Musiikintekijä Uutinen

Musiikintekijöiden rahastosta haettiin ennätysmäärä tukea

Musiikintekijöiden rahasto jakoi vuoden ensimmäisellä kierroksella stipendeinä 232 450 euroa. Tämä on suurin rahastosta koskaan jaettu tukimäärä. Musiikintekijät ry:n hallitus on koronakriisin vuoksi ohjannut rahastoon tälle vuonna tavallista enemmän stipendirahaa; yhteensä 343 000 euroa.

”Korona ei hellitä otettaan musiikintekijöistä, ja vuoden 2021 ensimmäiselle hakukierrokselle tuli ennätysmäärä hakemuksia. Toisaalta myös stipendejä jaettiin enemmän kuin koskaan aiemmin – niin määrällisesti kuin rahallisesti. Toimikunta olikin erittäin iloinen voidessaan jakaa reilut 230 000 euroa musiikintekijöiden hyväksi tällä kierroksella”, sanoo Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen.

Huuskonen lisää, ettei yhtään Erityisstipendiä tai Reissustipendiä jaettu, vaan varat keskitettiin jaettavaksi Työskentelystipendeinä.

Jaetut stipendit

Työskentelystipendit 1000€–3000€, 85 kpl, yhteensä 186 700€
Hankintastipendit 700€–3000€, 28 kpl, yhteensä 45 750€ euroa

Erityisstipendejä tai Reissustipendejä ei jaettu.

Stipendien saajat Klaavissa.

Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on elokuussa 2021.

Musiikintekijöiden rahastosta voi hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

 www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi

Musiikkituotannon ammattitutkinto -kouluksen haku avoinna

Musiikkituotannon ammattitutkinto

Laulun tekemisen osaamisala

5.8.2021 – 21.12.2022, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

 

VALMENNUS

  • Musiikkituotannon ammattitutkintoon johtavaa koulutusta
  • monimuoto-opiskelua, joka koostuu pakollisista ja valinnaisista opinnoista
  • keskeistä tiimioppiminen, ammatillinen kehittyminen lauluntekijänä sekä aidot yhteydet musiikkibisneksen ytimeen

OPINNOT

  • laajuus 150 osp: pakolliset opinnot 75 osp, valinnaiset opinnot 75 osp
  • kesto keskimäärin 1,5 vuotta
  • opintojen aloitus 5.8.2021 (ennakkotehtävät), ens. lähipäivä on 9.8.2021
  • opiskelu on kokopäivätoimista (5 pv / vko), lähipäiviä Ikaalisissa keskimäärin 2 /vko

HINTA

800 €

HAKU

Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa: sasky.fi/ikata ja lähetä työnäytteet 21.5.2021 mennessä: musiikki.ikaalinen@gmail.com.

Työnäyte: Lähetä kaksi työnäytettä (laulutekstiä, kokonaista laulua / demotallennetta tai tuotantoa), jotka edustavat sinua tekijänä mahdollisimman hyvin. Jos työnäytteenä on yhteistuotanto, sinun tulee eritellä oma osuutesi tuotannossa.

 

OPISKELIJOIDEN VALINTA

Valinta on kaksivaiheinen. Hakemusten ja työnäytteiden perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun Ikaalisiin 2. tai 3.6.2021, jonka perusteella tehdään lopulliset valinnat. Koronatilanteesta riippuen haastattelu voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna.

 

TIEDUSTELUT

Minna Hauhia, koulutusvastaava, 040 839 2911, minna.hauhia@sasky.fi

 

Musiikkialan edunvalvontatilanne juuri nyt

Missä mennään edunvalvonnassa?

