Musiikintekijä Uutinen

Lastenmusiikkipäivää vietetään perjantaina 13.11.2020

Lastenmusiikkipäivän Juhlakonsertti Oulusta nähdään nettitelkkarilähetyksenä klo 10 osoitteissa lastenmusiikki.net sekä lastenomaradio.fi. Saalastinsalissa Oulussa esiintyvät Risto Järvenpää Tatsia ja janssia, Soiva Siili, Liikkuva Laulureppu sekä Pentti Punkin Syntymäpäivät. Lisäksi konsertissa saadaan etäyhteydellä terveisiä muualta Suomesta ja mm. julistetaan ensi vuoden lastenmusiikkipääkaupunki.

Konsertin jälkeen Oulussa käsitellään lastenmusiikkia Fisme ry:n järjestämässä seminaarissa RISTIINPÖLYTYS – LASTENMUSIIKKI TAITEIDEN RAJAPINNOILLA. Myös seminaariosuus striimataan kaikille nähtäväksi.

Samana iltana klo 18 nähdään Jellonagaala, jossa luodaan katsaus menneeseen lastenmusiikkivuoteen ja palkitaan ansioituneita tekijöitä. Tämän vuoden gaalaan voivat osallistua kaikki lastenmusiikista kiinnostuneet osoitteissa lastenomaradio.fi. ja lastenmusiikki.net. Jellonagaala näytetään suorana myös Helsingin Sanomien Lasten uutisissa www.hs.fi/lastenuutiset/, Iltasanomien Musiikki-sivulla www.is.fi/musiikki sekä Lasten oman radion YouTube-kanavalla.

Lähetyksessä käydään myös kuluneen vuoden etäkonserteissa ja -muskareissa. Gaalan juontavat Johanna von Hertzen ja Luca Gargano.

Palkintokategorioissa ovat ehdolla seuraavat tekijät:

Vuoden artisti / yhtye 2020 ehdokkaat:
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
Mimmit
Mutaveijarit
Siina & Taikaradio
Soiva Siili

Vuoden lastenlevy 2020 -ehdokkaat:
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! – Kesät talvet
Esmeralda – Ruohonvihreällä runosohvalla
Mimmit på svenska – Musiksnille
Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis – Eläköön! Loiskis 20 vuotta
Mutaveijarit – Nyt mennään!
Sarianna Tammilehto – Eläimellistä

Vuoden lastenmusiikintekijä 2020 -ehdokkaat:
Mari ja Timo Rautio
Mutaveijarit
Ritva Haapaniemi
Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
Pauliina Lerche

Vuoden lastenmusiikkiteko 2020 -ehdokkaat:
Leena Poikela: Nyt Satuillaan! -laulukirja
Kristiina Olanto & Lekkujad: Metrolla buabon luo
Lentävä laulu -hanke
Konserttikeskuksen etäkonserttisarja

Vuoden tulokas 2020 -ehdokkaat:
Naattiorkesteri
Esmeralda
Riku Ässä
Pentti Punkin syntymäpäivät

Vuoden lastenlaulu 2020 -ehdokkaat:
1 Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! – Kivi laulaa
Sävellys: Essi Putkonen
Sanoitus: Riikka Helske
Julkaistu levyllä Kesät talvet (2019)

2 Mutaveijarit – Nyt mennään!
Sävellys: Leena Untamala
Sanoitus: Leena Untamala, Mutaveijarit
Julkaistu levyllä Nyt mennään! (2019)

3 Aili A. Ikonen – Meidän meri
Sävellys: Soili Perkiö ja Matti Kallio
Sanoitus: Hannele Huovi
Julkaistu Meidän meri -kampanjan tunnuslauluksi (2020)

4 Helsingin poliisisoittokunta ja Onni Lonka – Tuu mun mukaan
Sävellys ja sanoitus: Onni Lonka
Julkaistu Helsingin poliisisoittokunnan lastenvideosarjassa (2020)

5 Neiti seitsenpilkkuinen – Suvituuli,lounatuuli
Sävellys ja sanoitus: Ritva Haapaniemi
Julkaistu levyllä Eläköön Ystävyys! (2019)

6 Satu Sopanen, Eeva-Leena Sariola ja Osku Ärilä – Kettu ressu
Sävellys ja sanoitus: Sarianna Tammilehto
Julkaistu Lasten Laulukaupungin levyllä Salossa Soi 25 (2020)

