EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Apocalyptica Agencylle

Tekijä: Nina Lith

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Apocalyptica Agencylle

Julkaistu

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin tänään Apocalyptica Agency Oy:lle pitkäjänteisestä panostuksesta suomalaisen musiikin vientiin sekä uraauurtavista ja genrerajoja ylittävistä avauksista. Palkinnon ojensi elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.

Tänä vuonna neljättä kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa ja osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Vuonna 1993 aloittanut Apocalyptica (nykykokoonpanossaan Eicca Toppinen, Perttu Kivilaakso, Paavo Lötjönen ja Mikko Sirén) on tehnyt vaikuttavaa kansainvälistä uraa rockin, metallin ja klassisen musiikin välimaastossa jo kolmella eri vuosikymmenellä. Apocalyptican debyyttilevy Plays Metallica by Four Cellos julkaistiin vuonna 1996 ja tähän päivään mennessä se on myynyt maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta. Levyn 20-vuotisjuhlan kunniaksi tehty kiertue käsitti yli 170 konserttia.

Alkujaan Metallica-yhtyeen kappaleiden selloversioinneista tunnetuksi tullut yhtye alkoi jo toisella albumillaan esittää omia sävellyksiään. Apocalyptican 22-vuotisen olemassaolon aikana sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kappaletta ja se on soittanut yli tuhat konserttia ympäri maailman. Lisäksi Apocalyptica on vuosien varrella kiertänyt Avanti!-orkesterin kanssa, tehnyt lukuisia tilaustöitä kuten Indigo-oopperan Suomen Kansallisoopperalle, Richard Wagner -juhlakonsertin Wagner Reloaded yhdessä koreografi Gregor Seyffertin kanssa sekä säveltänyt musiikkia elokuviin, peleihin ja muihin projekteihin. Apocalyptican albumeilla on kuultu vierailevia laulajia ja muusikkoja rockyhtyeistä kuten Slipknot, Rammstein, Slayer ja Sepultura.

Apocalyptica pitää musiikillisen rimansa korkealla vuosikymmenestä toiseen luoden nousujohteista kansainvälistä uraa sellaisessa genrejen risteyskohdassa, johon ei ole olemassa ennalta määritettyjä askelmerkkejä. Yhtye pitää myös lähes koko liiketoimintansa omissa käsissään: Apocalyptican omien yritysten liiketoimintoihin kuuluvat esimerkiksi agentuuri, musiikin kustantaminen ja fanituotteiden myynti.

Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon valinneen raadin jäsen, Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi perustelee palkittavan valintaa seuraavasti:

”Apocalyptica on urallaan ollut edelläkävijä, raikas rajojen rikkoja sekä avarakatseinen sillanrakentaja. Musiikin eri lajityypit eivät ole rajoittaneet vaan innoittaneet heitä. Mukanaan maailman lavoille Apocalyptica on vienyt sekä rockin että klassisen musiikin artisteja. Sellorockin kokoava voima on ollut paitsi parasta musiikkivientiä, myös genrerajat ylittävää kollegiaalisuutta.”

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Heidi Aho (TPS), Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tomi Korhonen (Business Finland), Liisa Lundelin-Nuortio (työ- ja elinkeinoministeriö), Lilli Paasikivi (Suomen Kansallisooppera), Kaisa Rönkkö (Music Finland),Tuomo Tähtinen (Fullsteam Agency) ja Merja Ylä-Anttila (Yleisradio).

 

Kuvaaja: Julius Töyrylä

A-studio ankeuttajan asialla?

Julkaistu

Katsoin ohjelman alustusvideota kuin liian pitkää sketsiä, ja odotin, milloin palataan maan pinnalle ja aletaan puhua asiaa ankeutuksen sijaan. Tai edes vilautettaisiin niitä faktoja, joiden vuoksi arvokuilun poistaminen, se kamala artikla 13, on musiikintekijöille ja muille sisällöntuottajille niin olennaisen tärkeä. Painajainen oli kuitenkin jo istutettu katsojan mieleen, joten sinänsä asiallisesti sujunut keskustelu saattoi mennä järkyttyneeltä ”tekijänoikeusmafian uhrilta” tyystin ohi.

Kyllä, kuulin tuon kysymyksen: mikseivät tekijät vedä sisältöään pois? No, siksi, että emme me vastusta internettiä ja maailman muuttumista! Tekijät ja artistit tarvitsevat työlleen näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Pohjoismaisessa vertailussa käy ilmi, että suomalaisista streamauspalveluiden käyttäjistä valtaosa löytää musiikkinsa YouTuben kautta. Ja se on ihan ok!

