
Dorico-koulutusta


Paneelikeskustelun alusti Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Keskusteluun oli kutsuttu Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Ylen hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Hanna Kosonen sekä laulaja ja musiikintekijä Vilma Alina. Keskustelua moderoi Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja, sanoittaja, laulaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen.
Alustuksena kuultiin Merja Ylä-Anttilan katsaus nykyiseen mediakenttään. Hän puhui henkeä nostattavasti ja korosti Ylen roolia suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä. Ylä-Anttila myönsi, että ruotsalaisen Epidemic Sound -yhtiön katalogimusiikkia käytetään Ylen draamatuotannossa sen helppokäyttöisyyden ja halpuuden vuoksi. Ylelle on olennaista saada vapaat ja ikuiset käyttöoikeudet tuotantoihinsa.
Suomen Musiikintekijät ovat jo vuosien ajan tuoneet esiin närkästyksenä Ylen katalogimusiikin käyttämisestä. Musiikintekijöiden näkökulmasta Yle ei toteuta tehtäväänsä suomalaisten kulttuurin ylläpitäjänä käyttäessään ruotsalaista katalogimusiikkia osana draamatuotantoaan. Ongelmia on kaksi: moraalisten tekijänoikeuksien näkökulmasta ei riitä, että ohjelman lopputeksteissä lukee säveltäjänä Epidemic Sound; suomalainen mediasäveltäminen näivettyy, jos työtilaisuuksia ei ole.
Kumpikaan edellä mainituista ei ole omiaan vaalimaan ja ylläpitämään tältä osin suomalaista kulttuuriperintöä.
Kummastelen myös, miksi juuri musiikin pitäisi olla niin valtavan halpaa. Musiikki tavoittaa tunnetiloja, kuljettaa muistoja ja on vahva tuki visuaaliselle ilmaisulle. Ollessaan tärkeä osa luovaa sisältöä, tuntuu pahalta, että musiikilla on Ylen draamatuotannossa heittopussin rooli.
Hanna Kosonen kertoi, että Ylen hallintoneuvosto on korostanut kotimaisen sisältöön satsaamista. Sikäli Epidemic Sound -tyyppisen musiikkikatalogin käyttö ei istu hallintoneuvoston ajattelun pirtaan. Katalogihan ei anna tietoa musiikin tekijöistä, ei edes heidän kansalaisuuksistaan.
Hallintoneuvostolla on iso rooli, se päättää Ylen strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista.
Merja Ylä-Anttila kannusti alustuksessaan suomalaisia musiikintekijöitä perustamaan Epidemic Soundia vastaavan musiikkikatalogiyhtiön. Pidän tätä ehdotusta heikohkosti osuvana heittona, uskoisin nimittäin tämän ruotsalaisen yhtiönkin olevan pikemminkin start up -yrittäjien kuin musiikintekijöiden perustama.
Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén myönsi, että draamatuotannoissa on käytetty runsaastikin katalogimusiikkia ja ulkomaisen tekijöiden säveltämää musiikkia esimerkiksi ohjelmien tunnusmusiikkina. Hänen mukaansa katalogimusiikkia on käytetty tilanteissa, joissa musiikin merkitys on ollut vähäinen. Vilén kertoi, että tulevissa tuotannoissa on tähän tulossa muutos.
”On tulossa tuotantoja, joihin on tilattu kotimaisilta tekijöiltä musiikkia”, Vilén lupasi.
Tämä on tietysti oikea suunta, ja pidän Vilénin tulevaisuudenlupausta tärkeänä. Harmillisena pidän kuitenkin hänen tapaansa arvottaa musiikkia. Vilénin mukaan esimerkiksi virtaavaa vuonoa esittävässä kohdassa musiikin ei tarvitse olla kovinkaan kummoista. Epäselväksi jää tuotannon kokonaislaatunäkökulman vuoksi miksi juuri näin – eikö kyse ole nimenomaan kuvan ja äänen yhdistelmästä, eikö musiikin laadulla olisi tässäkin tärkeä kokonaisuutta kohottava arvo? Ja toiseksi: tekeeköhän kukaan musiikintekijä edes katalogikäyttöön tietoisesti ”ei kovin kummoista” musiikkia?
Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo yleisöstä otti osaa keskusteluun ja kertoi, että ”Gramex on rakentanut kotimaisten äänitteiden katalogia, josta voi saada av-teosten tarvitsemat oikeudet jo julkaistuihin äänitteisiin. Parhaillaan työstetään helppokäyttöistä käyttöliittymää katalogille. Teoston kanssa tehdään hyvää yhteistyötä luodaksemme yhteisen katalogin, josta saa myös musiikintekijöiden ja kustantajien oikeudet. Tästä seuraa uutisia joidenkin kuukausien kuluessa.”