Musiikkialan toimenpide-ehdotuksien tilanne tällä hetkellä

  1. Kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille.
    Kulttuurille on korvamerkitty lisätalousarviossa 15 milj. euroa. Päättäjien kanssa on käyty aktiivista keskustelua summan riittämättömyydestä ja huolesta sen kohdentumisesta nimen omaan ammattilaisfreelancereille. Eduskunta hyväksynee lisätalousarvion 30. tai 31.3.2021. Ammattilaisfreelancereiden tuet tulevat välittömästi jakoon Taiken kautta, ja päätökset tehdään asiantuntija-arvioin ja työsuunnitelman vaadetta tullaan kaventamaan.
  2. Kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi.
    Kustannustuki 3 tulee haettavaksi huhtikuun puolivälissä. Kustannustuki kolmonen sisältää pienyrittäjätuen, jonka piirissä ovat myös yksinyrittäjät.
  3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille.
    Kts. yltä.
  4. Takuutuki tapahtumajärjestäjille.
    Musiikkiala on ollut vahvasti mukana tapahtumien takuutuen valmistelussa. Lakiesitys etenee eduskunnalle todennäköisesti huhtikuussa.
  5. Pitkän tähtäimen rakennetuki.
    Tätä pidetään edelleen akttiivisesti esillä päättäjätapaamisissa.
  6. Musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä.
    Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen tapahtumien exit-suunnitelmaksi. Exit-suunnitelmassa on kolme porrasta, joiden mukaan tapahtumia päästäisiin avaamaan, kun epidemiatilanne helpottaa valtakunnallisesti. Rajoituksista luovuttaisiin lopulta kokonaan, kun rokotekattavuus on riittävällä tasolla. Esitys pitää vielä vahvistaa valtioneuvostossa.

Tekijänoikeustuloa saavien työttömyysturvan korjaaminen edennyt

  • Valtiovarainvaliokunta on jättänyt hallitukselle talousarviomietinnön, jossa edellytetään toimenpiteitä luovan työn tekijöiden työttömyysturvan korjaamiseksi:

    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen.

  • Vaikuttamistyötä tehdään laajalla rintamalla ja tiiviissä yhteistyössä Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhtyn kanssa.

Kulttuuriministerin pyöreän pöydän keskustelu taide- ja kulttuurialan tilanteesta keväällä 2021

Suomen Musiikintekijät ry: Musiikintekijöiden keskeisimmät huolenaiheet keväällä 2021

 Freelance-tuen jakaminen

  • 15 M€ koko kulttuurialan freelancerjoukolle on kuin märkä rätti päin kasvoja, tilanteessa jossa
    • Oman työn tekeminen on rajoitettu/estetty yli vuoden ajan.
    • Musiikintekijöiden (jotka eivät aina ole esiintyjiä!) elävän musiikin tekijänoikeuskorvaukset on menetetty samalta ajalta, menetykset näkyvät viiveellä ja pitkään.
  • Pelkästään musiikkialan freelancereita on 3600, ja heidän tulonmenetyksensä yli 100M€ tähän mennessä. Jos tuki jaettaisiin koko esittävälle alalle tasasummana, se jäisi nopealla laskutoimituksella noin yhden kuukauden työskentelyapurahan suuruiseksi.
  • Tuen jakamisen organisointi on suuri huolemme.
    • Taiken kautta jaettu tuki ei ole jakautunut tarpeeksi niille aloille, joissa tulonmenetykset ovat suurimmat (musiikki ja koko esittävä ala), ja tuki on jaettu apurahoina eikä suoraan korvauksena tulonmenetyksistä.
  • Haluamme, että ns. Tanskan malli otetaan huomioon valmistelussa ja jaetaan tuki oikeudenmukaisesti sinne, missä tulonmenetykset ovat työntekemisen rajoitusten seurauksena suurimmat!

Tekijänoikeusdirektiivin implementointi

  • Allekirjoitamme täysin luovien alojen yhteistyöverkosto LYHTY:n vaatimuksen arvokuiluun liittyvän Artikla 17:n korjaamisesta direktiivin alkuperäisen sanamuodon ja viestin mukaiseksi.
  • Suomen esitys poikkeaa täysin muiden EU-maiden tulkinnasta ja rikkoo direktiivin määräyksiä, joten se on korjattava valmistelussa.
  • Sidosryhmien lausunnoille on varattava tarpeellinen aika, kun direktiiviluonnos viimein julkistetaan.

