Tampereen Kalevaan ensimmäinen taiteilijatalo – Jallukkaan valitaan asukkaat tänä keväänä

Tampereen Kalevaan ensimmäinen taiteilijatalo – Jallukkaan valitaan asukkaat tänä keväänä

Tampere saa ensimmäisen vuokratalon kulttuurialan toimijoille. Elävän musiikin säätiö Elmu sr ja Y-Säätiön kokonaan omistama M2-Kodit rakennuttavat Kalevan kaupunginosaan Tampereen Jallukka -nimeä kantavan kuusikerroksisen talon.

Tampereen Jallukka valmistuu Sarvijaakonkadulle loppukeväästä. Hakuaika asuntoihin on 8.–28. helmikuuta. Valitut asukkaat pääsevät muuttamaan taloon 1. kesäkuuta.
Asunnot vuokrataan musiikkialan toimijoille ja esittävän taiteen ammattilaisille, joiden alana on esimerkiksi näyttämötaide, tanssitaide, televisio tai elokuva. Työnä voi olla vaikkapa esiintyminen, lavastus, av-tekniikka, ohjaus, tuottaminen tai käsikirjoittaminen.

Talossa on yhteensä 39 asuntoa, parkkihalli, treenitiloja, soitinvarastoja ja muita yhteisöllisiä tiloja. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

Hakijan on kyettävä osoittamaan musiikkialan tai esittävän taiteen alan ammattilaisuus, sillä kaikki asunnot ovat rajatulle kohderyhmälle tarkoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Myös eläkeläiset voivat hakea talon asukkaiksi. Hakemuksessa tulee todistaa työskennelleensä alalla. Hakijoita koskevat varallisuusrajat.

Tampereen Jallukan juuret ulottuvat noin kymmenen vuoden taakse, jolloin Elmu-säätiö lähti ideoimaan musiikkialan toimijoille suunnattua vuokrataloa Helsinkiin ja sai kumppanikseen Y-Säätiön.
Helsingin Jallukka valmistui Jätkäsaareen keväällä 2017. Erinomaisen vastaanoton innoittamana Elmu sr ja Y-Säätiö päätyivät jatkamaan Jallukan tarinaa Tampereella.

Tampereen Jallukan rakennuttamisprojekti on edennyt vauhdilla. Ensimmäiset keskustelut asiasta käytiin kaupungin kanssa kesällä 2018.

”Tampere oli voimakkaana teatteri- ja musiikkikaupunkina ensimmäisenä mielessä, kun mietimme Jallukkaa Helsingin ulkopuolelle. Päätöstä vahvistivat kaupungin satsaukset kulttuuriin, erityisesti Kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuhanke. Tiedossamme oli myös kaupungin nopea päätöksentekoprosessi. Kaikki tuntuu valmistuvan Tampereella etuajassa!”, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kommentoi.

”Meillä on todella hyvät kokemukset Helsingin Jallukan rakennuttamisesta yhdessä Elmu-säätiön kanssa. Tässäkin projektissa on ollut alusta asti hyvä henki kaikkien toimijoiden kesken”, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Tieto taiteilijatalon rakentumisesta on otettu kentällä hyvin vastaan. ”Jallukka tulee helpottamaan monen tamperelaisen muusikon elämää”, muusikko Risto Ylihärsilä kommentoi.

Tampereen Jallukan etuja ovat markkinoihin nähden huokeammat asumiskustannukset. Lisäksi vuokrakodin mukana tulevat tiivis yhteisöllisyys, asukkaiden pieni vaihtuvuus ja oman työn luonteen huomioonottava asumisympäristö.
Jallukassa on loistava yhteishenki. Niin soittajia, soittimia, kahvia kuin lasten ulkoiluhaalareita kierrätetään käytävillä ja tapahtumissa. Lukuisat harrastekerhot täyttävät yhteiset tilat. Talon asukkaille on löytynyt soitin- ja lauluoppilaita omasta takaa. Tärkeää on myös se, että jokaisella on oma rauha, jota kunnioitetaan. En vaihtaisi mihinkään tätä yhteisöllistä asumista, enkä uusia ystävänaapureitani”, kommentoi laulaja Anna Hanski, Helsingin Jallukan pitkäaikainen asukas.

”Talon nimi tulee muusikoiden menneiden vuosikymmenien suosikkijuomasta Jallusta. Helsingissähän sijaitsee legendaarinen taiteilijakoti, jonka nimestä inspiroituneena päädyimme hyvin vapaalla otteella Jallukkaan. Ja nythän se on jo käsite”, Tynkkynen sanoo nauraen.

Asuntohaku 8.-28.2.
Muusikot: https://jallukka.fi/
Muut kulttuurialan ammattilaiset: https://m2kodit.fi/tampereenjallukka

Elävän musiikin säätiö Elmu sr on perustettu vuonna 1989. Säätiön tehtävänä on edistää elävän musiikin esittämismahdollisuuksia, tukea musiikki- ja kaupunkikulttuuria mm. vuosittain jaettavin stipendein ja apurahoin. Säätiö oli aikanaan Radio Cityn merkittävä omistaja. Nykyisin säätiö on mukana mm. Tuska festivalin toiminnassa.
Vuodesta 2009 säätiö on ajanut musiikkialan vuokratalojen rakentamista. Ensimmäinen vuokratalo, Jallukka, valmistui Helsinkiin vuonna 2017. Toinen Jallukka nousee Tampereelle vuonna 2021. Vuokratalojen hallinnointia varten säätiö on perustanut yleishyödyllisen asunto-osakeyhtiön Elmu Asunnot Oy:n.