Tämä on tervetullut tieto, ratkaisu olisi siis tältä osin löytymässä julkaistujen äänitteiden osalle, tilausmusiikin osalta ratkaisu on valitettavasti vielä löytymättä.
Keskustelussa käsiteltiin myös kotimaisen musiikin osuutta Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla. Tiedot ja näkemykset suhteellisesta osuudesta vaihtelivat Teoston esittämästä 26 %:sta Ylen Helsingin Sanomissa 12.7.2018 kertoman 38 %:n kautta keskustelussa esitettyyn Radio Suomen 53 %:iin. Erot johtunevat laskutavoista ja näkökulmista.
Oma näkemykseni on, että koska Ylellä on suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijan rooli (laki Yleisradio Oy:stä), kotimaisen musiikin suhteellinen määrä tulisi olla esitettyjä lukuja suurempi.
Myös kiitoksia tulee Ylelle antaa. Vilma Alina kiitti YleX:n käytäntöä ottaa soittoon paljon uusien kotimaisten, ei vielä niin kovin tunnettujen tekijöiden ja artistien biisejä. Samaa toivoisi tietysti myös ”koko kansan kanavalta” Radio Suomelta, kansalle tulisi tarjota enemmän myös ei-valtavirtaa, musiikkia, josta se ei vielä tiedä pitävänsä.
Kiitos kuuluu myös SuomiLOVE -ohjelmalle, jossa esitetään laadukkaasti suomalaista musiikkia ja tekijöiden nimet tuodaan hienosti esiin kappaleen nimen yhteydessä – eikä vasta lopputeksteissä vaan asianmukaisesti musiikin soidessa.
UMK-aihetta tässä paneelissa ei käsitelty. ; )
– Samalla kun olen iloinen ja ylpeä upeasta jäsenmäärästämme, tiedostan kasvuun liittyvän vastuun. Jäsenpalvelujemme ja edunvalvontamme on vastattava koko jäsenistön tarpeita. Kehittämämme mentorointipalvelut onkin otettu hienosti vastaan, toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.
Jäsenmäärän kasvu on näkynyt Toivosen työpöydällä myös neuvontapyyntöjen määrän kasvussa.
Olemme havainneet muuttuneessa tekijänoikeusjärjestelmässä lisääntyneen neuvontapalvelun tarpeen. Siihenkin olemme reagoineet: vahvistamme neuvontapalvelujamme ja valmistaudumme olemaan musiikintekijän tukena erilaisissa neuvottelu- ja sopimustilanteissa. Olemme tekijän turva, hän kiteyttää.
Myös Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen on erittäin tyytyväinen siihen, että musiikintekijät ovat löytäneet yhdistyksen.
– Tuhannen jäsenen rajan ylitys kertoo selvästi, että yhteisöllisyys ja yhteinen edunvalvonta on tässä ajassa aina vain tärkeämpää. Olemme halunneet kuunnella, mitä musiikintekijät meiltä odottavat ja tarvitsevat. Se on kannattanut! Edustamme iältään, sukupuoleltaan ja genreltään monimuotoista ja aktiivista tekijäporukkaa, joka kokee tärkeäksi niin yhteisen tekemisen ja tapaamiset kuin ammatillisen hyvinvoinnin edistämisenkin. Hyvä me!
Teosto 90 -tunnustuspalkinnolla haluttiin huomioida kaksi monipuolista, tuotteliasta ja kunnianhimoista musiikintekijää, joiden itselleen ja muille tekemät kappaleet ovat niin laajasti tunnettuja ja pidettyjä, että niiden voi sanoa vaikuttaneen suomalaisten musiikkimakuun jopa pysyvästi.
Palkintojen jakavat luonnehtivat tunnustuksen saajia seuraavasti:
Mariska on sanoittaja, säveltäjä ja artisti, jonka tekemien kappaleiden tyylilajeja ovat tähän mennessä olleet ainakin pop, rock, iskelmä, hip-hop ja punk. Tämän huippulyyrikon tekemiä lauluja ovat laulaneet hänen itsensä lisäksi muun muassa Freeman, Anna Puu, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, PMMP, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti, Samuli Edelmann ja Jenni Vartiainen.
Risto Asikainen on säveltäjä-sanoittaja ja tuottaja, jonka hengästyttävän laaja tuotanto on menestynyt Suomen lisäksi myös Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Kotimaisista artisteista hän on tehnyt biisejä muun muassa Dingolle, Gimmelille, Kaija Koolle, Teflon Brothersille, Kari Tapiolle, Anna Erikssonille, Robinille, Kasmirille, Isac Elliottille, Nylon Beatille ja Mikael Gabrielille.
Lisätietoa voittajista:
Haastattelu Teostory-verkkolehdessä 5.10.: www.teosto.fi/teostory
Haastattelut podcastissa https://savsansov.teosto.fi/
Kuva: Kreetta Järvenpää
Suomalaisessa ohjelmatuotannossa käytetään ulkomaista katalogimusiikkia, ja Ylen käyttämän musiikin kotimaisuusaste on liian alhainen. Niillä on suora vaikutus suomalaisen musiikkikulttuurin ja -bisneksen hyvinvointiin ja kehittymiseen.
Ylen strategiassa mainitaan kulttuuriperinnön vaaliminen, yhdenvertaisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Toteutuvatko nämä tehtävät?
Aihetta alustaa Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Alustuksen jälkeen aiheesta keskustelevat Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén, Ylen hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Hanna Kosonen, laulaja, musiikintekijä Vilma Alina, ja keskustelua moderoi Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja, sanoittaja, laulaja ja näyttelijä Kaija Kärkinen.
Tervetuloa!
Musiikintekijät voivat lokakuun alusta alkaen tulouttaa Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset omalle yhtiölleen, jolloin tekijänoikeuskorvaukset verotetaan yhtiön elinkeinotulona. Uudistus mahdollistaa sen, että musiikintekijät voivat toimia yrittäjinä vastaavalla tavalla kuin muidenkin alojen toimijat.
Uudistuksen keskiössä on musiikintekijöiden tarpeisiin räätälöity Verohallinnon ohje, joka on valmisteltu Teoston, valtiovarainministeriön ja Verohallinnon yhteistyönä. Teoston ja Verohallinnon edustajat luovuttivat ohjeen tänään valtiovarainministeri Petteri Orpolle.
Musiikintekijät voivat ottaa uuden toimintamallin käyttöön 1.10., ja ensimmäiset Teoston kautta maksettavat korvaukset on mahdollista tulouttaa omalle yhtiölleen joulukuun 2018 tilityksessä.
Musiikin tekijäasiakkaanamme sinulla on erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten haluat meidän tilittävän sinulle Teostosta saamiasi korvauksia. Tällä on vaikutusta myös siihen, miten tekijänoikeuskorvauksia käsitellään verotuksessa.
Se, mikä vaihtoehdoista on sinulle sopivin, riippuu siitä, kuinka ammattimaisesti teet musiikkia, kuinka suuren osan kokonaistuloistasi tekijänoikeuskorvaukset muodostavat ja millainen valmius sinulla on pyörittää omaa yritystoimintaa.
Kukin musiikintekijä voi valita itselleen ja omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvan vaihtoehdon – ja tarvittaessa vaihdella toimintamallia tilanteen muuttuessa.
Eri vaihtoehdot tekijänoikeuskorvausten tulouttamiseen ja verotukseen on esitelty alla. Voit tutustua niihin syvällisemmin ja arvioida vaihtoehtojen soveltuvuutta itsellesi Teoston verkkosivuilla.
Järjestämme maanantaina 1.10. uudesta yhtiömallista infon klo 17-19. Tilaisuus on suunnattu musiikintekijöille, joille ajattelemme uuden yhtiömallin ja yritysmuotoisen toiminnan sopivan erityisen hyvin. Tilaisuuden livestriimiä voi seurata täällä.
Voit tapahtumaa seuratessasi myös lähettää kysymyksiä ja kommentteja asiantuntijoillemme sivustolla olevan chatin kautta.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2017 oli 930,2 miljoonaa euroa. Arvo kasvoi kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Suurin alan sektoreista oli elävä musiikki, joka muodosti puolet alan arvosta. Tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset olivat 94,5 miljoonaa euroa, ja äänitemyynnin arvo oli 73,3 miljoonaa euroa.
Kotimaisen musiikkialan sektoreista eniten kasvoi äänitemyynti, joka nousi edellisvuoteen verrattuna kahdeksan prosenttia. Äänitemyynnin jo kolme vuotta kestänyttä kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, jotka muodostavat jo 80 prosenttia äänitealan tulovirrasta. Kotimaisen musiikin osuus oli 38 prosenttia äänitteiden kokonaismarkkinoista.