Työttömyysturva ja tekijänoikeustulot

  • Luovutimme (LYHTY) viime kesäkuussa sos.- ja terveysministeri Pekoselle adressin, jossa vaadimme korjausta tekijänoikeustulojen virheelliseen kohteluun työttömyystuen sovittelussa. Jopa vuosia sitten tehdystä työstä saadut käyttökorvaukset (eivät ole siis palkkaa) leikkaavat tukea, vaikka eivät sitä kerrytä.
  • Vaatimuksellamme on laaja poikkiparlamentaarinen tuki, mikä on osoitettu useilla kirjallisilla kysymyksillä ja adresseilla eduskunnassa.
  • Muutos vaatii ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota nyt pyydämme.
  • Jo vuosi sitten sivistysvaliokunnan kuulemisessa parlamentaarisen sosiaaliturvauudistustyöryhmän vetäjä Pasi Moisio kommentoi: ”Asiaa ei tarvitse jättää kokonaisuudistusta odottamaan, vaan hallitus voi halutessaan tehdä päätöksen nopeasti.” Tätä odotamme.

Työttömyysturva ja yksinyrittäjät

  • Niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat ja estävät yritystoimintaa, yksinyrittäjällä tulee olla oikeus työmarkkinatukeen.

Arvostus on arvovalinta, joka näkyy konkreettisissa toimissa musiikin ja koko taide- ja kulttuurialan puolesta. Kiitos mahdollisuudesta osallistua keskusteluun.

15.3.2021

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry
hallituksen puheenjohtaja

Suomen Musiikintekijät uusissa toimitiloissa huhtikuun alusta alkaen 

Tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle. Sijainti aivan Keilaniemen metroaseman ja tulevan Raide-Jokerin aseman vieressä helpottavat asiointia.

”Teostolle syntyvä säästö, uusi kansainvälisestikin harvinainen musiikkialan yhteisö sekä jäsentapahtumien käytössä olevan, uuden ja valoisan rantapaviljongin mahdollisuudet tuntuvat hyviltä ja tärkeiltä asioilta tulevaisuutta ajatellen. Uskon ja toivon, että jäsenemme löytävät luoksemme edelleen, ja että yhteisistä tiloista syntyy entistäkin toimivampaa yhteisöllisyyttä niin järjestöjen henkilökuntien kuin jäsenistömme kesken”, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.

Musiikkialan järjestöjen yhteinen toimitila on saanut nimekseen Musiikin Satama. Uusi katuosoite on Suomen Musiikintekijät, Musiikin Satama, os. Keilasatama 2 A, Espoo. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.

Suomen Musiikintekijöiden henkilökunta työskentelee edelleen pääsääntöisesti etänä.

Kulttuurialan lisäavustus pettymys – erityisen tärkeää kohdentaa vähät tukirahat oikein

Eilen julkaistiin hallituksen esitys lisäavustuksista taiteen ja kulttuurin toimijoille. Tukea on luvassa 15 miljoonaa euroa, kun freelancereiden tulonmenetykset ovat vähintään 200 miljoonaa euroa. Ero menetyksien ja saadun tuen välillä on merkittävä.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on pettynyt lisätuen määrään.

”15 miljoonaa euroa koko kulttuurialan freelancereille, kun jo pelkästään musiikkialan freelancereiden tulonmenetykset ovat yli 100 milj. €! Olen todella pettynyt, vähintäänkin kaksinkertaista odotin. Ymmärrän toki, että koko menetystä olisi mahdoton kerralla korvata, mutta tuo summa tulee hajoamaan niin pieniin osiin, että se ei helpota kenenkään arkea. Suureksi häviäjäksi jää nyt joukko, joka massiivisten tulonmenetysten lisäksi kärsii myös surkeasta työttömyys- ja sosiaaliturvasta. Turvaverkossa on reikä, eikä sitä paikata tällaisella kohtelulla.”

Kärkinen painottaa, että nyt on pidettävä huolta siitä, että summa jaetaan oikeasti niille, joille se on tarkoitettu.

”Nyt pitää keskittyä korvaamaan vain ja ainoastaan tulonmenetyksiä  selkeällä, yksinkertaisella rasti ruutuun -hakemuksella, joka ei erottele pärstäkerrointa eikä taiteellisia ansioita, kun hakija on todistettavasti ammattimainen tekijä, ja oikeasti freelancer.”

Teoston Vuoden musiikintekijä -palkinto Janne Rintalalle

Janne Rintalan tekemät kappaleet ovat olleet viime vuosina säännöllisesti Suomen kuunnelluimpien kappaleiden joukossa. Arttu Wiskarin esittämät Mökkitie, Tuntematon potilas, Suomen muotoisen pilven alla sekä viimeisimpänä Tässäkö tää oli ovat kaikki Rintalan kynästä syntyneitä kappaleita.