Y-Säätiö on Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja asunnottomuustyön asiantuntija. Y-Säätiö edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Y-Säätiö on yleishyödyllinen, poliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon. Y-Säätiö-konsernilla on yli 17 000 asuntoa yli 50 paikkakunnalla. M2-Kodit on osa konsernia. ysaatio.fi / m2kodit.fi 

Minun musiikkini -ohjelma jatkuu uusin jaksoin

 

Kahden taiteilijan aito kohtaaminen. Kirjailija Juha Itkosen vetämä 6-osainen, musiikkipitoinen keskusteluohjelma. Sarjan kussakin osassa Itkonen keskustelee musiikista, biisintekemisestä, kirjallisuudesta ja luovuudesta yhden tunnetun suomalaisen lauluntekijän/artistin kanssa. Kukin artisti esittää pienimuotoisia versioita tunnetuista kappaleistaan.

Yle Musiikki ja Suomen Musiikintekijät ovat yhteistyössä tuottaneet toisen kauden Minun musiikkini -ohjelmaa. Uudella kaudella kirjailija Juha Itkosen vieraina ihanissa Villa Vikanin maisemissa Raaseporissa musisoivat ja keskustelevat Maija Vilkkumaa, Anssi Kela, Ellinoora, Kauko Röyhkä, Litku Klemetti ja Marko Annala.

Jaksot katsottavissa 3.2.2021 alkaen Yle Areenassa, mistä löytyvät vielä viime kaudenkin jaksot. Ohjelman ensimmäinen jakso myös Yle Teemassa 3.2.2021 klo 21.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

  1. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry (myöhemmin järjestäjä) järjestävät avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun tangomusiikin edistämiseksi.
  2. Tangon, jonka aihe on vapaa, tulee soveltua naisen ja/tai miehen laulettavaksi.
  3. Kilpailu on avoin kaikille. Järjestäjän nimeämän tuomariston jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.
  4. Sävellysten ja sanoitusten pitää olla ennen julkaisemattomia eikä niitä saa julkistaa eikä julkisesti esittää ennen 11.7.2021 ilman järjestäjän lupaa.
  5. Säveltäjä ja sanoittaja voivat osallistua kilpailuun useammallakin kappaleella.
  6. Tangon enimmäiskesto on neljä (4) minuuttia.
  7. Järjestäjän nimeämä tuomaristo valitsee voittajasävelmän, joka esitetään Seinäjoen Tangomarkkinoilla 2021 erikseen nimettävän artistin ja orkesterin tulkitsemana. Järjestäjä pyrkii löytämään parhaan mahdollisen laulusolistin tangolle. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa voittajasävelmä valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kilpailun järjestäjä sopii Seinäjoella tapahtuvan tangon esitykseen liittyvät järjestelyt.
  8. Järjestäjä varaa itselleen tai nimeämälleen kolmannelle osapuolelle oikeuden neuvotella kilpailussa kymmenen kärkeen sijoittuneiden sävellysten ja sanoitusten kustannusoikeuksista 31.12.2021 mennessä.
  9. Voittaneen kappaleen tekijät (säveltäjä ja sanoittaja) saavat yhteensä 3000 euron palkinnon.
  10. Kilpailuun osallistuvista tangoista on vaihtoehtoisesti lähetettävä:
  1. Postitse

Nuotti kolmena (3) kappaleena sointu- ja tekstimerkintöineen sekä sanat kolmena (3) kappaleena erillisellä paperilla. Nuotit sekä sanat tulee olla irrallisilla, yksipuolisilla A4-kokoisilla papereilla (ei niitattuina eikä teipattuina yhteen).
Mukaan on liitettävä MP3-tallenne, jossa tango on esitetty (vain yksi kappale/tallenne).
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä myös suljettu, kappaleen nimellä varustettu kirjekuori, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet.
Materiaali on postitettava suljetussa kirjekuoressa viimeistään 28.4.2021 (yksi tango/kirjekuori) osoitteella:

Seinäjoen Tangomarkkinat / Tangosävellyskilpailu
Kauppatori 1-3. 2krs.
60100 Seinäjoki

tai

  1. Sähköisesti

Nuotti sointu- ja tekstimerkintöineen pdf-tiedostona sekä sanat erillisenä doc-tiedostona. Mukaan liitettävä MP3-muotoinen tallenne, jossa tango on esitetty.
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä erillinen tekijat.doc-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.
Materiaalit on toimitettava 30.4.2021 mennessä sähköpostiosoitteella: tangoteos@tangomarkkinat.fi.

Lisätiedot

Kristiina Heikkilä
044 7843 224
kristiina.heikkila@tangomarkkinat.fi

https://www.tangomarkkinat.fi/kilpailut/savellys-ja-sanoituskilpailu/

 

 

 

 

 

Tornion kaupungin juhlavuoden sävellys- ja sanoituskilpailu

Kilpailun kulku

Kilpailu on käynnissä 28.12.2020–28.2.2021. Raati valitsee osallistuneista biiseistä jatkoon kolme kappaletta. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa kolme jatkoon valittua kappaletta valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kolme finalistia julkaistaan huhtikuun 2021 aikana Tornion kaupungin Facebook-sivulla, jossa yleisö äänestää kilpailun voittajabiisin. Voittajabiisin tekijä palkitaan 800 eurolla. Kaikki kolme finalistia saavat myös Tornio-tuotepaketin.

Kilpailun säännöt

  • Kilpailukappaleiden tulee olla laulettua musiikkia ja laulutekstin kielenä suomi. Genre on vapaa.
  • Kilpailukappaleiden tulee olla ennen julkaisemattomia ja esittämättömiä, ja kestoltaan noin 3–5 minuuttia.
  • Arvioinnissa huomioidaan muun muassa se, miten biisissä on huomioitu Tornion kaupungin juhlavuosi ja Tornion erityispiirteitä.
  • Tekijöiden ei tarvitse olla torniolaisia tai torniolaislähtöisiä.
  • Tekijöitä voi olla useampia/kappale.
  • Tekijät voivat osallistua kilpailuun yhdellä tai useammalla teoksella.