7 Naattiorkesteri – Osaatko sinä?
Sävellys ja sanoitus: Severi Laakso
Julkaistu Lasten Laulukaupungin levyllä Salossa Soi 25 (2020)

8 Päistikka – Keinulaulu
Sävellys: Tuukka Martiskainen
Sanoitus: Tuukka Martiskainen ja Elina Vehkaoja
Julkaistu singlenä (2020)

9 Rokkasoppa – Pikkunoita
Sävellys: Random Lee, Sampsa Astala ja Kimmo Nissinen
Sanat: Sampsa Astala ja Random Lee
Julkaistu singlenä (2020)

10 Mimmit – Muista pestä kädet
Sävellys ja sanat: Pauliina Lerche
Julkaistu singlenä (2020)

Musiikintekijöiden rahaston stipendien saajat julkistettu

Koronan aiheuttaman kriisitilanteen vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus ohjasi vuodelle 2020 Musiikintekijöiden rahaston jaettavaksi enemmän varoja kuin normaalina vuotena. Jaettavana keväällä oli 124 000 euroa, ja vastaava summa jaettiin nyt uudelleen syksyllä.

–   Korona-aika aiheuttaa edelleen paljon paineita musiikintekijöille ja avun tarve on suuri, joten toimikunta halusi jakaa kaikki rahastolle tälle kierrokselle myönnetyt varat – muutamaa kymppiä vaille. Tälläkin kierroksella selvästi suurin osa haetuista ja jaetuista stipendeistä kohdistui työskentelyyn, yksi Erityisstipendi mukaan luettuna. Toivomme, että stipendit auttavat konkreettisesti tekijöitä työssään, toteaa Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja, manageri ja ohjelmatuottaja Minna Huuskonen.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti: Työskentelystipendejä myönnettiin 43 (keväällä 39), Hankintastipendejä 21 (keväällä 10) ja Reissustipendejä 5 (keväällä 4). Stipendien summat vaihtelivat 600-3 000 euron välillä. Lisäksi jaettiin yksi 10 000 euron Erityisstipendi Ismo Alangolle.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2021.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Kuka tahansa musiikintekijä on tervetullut hakemaan stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi 

www.musiikintekijat.fi

Suomen Musiikintekijät palkitsi ansioituneita sovittajia

Suomen Musiikintekijät jakoi kolme erityispalkintoa ansioituneille sovittajille. Palkintojen taustalla on vuoden alussa tapahtunut, Suomen Musiikintekijät ry:n hallinnoiman puhallinorkesterimusiikkiin keskittyvän Edition Elvis -katalogin siirtyminen Fennica Gehrman -kustantamolle. Palkintosummat muodostuvat tästä kaupasta saaduista varoista.

Siirtyneen katalogin orkesterimusiikkitaustan vuoksi Suomen Musiikintekijöiden hallitus päätti palkita nimenomaan sovittajia hallinnoimansa Arthur Fuhrmann -rahaston kautta, jonne myynnistä saadut varat ohjattiin. Hallitusjäsenistä muodostunut raati valitsi palkittavaksi seuraavat henkilöt:

  • Jarkko Kiiski on pitkä linjan sovittaja ja kapellimestari, joka on tuonut korkealuokkaista osaamistaan ja ekonomisen balansoitua sointia viihdemusiikkikonsertteihin ympäri Suomea jo monien vuosien ajan järkkymättömällä ammattitaidolla ja varmuudella.
  • Merzi Rajala on monipuolinen säveltäjä ja sovittaja. Hän on erikoistunut rytmiseen kuoro- ja lauluyhtyemusiikkiin, ja hänen materiaaliaan ovat esittäneet lukuisat kokoonpanot Suomessa ja ulkomailla. Rajala tunnetaan myös suomalaisen rytmimusiikin kuoronjohdon pioneerina.
  • Teemu Takanen hallitsee hienostuneen ja nyansoidun big band- ja orkesterikirjoituksen ja on laajentanut korkeatasoisella näkemyksellään ja detaljoidulla ilmaisullaan Suomen jazzmaailmaa kosolti viime vuosina.

Suomen Musiikintekijät ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. 

Uutinen Edition Elvis -kaupasta 

Teemu Takasen kuva: Sampo Luukkainen / Kuwaamo

Top 20 Future Hitmakers 2021 – Hae nyt!