Musiikkia Rintala on tehnyt perustamansa tuotantoyhtiön Mökkitie Recordsin riveissä. Rintalan yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa perustama yhtiö on mahdollistanut työskentelyn päätoimisena musiikin tekijänä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Mökkitie Recordsilla Rintala on kirjoittanut myös Erika Vikmanin hittikappaleet Cicciolina sekä Syntisten pöytä.

”Iskelmä Gaalassa jaettavalla Vuoden musiikintekijä -palkinnolla huomioimme monipuolisia ja ansioituneita kevyen musiikin tekijöitä. Janne Rintala on löytänyt musiikin tekijänä oman tiensä jo varhain ja vienyt sitä määrätietoisesti ja sitkeästi eteenpäin”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

”Rintala on tyylillään onnistunut löytämään tiensä suomalaisten sydämiin. Tästä osoituksena ovat hänet lukuisat kansan suosioon nousseet kappaleensa, jotka jäävät elämään pitkään”, kertoo Salminen palkinnon perusteista.

Iskelmä Gaalassa jaettava Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019) sekä Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020)  Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Janne Rintalan kappaleita:

Mökkitie
säv & san. Janne Rintala, Arttu Wiskari, säv. Olli Saksa, esittäjä: Arttu Wiskari

Tuntematon potilas:
säv, san & sov. Janne Rintala, Olli Saksa, esittäjä: Arttu Wiskari

Suomen muotoisen pilven alla
säv. & san. Janne Rintala, säv. Mika Laakkonen, esittäjä: Arttu Wiskari

Tässäkö tää oli?
säv. & san. Janne Rintala, säv. Mika Haapasalo, esittäjä: Arttu Wiskari feat. Leavings-orkesteri

Syntisten pöytä
säv. & san. Janne Rintala, Kaisa Korhonen, sov. Mika Laakkonen, esittäjä: Erika Vikman

Cicciolina
säv. Janne Rintala & Mika Laakkonen, san. Janne Rintala, Erika Vikman & Saskia Vanhalakka, sov. Mika Laakkonen & Janne Rintala, esittäjä: Erika Vikman

 

Musiikkiala on jatkuvasti tiiviissä yhteydessä päättäjiin – kärkenä tuet, sosiaaliturva ja exit-suunnitelma

Musiikkialan on todettu ottaneen koronakriisin vastaan ensimmäisenä tapahtumien peruuntumisen ja kieltämisen takia, ja palautuvan siitä viimeisenä alan toimintarakenteiden vuoksi. Tällä tarkoitetaan erityisesti tekijänoikeuskorvauksia, jotka tilitetään oikeudenomistajille eli musiikintekijöille ja -kustantajille viiveellä. Musiikkiala arvioikin, että alan tulonmenetykset koronakriisistä johtuen jatkuvat vielä pitkälle vuoteen 2022, ellei jopa vuoteen 2023.

Kun koronakriisi sulki keikkapaikat ja tapahtumat vuoden 2020 maaliskuussa, yhdisti musiikkiala voimansa, jotta tieto alan kriisiytymisestä ja sen vaikutuksista saavuttaisi päättäjät. Jo lähes vuoden ajan on tehty tiivistä yhteistyötä alan järjestöjen ja yrityksien kesken, jotta tilannekuva on saatu luotettavasti kartoitettua ja laadittua esimerkiksi tukitarpeista selkeää kuvaa. Näin on saatu alalle jo ohjattua tukea, esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavina apurahoina.

Tilannekuva vuoden 2021 alussa

Epidemiatilanne pitää keikkapaikat edelleen suljettuina ja rokotuksien edistyminen jättää suurta epävarmuutta tulevien tapahtumien toteutumiselle. Musiikkiala pitääkin nyt tärkeänä, että tukia jatketaan ja kehitetään vastaamaan tarkemmin kentän tarpeisiin. Näistä tarpeista viestitään jatkuvasti päättäjien suuntaan, jotta heillä on käytössään ajantasainen ja oikea tieto.