Kilpailuun osallistuminen ja toimitettava materiaali

  • Materiaali on toimitettava 28.2.2021 mennessä sähköpostilla: kulttuuritoimisto@tornio.fi. Aihekenttään teksti: ”Tornio 400/Sävellys- ja sanoituskilpailu, kappaleen nimi”.
  • Vaadittavat materiaalit:
  • Kappale mp3-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja.
  • Nuotti pdf-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja. Nuotista on löydyttävä vähintään melodia ja sointumerkinnät Sanat nuottiin liitettynä ovat toivottavia, mutta eivät pakollisia.
  • Lauluteksti PDF-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja.
  • Erillinen PDF-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, tekijäroolit, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Tiedoston nimeksi ”Kappaleen nimi_tekijät”.
  • Jokaisesta kilpailuun osallistuvasta kappaleesta on lähetettävä oma sähköposti.

Lisätietoja 
Arto Kiimalainen, arto.kiimalainen@lappia.fi, p. 040 152 8432
Merja Stenberg, juhlavuoden koordinaattori, merja.stenberg@tornio.fi, p. 040 706 6637

Kilpailun sivut 

Tutkimus: Kulttuuri ja luovat alat avainasemassa Euroopan kasvussa ja talouden jälleenrakennuksessa

Konsulttiyhtiö EY:n laatimassa tutkimuksessa ”Eurooppaa jälleenrakentamassa: kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan” kuvataan Euroopan luovien toimialojen kasvua ennen pandemiaa sekä koronan niille aiheuttamia valtavia vaikutuksia. Siinä esitetään myös kulttuurin ja luovan alan toipumista edistäviä suosituksia sekä mahdollisuuksia, joilla kulttuuri voi osallistua EU:n talouden elvyttämiseen.

Kulttuuri on elinvoimainen talous

Tutkimuksen mukaan kulttuurilla ja luovalla alalla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Vuonna 2019 ne muodostivat 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta 643 miljardin euron liikevaihdon ja 253 miljardin euron yhteenlasketun arvonlisän myötä.

”Suomessa kulttuuri muodostaa noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, joten meillä on vielä paljon potentiaalia hyödyntämättä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Luovat alat kuuluivat myös Euroopan suurimpien työllistäjien joukkoon, sillä ne työllistivät yli 7,6 miljoonaa ihmistä Euroopassa – yli kahdeksan kertaa enemmän kuin tietoliikenneala ja kolme kertaa enemmän kuin autoteollisuus. Myös Suomessa kulttuuri on erittäin työvoimavaltainen toimiala, joka työllistää jopa 135 000 suomalaista. Kulttuuriala on muita toimialoja selvästi tasa-arvoisempi ja työllistää runsaasti nuorta ja koulutettua väestöä.

EY:n tutkimuksessa luovaan alaan luettiin niin perinteiset kulttuurialat kuten kuvataiteet, musiikki, esittävä taide ja kirjallisuus mutta myös arkkitehtuurin, median ja peliteollisuuden osa-alueet. Näillä katsottiin olevan keskeinen rooli myös korona-ajan jälkeisessä talouden jälleenrakennuksessa.

Kasvava, innovatiivinen ja yrittäjävetoinen toimiala

Kulttuuriala ja luovat toimialat kasvoivat vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja niiden kauppatase oli 8,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Tämä korostaa Euroopan asemaa kulttuurin keskittymänä maailmantaloudessa.

”Kulttuuriala on kasvanut, koska se on ollut innokas omaksumaan uusia teknologioita sekä alusta asti innovatiivinen ja kansainvälinen. Luovat sisällöt ovat erinomainen vientituote, myös Suomelle”, sanoo Teoston Salminen.

Tutkimuksessa kuvataan myös toimialan muuttumista entistä yrittäjävetoisemmaksi: jopa 33 % kulttuurin ja luovan alan työvoimasta on yrittäjiä tai itsensätyöllistäjiä. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan väestössä keskimäärin (14 %). Suuntaus on samanlainen myös Suomessa: meillä 27 % kulttuurialan työllisistä on yrittäjiä, kun koko väestöstä osuus on 13 %.

Korona romahdutti elinvoimaisen toimialan

Tutkimuksessa käsitellään laajasti koronan vaikutuksia kulttuuriin ja luovalle alalle. Sen mukaan koronavirus on iskenyt luovalle alalle vielä matkailualaakin pahemmin. Kulttuuri ja luovat alat ovat heti lentoliikenteen jälkeen pahiten koronasta kärsinyt toimiala. Ala menetti vuonna 2020 liikevaihdostaan 31 % eli 216 miljardia euroa. Pahiten kärsivät musiikki (-75 %) ja esittävät taiteet (-90 %). Kuvataiteiden liikevaihto laski 53 miljardia euroa ja audiovisuaalisten teosten liikevaihto 26 miljardia euroa.

Vaikutukset ovat myös pitkäaikaisia: EY:n tuoreen Future Consumer Indexin mukaan 46 % vastaajista ei uskaltaisi mennä konserttiin moneen kuukauteen ja 21 % moneen vuoteen. Kriisin vakavuudesta kertoo mm. se, että tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille ja esiintyjille keräämien korvausten määrä on laskenut noin 35 %, mikä luo ison loven näiden ammatinharjoittajien tuloihin vuosina 2021 ja 2022.

Korona-aika on myös tuonut ilmeiseksi kulttuurin hyvinvointia ja kansan yhtenäisyyttä edistävän voiman. ”Kun kulttuuria ei ole ollut saatavilla, Eurooppalaiset ovat huomanneet sen syvällisen arvon ja sen kyvyn tuoda ihmisiä yhteen. Tämä tutkimus muuttaa kärsimyksen luvuiksi ja tarjoaa selkeät ohjeet ratkaisuksi.”, sanoo elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre tutkimuksen julkistukseen liittyvässä tiedotteessa.

