Ensimmäisen sooloalbuminsa (Kahenlaisii kuvia, 2022) julkaissut artisti ja musiikintekijä Eroma (Virpi Eroma) on esikuva monille indie-artisteille. Hän tekee kaupallista pop-musiikkia, mutta julkaisee sen omakustanteisesti.
Jos tarinankertoja kelpaisi titteliksi, Eroma käyttäisi mieluiten sitä kuvaamaan tekemistään.

”Mun musa lähtee omasta elämästäni ja kerron siihen liittyvistä asioista tavalla, joka tuntuu musta aidolta. Koen, että elämäntehtäväni on antaa lauluillani ihmisille lohtua ja tukea.”

Matka oman tekemisen kiteyttämiseen tarinankerronnaksi on ollut vaiheikas. Alku löytyy lapsuudenperheestä, jossa kuunneltiin aktiivisesti musiikkia Mozartista Abbaan ja Beatlesiin. Innostus enempään kuin kuuntelemiseen lähti kuitenkin Eroman omasta halusta, ja ensin näytti siltä, että hänestä tulisi sellisti.

”Kyllä mä ahkerasti treenasin, mutta opettajalla tuntui olevan suurempia suunnitelmia sellistin urasta kuin itselläni. Olen jälkikäteen tajunnut, että tunnollisena treenasin vaan osatakseni läksyt seuraavalla tunnilla. Sitä intohimoa ja draivia, jolla nykyään teen musaa, ei ollut.”

Sibelius-lukion kamarikuorossa heräsi vahva ihastus ihmisäänillä luotuihin maailmoihin, ja Eroma perustikin parikymppisenä a cappella -yhtyeen Viisi. Se oli hänelle myöhemmin kokopäivätyö. Yhtye keikkaili 13 vuoden aikana runsaasti ja julkaisi kaksi albumia Sony Musicin suojissa.

”Tajusin vasta silloin, että on olemassa sellainenkin ammatti kuin musiikinkirjoittaja. Kuten tajusin senkin, että minulla on sellaiseen tarvittavia taitoja, joista en ollut tiennyt. Tein mielestäni tarttuvia melodioita. Tekstejä en vielä silloin kirjoittanut. Sävelsin ja sovitin muun muassa Mariskan, Heimo Hatakan ja Inka Nousiaisen tekstejä.”

Eroma opiskeli yhtyeen alkuvaiheen aikana oikeustiedettä, mutta rikosoikeuden luennot vaihtuivat vuonna 2007 säveltämisen, sovittamisen ja laulun opiskeluun Metropolian pop & jazz -koulutusohjelmassa.

Viiden jäähyväiskonsertti pidettiin keväällä 2015 Savoyssa. Vaikka Eroma pitääkin yhtyevuosiaan tärkeänä kasvupaikkana ja vaikka ehdotus lopettamisesta tuli häneltä, päätös ei suinkaan ollut kivuton.

”Kun joku on mulle tosi tärkeetä, niin revin siihen itsestäni kaikki ideani ja kaiken aikani. Kun se ei kuitenkaan riittänyt viemään yhtyettä pidemmälle, koin suurta ammatillista epäonnistumista.”

Hän jopa ajatteli ensin koko lauluyhtyevuosiensa menneen hukkaan, mutta niin ei todellakaan tapahtunut.

”On mieletön etu, että pystyn itse sovittamaan, äänittämään ja editoimaan omat laulutuotantoni.  Teen niitä myös muille artisteille ja tuottajille. Viime vuonna Panu Aaltio tilasi multa säveltämänsä elokuvascoren loppukohtaukseen massiiviset kuoro-osuudet. Oli siistiä saada omat laulut isoon amerikkalaiselokuvaan.”

”Halusin jättää itsestäni jonkun jäljen.”

Yhtyeen lopettamisen jälkeen Eroma keräili itseään ja koki myös ensimmäisen masennuksensa, mikä herätti pohtimaan oman elämän ja unelmien merkitystä.

”Mulla ei aikaisemmin ollut omassa elämässä sellaisia tarinoita, jotka olis herättäneet Eroman mun sisällä. Masennus nosti pintaan asioita, joita en osannut käsitellä muulla tavalla kuin kirjoittamalla musaa. Halusin jättää itsestäni jonkun jäljen.”

Ensimmäisen soolosinglen (Kolmesataa, 2018) jälkeen kirkastui nopeasti sekin, että oman tarinan jakaminen on merkityksellistä myös muille.

”Ensin ajattelin, että musan tekeminen on mun oma selviytymiskeino, mut monet ihmiset alkoi lähettää viestejä ja kertoa omia koskettavia tarinoitaan, mikä oli häkellyttävää. Aloin pikkuhiljaa tajuta, että kun laulan näistä asioista, se voi auttaa monia saman kokeneita.”

Ennen julkaisemista Eroma kävi kolkuttelemassa levy-yhtiöiden ovia.

”Ajattelin tarvitsevani levytyssopimuksen. Pääsin hyvältä vaikuttaviin keskusteluihin, mutta tie päättyi erinäisiin kommentteihin. Esiin nostettiin esimerkiksi mun ikä, mutta joku sanoi, ettei ikäkään haittaisi, jos mulla olisi valmis yleisö.”

”Ymmärrän musabisnestä ja tajusin sen, ettei mun kohdalla haluttu ottaa riskiä. Uuden artistin eteen pitää tehdä paljon töitä. Siinä ehti kuitenkin kasvaa jonkinlaista toivoa, kun parin levy-yhtiön kanssa tavattiin useammankin kerran, ja myönnän homman kaatumisen kirpaisseen.”

Eroma päätti kuitenkin edetä. Ei ollut vaihtoehtoa.

”Biiseistä sain hyvää palautetta, mikä oli tietenkin kannustavaa. Sen sijaan oma saundi oli vielä kateissa, ja kysyinkin neuvoa Eppu Kososelta. Hän sanoi mun olevan erinomainen a cappella -sovittaja ja osaavan varmasti painaa Logicin äänitysnappia, joten voisin laulaa ideoitani biisien ympärille ja tehdä esituotantoja ja sit pyytää jotain tuottajaa avuksi. Ostin mikin ja aloin äänittää.”

Musiikintekijöiden Biisijalostamossa Eroma tutustui Sami Tammiseen, jonka kanssa hän alkoi kirjoittaa biisejä ja etsiä Eroman saundia. Hän pitää kyseistä yhteistyötä tärkeänä oman jutun löytymiselle.

”Samoihin aikoihin kirjoitin Saara Törmälle, että voisiko hän kuunnella pari demoani ja sanoa suoraan, mitä ajattelee. Saaralta tuli nopeasti viesti, että biisit on mielettömiä, tulisinko käymään. Ajoin sinne samana päivänä, ja kun Saara sanoi, että maailma tarvitsee tällaisia biisejä, aloin itkeä. Se oli eka kerta, kun musta tuntui, että joku oikeasti tajusi, mitä annettavaa mulla voisi artistina olla.”

Kaksikosta syntyi hyvä tiimi. Biisien hiomisen ohella alkoi visuaalisen maailman luominen.

Sittemmin co-write-sessioita on ollut myös Emmi Hakalan ja Kaisa Korhosen kanssa. Hakalan kanssa syntyi heti ensimmäisessä sessiossa Eroman tähän saakka striimatuin biisi, Huomenta maailma.

Tuotantoja Eroma on tehnyt Tammisen lisäksi yhdessä Topi Kilpisen sekä Kalle Mäkipellon kanssa.

”Joistakin ihmisistä tulee sellanen vahva olo, että meidän pitäs tehdä yhdessä”, Eroma sanoo.

”Parasta co-writessa  on, kun ihmiset inspiroituvat toisistaan ja parantavat omalla luovuudellaan toistensa ideoita. Kun useampi kirjoittaja laittaa maailmansa yhteen, syntyy paljon hienompi maailma. Niissä hetkissä on sähköä, jota harvemmin saa yksikseen.”

Vaikka Eroma rakastaa co-write-sessioita, ne ovat myös vähän pelottavia. Entä, jos ei pystykään antamaan omaa parastaan?

”Saatan mennä lukkoon, jos en vaikka onnistu säveltämään mielestäni riittävän hyvää melodiaa. Tai jos tuntuu, että muut kirjoittajat on hirveen tehokkaita ja heillä on tarve saada biisi nopeasti pakettiin, kun itse mietin vielä, onko tarina menossa oikeaan suuntaan.”

Eroma arvostaa yhteistyötä kirjoittajien kanssa, jotka ymmärtävät hyvän laulun tekemisen vaativan välillä myös aikaa, etäännyttämistä, hengittelyä ja editoimista.

”Olen kiitollinen siitä, että mulla on kollegoita, jotka antavat projekteilleni aikaansa ja sydäntään.

Haluan osoittaa heille arvostustani myös maksamalla tilitysosuuksien lisäksi kiinteän palkkion julkaistuista biiseistä.”

”Välillä pitää keräillä taistelutahtoa.”

Kukaan ei pysty menestymään yksin. Eroman ykkösneuvo omakustannetuottajalle on se, että

on tärkeää etsiä ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa on hyvä tehdä, joiden seurassa inspiroituu ja jotka uskovat sinuun ja saavat sinut loistamaan kirkkaammin.

Lisäksi on äärimmäisen tärkeää kirkastaa itselleen se, mitä, miksi ja miten haluaa tehdä ja minkälainen artisti haluaa olla. Ja se, minkälaisia tarinoita haluaa kertoa. Voi esimerkiksi tehdä miellekarttoja ja kirjata ylös arvoja sekä adjektiiveja, jotka kuvaavat omaa juttua.

”Saattoi olla onni, etten silloin alussa saanut levytyssopimusta. Se laittoi mut ajattelemaan tosi tarkasti omaa artistiuttani. Jouduin tekemään triplasti enemmän töitä kaiken kristallisoimiseen ja hiomiseen: ei ollut varaa laittaa ulos mitään suunnittelematonta. Samalla opin todella paljon.”

Plussaksi omakustanteiden julkaisemisessa Eroma näkeekin juuri sen, että on saanut toteuttaa oman visionsa ja nähdä, miten riskin ottaminen on kannattanut. Hänen ei myöskään tarvitse kokea painetta siitä, että jäisi levy-yhtiössä muiden jalkoihin. Iso plussa on sekin, että radiosoittojen tuottajakorvaukset ropsahtavat tilille, mikä on mahdollistanut pieteetillä tekemisen.

Kääntöpuoliakin on.

”Kun tulee pettymyksiä, on haastavaa olla samaan aikaan artisti ja levy-yhtiö, kun pitäis olla itselle se ihminen, joka tsemppaa, että nyt vaan eteenpäin. Jotkut asiat on myös vaikeampia ja joutuu tekemään extrapaljon töitä, että pääsee samalle lähtöviivalle majorjulkaisujen kanssa. Asetelma ei aina ole yhdenvertainen. Tiedän, että mulle on käynyt radiosoiton ja Spotifyn kanssa paremmin kuin olisin missään vaiheessa uskonut, mutta välillä pieni ääni sisälläni kysyy, olisko käynyt vielä paremmin, jos biisejä olis lobattu ison levy-yhtiön koneiston voimalla.”

Ensimmäinen single Kolmesataa päätyi soimaan Radio Suomessa jo ennen virallista julkaisua. Eroma arvelee sen tuntuneen uudelta ja kiinnostavalta. Sen jälkeen seitsemästä singlestä kuusi on nostettu radion soittolistalle.

”Oon halunnut tehdä jokaisen osa-alueen huolella. Alusta saakka oli tavoite, että mikään julkaisu ei saa kuulostaa eikä näyttää vähemmän laadukkaalta kuin mitä tulee isoilta labeleilta. Tietenkin kaikki lähtee siitä, että biisin on oltava hyvä.”

Artistiuden alkuvaiheessa tavoitteena ei ollut albumin julkaiseminen, vaan ainoastaan singlen Kolmesataa maailmaan saattaminen. Sen jälkeen edettiin laulu kerrallaan.

”Nautin singlepainotteisesta julkaisusta, koska sain rauhassa rakentaa tarinaani ja luoda suhdetta yleisöön. Laulu laululta pääsin tuomaan esiin uuden tärkeän aiheen, kuten yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne, toivo tai uudet unelmat. Sain jokaisen julkaisun myötä tärkeän palasen Eroma-palapeliin.”

Isossa kuvassa Eroma ei tekisi mitään toisin.

”Toki välillä tuli virhearvioita liittyen esimerkiksi aikatauluihin, jotka olivat alussa aivan liian tiukkoja, samoin myös ihmisiin. Vaikka jotkut yhteistyöt ei jatkuneet, niin kyllä mä niistäkin oon oppinut.”

Välillä on myös ollut tekemistä oman jaksamisen kanssa.

”Mun pää on kyllä täynnä ideoita, mutta aika ja voimat ei aina riitä kaikkeen. Välillä tulee myös vaiheita, kun pitää keräillä taistelutahtoa. Mutta kyllä mä kuitenkin aina jaksan uskoa. Tällä hetkellä kirjoitetaan rauhassa uusia biisejä, ennen kuin julkaisusirkus lähtee taas käyntiin.”

Eroman tärkein oppi itselle ja muille on, että ei pidä jättää tekemättä mitään, mikä tuntuu itsestä merkitykselliseltä.

…

Mainittujen kappaleiden tekijätiedot
Kolmesataa: säv. Virpi Eroma & Sami Kurppa, san. Virpi Eroma & Saara Törmä, sov. Virpi Eroma & Sami Tamminen
Huomenta maailma: säv. Virpi Eroma, san. Virpi Eroma & Emmi Hakala, sov. Sami Tamminen & Virpi Eroma