Musiikkiala esittää nyt seuraavia toimenpiteitä toimialan tukemiseksi:

  1. Kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille
  2. Kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi
  3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille
  4. Takuutuki tapahtumajärjestäjille
  5. Pitkän tähtäimen rakennetuki
  6. Musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä

Näiden lisäksi on suunnitteilla lisätukia eri toimijoiden kautta, esimerkiksi Teoston koronatukea on tarkoitus jakaa lisää kesäkuussa 2021.

Myös Musiikintekijöiden rahastosta on jaossa helmikuun 2021 haussa koronan takia enemmän rahaa.

Musiikkiala on myös viestinyt päättäjille freelancereiden sosiaaliturvan puutteista. Erityisen ongelmallinen on työttömyysturva: tekijänoikeustulot tulevat usein pitkällä viiveellä ja ne eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta työttömyyskorvausta maksettaessa ne vähentävät sitä. Kyseessä on ristiriitainen kirjaus työttömyyspäivärahan yhteensovittamista koskevassa asetuksessa.

Musiikkiala on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa siihen, että ongelmallinen kirjaus muutettaisiin. Eduskunnassa kerättiin vuoden vaihteessa poikkiparlamentaarista aloitetta ”Tekijänoikeusjärjestöjen maksamien korvausten vaikutus työttömyysturvan sovitteluun poistettava.” Musiikkiala seuraa tiiviisti asian edistymistä.

Kriisin yli

Vaikuttamistyötä tehdään edelleen tiiviisti yhdessä läpi koko kulttuurisektorin. Kriisi jatkuu ja tilanne muuttuu usein päivittäin.

Musiikkialan toimenpide-ehdotukset on saatettu päättäjien tietoon. Tukien huolellinen kohdentaminen musiikkialan eri toimijoille, tapahtumajärjestäjien takuutuen järjestäminen sekä pitkän tähtäimen rakennetuki auttaisivat musiikkialaa selviytymään tilanteesta kohtuullisesti.

Erityisen tärkeää on nyt myös luodata näkymää tulevaisuuteen. Musiikkiala käykin jatkuvaa keskustelua päättäjien kanssa siitä, miten ja milloin musiikki- ja tapahtuma-alaa voidaan avata hallitusti viranomaisyhteistyössä.

Luovien alojen merkittävyys paitsi taloudellisiin niin myös henkisiin tarpeisiin on tunnistettu. Nyt on tärkeää saada toivoa myös alalle toimiville.

Katso myös Music Finlandin toiminnanjohtajan Kaisa Rönkön vierailu Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelmassa 3.2.2021. Rönkön osuus alkaa noin kohdasta 12.30.

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten ja Suomessa asuvien musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Stipendejä haetaan Klaavi.fi-sivuston kautta.

Stipendihaku kahdesti vuodessa

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

  • 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
  • 2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.

Yhteystiedot

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036

Tampereen Kalevaan ensimmäinen taiteilijatalo – Jallukkaan valitaan asukkaat tänä keväänä

Tampere saa ensimmäisen vuokratalon kulttuurialan toimijoille. Elävän musiikin säätiö Elmu sr ja Y-Säätiön kokonaan omistama M2-Kodit rakennuttavat Kalevan kaupunginosaan Tampereen Jallukka -nimeä kantavan kuusikerroksisen talon.

Tampereen Jallukka valmistuu Sarvijaakonkadulle loppukeväästä. Hakuaika asuntoihin on 8.–28. helmikuuta. Valitut asukkaat pääsevät muuttamaan taloon 1. kesäkuuta.
Asunnot vuokrataan musiikkialan toimijoille ja esittävän taiteen ammattilaisille, joiden alana on esimerkiksi näyttämötaide, tanssitaide, televisio tai elokuva. Työnä voi olla vaikkapa esiintyminen, lavastus, av-tekniikka, ohjaus, tuottaminen tai käsikirjoittaminen.

Talossa on yhteensä 39 asuntoa, parkkihalli, treenitiloja, soitinvarastoja ja muita yhteisöllisiä tiloja. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

Hakijan on kyettävä osoittamaan musiikkialan tai esittävän taiteen alan ammattilaisuus, sillä kaikki asunnot ovat rajatulle kohderyhmälle tarkoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Myös eläkeläiset voivat hakea talon asukkaiksi. Hakemuksessa tulee todistaa työskennelleensä alalla. Hakijoita koskevat varallisuusrajat.

Tampereen Jallukan juuret ulottuvat noin kymmenen vuoden taakse, jolloin Elmu-säätiö lähti ideoimaan musiikkialan toimijoille suunnattua vuokrataloa Helsinkiin ja sai kumppanikseen Y-Säätiön.
Helsingin Jallukka valmistui Jätkäsaareen keväällä 2017. Erinomaisen vastaanoton innoittamana Elmu sr ja Y-Säätiö päätyivät jatkamaan Jallukan tarinaa Tampereella.

Tampereen Jallukan rakennuttamisprojekti on edennyt vauhdilla. Ensimmäiset keskustelut asiasta käytiin kaupungin kanssa kesällä 2018.

”Tampere oli voimakkaana teatteri- ja musiikkikaupunkina ensimmäisenä mielessä, kun mietimme Jallukkaa Helsingin ulkopuolelle. Päätöstä vahvistivat kaupungin satsaukset kulttuuriin, erityisesti Kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuhanke. Tiedossamme oli myös kaupungin nopea päätöksentekoprosessi. Kaikki tuntuu valmistuvan Tampereella etuajassa!”, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kommentoi.

”Meillä on todella hyvät kokemukset Helsingin Jallukan rakennuttamisesta yhdessä Elmu-säätiön kanssa. Tässäkin projektissa on ollut alusta asti hyvä henki kaikkien toimijoiden kesken”, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Tieto taiteilijatalon rakentumisesta on otettu kentällä hyvin vastaan. ”Jallukka tulee helpottamaan monen tamperelaisen muusikon elämää”, muusikko Risto Ylihärsilä kommentoi.

Tampereen Jallukan etuja ovat markkinoihin nähden huokeammat asumiskustannukset. Lisäksi vuokrakodin mukana tulevat tiivis yhteisöllisyys, asukkaiden pieni vaihtuvuus ja oman työn luonteen huomioonottava asumisympäristö.
Jallukassa on loistava yhteishenki. Niin soittajia, soittimia, kahvia kuin lasten ulkoiluhaalareita kierrätetään käytävillä ja tapahtumissa. Lukuisat harrastekerhot täyttävät yhteiset tilat. Talon asukkaille on löytynyt soitin- ja lauluoppilaita omasta takaa. Tärkeää on myös se, että jokaisella on oma rauha, jota kunnioitetaan. En vaihtaisi mihinkään tätä yhteisöllistä asumista, enkä uusia ystävänaapureitani”, kommentoi laulaja Anna Hanski, Helsingin Jallukan pitkäaikainen asukas.

”Talon nimi tulee muusikoiden menneiden vuosikymmenien suosikkijuomasta Jallusta. Helsingissähän sijaitsee legendaarinen taiteilijakoti, jonka nimestä inspiroituneena päädyimme hyvin vapaalla otteella Jallukkaan. Ja nythän se on jo käsite”, Tynkkynen sanoo nauraen.

Asuntohaku 8.-28.2.
Muusikot: https://jallukka.fi/
Muut kulttuurialan ammattilaiset: https://m2kodit.fi/tampereenjallukka

Elävän musiikin säätiö Elmu sr on perustettu vuonna 1989. Säätiön tehtävänä on edistää elävän musiikin esittämismahdollisuuksia, tukea musiikki- ja kaupunkikulttuuria mm. vuosittain jaettavin stipendein ja apurahoin. Säätiö oli aikanaan Radio Cityn merkittävä omistaja. Nykyisin säätiö on mukana mm. Tuska festivalin toiminnassa.
Vuodesta 2009 säätiö on ajanut musiikkialan vuokratalojen rakentamista. Ensimmäinen vuokratalo, Jallukka, valmistui Helsinkiin vuonna 2017. Toinen Jallukka nousee Tampereelle vuonna 2021. Vuokratalojen hallinnointia varten säätiö on perustanut yleishyödyllisen asunto-osakeyhtiön Elmu Asunnot Oy:n.

Y-Säätiö on Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja asunnottomuustyön asiantuntija. Y-Säätiö edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Y-Säätiö on yleishyödyllinen, poliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon. Y-Säätiö-konsernilla on yli 17 000 asuntoa yli 50 paikkakunnalla. M2-Kodit on osa konsernia. ysaatio.fi / m2kodit.fi