Musiikkialan on todettu ottaneen koronakriisin vastaan ensimmäisenä tapahtumien peruuntumisen ja kieltämisen takia, ja palautuvan siitä viimeisenä alan toimintarakenteiden vuoksi. Tällä tarkoitetaan erityisesti tekijänoikeuskorvauksia, jotka tilitetään oikeudenomistajille eli musiikintekijöille ja -kustantajille viiveellä. Musiikkiala arvioikin, että alan tulonmenetykset koronakriisistä johtuen jatkuvat vielä pitkälle vuoteen 2022, ellei jopa vuoteen 2023.

Kun koronakriisi sulki keikkapaikat ja tapahtumat vuoden 2020 maaliskuussa, yhdisti musiikkiala voimansa, jotta tieto alan kriisiytymisestä ja sen vaikutuksista saavuttaisi päättäjät. Jo lähes vuoden ajan on tehty tiivistä yhteistyötä alan järjestöjen ja yrityksien kesken, jotta tilannekuva on saatu luotettavasti kartoitettua ja laadittua esimerkiksi tukitarpeista selkeää kuvaa. Näin on saatu alalle jo ohjattua tukea, esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavina apurahoina.

Tilannekuva vuoden 2021 alussa

Epidemiatilanne pitää keikkapaikat edelleen suljettuina ja rokotuksien edistyminen jättää suurta epävarmuutta tulevien tapahtumien toteutumiselle. Musiikkiala pitääkin nyt tärkeänä, että tukia jatketaan ja kehitetään vastaamaan tarkemmin kentän tarpeisiin. Näistä tarpeista viestitään jatkuvasti päättäjien suuntaan, jotta heillä on käytössään ajantasainen ja oikea tieto.

Musiikkiala esittää nyt seuraavia toimenpiteitä toimialan tukemiseksi:

1. Kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille
2. Kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi
3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille
4. Takuutuki tapahtumajärjestäjille
5. Pitkän tähtäimen rakennetuki
6. Musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä

Näiden lisäksi on suunnitteilla lisätukia eri toimijoiden kautta, esimerkiksi Teoston koronatukea on tarkoitus jakaa lisää kesäkuussa 2021.

Myös Musiikintekijöiden rahastosta on jaossa helmikuun 2021 haussa koronan takia enemmän rahaa.

Musiikkiala on myös viestinyt päättäjille freelancereiden sosiaaliturvan puutteista. Erityisen ongelmallinen on työttömyysturva: tekijänoikeustulot tulevat usein pitkällä viiveellä ja ne eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta työttömyyskorvausta maksettaessa ne vähentävät sitä. Kyseessä on ristiriitainen kirjaus työttömyyspäivärahan yhteensovittamista koskevassa asetuksessa.

Musiikkiala on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa siihen, että ongelmallinen kirjaus muutettaisiin. Eduskunnassa kerättiin vuoden vaihteessa poikkiparlamentaarista aloitetta ”Tekijänoikeusjärjestöjen maksamien korvausten vaikutus työttömyysturvan sovitteluun poistettava.” Musiikkiala seuraa tiiviisti asian edistymistä.

Kriisin yli

Vaikuttamistyötä tehdään edelleen tiiviisti yhdessä läpi koko kulttuurisektorin. Kriisi jatkuu ja tilanne muuttuu usein päivittäin.

Musiikkialan toimenpide-ehdotukset on saatettu päättäjien tietoon. Tukien huolellinen kohdentaminen musiikkialan eri toimijoille, tapahtumajärjestäjien takuutuen järjestäminen sekä pitkän tähtäimen rakennetuki auttaisivat musiikkialaa selviytymään tilanteesta kohtuullisesti.

Erityisen tärkeää on nyt myös luodata näkymää tulevaisuuteen. Musiikkiala käykin jatkuvaa keskustelua päättäjien kanssa siitä, miten ja milloin musiikki- ja tapahtuma-alaa voidaan avata hallitusti viranomaisyhteistyössä.

Luovien alojen merkittävyys paitsi taloudellisiin niin myös henkisiin tarpeisiin on tunnistettu. Nyt on tärkeää saada toivoa myös alalle toimiville.

Katso myös Music Finlandin toiminnanjohtajan Kaisa Rönkön vierailu Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelmassa 3.2.2021. Rönkön osuus alkaa noin kohdasta 12.30.