Luova ala täysimääräisesti mukaan jälleenrakennukseen

Koska kulttuurin ja luovan alan vaikutus talouteen on merkittävä, tulisi niiden EY:n mukaan olla keskeinen osa eurooppalaisia elvytystoimia. Kulttuuri ja luovat alat ovat paljon muutakin kuin yksi monista kriisiin joutuneista aloista: niiden tulisi olla myös merkittävä osa ratkaisua aikana, jolloin tarvitsemme poliittista yhtenäisyyttä sekä voimakasta taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Siksi EY suosittaa toimenpiteissään kolmen kohdan ohjelmaa:

1. Rahoitustilanteen korjaaminen. Kyetäkseen toimimaan kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat paitsi merkittävää julkista rahoitusta, myös yksityisten investointien edistämistä. Tähän kuuluu niin EU:n elpymisvälineen suuntaaminen luovalle alalle kuin muu pitkän aikavälin rakenteellinen rahoitus.

2. Päättäjien luoma vankka oikeudellinen kehys, jolla rakennetaan luovaa taloutta elvyttävät olosuhteet. Parhaillaan Suomessakin implementoitavana oleva tekijänoikeusdirektiivi on tutkimuksen mukaan keskeinen lainsäädäntöhanke, jolla rakennetaan edellytykset luovan talouden toimiville markkinoille alustajättien puristuksessa. Samoin tekijänoikeuden vahva suojaaminen sekä kulttuurialan yrittäjyyden edistäminen ovat avainsasemassa.

3. Kolmantena suosituksena on kulttuurin voiman täysimääräinen hyödyntäminen koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjänä. Tähän kuuluu kulttuurin yhdistäminen myös muihin sektoreihin kuten matkailuun, tutkimukseen ja koulutukseen, mikä voi merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseen.

 

Tutkimuksesta:

Tutkimuksen teetti Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC (European Grouping of Societies of Authors and Composers) ja toteutti useiden muiden eurooppalaisten luovan alan järjestöjen ja organisaatioiden yhteenliittymä. Tämä korostaa tutkimuksen tulosten ja suositusten saamaa monialaista tukea. Suomen luvuissa on käytetty Tilastokeskuksen laatimaa kulttuurin satelliittitilinpitoa sekä työvoimatutkimusta ”Kulttuurityövoima Suomessa 2018”

 

Linkki tutkimuksen suomenkieliseen yhteenvetoon

Linkki tutkimuksen verkkosivustolle (englanniksi), jossa julkaistaan koko tutkimusaineisto tiistaina 26.1.2021

 

Lisätietoja

Miten Radio Suomi soittaa kotimaista?

”Itse asiassa kotimaista Radio Suomessa on lisätty jo monta vuotta. Kanavamme musiikin kotimaisuusaste vuonna 2017 oli noin 55 prosenttia. Viime maaliskuun jälkeen se on ollut aika lähellä 70:ää prosenttia”, kertoo Lindroos.

”Keväällä tehtyä musauudistusta alettiin suunnitella viime vuoden puolella. Koronan myötä kyllä nostettiin kotimaisuusastetta hieman suunniteltua reippaammin. Mutta uudistus olisi tehty muutenkin.”

Miksi ja miten Radio Suomen musiikkivalikoimaa uudistettiin?

”Teimme viime vuoden puolella kuuntelijatutkimuksia ja -analyysejä siitä, mihin suuntaan koko kanavaa pitäisi viedä. Kuuntelijoiden toiveissa oli kotimainen, tuttu ja turvallinen musiikki. Ihan konkreettisena muutoksena mainittakoon esimerkiksi se, että viime vuonna melkein joka viikko nostettiin soittoon yksi uusi ulkomainen biisi. Tänä vuonna uusia ulkomaisia on otettu soittoon vain kuusi.

Musiikkikatalogiamme tarkastellaan koko ajan. Mietitään, mitä genreä tai aikakautta pitäisi lisätä. Musiikkiprofiilin rakentaminen on jatkuva projekti.”

Mikä on Radio Suomen musiikkiprofiili?

”Suurin osa meillä on kotimaista rock-, pop- ja iskelmämusiikkia. Aika paljon on klassikkokappaleita 1970-luvulta tähän päivään. Uudistuksessa haluttiin priorisoida suuria kotimaisia kappaleita ja artisteja.”

Miksi perinteinen tanssi-iskelmä on kadonnut Radio Suomesta?

”Kyllähän sitä löytyy. Paikka auringossa -ohjelma tulee joka arkipäivä. On myös Sekahaku ja Iskelmäradio -ohjelmat.”

Minkä verran saat kuunneltavaksesi uutta musiikkia ja millä perusteilla sitä päätyy soittoon?

”Saan, ajankohdasta riippuen, noin tuhannesta kahteen tuhanteen uutta biisiä kuukaudessa. Tässä on mukana ulkomaiset ja kotimaiset. Jotkut kappaleet karsiutuvat jo genren mukaan pois, esimerkiksi ulkomainen black metal ei ole meidän kanavan musiikkia. Kaikki kotimaiset kappaleet kuuntelen kyllä.

Valitsen viikoittain kokoontuvan musiikkiraadin kuultavaksi noin 8 biisiä. Myös laaja rinki Ylen eri-ikäisiä ja eri puolilla maata asuvia toimittajia ja tuottajia kuuntelee ne. Lopulliset päätökset soittolistalle otettavista teen pohdintojen ja keskustelujen pohjalta. Kuunteluvaiheessa raatilaiset eivät tiedä, kenen esittäjän, tekijän tai julkaisijan biisistä on kyse. Musiikki ratkaisee.”

Voisiko Radio Suomi soittaa enemmän uutta kotimaista?

”Tätäkin seikkaa tarkastellaan koko ajan. Toistaiseksi ei ole suunnitelmia uuden kotimaisen lisäämisestä. Tällä hetkellä lähetysvirrassa, siis pois lukien erikoisohjelmat, on viikkotasolla soitossa 45 uutta kappaletta. Uutuuslistaa päivitetään joka viikko: jotain lisätään ja jotain tippuu pois. Uutuusbiisejä otetaan soittoon 1–3 viikossa.”