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana.

Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä TeostoSuomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

KENELLE KURSSI ON TARKOITETTU?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia kirjoittajia, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä tai musiikkialalla jo osittain toimivia tekijöitä, jotka ovat menestyksen kynnyksellä.

Oleellista on halu tehdä biisintekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille. Hakijan eduksi katsotaan co-write-kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä. Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-27 vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle. Mukaan voivat hakea myös muun ikäiset, missä tapauksessa hakijan tulee keskittyä perustelemaan hakemuksessa erityisen hyvin, miksi juuri hänen pitäisi tulla valituksi.

VUODEN 2021 KURSSIN AIKATAULU, OHJELMAT JA PUHUJAT

Future Hitmakers koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla koko kevään mittaan.

Katso koko kurssin ohjelma ja puhujat

Kurssi järjestetään 18.1.-24.5.2021

Kurssikerrat pidetään osittain etänä ja osittain osoitteessa Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6.krs, Helsinki.

Kurssilla puhumassa mm. Anna Timgren, Eva Louhivuori, Fredi Lunden, Kaisa Korhonen ja RZY.

Hae mukaan täällä.

Teoston koronatuen haku avautuu 19.10.2020

Teosto-rahastosta maksettava erityistuki on tarkoitettu mahdollistamaan taiteellisen työskentelyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) tai musiikkikustantamisen jatkuminen. Tuki kompensoi vuodelta 2020 menetettyjä tekijänoikeustuloja Teostosta.

Kuka voi hakea tukea?

Tukea voivat hakea Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat, joiden teosten esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla vuosina 2017-2019 Teosto on maksanut asiakkaalle tilityksiä yhteensä vähintään 1 500 euroa.

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan edellä mainittujen tilitysten määrästä ja on vähintään 300 euroa ja enintään 10 000 euroa. Maksettuja tilityksiä ei tarvitse hakulomakkeella ilmoittaa, vaan Teosto tarkistaa ne automaattisesti. Tuen saamiseen eivät myöskään vaikuta mahdolliset muut saadut tuet.

Säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea, koska tuki on tarkoitettu luovaan taiteelliseen työskentelyyn (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen). Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on Teoston kustantaja-asiakas, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea.

Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi (Teoston koronatuki). Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron, jonka löydät Asiakastiedot -välilehdeltä, kun kirjaudut omilla tunnuksillasi Teoston verkkopalveluun.

Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastolle, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön – Suomen Musiikintekijät ry, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikkikustantajat ry – jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään.

Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran.

  • Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa.
  • Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa.
  • Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä.
  • Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea.

Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen

Koronatuen myöntämisen kriteereinä ovat Teoston asiakkuus sekä riittävä tilitysten määrä. Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia.

Koronatukihakemukset käsitellään marraskuun 2020 aikana. Myönnetyt tuet maksetaan joulukuussa 2020. Ilmoitamme jokaiselle hakijalle päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Lisätietoja:

  • Klaavi-hakujärjestelmä: klaavi.fi
  • Hakuneuvonta: koronatuki@teosto.fi, puh. 09-6810 1112 (arkisin klo 9-20, lauantaisin klo 10-16).

Musiikinkuuntelu Suomessa 2020 -tutkimuksen tulokset kertovat artistien paikat suomalaisten mielissä

Hyvän tuulen listapop on tällä hetkellä Suomen kuunnelluinta musiikkia, mutta silti joka kolmas suomalainen pitää erittäin paljon heavyrockista. Omaan ajattelutapaan syvästi vaikuttaneita artisteja ovat Juha Tapio, Juice ja Sibelius, ikonisia kansallisaarteita Eppu Normaali ja Katri Helena ja tunnelman kattoon nostavat JVG ja Jari Sillanpää.

Puhelinkuuntelun kasvu on pysähtynyt toistaiseksi, mutta striimaus jatkaa kasvuaan. Suosituin tapa käyttää striimauspalveluita on hieman yllättäen itse tehtyjen soittolistojen kuunteleminen. Korona ei vaikuttaisi estäneen uusien artistien läpilyöntiä.

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimukseen vastasi elokuussa yli tuhat suomalaista ikäskaalalla 13 – 75-vuotta. Seitsemättä kertaa tehdyn tutkimuksen suunnitteli ja analysoi johtava tutkija Kari Tervonen GroupM Finlandista. GroupM on maailman suurin media-alan asiantuntijayritys. 

