Politiikan välineenä selonteko on yksi pitkäjänteisimmistä ja voimakkaimmista: parhaimmillaan se sitouttaa kaikki puolueet tietyn toimialan merkittävien edistysaskelten tueksi. Selontekojen kuninkaana voi pitää puolustusselontekoa, joiden avulla linjattiin aikanaan 10 miljardin euron hävittäjähankinnoista.

Kulttuuripoliittinen selonteko esittää pitkän aikavälin kulttuuripolitiikalle neljä päätavoitetta ja painopistettä. Kulttuurin asemaa muutosvoimana (1) ja toisaalta jokaisenoikeutena (3) pyritään vahvistamaan. Samalla nostetaan esiin, että kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa minkä tahansa tavoitteen saavuttamisessa (tavoite 2). Neljäntenä painopisteenä on kulttuurin kansainvälisen vaikuttavuuden vahvistaminen.

Isoimpia kipukohtia, kuten kulttuurin rahoituksen korjaamista, väistellään niin selonteossa kuin sitä koskevassa sivistysvaliokunnan mietinnössä. Tämä ei yllätä, sillä aihe jakaa puolueita jyrkästi.

Mietintö uskaltaa onneksi ottaa selkeämmän kantaa sääntelyn kehittämiseen kuin itse selonteko. Valiokunta asettuu selkeästi esimerkiksi tekijänoikeuksien turvaamisen kannalle etenkin nyt, kun tekoälyn kaltaiset nopeasti kehittyvät teknologiat uhkaavat viedä pohjan luovalta työltä, ellei sääntelyä ja sen toteutumisen valvontaa onnistuta pitämään ajan tasalla.

Mietinnön selkeänä vahvuutena voi pitää esityksiä eduskunnan kannanotoiksi, joissa linjataan selkeä suunta selonteon toimeenpanolle. Tällaisia linjanvetoja opetus- ja kulttuuriministeriö onkin valiokunnalta toivonut, jotta selonteon toimeenpano lähtisi alusta alkaen eduskunnan näkökulmasta oikeaan suuntaan.

Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun tekivät opetus- ja kulttuuriministeriö sekä tehtävää varten erikseen nimetty, taiteen ja kulttuurin asiantuntijoista koostunut työryhmä. Valmistelu ei siis ollut parlamentaarista eli kaikki eduskuntapuolueet yhdistävää, vaan tämä tehtävä jätettiin pitkälti eduskunnan hoidettavaksi.

Onkin hyvä, että sivistysvaliokunnan mietintö yhdistää laajasti eri puolueita hallitus-oppositiorajat yrittäen. Vasemmisto ja vihreät jättivät sivistysvaliokunnan mietintöön vastalauseet, mutta ovat myös viestineet yhtyvänsä pääosaan mietinnön sisällöstä. Odotetusti vastalauseissa korostuu erityisesti huoli kulttuurin rahoituksesta. Joka tapauksessa laajasti puolueita yhdistävä mietintö on erinomainen uutinen selonteon tulevaisuuden kannalta – ehtiväthän hallitukset vaihtua moneen kertaan ennen selonteon tavoitevuotta 2040.

Lausuimme selonteosta sekä yhdessä että erikseen niin sivistysvaliokunnalle kuin talousvaliokunnalle, joka jätti asiasta oman, erityisesti elinkeinopolitiikkaan keskittyvän lausuntonsa sivistysvaliokunnalle.

Luovalla työllä pitää tulla toimeen

Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Yksi näistä tavoitteista on se, että kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa tulevaisuuden kulttuuripolitiikassa. Tämä nousee vahvasti esiin myös sivistysvaliokunnan mietinnössä, mihin on helppo yhtyä.

Tarvitaan kuitenkin ylätason lausumia tarkempia linjauksia, jotta tekijöiden asema saadaan oikeasti turvattua. Luovalla työllä kuten musiikin tekemisellä pitää voida tulla toimeen. Säveltäjille, sanoittajille ja muille tekijöille kuuluu siis reilu osuus siitä rahasta, jota musiikilla tehdään, syntyivät tulot sitten sosiaalisen median, striimauspalveluiden tai keikkojen kautta. Se taas ei onnistu ilman ajantasaista sääntelyä, sillä teknologia ja kansainväliset markkinat kehittyvät vauhdilla. Tämä todetaan myös sivistysvaliokunnan mietinnössä, mutta tarkempiin poliittisiin toimiin tilanteen kohentamiseksi ei mietinnössä sitouduta.

Seuraava askel on varmistaa, että toimeenpanosuunnitelma on tältä osin selkeä ja riittävän konkreettinen: teknologisen kehityksen ei tule syrjäyttää luovaa työtä ja että tekijöiden oikeudet ja ansaintamahdollisuudet tulee turvata myös tekoälyn aikakaudella.

Kulttuuri kasvua rakentamaan

On korkea aika nostaa luovat alat elinkeinopolitiikan ytimeen, sillä Suomen talouden tulevaisuus on monella tapaa kiinni luovien alojen menestyksestä. Vaikka selonteko mainitseekin, että kulttuurista on tullut arvostettua perusteollisuutta ja se tukee maamme elinkeinopoliittisia tavoitteita, lisää kunnianhimoa ja konkretiaa kaivataan.

Sivistysvaliokunta nostaa onneksi elinkeinopolitiikan yhdeksi kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanon keskeisistä painopisteistä. Tähän toivomme erityisesti asiasta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön tarttuvan jo tämän vuoden puolella.

Tämä työ onkin nyt vihdoin tullut päätökseen, kun 10. kesäkuuta julkaistiin luovan talouden kasvustrategia. Seuraavaksi jännitetään, että miten kasvustrategian toimeenpano lähtee käyntiin.

Kulttuurin tulevaisuus on turvattava

Suomalaisella taiteella ja kulttuurilla ei ole tulevaisuutta, ellei tämän päivän lapsilla ja nuorilla ole laajoja ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa, opiskella ja tehdä taidetta. Tämä seikka onkin selonteon luonnoksessa kohtuullisen hyvin tunnistettu.

Sivistysvaliokunnan linja on vielä selkeämpi: jos pitäisi nimetä yksi mietinnössä korostuva näkökulma, nimeäisin juuri lapset, nuoret ja koulutuksen, joiden aseman parantamiseen otetaan kantaa toistuvasti, napakasti ja konkreettisesti.

Toisaalta tällöin selonteko ja sitä koskeva mietintö saanevat enemmän tilaa julkisuudessa, kun keskustelua ei jouduta kiirehtimään keskellä eduskunnan kesäistuntotaukoa edeltävää loppukiriä ja kaaosta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toimeenpanosuunnitelman laatimisen.

Hienoa on, että sivistysvaliokunta on kuullut alan toimijoiden vaatimuksen suunnitelman työstämisestä yhdessä, ja valiokunta vaatiikin selontekosuunnitelman laatimista yhdessä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden kanssa.