Ongelmana on arvokuilu: Suuret kaupalliset alustapalvelut, kuten YouTube, ovat hyödyntäneet laissa olevaa porsaanreikää. Sen turvin ne ovat välttyneet sopimasta etukäteen tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä ja korvauksista. Tilanne vääristää kilpailua esim. Spotifyn ja Netflixin kaltaisten, streamauksesta asianmukaisesti maksavien toimijoiden kanssa, sekä hidastaa tai jopa estää uusien yritysten tuloa markkinoille.

Ja kyllä, Teostolla on YouTuben kanssa sopimus. Tosiasia kuitenkin on, että korvauksia alustapalveluilta tuloutuu vain niille teoksille, joihin on liitetty mainoksia, ja niillekin todella vähän suhteessa muihin palveluihin. Tilanne on epäreilu niin tekijöille kuin muille palveluntarjoajille ja niille uusille toimijoille, jotka haluaisivat tarjota vaihtoehtoja suuryrityksille.

Suomi on yksi harvoja Euroopan valtioita, joiden virallinen kanta on artikla 13:n vastainen. Se jos mikä on ankeaa, sillä enemmistö suomalaisista europarlamentaarikosta äänesti 12.9. esittelijä Vossin version, kuten myös koko DSM-direktiivin, puolesta.

Googlea lähellä olevien toimijoiden massiivinen kampanjointi on tuottanut tulosta. Jopa Ylen kaltainen julkisen palvelun toimija jatkaa sensuuri- ja suodatinpelottelun ja muiden harhaisten huhujen levittämistä. Kulttuuritehtävä edellyttäisi mielestäni tasapuolisempaa toimittamista, faktojakin olisi löytynyt.

Vielä yksi oikaisu: Ei, me tekijät emme istu päättävissä pöydissä hieromassa karvaisia käsiämme ja miettimässä, kuinka saisimme internetin rikottua ja oikein lain voimalla ihmisten arkea ankeutettua, ja kävele sitten naureskellen pankkiin.

Meitä ei ole niihin pöytiin kutsuttu, eikä valtavan budjetin mediavyörytyksiin ole varaa. On pärjättävä omalla äänellä, näppäinsormilla ja läpinäkyvällä lobbaamisella.

Musiikilla on tekijänsä, ja tekijä tarvitsee korvauksen työstään, myös digimaailmassa. Sitä mieltä on myös enemmistö suomalaisista streamaajista, emme siis ole yksin! Siivotaan möröt pois nurkista ja suunnistetaan kohti reilumpaa internettiä!

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Antti Ketoselle ja Dallapé-orkesterin Juha Hostikalle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Neljänsuora-yhtyeen taidokkaana solistina tunnetuksi tulleen Ketosen esittämistä kappaleista useat ovat kuulijoiden ja tanssiyleisön suosikkeja sekä jopa radiohittejä. Hänen soolouransa kappaleet Olisitpa sylissäni ja Niin kaunis ovat niin ikään saavuttaneet kuulijoita. Säätiö kuvaili palkintoperusteluissaan Ketosen tulkitsijan taitoja ja omaa tyyliä.

”Neljänsuora-tanssiorkesterin laulusolisti Antti Ketonen on saanut hahmonsa, hymynsä ja lavakarismansa kuluneiden vuosien aikana yhä näkyvämmin ja kuuluvammin esiin. Vähitellen tuntemattomasta iskelmäyhtyeestä on kasvanut yksi Suomen suosituimpia orkestereita. Antti Ketosen uudessa tuotannossa ovat läsnä kaikki suomalaisen iskelmän ikiaikaiset ainekset, kuten hellyyden tarve, ajan hidas kuluminen ja kaipaus”, luonnehti Kullervo Linnan säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Juha Hostikan ja Dallapén palkintoperusteluissa säätiö totesi, että yhtyeen musiikki merkitsee ennen kaikkea tyylikästä soittoa ja yhteyksiä suomalaisen populaarimusiikin syviin juuriin.

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena”

”Dallapén soundi on säilynyt maagisena ja fraseeraukset ovat paikoillaan. Juha Hostikan tavassa laulaa kaikuvalla äänellä tango Hurmiota on jotakin unenomaisen tuttua. Samaan aikaan heidän ohjelmistossaan on myös uusvanhoja kappaleita”, Maarit Niiniluoto kuvaili.

Dallapé on suomalainen tanssiorkesteri, lajissaan ensimmäisiä, joka perustettiin vuonna 1925. Tarina orkesterista, joka sai nimensä italialaisen harmonikan mukaan, eli voimakkaana 1920-ja 30-luvuilla, mutta loppui jatkosotaan 1940-luvulla ja jatkoi kulkuaan sen jälkeen katkelmallisesti. Vuonna 2009 Dallapé sai jälleen siivet selkäänsä, kun oopperalaulaja Juha Hostikka perusti yhtyeen uudelleen, 1930-luvun loistoaikojen tyyliin.

Juha Hostikan nuoruuden täyttivät klassinen musiikki ja oopperassa käynnit, mutta korviin tarttui myös ikivihreä iskelmämusiikki. Kun Hostikan kokoama Dallapé teki paluun ja esiintyi ensimmäisen kerran, yleisö hieraisi silmiään: heidän eteensä piirtyi komea, hyvin pukeutunut orkesteri, jota johti Juha Hostikka valkoisessa tropiikkismokissa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Tunnustus Ari Hakuliselle

Samassa tilaisuudessa jaettiin joka toinen vuosi myönnettävä, toimittaja Ilpo Hakasalon mukaan nimetty palkinto. Palkinnon, 2000 euroa, sai tänä vuonna muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen.

Hakulinen perusti Turun Tähtituotannon julkaisemaan Anneli Saariston levyn La Dolce Vita. Sen jälkeen hän on julkaissut muun muassa Suomen ensimmäisen levy-yhtiön Soinnun koko kulttuuriperinnön, kaikki äänitteet vuosilta 1938-1956.

Ilpo Hakasalon palkinto on tunnustus populaarimusiikin aseman, arvostuksen ja tunnettavuuden edistämisestä, ja se rahoitetaan Kullervo Linnan Säätiön hallituksessa alusta asti vaikuttaneen, vuonna 2006 edesmenneen Hakasalon perintövaroista.

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_Linna

 

Call for Works by OEGZM, the Austrian Society for Contemporary Music

Julkaistu
The ÖGZM – Österreichische Gesellschaft für zeitgenössische Musik (en: Austrian Society for Contemporary Music) is announcing a call for works, seeking electro-acoustic compositions with or without instruments (see ”guidelines” for details). The call is open to composers of all ages and nationalities.

CALL FOR WORKS

Four compositions will be selected from the submitted works by a jury. The four selected works will receive two performances in Vienna and Graz (Austria) in spring 2019 within the framework of OEGZM´s electronic concert series CROSSTALKS. The composers of the selected works will be announced via e-mail and on the OEGZM Website at the beginning of March 2019.

 

GUIDELINES

1. Instrumentation: 2 categories: a) saxophone (available instruments: soprano, tenor, baritone sax.) and/or double bass plus live electronics or playback b) fixed media. NOTE:All works of (a) must contain an electronic part – either live electronics or playback (fixed media). The maximum number of channels is 4.

2. Submitted pieces may be no longer than 11 minutes duration. A minimum duration of 3 minutes would be appreciated, but is not mandatory.

3. Submissions are due by 31.01.2019 midnight. Composers may submit one work per category (= max. 2 works).

4. The material for the jury – scores (*pdf) and/or playback, fixed media, audio material in stereo and *mp3 only – must be submitted via Dropbox, Google Drive, WeTransfer or a similar download link without expiring date, sent to office(at)oegzm.at before the deadline. We are sorry that scores on paper and sound files on CD, flash drive and other hardware media cannot be accepted.

5. The use of video is possible by means of video beamer + screen, which will be provided on request.

6. A short biography in English (running text, max. 2000 figures including spaces; *pdf) is required.

7. Submissions must contain the following information: Composer´s full name, date and place of birth, full current address, e-mail address and telephone number (including country calling code). NOTE: This Call for Works is not anonymous.

8. There is no submission fee.

If you have any questions, please contact us via our e-mail address office(at)oegzm.at
– www.oegzm.at
– www.facebook.com/oegzm
– www.youtube.com/user/oegzm

Paremmaksi neuvottelijaksi -seminaari

Julkaistu

Lottaliina Pokkinen piti Musiikintekijöiden päivänä 30.10.2018 seminaarin otsikolla Paremmaksi neuvottelijaksi. Lottaliina Pokkinen on juristi, ammattineuvottelija ja tietokirjailija, joka auttaa työkseen luovan alan ammattilaisia sekä Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä että oman yrityksensä Lehtinen Legal Oy:n kautta. Lottaliinan tietokirja ”Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille” julkaistiin viime syksynä.