Eri artisteilla, säveltäjillä ja musiikkityyleillä on omat paikkansa suomalaisten mielissä

Kotimaiset eturivin ykkösartistit säväyttävät kuuntelijoitaan eri tavoin. Kartta artistien paikoista suomalaisten mielenmaisemassa on koottu vuosina 2018 – 2020 useamman tuhannen suomalaisen antamista vastauksista erilaisiin kysymyksiin ilman annettuja artistinimiä vastausvaihtoehtoina.

Omaan ajattelutapaan syvästi vaikuttaneina artisteina pidetään useimmin Juha Tapiota, Juicea ja Sibeliusta, ja ikonisina kansallisaarteina Eppu Normaalia ja Katri Helenaa. Musiikillisesta erilaisuudestaan huolimatta JVG ja Jari Sillanpää saavat kumpikin tunnelman kattoon omien kannattajiensa keskuudessa. Ulkomaisista artisteista Queen solahtaisi elämäntoivo -osastoon Kaija Koon ja kumppanien seuraksi, Beatles ja Abba liittyisivät ikoneihin, ja Iron Maidenyhdessä AC/DC:n kanssa livesuosikeihin. Hevikansan mielenmaisemaa soitteleva Metallica on myös Suomen myydyin fanipaita-artisti.

Jean Sibelius Superstar

Klassisen musiikin tosiystäviä on Suomessa noin kolmesataatuhatta. Klassisen kuuntelijat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, mutta vastoin yleistä käsitystä klassisen musiikin kuuntelijoiden ryhmä ei ole koulutus- tai tulotaustaltaan mitenkään poikkeuksellisen elitistinen.

Suomen suosituimpia klassisia säveltäjiä ovat Sibelius, Mozart, Tsaikovski ja Beethoven. Klassisten esittäjien suurimmat nimet ovat Karita Mattila ja Esa-Pekka Salonen. Puolet suomalaisista tuntee maailman tärkeimpiin klassisiin nykysäveltäjiin kuuluvan Kaija Saariahonnimeltä, mutta harva tuntee enemmän hänen musiikkiaan. Sibelius on suomalaisen musiikin kestosupertähti myös yli genrerajojen. 

Itse rakennetut soittolistat yleisin tapa kuunnella Spotifyta

Suomalaisten musiikinkuuntelun pääkanavat ovat radio, Spotify ja YouTube. Radiosta musiikkia kuuntelee viikoittain yli neljä miljoonaa suomalaista, Spotifysta ja YouTubesta reilut kaksi miljoonaa suomalaista.

Spotifyssa ja vastaavissa striimauspalveluissa yleisimmäksi musiikinkuuntelun tavaksi ovat nousseet itse rakennetut soittolistat yli yksittäisten biisien kuuntelun, suosituslistojen, artistilistojen kuuntelun ja musiikin kuuntelun albumi kerrallaan. Suurin osa Spotify -käyttäjistä kuuntelee musiikkia useammalla mainituista tavoista.

Puhelinta käyttää musiikinkuunteluun kolme miljoonaa suomalaista viikossa. -Puhelin on laajemminkin modernin elämän kaukosäädin, jonka avulla ja kautta hallitaan oman elämän eri osa-alueita, luonnehtii tutkimuksen suunnittelija ja analysoija Kari Tervonen. -Ennustan, että seuraavan vastaavalla tavalla läpilyövän jäljen arkeemme jättää virtuaalitodellisuus.  Virtuaalitodellisuuden suurin läpimurto myös musiikinkuuntelussa tapahtunee vuosien 2025-2030 aikana, Tervonen sanoo.

Korona ei estänyt uusien tähtinimien läpimurtoja, some ja striimaus vetureina

Koronan kouriintuntuvin vaikutus musiikin kuuntelijoille oli konserttien peruuntuminen. Valtaosa haluaa ottaa vahingon takaisin ensi tilassa, ja mennä kuuntelemaan juuri peruuntuneita esiintyjiä niin pian kuin vain mahdollista. Livestriimattua keikkaa kuunteli ensimmäistä kertaa elämässään lähes puoli miljoonaa suomalaista.  Kahdella miljoonalla suomalaisella taas jäi yksi tai useampi konsertti väliin koronan vuoksi.

