Vaalikaijastelua alkutuotannon näkökulmasta

Kaijastus

Vaalikaijastelua alkutuotannon näkökulmasta

Tämän kevään eduskuntavaalit ovat jo kolmannet, joita kaijastelen Musiikintekijöiden puheenjohtajana. Ja tuleva hallitus on neljäs, jolta viimein odotan toimia kulttuurialojen ja freelancereiden hyväksi. Asiat, joita me musiikintekijät tänä vuonna olemme ajaneet, ovat… noh, yllättävän tuttuja menneiltä vuosilta.

Musiikin alkutuotannon väki (Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Musiikkikustantajat ja Teosto) on luottanut yhteiseen ääneen ja vienyt sanomaa vaalikentille kutsumalla eri puolueiden kansanedustajia ja avustajia vieraakseen. Keskustelu on ollut hyvää ja antoisaa, meitä on kuunneltu ja alan ansaintalogiikka on tullut ehkä hieman tutummaksi päättäjillemme.

Keskusteluissa olemme nostaneet esiin yhteisiä hallitusohjelmatavoitteitamme, joita on neljä.

1. Taiteen ja kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin

Jos haluamme olla kulttuurivaltio, niin meidän kannattaisi pyrkiä pois Euroopan viiden heikoimmin kulttuuriin budjetoivan maan joukosta. Suomessa kulttuurin osuus kokonaisbudjetista on nyt 0,8 prosenttia. Siitäkin vain kymmenesosa ohjautuu vapaalle kentälle ja kulttuurin freelancereille. Yhteen prosenttiin ei ole pitkä matka, mutta asennetta vaaditaan!

2. Tekijälle vakaa turvaverkko

Yhden vaalikauden jo toiminut parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tehnyt nykymallin ongelmat tutuiksi poliitikoille, mutta yhteistä säveltä ei tahdo löytyä perustulomallien, yhden perusturvan mallien ja yhdistelmävakuutusten keskeltä. Lähetimme komitealle sen poliitikkojäsenten kautta viestin, että se etsisi yhtäläisyyksiä eri puolueiden malleista. Ja kuuntelisi meitä, joilla on ruohonjuuritason tietoa ja kokemusta siitä, mikä saattaisi toimia!

Luovien alojen sirpaleinen tulonmuodostus sekä ongelmat työttömyys- ja sosiaaliturvassa oli mainittu ainakin SDP:n ohjelmassa, ja lievemmin sanoin monissa muissakin, kiitos siitä. Tämä on kulttuurialojen kannustinloukku ja nyt on turvaverkko viimein paikattava! Keinoja on, kunhan löytyy päättäjien yhteinen halu löytää ne, eikä lukkiutua omiin sanamuotoihin.

3. Luovien alojen rakenteet kasvun edellytyksenä

Koronan jäljet kulttuurialojen taloudessa on mainittu monissa vaaliohjelmissa. Ne arvet eivät ole vielä parantuneet. Jotkut puoluejohtajat ovat julkisesti tunnustaneetkin hallituksen tekemät virheet kulttuuri- ja tapahtuma-alojen kohtelussa, kiitos siitä. Pandemia teki ongelmat näkyviksi ja herätti tärkeää keskustelua, jota ei nyt saa unohtaa.

Luovat alat luovat työpaikkoja, ovat vetovoimatekijä alueellisesti, ovat merkittävä vientituote! Ennen korona-aikaa (2019) kulttuurialojen tuotto oli yli kymmenkertainen valtion tukiin verrattuna. Missä lukemissa olisimmekaan, jos ala viimein ymmärrettäisiin merkittäväksi osaksi kansantaloutta! Tulevalta hallitukselta odotamme kulttuuripoliittista selontekoa eduskunnalle. Tarvitsemme myös kasvuohjelman, jonka avulla muotoiltaisiin mm. rahoitusta ja tukea näille aloille sopiviksi. Konkreettisia tekoja siis!

4. Reilut ja yhteiset pelisäännöt

Ensin suuret kiitokset istuvalle eduskunnalle ja usealle kulttuuriministerille! Euroopan komissiohan haastoi Suomen ja viisi muuta maata EU-tuomioistuimeen liian hitaan lainsäädäntötyön vuoksi. Digimarkkinoita selventävä ja oikeudenmukaistava DSM-direktiivi nimittäin hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2019, ja kansalliseen lainsäädäntöön sen olisi pitänyt olla implementoituna lähes kaksi vuotta sitten. Kautensa loppuvaiheilla eduskunta viimein hyväksyi hallituksen esityksen, jonka kanssa me tekijätkin voimme elää: nyt olemme lainsäädännöllisesti samalla viivalla eurooppalaisten kollegoidemme kanssa!

Reilua olisi, että myös tekijänoikeustulojen verotusmalli auttaisi tekijöitämme maailmalla: he olisivat tasavertaisessa asemassa esimerkiksi ruotsalaisten kollegojensa kanssa, eikä tulisi mieleen vaihtaa maata ja maksaa veronsa muualle.

Tulevat edustajamme! Reiluutta ja oikeutta odotamme päätöksiltänne. Vastalahjaksi tarjoamme iloa, elämyksiä ja monenlaista hyvinvointia! Ja laadukasta kotimaista musiikkia!

Arvoisa musiikintekijä! Jos ehdokkaasi ei edes mainitse kampanjassaan sanaa kulttuuri, se on arvovalinta. Tee sinäkin oma arvovalintasi.

Ääntä ja kevättä kohti!

Kaija Kärkinen
Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja sekä laulaja, sanoittaja ja näyttelijä.

Lue myös: Mainittiinko kulttuuri – Musiikintekijät tarkasteli puolueiden vaaliohjelmia sillä silmällä