Seminaarissa käsitellään seuraavia aiheita: Miten neuvotteluihin kannattaa valmistautua? Miten välttää ”hankalan tyypin” maine? Miten puhua rahasta? Asiantuntijan johdolla perehdytään siihen, miten luovan alan tekijä voi parantaa omaa neuvotteluosaamistaan ja -asemaansa. Seminaarin oppien avulla saat käyttöösi ”työkalupakin”, josta saat apua tuleviin neuvotteluihisi.

Tutustu tästä seminaarin materiaaliin.

Vuoden lastenmusiikintekijä 2018 on Orffit

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät perusti ammattilaisraadin, joka valitsi Vuoden lastenmusiikkitekijän palkinnon saajan. Raati kuvailee voittajaa, lastenmusiikkiyhtyen Orffitia näin:

”Voittaja on ollut laadukkaan, älykkään ja hauskan lastenmusiikin asialla jo vuodesta 1994. Ansiokkaan tekstin tuottamisen ja kekseliään sävelkynän ansiosta näitä lauluja tykkää kuunnella aikuinenkin.  Huomionarvoista on myös ennakkoluuloton asenne soittamiseen ja erilaisiin soittimiin. Tämän porukan keikoilla on yksinkertaisesti hauskaa ja kaikesta näkyy, että hommia tehdään suurella sydämellä.”

Kimmo Ojala, Matti Pollari ja Hannu Sepponen on yhtä kuin Orffit. Yhtye on ollut toiminut jo vuodesta 1996.

Tutkimus: pohjoismaisista kuluttajista jo 90 % käyttää musiikin suoratoistopalveluita, maksuttomat palvelut käytetyimpiä

Julkaistu

Maksullisten striimauspalveluiden tyypilliset käyttäjät Pohjoismaissa:

  • Pääosin 18-29-vuotiaita, myös 30-39-vuotiaat vielä melko aktiivisia
  • Talouden yhteenlasketut vuositulot muuta väestöä useammin yli 93 000 euroa
  • Suosikkigenret musiikissa rap/hip-hop, vaihtoehto & indie, r’n’b/urbaani, pop ja EDM
  • Striimaavat musiikkia viikon aikana keskimäärin lähes 14 tuntia
  • Käyvät aktiivisesti myös konserteissa
  • Katsovat myös tv- ja elokuvasisältöjä suoratoistona

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Teoston ja kahden muun pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuussa 2018.  Suomessa tutkimukseen osallistui yli tuhat 12-65-vuotiasta vastaajaa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ahkerimpia striimaajia

Erityisen ahkerasti striimauspalveluita käytetään Suomessa ja Ruotsissa: kummassakin maassa musiikkia striimaa jo 92 % väestöstä.

Ilmaispalveluiden käyttö on yleisintä Suomessa: 67 % suomalaisista käyttää ilmaisia suoratoistopalveluita ja vain 26 % maksullisia palveluita. 8 % suomalaisista ilmoittaa, että ei käytä suoratoistopalveluita ollenkaan. Muissa Pohjoismaissa maksullisia palveluita käyttää lähes puolet striimaajista (Tanskassa 46 %, Ruotsissa 51 % ja Norjassa 50 %).

Käytetyin ilmaispalvelu Suomessa on YouTube: 85 % vastaajista kuuntelee musiikkia ja katselee musiikkivideoita YouTubesta (Facebook 18 % ja Instagram 12 %).  Maksullisista palveluista suosituin on Spotify, jota käyttää 51 % vastaajista. Toiseksi käytetyin palvelu on uusi tulokas YouTube Music, jota ilmoitti käyttävänsä 10 % vastaajista. Kolmantena listalla olevan iTunesin käyttö on vähäistä: vain 8 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä palvelua.

Paljon musiikkia kuuntelevat suosivat kuitenkin maksullisia palveluita: viikkotasolla musiikkia kuunnellaan maksullisista palveluista yli 14 tuntia ja ilmaispalveluista vajaat 8 tuntia.

Radion asema järkkymätön uuden musiikin löytämisen lähteenä, YouTuben ja musiikkipalveluiden merkitys kasvaa

Radio edelleen kaikissa Pohjoismaissa väline, jonka kautta uusi musiikki useimmin löytää suuret yleisöt: Suomessa 37 % kaikista vastaajista löytää uuden musiikin edelleen radion avulla. Parhaiten radio kuitenkin tavoittaa yli 40-vuotiaat, nuorimmat ikäryhmät luottavat uusien suosikkien löytämisessä YouTubeen (33 %) ja kavereiden suosituksiin (20 %).

