Kevytyrittäjyys musiikintekijänä

Kevytyrittäjyys musiikintekijänä – huomioi ainakin nämä

Laskutuspalveluyritykset

  • Laskutuspalveluyrityksiä on useita, esim. Ukko.fi, Free.fi, Eezy.fi ja Kevytfirma.fi.
  • Laskutuspalveluyrityksillä on erilaisia palkkiokäytäntöjä, mm.
    • Progressiivisesti laskeva palkkio. Alkuun laskuista peritään esim. 5 % palkkio, mutta ajan myötä palkkio laskee.
    • Kiinteä prosenttiosuus per lasku.
  • Useimmilla laskutuspalveluyrityksillä palkkio liikkuu 3-6% välillä.
  • Laskutuspalveluiden palkkio lasketaan työn suorittamiseen liittyväksi menoksi, jonka voi vähentää omassa tuloverotuksessaan.

Yleistä

  • Lainsäädännössä ei ole käsitettä kevytyrittäjä. Kyse on kevytyrittäjän ja laskutuspalvelun välisestä laillisesta sopimuksesta.
  • Kevytyrittäjä on alan toimijoiden lanseeraama termi.
  • Kevytyrittäjät luokitellaan asiasta riippuen palkansaajiin ja yrittäjiin: mm. verotuksen, ja kirjanpitovelvollisuuden näkökulmasta he ovat palkansaajia, mutta työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiä.
  • Verotuksessa kevytyrittäjä voi olla palkansaaja (laskutuspalveluyritys ja henkilö tekevät muodollisen työsopimuksen), tulonhankkimistoimintaa harjoittava henkilö (laskutuspalveluyritys ja henkilö tekevät laskutussopimuksen, henkilöllä ei y-tunnusta) tai yritys (laskutussopimus ja y-tunnus). Kevytyrittäjät eivät siis ole aina verotuksessa palkansaajia.
      • Eläkkeen osalta laskutuspalvelun asiakas on aina yrittäjä. Jos työtuloa kertyy yli yrittäjän eläkevakuuttamisen alarajan (vuoden 2020 YEL-alaraja on 7 958,99 euroa, tarkistathan viimeisimmän alarajan esim. täältä). Alarajan ylittävän toiminnan osalta yrittäjä on velvoitettu ottamaan vakuutuksen.
  • Jos vakuutusta ei ota, ei kerry eläkettäkään eikä muita ansiotuloihin perustuvia Kelan etuuksia kuten sairaspäivärahaa ja vanhempainrahaa.

Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva

  • Jos työllistyy päätoimisesti yrittäjänä, ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Työllistyminen katsotaan päätoimiseksi, jos yritystoiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että ei voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Tulot eivät vaikuta tähän arvioon, ainoastaan työmäärä. Alla kuvataan työmäärän käsitettä.
    • TE-toimiston tehtävänä on arvioida, oletko työtön.
    • Et ole työtön, jos työllistyt yritystoiminnassa niin paljon, että se estää sinua vastaanottamasta kokoaikatyötä. Tällaisessa tilanteessa TE-toimisto katsoo sinun olevan päätoiminen yrittäjä, eikä sinulle silloin voida maksaa työttömyysetuutta.
    • TE-toimisto arvioi työmäärää mm. sen perusteella, mitä itse kerrot työmäärästä. Muista siis vastata huolellisesti TE-toimiston pyytämään selvitykseen.
    • Jos työskentelet vain vähän, TE-toimisto voi arvioida sinun olevan työtön, joka työskentelee sivutoimisesti. Sivutoiminen työskentely yrittäjänä ei estä työttömyysetuuden maksamista. Näissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa soviteltuna. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosi yritystoiminnasta huomioidaan työttömyysetuuden määrässä. Tulot siis vähentävät jonkin verran etuutta.
  • Palkansaajan työssäoloehto ei täyty, jos työskentelee laskutuspalvelun kautta.
    • Työssäoloehdon suhteen kevytyrittäjä on erikoisessa Kun kevytyrittäjä on työttömyysturvassa yrittäjä, ei kevytyrittäjänä tehtyä työtä voida hyväksyä palkansaajan työssäoloehtoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa palkansaajien työttömyyskassasta, on sinun pitänyt täyttää työssäoloehto kassassa jo aiemman työ- tai virkasuhteen perusteella. Huomioithan kuitenkin, että turvaa voi kartuttaa myös työsuhteisessa työssä kevytyrittäjyyden rinnalla.
    • Työssäoloehto tarkoittaa sitä työskentelyä, jota sinulta edellytetään ennen työttömyyttä, jotta työttömyysetuus voidaan maksaa peruspäivärahana tai ansiosidonnaisena päivärahana.
      • Jos työssäoloehto ei täyty, voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.
    • Palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehdot ovat erilaiset.
      • Palkansaajana täytät työssäoloehdon, kun olet 28 kuukauden aikana työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa. Mukaan lasketaan jokainen kalenteriviikko, jona olet työskennellyt vähintään 18 tuntia. Myös palkkaa koskevat vähimmäisvaatimukset pitää täyttyä. Kun täytät tämän työssäoloehdon palkansaajien työttömyyskassan jäsenenä, voit hakea ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.
      • Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun olet 48 kuukauden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, joina työtulo on vähintään 1090e/kk (vuonna 2020, tarkistathan viimeisimmän tiedon esim. täältä). Työssäoloehtoon luetaan vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot. Jos täytät tämän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä, voit hakea ansiosidonnaista päivärahaa sieltä. Jos täytät tämän työssäoloehdon, mutta et ole yrittäjäkassan jäsen, voit hakea peruspäivärahaa Kelasta.
    • Kun kevytyrittäjänä olet yrittäjä, et voi liittyä palkansaajien työttömyyskassaan.
      • Jos olet jo jäsen palkansaajien työttömyyskassassa, ei kevytyrittäjyys sinänsä ole este jäsenyyden jatkumiselle. Kuitenkin tilanteessa, jossa olet päätoiminen yrittäjä yli 18 kuukautta, menetät mahdollisesti keräämäsi palkansaajan työssäoloehdon. Huomioithan, että kassan jäsenenä ei yleensä voi työttömänä kuitenkaan jatkaa, ja palkansaajan turva menee jo 15 kuukaudessa, jos yrittäjän työssäoloehto täyttyy.
      • Sivutoimisen yrittäjän kohdalla tätä ei sovelleta, joten tämä tulee harvoin kysymykseen kevytyrittäjän kohdalla.
    • Kevytyrittäjänä voit ottaa työttömyysvakuutuksen yrittäjien työttömyyskassasta. Jäsenmaksu yrittäjäkassassa on kuitenkin korkeampi kuin palkansaajakassassa. Näin on, koska yrittäjä rahoittaa työttömyysvakuutuksestaan suuremman osan itse kuin palkansaaja.
      • Jos työskentelet pienimuotoisesti, ei kevytyrittäjänä välttämättä kannata vakuuttaa itseään yrittäjäkassassa. Jos työskentelet vain vähän, et saa kerättyä yrittäjän työssäoloehtoa.

Tutustu myös Verohallinnon ohjeeseen.