Miten suhtaudut indie-tekijöihin?

”Biisin päätyminen soittoon ei ole kiinni siitä, onko takana levy-yhtiö tai onko promoottoria. Tärkein ohje on, että biisin, esiintyjän ja kaikkien tekijöiden nimet pitää olla viestissä mukana, samoin kaikki vaadittavat koodit, plus latauslinkki hyvälaatuiseen wav-tiedostoon.”

Millainen biisi valloittaa musiikkipäällikön sydämen?

”Hyvä ja vaikea kysymys. Joskus mielenkiinto herää sanoista, joskus tietystä saundimaailmasta, melodiasta tai itse laulajasta. Se vaihtelee. Mutta on mahtava tunne, kun karvat lähtee pystyyn ja tulee olo, että biisi on kuunneltava heti uudestaan muutaman kerran. Tätä työtä tehdessä pitää toki laittaa oma musamaku sivuun ja miettiä kanavan profiilia sekä yleisöä.”

Laastaria turhaumiin

Yritimme kaikki olla turhautumatta ja kestää, jotta tilanne menisi nopeammin ohi. Pitkään me kestimmekin. Mutta sitten alkoi tämä pitkän pimeän aika, täällä etelässä ainakin. Pimeyttä lisäsi Covid-tartuntalukujen yltyminen uuteen nousuun, ja kaikki se, mitä siitä sitten seurasi.

Pikkujoulut! Voi kuinka mielelläni olisin ilakoinut kanssanne, laulanut jo perinteisen joululaulumme Ilta Skanssissa, onnitellut apurahansaajia ja muita onnekkaita ja lahjakkaita! Ja puhunut asiaa, höpöttänyt  ja halannut ja… No, ensi vuonna, sovitaanko näin? Ja jaetaan tämän vuoden tarjoilut tulevan vuoden stipendeinä Musiikintekijöiden Rahastosta.

Rajoitukset! Voi kuinka mielelläni olisin käynyt konserteissa ja teatterissa, niissä kun ei syksyn aikana  todettu yleisön saaneen tartuntoja, ja altistumisiakin vain muutama (HS 27.11.20) Esittävän kulttuurin elinkeinovapautta on rajoitettu, mikä vaikuttaa suoraan myös tekijöiden mahdollisuuteen saada työstään korvausta.

Jotain oli tehtävä, ymmärrämme kaikki sen, mutta syyn turhautumiseen kiteytti toimittaja Juuso Määttänen (HS 28.11.20):Uudellamaalla yleisötilaisuudet kielletään, ja kulttuuritilat menevät kiinni. Sen sijaan Black Friday -alennuksia saa jonottaa ruuhkassa ja karaokebaarissa huutaa iltaan asti. Jos samassa baarissa esiintyisi oikea artisti, tilaisuus kiellettäisiin.”

Yritetään silti jaksaa omalta osaltamme estää pahan eteneminen ja keskittyä hyvään. Monet ovatkin jopa luoneet uutta musiikkia näinä aikoina, siitä kiitän!

Taloudellinen jaksaminen! Voi kuinka mielelläni olisin jo nähnyt konkreettisen askeleen työttömyysturvahankkeemme toteutumiseksi. Vaikka tukea ja apurahoja on ollut tarjolla enemmän kuin normaalioloissa, se ei korvaa freelancerin olematonta sosiaali- ja työttömyysturvaa, koska tuen tarvitsijoita on aina enemmän kuin saajia.

No, jatkamme työtä yhdessä Lyhty-projektin kanssa. Meitä on kuultu ja kuunneltu, ja asia etenee. Ensi vuonna kuulemme hyviä uutisia, sovitaanko näin?

Henkinen jaksaminen! Voi kuinka mielelläni olen seurannut lisääntynyttä ja monipuolistunutta keskustelua FB-ryhmässämme! Tärkeitä aiheita, hyviä nostoja, laastaria itse kunkin turhaumille tässä kummallisessa ajassa. Jatketaan sitä!

Lisää laastaria löytyy myös alkavan vuoden toimintasuunnitelmastamme! Vaikka poikkeusaika jatkuisi, toiminta ja jäsenpalvelut eivät ole tauolla.

Omalta Suomen Musiikintekijät -kanavaltamme YouTubesta löytyy vertaistukea ja hienoja tarinoita Pavelta, Vexiltä, Sinikalta ja monelta muulta kollegalta. Live-streamit ajankohtaisista aiheista saavat jatkoa. Ne toimivat ajassa kuin ajassa ja mahdollistavat osallistumisen maan jokaisessa kolkassa.

Villa Vikanista voi hakea inspiraatiota, ja kun live-kohtaamiset taas alkavat, uusi Luova Vikan -konsepti mahdollistaa mielenkiintoisia kohtaamisia, työn iloa ja uusia ajatuksia!

Neuvonnan tarve ei vähene. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos sopimuksissa, verotuksessa tai tekijänoikeusasioissa on viilaamista.

Etä-äänestysmahdollisuus on nyt olemassa, joten jäsenkokoukset pystytään pitämään ajallaan, näin uskon.

Voi kuinka toivon, että pidettäisiin yhtä ja yhteyttä vuonna 2021. Sovitaanko näin?

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja

 

Tutkimusten valoa

Valtaosa suomalaisista arvostaa luovan alan tekijöitä. Tämä johtopäätös on vedettävissä Tekijänoikeusbarometrista, jonka Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK teetti Taloustutkimuksella lokakuussa 2020.