YouTuben merkitys kasvaa kuitenkin tasaista vauhtia koko väestön keskuudessa: kahdessa vanhimmassakin ikäryhmässä YouTube oli toiseksi suosituin väline uuden musiikin löytämiseen.

Striimaajat käyvät myös eniten konserteissa, pop ja rock suosituimmat musiikkityylit

Musiikin suoratoistopalveluiden käyttäjät käyvät myös keskimääräistä enemmän keikoilla tai konserteissa. Useammassa kuin yhdessä live-musiikin tapahtumassa käyvien määrä on kuitenkin samaan aikaan laskenut, mikä on ollut nähtävissä myös Teostolle raportoitavissa tiedoissa: usean pienemmän keikan sijaan käynnit keskittyvät isoihin megatapahtumiin.

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa suosituimmat musiikkityylit ovat pop ja rock. Muita tutkimusmaita suositumpaa Suomessa on kuitenkin myös 70- ja 90-luvun musiikki sekä elektroninen tanssimusiikki.

Yli puolet suomalaisista käyttää maksullisia palveluita tv-sarjojen ja elokuvien striimaukseen

58 % suomalaisista on käytössään vähintään yksi tv-sarjojen ja elokuvien striimauspalvelu. Suosituin palvelu Suomessa kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on Netflix, toiseksi suosituin Elisa Viihde ja kolmanneksi on kirinyt sijoitustaan edellisvuodesta merkittävästi nostanut C More. Vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien luvatussa maassa maksullisten palveluiden viikottainen käyttöaika niiden tilaajien keskuudessa on huomattava, liki 12 tuntia.

Facebook käytetyin sosiaalinen media kaikissa Pohjoismaissa, Instagram kirinyt kakkoseksi

Facebookia käyttää Suomessa 74 % vastaajista, mikä on vähemmän kuin muissa tutkimusmaissa (Tanska 84 %, Ruotsi 79 % ja Norja 85 %). Instagram on noussut toiseksi suosituimmaksi palveluksi Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, jossa sitä käyttää 42 %. Facebookin ja Instagramin jälkeen käytetyimmät palvelut Suomessa ovat Twitter, Pinterest ja Snapchat.

HUOM! Yli 100 % olevissa tuloksissa on ollut ollut mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.

Katso kaikki tutkimustulokset: https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/polaris-nordic-tutkimus-2018 

Musiikintekijöiden rahastosta myönnettiin ensimmäistä kertaa täysimääräisenä 12 000 euron arvoinen Erityisstipendi

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä yhteensä 48 musiikintekijälle. Työskentelystipendejä myönnettiin 28, Hankintastipendejä 12 ja Reissustipendejä 7. Näiden stipendien summat vaihtelivat 750-2500 euron välillä.

”Jälleen suurin paine oli selkeästi työskentelytuen puolella. On hienoa huomata, että Musiikintekijöiden rahasto on löydetty relevanttina tukikanavana – siitä todisteena kierroksesta toiseen korkeana pysyvät hakemusmäärät”, toteaa Jari Eskola, Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja.

Ensimmäistä kertaa myönnettiin myös täysimääräisenä 12 000 euron Erityisstipendi. Sen sai Hannu ”Tuomari” Nurmio kalevalaiseen runouteen liittyvään projektiinsa.

”Olen lanseerannut projektin, epäviralliselta nimeltään Kalevala 2000-luvulle. Tarkoitus on tsekata mitä siitä skenestä – mukaanlukien tietysti koko vanha tallennettu kansanrunous – saisi revittyä irti nykyaikana. Olemme perustaneet KalevalaFest -yhdistyksen jossa on mukana myös Juha Hurme teatteriohjaajana ja -kirjailijana. Emme kumartele kuvia, emmekä niinkään tutki historiaa tai kansatiedettä vaan haluamme tietää voiko se, ja sen inspiroimana tehty uusi materiaali oikeasti kiinnostaa meitä ja laajempaakin yleisöä. Järjestämme ensimmäiset festarit Helsinkiin ensi vuonna ja ehkä myös sarjan klubikeikkoja, joissa esiintyy muusikoita ja näyttelijöitä, jotka haluavat esitellä tuoreita näkökulmia teemaan. Tarkoitus on resurssien rajoissa jatkaa ja laajentaa toimintaa tulevina vuosina”, kertoo Hannu ”Tuomari” Nurmio Erityisstipendin projektistaan ja toteaa voivansa sen avulla keskittyä aiheeseen laajemmin kuin muuten olisi ollut mahdollista.

Kaikki myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2019.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi