa. Tarjonta on yksipuolistunut myös siten, että esimerkiksi Radio Suomen musiikkiohjelmavirrasta kolmen monikansallisen yhtiön tuotanto on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on ollut merkittävä tulovirtojen menetys suomalaisomisteiselle kustannus- ja tuotantotoiminnalle. Yle on ilmoittanut pyrkivänsä lähetysvirrassa tarjoamaan ”aiempaa enemmän suoraa lähetystä”, ”vahvasti vuorovaikutuksessa” kuuntelijoiden kanssa ja ”yhä enemmän toivemusiikkia”. Myös tämä on juuri sitä, minkä kaupallinen toiminta pääosin jo hyvin kattaa.

Yleisradion perustehtävä on suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen (Yleisradiolaki 7§). Koska Yle on suomalaisten lakisääteisesti omistama ja sen verokertyminä mahdollistama, sen ohjelmatarjonnan tulisi antaa rikkaasta ja moninaisesta kansallisesta kulttuurikentästämme mahdollisimman kattava kuva.

Yleisradion strategioiden lähtökohtana tulee olla, että tarjoamalla lisää vaihtoehtoja luodaan myös uutta kysyntää. Maksetuilla ohjelmistokorvauksilla tuettaisiin tärkeällä tavalla myös kotimaista tuotantoa.

Kuinka hyvin ja missä määrin suomalaisen kulttuurin osa-alueet ovat esillä Yleisradiossa marginaali-ilmiöitä ja vähemmistökulttuureja myöten? Miten tekijänoikeuskorvaukset jakautuvat monikansallisille ja suomalaisomisteisille kustannus- ja tuotantoyhtiöille? Tulisiko Yleisradiolain hengen toteutuminen määritellä tarkemmin erilaisin suosituksin, esimerkiksi kielen tai marginaalikulttuurien ohjelmaosuuksien määrällisin ohjeistuksin?

Eduskunnan Arkadia-seuran mukaan tarvitaan Yleisradion ulkopuolisen selvityshenkilön tekemä tutkimustietoon perustuva kartoitus toteutuneesta ohjelmapolitiikasta ja sen muutoksista.

Marko Kilpi
kansanedustaja, kirjailija, Arkadiaseuran puheenjohtaja

Hannu Saha
FT, dosentti, muusikko
Arkadia-seuran jäsen

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen kausi on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (pois lukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio.

Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2024 on Virpi Eroma.

Ilmoitamme maaliskuussa kiinnostuksensa kertoneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusaikanaan saada apurahaa Georg Malmstén -säätiöltä.

Ilmoita kiinnostuksestasi hallitustyöskentelyyn 31.1.2024 mennessä. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle joko puheenjohtajaksi tai hallitusjäsenen luottamustehtävään. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

  • Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä
  • Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus:

Kaija Kärkinen (puheenjohtaja, erovuorossa), Markus Norderstreng (varapj), Panu Aaltio (erovuorossa), Jussi Chydenius (erovuorossa), Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi (erovuorossa) ja Noora Tuuri.

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus:

Vesa Anttila (pj), Sanna Korkee (varapj, erovuorossa), Maija Kaunismaa, Jaakko Kiuru (erovuorossa), Samae Koskinen, Tommi Lindell, Yatta Malmstén (suvun edustaja) ja Laura Sippola (erovuorossa).

Isoja Teosto-asioita

Aloitetaan Teoston kulttuurisäätiön (Teosto-säätiö) perustamisesta, jota on valmisteltu runsaat neljä vuotta Teoston ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyöllä. Jäsenjärjestöjä ovat Musiikintekijöiden lisäksi Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat.

Teoston ylimääräinen jäsenkokous hyväksyi perustamiseen liittyvät asiakirjat. Päätettiin muun muassa säätiön sääntöjen hyväksymisestä, sille siirrettävistä varoista sekä sen ensimmäisen hallituksen kokoonpanosta. Perustamispäätöksen jälkeen Teosto-säätiö on itsenäinen toimija, ja kuten säätiöillä aina, tälläkään ei ole hallitustaan korkeampaa päättävää elintä.

Ylimääräiselle jäsenkokoukselle esitettiin, että Teosto lahjoittaa säätiölle perustamisvaiheen peruspääomaksi noin 10 miljoonan euron arvosta sijoitusomaisuutta sekä toiminnan käynnistämisen kustannuksiin 400 000 euroa.

Varat lahjoitetaan Teosto-rahastosta. Lähivuosien suunnitelmissa on lahjoittaa säätiölle uutta peruspääomaa niin, että sen kokonaispääoma on noin 40 miljoonaa euroa. Koko tätä Teoston taseessa olevaa varallisuutta ei siis siirretä säätiöön kerralla. Näin Teoston jäsenistöllä säilyy kontrolli säätiön perustamisvaiheen onnistumisesta.

Sijoitustuottojen lisäksi Teoston tarkoituksena on lahjoittaa säätiölle kunakin vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista.

Teosto-säätiö tukee luovan säveltaiteen edistämistä. Rahoitussuunnitelman mukaan sillä on tähän tarkoitukseen 1,4 miljoonaa euroa jo vuonna 2026, ja vähintään vastaava määrä vuosikaudet eteenpäin. Säätiöt ovat tarkoitettu ikuisiksi.

Säätiölle lahjoitettava varallisuus on Teoston kollektiivista omaisuutta, josta kenelläkään yksittäisellä oikeudenhaltijalla tai millään oikeudenhaltijaryhmällä ei ole oikeutta saada esimerkiksi tilityksiä.

Ensimmäinen toimintavuosi (2024) on toiminnan käynnistämisen aikaa. Säätiön hallitus määrittelee tukitoiminnan strategian, valitsee toimitusjohtajan sekä muut toimihenkilöt ja rakentaa säätiölle nettisivut ja apurahojen hakujärjestelmän. Verohallinnon ennakkopäätöksen mukaisesti säätiön on jo ensimmäisenä toimintavuotenaan jaettava tukina noin 0,8 miljoonaa euroa. Tämä tehdään todennäköisesti lahjoittamalla jo olemassa oleville tukitoimijoille varoja jaettavaksi apurahoina.

Tarkoitus on synnyttää hyvän kierre: kun Teosto-säätiö tukee oikeilla valinnoillaan kotimaista luovaa säveltaidetta, syntyy Teostolle lisää liikevaihtoa, josta koituu jälleen kansallisina varoina säätiölle siirrettäviä varoja, jotka jaetaan kotimaisen luovan säveltaiteen hyväksi. Tarkoitus on kasvattaa kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä, luoda kasvua.

Nyt on siis kyse historiallisesti merkittävästä asiasta ja mahdollisuudesta. Kannan huolta niin sanotun kevyen musiikin edustajien tukihakemisen suhteellisen lyhyestä kulttuurista. Meidän täytyy kyetä sanallistamaan tarpeemme oikein. Samalla säätiön hallituksen tulee oppia tunnistamaan kevyen musiikin toimintakenttä ja toimintatavat. Teosto-säätiöstä täytyy tulla myös kevyen musiikin asiantuntija sen kaikissa ilmenemismuodoissaan – toisin kuin monet muut kulttuurille tukia jakavat tukilähteet ovat.

……

Toinen iso uutinen on, että verottajan mukaan Teoston koronatuki ei olekaan luettavissa verottomaksi apurahaksi. Näin ollen kaikkien yli 2000 euroa tukea per vuosi saaneiden verotus tullaan oikaisemaan, ja koronatukiin tulee kohdistumaan jälkiverotus.

Verottaja lähetti kesällä 2023 Teostolle selvityspyynnön koronatuen myöntökriteereistä. Selvityksen jälkeen se ilmoitti kantanaan, että koronatuki ei ole ollut verovapaa apuraha tuloverolain 82 §:n näkökulmasta.

Syyskokous päätti Teoston hallituksen esityksen mukaisesti, että Teosto kompensoi nämä jälkiverot. Summa on kaikkiaan 950 000 euroa. Menettely tulee vaatimaan tekijältä aktiivisuutta: hänen tulee ilmoittaa Teostolle halukkuutensa kompensaatioon.

Teosto on yhteydessä jokaiseen jälkiveron kohteeksi joutuneeseen tekijään ja kertoo menettelystä sekä vaadittavista toimista. Teosto pyytää myös heiltä valtakirjan asian hoitamiseksi verottajan kanssa. Tavoitteena on, että tilanteesta aiheutuisi tekijöille mahdollisimman vähän harmia ja haittaa.

Koronatuen valmistelua ohjasi linjaus, että tukirakenteen tulee perustua lainsäädäntöön ja verottajan antamiin ohjeistuksiin. Valmistelu, jossa oli mukana myös KPMG:n veroasiantuntija, tähtäsi siihen, että tuki olisi täyttänyt verottoman apurahan kriteerit. Verottajan ennakkoratkaisu päätettiin kuitenkin jättää hakematta, koska se olisi viivästyttänyt koronatukiprosessia vähintään puoli vuotta. Tämä katsottiin kentän kriittisessä tilanteessa liian pitkäksi ajaksi.

Pandemian hillitsemiseen liittyneet viralliset ohjaukset osuivat juuri musiikintekijöiden ansaintaan, ja tiedossa oli, että vaikutuksia on odotettavissa sekä välittömästi että pitkällä aikajänteellä.

Valmistelun lähtökohta oli vilpitön: ajateltiin, että nyt jos koskaan on aika käyttää Teosto-rahaston varoja tekijöiden tukemiseksi. Tukea valmisteleva työryhmä, johon itsekin kuuluin, näki tärkeäksi toimia mahdollisimman nopeasti. Koronatukien tavoite oli lieventää rajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Tuella haluttiin mahdollistaa taiteellisen työskentelyn jatkuminen koronatilanteen aikana.

Teoston koronatuet

Teosto myönsi koronatukea vuosina 2020–2022 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa neljällä eri hakukierroksella. Tuen saamisen kriteerinä oli Teoston asiakkuus sekä riittävä määrä tilityksiä koronatukea edeltävinä kolmena vuotena. Koska tuki haluttiin kohdentaa ammattimaisille säveltäjille, sanoittajille ja musiikkikustantajille, tuen saamisen alaraja oli vähintään 1500 euron tilitys kolmen edeltävän vuoden aikana. Tukisummia maksettiin kaikkiaan 12 eri tukiluokassa, joista alimmat olivat 270 euroa ja ylimmät 5000–10 000 euroa.

 

Aku Toivonen

toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

 

PS. Kansallisilla varoilla tarkoitetaan Teoston keräämistä esityskorvauksista tehtävää pidätystä. Siitä syntyvä euromäärä siirretään Teosto-rahastoon ja käytetään sieltä jäsenistön päättämin tavoin suomalaisen musiikin edistämiseen. Teoston jäsenistö päättää kansallisten varojen pidätysprosentin. Tällä hetkellä se on 6 %. Teoston oikeus kerätä kansallisia varoja perustuu Teoston asiakassopimukseen.