Musiikkivienti on vahvassa nousujohteessa
Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2017 yhteensä 58,9 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta 30 prosentilla. Musiikkiviennin huomattava nousujohde pohjaa erityisesti teknologiakentän vahvaan kasvuun. Kasvu näkyy nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (31,8 miljoonaa euroa), joihin luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot.
Viennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa). Elävästä musiikista saadut vientitulot kasvoivat 18 prosentilla, mikä kompensoi ulkomailta kerättyjen tekijänoikeuksien ja muun musiikkiviennin hienoista laskua. Suomalaisen musiikkiviennin vahvuuksia jatkuvasti muuttuvassa kansainvälisessä musiikkiliiketoiminnassa ovat kuitenkin laaja-alaisuus ja monenlaiset menestystarinat, jotka pitävät viennin melko vakiintuneena ja noususuhdanteisena.
”Startup-yritysten kasvu heijastelee viennin yleisiä trendejä ja kertoo omalta osaltaan musiikin ja musiikkipalveluiden potentiaalista kansainvälisen liiketoiminnan kentällä. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia löytyy puolestaan esimerkiksi popmusiikin teosviennistä. Viennin kärki on näin ollen leveä ja menestystarinoita saadaan alan monilta sektoreilta”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.
Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen tiedot keräsi Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Samassa yhteydessä julkaistiin tuoreimmat luvut popmusiikin teosviennistä.
Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen raportti täältä.
Ryhmät kirjoittavat etukäteen Biisijalostamossa työstettävät biisit. Ryhmäläisten tulee varata siten yhteistä cowriting-aikaa jo ennen varsinaista Biisijalostamoa. Biisijalostamossa keskitytään siten kyseistä uusien biisien jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. Ryhmien mentorit nimetään Biisijalostamossa alussa.
Vuoden 2019 Biisijalostamon haku avautuu ensi kesänä. Onnittelut valituille! Lisätietoa Biisijalostamosta
Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan osana EU:n digitaalisia sisämarkkinoita. Enemmistö mepeistä puolsi tänään esittelijä mep Axel Vossintekemiä muutosehdotuksia. 366 kannatti Vossin ehdotusta, 297 vastusti ja 40 ääntä jäi antamatta.
Äänestyksen merkitys on luoville aloille ja etenkin musiikkialalle suuri: kaupalliset ja suuret alustapalvelut eivät voi jatkossa käyttää muiden tekemiä sisältöjä oman liiketoimintansa edistämiseen ilman että ne neuvottelevat sisältöjenkäytön ehdoista ja korvauksista tekijöiden kanssa.
Tähän saakka suuret alustapalvelut ovat kilpailleet asianmukaisesti tekijänoikeuskorvauksia maksavien palvelujen, kuten Spotifyn ja Netflixin, kanssa. Asetelma on vääristänyt kilpailua.
Musiikintekijöiden kannalta keskeisen artiklan 13 muotoilua ehdittiin muuttaa kuluneen vuoden aikana sellaiseksi, että se koskee enää vain suuria voittoa tavoittelevia, kaupallisia palveluja, jotka aktiivisesti optimoivat ja promotoivat sisältöä esimerkiksi ehdottelemalla käyttäjälle sopivia biisejä.
Digitaalista sisämarkkinaa koskevan direktiivin yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda reilu kilpailuympäristö, jossa pienilläkin yrittäjillä on mahdollisuudet menestyä ja kilpailla isompien yritysten, kuten alustapalveluiden kanssa.
Äänestys ei liittynyt kuluttajien tapaan käyttää internetiä, vaan fokuksessa on ollut keskustelu yritysten toiminnasta, ansaintalogiikoista ja miten alustapalveluiden rooli määritellään lainsäädännössä. Meemejä voi siis julkaista myös jatkossa ja ei-kaupalliset palvelut, kuten verkossa toimivat tietosanakirjat (vrt. Wikipedia) jatkavat toimintaansa.
Ehdotetulla lainsäädännöllä on vaikutusta siihen,
• millaisesta musiikin käytöstä maksetaan tekijänoikeuskorvauksia musiikintekijöille
• millä perusteilla Teosto neuvottelee jatkossa alustapalveluiden kanssa oikeudenhaltijoiden puolesta.
Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan osana EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa (Digital Single Market, DSM-direktiivi).
Seuraavaksi alkavat ns. trilogineuvottelut yhteisestä ja lopullisesta direktiivitekstistä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Onnistuneiden trilogikeskustelujen jälkeen, lopullinen sisältö vahvistettaneen alkuvuonna 2019. Tämän jälkeen on vuorossa direktiivistä aiheutuvien muutosten tekeminen Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivi astuu voimaan EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2021.