Korona ei haitannut uusien artistien läpimurtoa, vaan William ja Behm tempaisivat suoraan huipulle isoilla hittibiiseillään. Williamin Penelope oli itse asiassa eniten puhuttanut suomalainen kesähitti viimeiseen viiteen vuoteen.

Uusien artistien läpimurto tapahtuu useimmiten ensin verkossa ja leviää sieltä radioon ja muuhun mediaan. Konsertteihin ja keikoille mennään kuuntelemaan artisteja, jotka on jo valmiiksi hyviksi havaittu. Koronatilanteen vuoksi entisestään kasvaneen somen ja striimauspalveluiden käytön voi olettaa jopa piirun verran nopeuttaneen uusien artistien läpilyöntiä erityisesti nuorempien kohderyhmien keskuudessa. Television kautta löi isosti läpi kymmenkunta artistia 2010-luvulla, ja puolen tusinaa supersuosittua musiikkiohjelmaa tasapuolisella tarjonnallaan vauhditti osaltaan vahvojen naissolistien läpimurtoa.

Livemusiikki kuunnellaan mieluiten istualtaan 

Mieluisin ympäristön livemusiikin kuunteluun oli tutkimusvastaajien mielestä konserttisali, jossa voi keskittyä vain musiikkiin. Seuraavaksi suosituin paikka oli klubi tai ravintola, jossa arvostettiin intiimimpää ja konserttisaleja rennompaa tunnelmaa. Kolmanneksi suosituin ympäristö oli festivaalit, jossa musiikin lisäksi arvostettiin ystäviä, ulkoilmaan ja vapautta liikkua. Listan hännänhuipuksi jäivät stadionit, vaikka niissä puitteet ja lavashow koettiin mahtaviksi.

Lähde: Teosto.

Koko tutkimus luettavissa täällä. 

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto on tunnettu ja luotettu tekijänoikeusjärjestö, joka mahdollistaa musiikin ammattimaisen tekemisen ja käyttämisen. Edustamme 34 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Keräämme musiikin käytöstä korvaukset ja tilitämme ne edelleen musiikin ammattilaisille, jotta he voivat keskittyä työhönsä – uuden tunteita herättävän musiikin luomiseen. Laaja repertoaarimme tunnettuja, ihmisiä liikuttavia musiikkiteoksia tuo lisäarvoa yrityksille, yksilölle ja koko yhteiskunnalle. Musiikki on voima – annetaan sen soida! 

Kampanja reilun taiteen puolesta

Reilun taiteen manifesti on kampanja taiteilijoiden reilujen palkkioiden puolesta. Kampanja käynnistyi 5.10.2020. Reilun taiteen fanfaarilla.

Reilun taiteen manifesti kertoo taidealan todellisuudesta. Taiteilijan työ koostuu tyypillisesti monesta palasesta: keikat, toimeksiannot ja muut tilaukset muodostavat tärkeän osan taiteilijan repaleisesta toimeentulosta. Usein näistä töistä tarjotaan taiteilijalle palkkioksi kuitenkin vain näkyvyyttä. Yksittäisen taiteilijan neuvotteluasema on usein heikko alalla, jossa maksuttomaan työhön on totuttu.

Tämän me haluamme yhdessä korjata!

Reilun taiteen manifesti muistuttaa, että aina, kun tilataan taiteilijan osaamista, kyseessä on työ, josta tulee maksaa rahallinen korvaus.

Sivuille reiluntaiteenmanifesti.fi on koottu tilaajille ja tekijöille eri taiteenaloilla käytössä olevia sopimuspohjia, palkkiosuosituslinkkejä ja ohjeistuksia, jotka auttavat sekä tilaajaa että taiteilijaa työn hinnoittelussa, sopimusneuvotteluissa ja tapahtumien sekä muiden toimeksiantojen realistisessa budjetoinnissa. Sivusto keskittyy ensisijaisesti tilaustöihin, toimeksiantoihin ja keikkoihin eli sellaiseen työhön, jota työehtosopimukset eivät turvaa.

Taiteilijan työtä tilataan, koska sillä nähdään arvoa. Paras keino näyttää arvostusta on maksaa taiteilijalle reilu palkkio.