Kun vastaajia (1282 henkilöä) pyydettiin arvioimaan suhtautumistaan, vain kaksi prosenttia ilmoitti, ettei arvosta luovan alan tekijöitä. Reilusti yli puolet (59%) ilmoitti arvostavansa heitä siinä missä muitakin ammattilaisia. Vastaajista 39 prosenttia arvosti luovan alan tekijöitä erityisen paljon ja ilmoitti olevansa kiitollinen heidän tekemästään työstä. Nuorista, alle 25-vuotiaista, peräti 51 prosenttia ilmaisi erityistä arvostusta ja kiitollisuutta.

Myös mielipidettä tekijänoikeuksista kysyttiin. Vastaajista 63% allekirjoitti täysin väittämän ”tekijänoikeudet ovat tärkeitä”. Noin neljännes (25 %) oli jokseenkin samaa mieltä. Vain kaksi prosenttia piti tekijänoikeuksia turhina, ja 9% ei kallistunut asiassa kumpaankaan suuntaan.

Selkeä enemmistö (78%) koki tekijänoikeusjärjestöt tarpeellisiksi tai melko tarpeellisiksi, samoin tekijänoikeuskorvaukset (84% vastaajista). Vain pari prosenttia koki tekijänoikeudet turhiksi ja oli sitä mieltä, että alan järjestöt ovat väärällä asialla.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2019–2020 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin tekijän- oikeusjärjestelmää suuren yleisön näkökulmasta. Painopiste oli verkkoympäristössä ja vastaajia 1005. Tekijänoikeuksien vastustajien määrä oli tässäkin kyselyssä hyvin pieni. 95% yhtyi väittämään ”luovan työn tekijän tulisi saada korvauksia teostensa käytöstä”. Enemmistön (88%) mukaan tekijä tulee myös mainita, kun teoksia jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Olisipa ihanaa siirtyä uuteen vuoteen luottavaisin mielin ja todeta, ettei se ainakaan huonompi voi olla kuin 2020. Mutta koronakriisin vaikutukset tuntuvat musiikkialalla vielä määrittelemättömän ajan. Pysytään sitkeinä.

Terveyttä ja rakkautta!

Sanna Korkee
päätoimittaja, Musiikintekijä-lehti

Meedio tässä moi!

Tarkoitus oli kirjoittaa vuoden ajan Musiikintekijään nimeäni kantavaa kolumnia, jossa käsittelen moninaisia aiheita. Sitten tuli korona, joka peittosi alleen kaiken. Vuosi ei sitten paljon muuta sisältänytkään.

Siksi tartun nyt kristallipalloon ja vilkaisen tulevaa vuotta 2021. Tältä se näyttää:

Bisnes

Pitkän horrostilan jälkeen levy-yhtiöt heräävät elämän kevääseen. Kaikki haluavat vain julkaista uutta musiikkia, paljon, kaikenlaista. Ihanaa että musiikki soi, hei me selvittiin! Digi tuntuu niin pre-korona-aikaiselta, nyt kaikki haluavat vain saada fyysisen levyn käteensä. Painokoneet laulavat, kotimainen levymyynti piristyy. Syntyy uusia genrejä ja koska suuret globaalit mediatalot ovat kaatuneet, uusia yhtiöitä nousee ja kukoistaa.

Tekijät

Levy-yhtiömiehet tajuavat, että myös keski-ikäiset naiset ja äidit kuuntelevat musiikkia. Rosterit ovat rohkeita. Naisartistin ei tarvitse enää olla teksteissään iätön, ajaton kyborgi ilman perhettä tai arkea.

Kyynisenä pidetty 50v levy-yhtiön päällikkö kuuntelee vantaalaisäidin demoja toimistossaan ja kokee valaistumisen, itkee. Hän on ollut kiinnostunut vain parikymppisistä mutta nyt hän kuulee koko elämän tarinan: huiput ja laaksot, spektri on brutaali. Kipu, menettämisen pelko, herranjumala vanhemmuus. Onni. Huh mitkä mahdollisuudet tarinankerrontaan!

Media

Helsingin Sanomien Kaunokirjallisuuden esikoispalkinnon lisäksi rinnalle lanseerataan Vuoden Debyyttialbumin palkinto, joka jaetaan Musiikkitalon lavalla. Vuonna 2021 sen voittaa 55-vuotias ähtäriläinen koneasentaja, jonka pöytälaatikosta nostetut kipeän karut arjen ja yksinäisyyden kuvaukset saavat J. Karjalaisen tunnustamaan myöntöpuheessaan suurta kateutta ilmaisun rohkeudesta.

Vain Elämää -ohjelma lopetetaan kansanäänestyksellä ja tilalle nousee viisikymmentä erilaista musiikin erikoisohjelmaa, jossa esitellään mm. Suomen shoegaze, j-pop-, kantri-, blues- ja barokkiskeneä.

Musiikkiohjelma ”Jyrki” startataan uudelleen prime timessa uudella nimellä ”Ritva” ja se loistaa suuren nostalgia-aallon kantamana.

Ruotsalaiset kadehtivat Suomen rohkeaa musiikkikulttuuria. Kappaleiden tekijätiedot ilmoitetaan televisiossa ja radiossa, aina.

Live

Koronarokotteen tehottua live palaa rytinällä. Festarit rikkovat kävijäennätyksiä ja jostain syystä jokaisen suuren festivaalin rosteri on kesällä 2021 täysin uniikki.

Presidenttipari Niinistö ja Haukio polkaisevat käyntiin Mäntyniemi-rockin, joka esittelee kotimaan salattuja helmiä ulkomaisille agentuureille ja headhuntereille.

Byrokratia

Perustulon tultua voimaan musiikintekijöiden sosiaaliturva paranee. Kela palkkaa ihmisiä, jotka osaavat vastata musiikintekijän kysymyksiin.

Some

Koska Facebook lakkautetaan, ihmisillä on paljon enemmän aikaa musiikin kuuntelemiseen. Uusi kotimainen somealusta kanavoi jokaisella tykkäyksellä 100€ musiikintekijälle lakkautettujen öljy-yhtiöiden kulttuurirahastoista.

Instalivet menevät pois muodista ja nuorison suureksi hitiksi nousevat postitse tilattavat fanipaketit, joissa on mm. uutislehti, tuoksukynttilöitä ja taitettava nelivärijuliste idolin nimikirjoituksella.

Musiikintekijät

Koska edellisvuodesta jäi rahaa säästöön, Suomen Musiikintekijät päättää alkaa juhlia pikkujoulujen lisäksi myös mittumaarina. Koska aurinko ei laske, valomerkkiä ei koskaan tule.

Kiitos rakkaat musiikintekijät, olkoon vuosi 2021 räjähtävästi parempi!

Kanerva
Kirjoittaja on muusikko ja lauluntekijä, joka kirjoittaa rakkauskirjeitä musiikintekijöille.

Valoa näkyvissä – jopa koronatunnelin päässä

“Vuodesta 2020 tulee paras ikinä!!” (Eräs muusikko bäkkärillä 19.12.2019.)

Muistan, kun kilistelimme Eva + Manu crewn kanssa viime vuoden joulukuussa bändimme vuoden viimeisellä keikalla Savoy-teatterin takahuoneessa. Fiilistelimme upeaa vuotta, ja nostimme maljan vielä upeammalle vuodelle 2020. ”Olkoon se uuden albumin, kiertueen ja onnen vuosi”, huusimme yhteen ääneen. Siltä se vaikuttikin, kunnes täysin pahaa aavistamatta keväällä 2020 alkoi tapahtua.

Aloitin kulttuurituottajan opinnot vuonna 2018, “aikana ennen koronaa”. Ajattelin silloin, että ehkäpä jonain päivänä opiskelu tulee vielä tarpeeseen, jos vaikka kävisi niinkin absurdisti, etten voisi enää tehdä keikkoja tai toteuttaa musiikintekijän työtäni. Ajatus nauratti minua silloin: eihän minulta, asemani vakiinnuttaneelta musiikintekijältä, tule työt noin vain loppumaan – ainakaan täysin varoittamatta. No eipä niin. Kuten voitte kuvitella, ajattelen asiasta nyt hyvin eri lailla.

Sain opiskelukaverini Jenni Korento-Salmen kanssa koulultamme (Humak) toimeksiannon tehdä opinnäytetyön aiheesta, joka kosketti meitä molempia: koronapandemian vaikutukset musiikintekijöihin. Voisiko aihe olla enää täydellisempi! Saimme tehdä tutkimuksen aiheesta, jonka keskiössä itse olemme. Tilaajaksi saimme Music Finlandin.

Halusimme saada mahdollisimman monipuolista tietoa musiikintekijöiden todellisesta tilanteesta, joten kesällä 2020 laitoimme anonyymin kyselyn menemään, ja saimmekin siihen runsaasti vastauksia. Kyselymme pääteemat olivat musiikintekijöiden henkinen hyvinvointi, työmotivaatio, verkostoituminen ja työskentelytavat koronapandemian keskellä.

Aloimme syksyn lopulla perkaamaan tuloksia. Täytyy sanoa, että oli yllättävää ja jopa liikuttavaa lukea kyselyn vastauksia ja todeta, ettei koronapandemia ehkä olekaan ollut ainoastaan järkyttävä kriisi. Se toi mukanaan hyvin monelle musiikintekijälle uusien taitojen oppimista, uusia ideoita ja projekteja sekä pakkopysähdyksen kiireisestä elämästä.

Tutkimusta tehdessä ei ollut lainkaan selvää, onko musiikintekijöiden henkinen hyvinvointi tosiaan ainoastaan kärsinyt, vai oliko totaalinen pysähtyminen jopa tehnyt hyvää. Koska aina on kiva ensin kertoa huonot uutiset, käydään ensin läpi tutkimuksessa ilmenneet koronapandemian aiheuttamat negatiiviset vaikutukset.

Monet freelancerit ovat tipahtaneet työttömyyskorvausten ulkopuolelle silloin kun heidät on katsottu yrittäjiksi.

Ensimmäisenä työttömyys. Ei liene yllätys, että miltei jokaiselle vastanneelle oli aiheutunut koronan vuoksi tulonmenetyksiä. Eniten kärsivät he, joiden tulot riippuivat keikoista ja esiintymisistä. Se oli myös suoraan kytköksissä toiseen nousseeseen pääteemaan eli työmotivaatioon: suurin osa heistä, joilta meni sataprosenttisesti kaikki työt, kärsivät osittain tai totaalisesti työmotivaation puutteesta. Useassa tapauksessa he olivat myös tukien väliinputoajia. Niin kuin mediassakin on jonkin verran puhuttu, monet freelancerit ovat tipahtaneet työttömyyskorvausten ulkopuolelle silloin kun heidät on katsottu yrittäjiksi.

Toisena esille nousi yksinäisyys. Vastaajista 12 prosenttia koki koronapandemia-kriisin keskellä itsensä erittäin yksinäiseksi. Osa koki olonsa hieman yksinäiseksi ja osa ei ollenkaan. Oli mielenkiintoista huomata, että erityisesti yksinäisyyttä kokivat pääkaupunkiseudulla asuvat. Ehkäpä Helsingissä on totuttu jo entuudestaan sosiaaliseen ja aktiiviseen elämään, kun taas pienemmillä paikkakunnilla on totuttu olemaan enemmän omissa oloissa. Musiikintekijät pienemmiltä paikkakunnilta olivat kokeneet paljon positiivista siinä, että piti opetella verkkoalustojen käyttöä ja näin digitaalisuuden myötä välimatkat pienenivät huomattavasti, eivätkä työt olleet enää niin paikkakuntasidonnaisia.

Kolmantena vastauksissa korostui aidon ihmiskontaktin puute. Osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että etätyöskentely oli suhteellisen vaivatonta niiden kanssa, kenet on ainakin jo kerran tavannut “oikeasti”. Työskentely täysin uusien ja vieraiden ihmisten kanssa koettiin siis hankalana juuri sen aidon kontaktin puuttuessa.

Tutkimuksessa korostui edelleen järjestöjen sekä liittojen merkitys musiikintekijöille: esimerkiksi Suomen Musiikintekijöiden järjestämät verkkotapaamiset ovat olleet hyvin tärkeitä niille, joilla ei ole entuudestaan isoja musiikkialan verkostoja ja jotka ovat joutuneet eristyksiin. Vastaajissa oli myös paljon aloittelevia tekijöitä, jotka olivat hyvin yksinäisiä juuri sen takia, etteivät kuuluneet mihinkään liittoon, jonka kautta olisivat saaneet tukea ja kokeneet yhteisöllisyyttä vaikeassa tilanteessa.

Me tarvitsemme äänekkäitä liittoja, jotka ajavat meidän asioitamme esimerkiksi silloin, kun tiukat rajoitukset tuntuvat kohdistuvan erityisesti kulttuuritapahtumiin. “Rajoitusten mukaan kokoontuminen näyttää olevan mahdollista, kunhan siihen ei sisälly taidetta.” (Muusikkojen Liiton kannanotto 21.11.2020)

Kun virus pakotti meidät kaikki pysäyttämään vauhdin ja vain olemaan, nousi pintaan itse asiassa erittäin tärkeitä elämisen peruskysymyksiä kuten: olenko minä onnellinen?

Ja nyt siihen tutkimuksen valoisampaan puoleen: koronapandemian positiiviset vaikutukset!

Voin myös itse kertoa menettäneeni pitkälti kaikki keikat, albuminjulkaisukiertueen ja monet muut työt tänä vuonna. Taloudelliset menetykset ovat nousseet pilviin. Sitä on ollut vaikea hyväksyä erityisesti, kun kulttuuriala on joutunut erityisen syynin keskelle hallituksen tehdessä rajoituksia. Se on tuntunut epäreilulta ja surrealistiselta. Kaiken tämän keskellä on ollut hyvin hankala nähdä mitään positiivista. Oli siis yllättävää ja jollain tavalla lohdullista lukea kyselyn vastauksia, ja todeta, että tästäkin kurakasasta on yritetty löytää jotain hyvää. Ja niitä hyviä asioita on löytynyt.

Erittäin hyvänä asiana nähtiin esimerkiksi digitaalisuuden kehitys. Monet vastaajista olivat sitä mieltä, että esimerkiksi etänä järjestetyt palaverit, co-write sessiot, tapahtumat sekä opetus ovat helpottaneet elämää ja ovat tulleet jäädäkseen osaksi arkea. Tärkeisiin musiikkialan tapahtumiin voi osallistua pieneltäkin paikkakunnalta verkossa, jos vaikkapa ei ole rahaa matkustaa paikan päälle tai muusta syystä mahdollisuutta siihen. He, joilla oli oppilaita, kertoivat oppilaiden määrän moninkertaistuneen etätyöskentelyn ansioista. Latenssissa on vielä parantamisen varaa, mutta opettaminen verkon kautta on täysin mahdollista. Sama koski etänä järjestettyjä co-writeja sekä sessioita.

Hyväksi asiaksi koettiin myös se, että kertaheitolla peruuntuneiden töiden tilalle tuli jotain ihan uutta. Jotain, jota ei olisi välttämättä osannut ajatellakaan muuten. Eräs vastaaja kertoi oppineensa musiikinteko-ohjelmien käyttöä, ja tämän ansioista voi nyt nauhoittaa hyvälaatuisia demoja itse omassa olohuoneessa. Toinen vastaaja oli ottanut videoeditoinnin haltuunsa, ja kolmas kertoi perehtyneensä sosiaalisen median markkinointiin ja oman artistibrändinsä kehittämiseen: “Oih kiitos korona näiden taitojen esiin tuomisesta!”. Oli myös ilo huomata, kuinka monella vastanneista musiikki oli kaiken kurjuuden ja pelon keskellä silti tuonut toivoa. Sitähän se musiikki on. Meidän työ, joka tuo ihmisille toivoa, tunteita ja oivalluksia.

Viimeisimpänä ja ehkä merkittävimpänä positiiviseksi koettu koronan vaikutus: pysähtyminen. Jos koronapandemia on jotain tuonut esiin, niin sen, millaisessa kiireen ja paineiden limbossa me ihmiset elämme.

Kun pikajunan raiteille kaatui jättimäinen kivi, ei se voinut muuta kuin pysähtyä. Kun virus pakotti meidät kaikki pysäyttämään vauhdin ja vain olemaan, nousi pintaan itse asiassa erittäin tärkeitä elämisen peruskysymyksiä kuten: olenko minä onnellinen? On ollut myös “koronaeroja”, eroja, joiden ongelmat ovat varmasti kyteneet pinnan alla jo hyvän aikaa ennen koronaa. Kun ihminen pakotetaan eristyksiin pitkäksi aikaa, nousee mieleen väistämättä ajatuksia omasta elämästä ja hyvinvoinnista.

Vaikka kriisi on todella koetellut meitä musiikintekijöitä ja koko maailmaa, ja sen vaikutukset näkyvät vielä pitkään, on oman itsensä kohtaamisella myös yhtä lailla pitkäaikaiset vaikutukset. Ehkä koko elämänkaarta ajatellen jopa pidemmät: oman todellisen itsensä löytäminen.

Mitä enemmän tutkimme ja opimme itseämme, sitä enemmän voimme tutkia myös musiikin maagista ja ehtymätöntä maailmaa ja välittää sitä yhä edelleen yleisölle. Ehkä näin vuoden loppuun voi siis todeta, että jopa koronatunnelin päässä siintää valo. Ehkä tulevana jouluna uskallamme vielä varovasti kilistellä paremmalle vuodelle 2021.

Eva Louhivuori
musiikintekijä, muusikko, artisti