Kampanjan viestintämateriaalien avulla reiluja palkkiokäytäntöjä noudattavat toimijat voivat viestiä vastuullisuudestaan. Reilun taiteen manifesti -kampanjan Maksamme taiteilijalle -tunnus viestii, että taidetapahtuman tai tilaajan palkkiokäytännöt ovat kunnossa.

Sosiaalisen median kampanjakanavat mahdollistavat kampanjaan osallistumisen taiteen yleisölle, yhteisöille ja taiteen ammattilaisille.

Kampanjaa on rakennettu Taiken ja taidealan järjestöjen yhteistyöllä.

#rahallasaa #reiluntaiteenmanifesti

Lue lisää manifestista.

Musiikin käytöstä YouTubessa pohjoismainen sopimus

YouTube on Suomen käytetyimpiä digitaalisia kanavia: tuoreen tutkimuksen mukaan sitä käyttää musiikin kuunteluun jopa 82 % suomalaisista*. Nyt solmitun sopimuksen myötä suomalaiset säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikkikustantajat saavat jatkossakin korvauksia silloin, kun heidän musiikkiaan julkaistaan ja kuunnellaan YouTubessa.

Aiempaa kattavampi sopimus

Uusi pohjoismainen sopimus korvaa yksittäisten maiden aiemmin tekemät paikalliset sopimukset. Sopimuksen piiriin kuuluu koko kolmen järjestön edustama musiikki ja se koskee niiden YouTube-käyttöä paitsi kotimarkkinoilla, myös kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja suuressa osassa Aasiaa.

Sopimus saatiin solmittua pitkällisten neuvotteluiden jälkeen. Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen on tyytyväinen sopimuksen syntymiseen yhteispohjoismaisin voimin.

”YouTuben käyttö musiikin kuunteluun on kasvanut viime vuosina jatkuvasti. On erittäin tärkeää, että saimme päivitettyä sopimuksemme vastaamaan palvelun kasvanutta merkitystä. Näin varmistamme myös, että suomalaiset voivat jatkossakin käyttää YouTubea musiikin kuunteluun helposti ja laillisesti.”

Musiikin käyttö digitaalisilla alustoilla kasvaa

Sopimuksen tehnyt Polaris Hub on Teoston, Kodan ja Tonon perustama yhteisyritys, joka on vuodesta 2019 lähtien neuvotellut ja tehnyt sopimukset keskitetysti kaikkien kolmen organisaation puolesta kansainvälisten digitaalisten musiikkipalveluiden kanssa. Tähän mennessä se on neuvotellut ja solminut sopimukset Facebookin, Instagramin, SoundCloudin ja Spotifyn kanssa.

”Euroopasta on tullut yhtenäinen markkina-alue myös musiikin suhteen. Erityisesti digitaalisten alustojen saaminen sopimusten piiriin on ollut keskeinen painopisteemme jo useamman vuoden ajan. Polaris Hubin avulla voimme sopia musiikin online-käytöstä kattavasti Euroopassa ja sen ulkopuolella ja siten tehostaa palveluamme suomalaisille musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille”, sanoo Teoston lisensoinnin päällikkö Markus Kaarto.

Teoston solmi ensimmäisen sopimuksen musiikin käytöstä YouTubessa jo vuonna 2013. Edellisen kerran sopimus uusittiin vuoden 2018 alussa. Koska uusi sopimus kattaa aiempaa laajemman alueen, se ei ole täysin vertailukelpoinen Teoston aiemmin solmimaan paikalliseen sopimukseen.

”Tavoitteemme on, että musiikin ammattilaiset saisivat kaikista kanavista asiallisen korvauksen musiikkinsa käytöstä. Reilut pelisäännöt musiikkialalla mahdollistavat sen, että Suomessa voidaan tehdä laadukasta musiikkia tulevaisuudessakin”, toteaa Risto Salminen.

 

*Digital Music in the Nordics 2020 -tutkimus

Suomen Musiikintekijöille uusia hallitusjäseniä – Kaija Kärkinen jatkaa puheenjohtajana

Kaija Kärkinen jatkaa kaksivuotiskaudella hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Tuija Rantalainen valittiin hallitukseen uudelleen kaksivuotiskaudelle. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Panu Aaltio ja Jussi Jaakonaho. Hallituksessa jatkavat Virpi Eroma, Markus Nordenstreng ja Iisa Pajula.

Uusi hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan.