EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

The house of Songs - kuuma kesä Austinissa

Tekijä: Nina Lith

The house of Songs – kuuma kesä Austinissa

Julkaistu

Kirjoittajakumppaneita koordinoivaa mystistä Matt Sähkömiestä en koskaan tavannut. Ensimmäisenä hän lähetti luokseni ujon partasuun nimeltä Daniel Thomas Phipps. Tutustumisen jälkeen päästiin käyntiin kotimaan lennolla kirjoittamistani riveistä: ”It seems we all lost luggage at birth…”. Ihan valmista ei yhdellä istumalla saatu, vaan jatkettiin sitten toisena päivänä, sillä Danielilla oli keikka samana iltana legendaarisessa The Hole on the Wallissa, jota tietysti menin katsomaan.

Toinen biisintekosessio oli Noel McKayn kanssa. Hupaisana tuloksena oli meksikolainen valssi espanjaksi. Olin toivonut espanjaa osaavaa biisintekijää kaveriksi. No, kumpikaan ei osannut sitä natiivisti, joten Google oli kovassa käytössä, mutta Noel tuntee meksikolaisen kansanmusan hyvin.

Chrisin siivellä pääsin näkemään Amy Winehouse -dokumentin ensi-illan, jossa oli paikalla kysymyksiin vastaamassa Amyn ensimmäinen manageri Nick Shymansky. Siitä tunnelmasta syntyi sitten rakkauslaulu Amylle.

Ensimmäisen viikon majailin talossa yksin ja toiseksi viikoksi sain kaveriksi tanskalaisen Thorbjørn Nyander Poulsenin, joka oli mainiota seuraa. Valitettavasti ei ehditty biisintekoon yhdessä, sillä aika meni molempien ensimmäisen USA:n keikan harjoittelemiseen!

Olen aikuisena aika aktiivisesti vältellyt englanniksi kirjoittamista ja kaikenlaista americana-musiikkia. Minun piti kiertää monen kulttuurin kautta päätyäkseni Austiniin arvostamaan yhdysvaltalaista perinnemeininkiä ja oivaltamaan, että kansanmusiikkiahan sekin on. Erityisesti Continental Clubilla koin mahtavia musiikkielämyksiä, joista tärkeimpinä vanhojen kantristarojen dream team Haybale ja 81-vuotias hurmaava bluesmies Bobby Rush, joka muisteli käyneensä ekan kerran Suomessa Chuck Berryn kanssa. Hammond-velho Mike Flaniginia ja Jimmy Vaughania onnistuin kuulemaan kahdesti.

Ehkä suurin kulttuurishokkini oli, että viihdyin USAssa niin uskomattoman hyvin. Isäntä Troy Campbell huomasi tämän ja tarjosi mahdollisuutta palata elokuussa pariksi viikoksi. Niinpä muutin suunnitelmiani ja palasin San Franciscosta Phoenixin visiitin kautta Austiniin.

Kun talossa oli vielä ulkopuolisia markkinahintaisia vuokraajia (osaltaan heidänkin ansiostaan me biisintekijät saamme nauttia tästä hienosta mahdollisuudesta), asustin muutaman päivän landella Chrisin luona. Niiden päivien tuloksena syntyi euroviisukandidaatti yhdessä Chrisin oopperalaulajapuolison Elizabeth Knudsonin kanssa.

Palattuani Austiniin verkostoiduin argentiinalaisen tangon harrastajien kanssa ja päädyin kahtena iltana laulamaan tansseihin taustanauhojen kanssa ruoka- ja viinapalkalla. Syntejäni sovitin säestämällä virsiä parina pyhäaamuna episkopaalisessa kirkossa, jossa Chris koordinoi musahommia.

Troy kertoi, että The House of Songs -konsepti on saadaan pian pyörimään myös Nashvillessä, jolloin eurooppalaisilla vierailla olisi mahdollista työskennellä viikko molemmissa mahtavissa musiikkikaupungeissa.

Rohkeasti hakemaan ensi vuodeksi ja käytännön neuvoja voi kysellä multa tai muilta Austinin-kävijöiltä! Varoitan, että sydämestä joku osa voi jäädä Austiniin. Mulla jäi.

Lisätietoa The House of Songs -ohjelmasta:
musiikintekijat.fi
www.thehouseofsongs.com

Pelin henki

Julkaistu

Tekstin hiominen päätettiin antaa tehtäväksi henkilölle, joka ei ollut sessiossa mukana. Lopulta hänen viimeistelemänsä teksti oli kaikkien mielestä erinomainen, vaikka siinä ei ollut enää mitään samaa kuin alkuperäisessä. Tuli teosilmoituksen tekemisen aika.

”Laitetaan kaikki osuudet tasan, biisihän on meidän co-writing-sessiomme tuotos, ja tasajako on pelin henki!”, ehdotti yksi tekijöistä.

Toinen oli samaa mieltä, mutta muistutti, ettei lopullisen tekstin tekijä ollut mukana yhteisessä kirjoitussessiossa. ”Sanoittaja saattaa olla eri mieltä jakosuhteesta, tekstihän on lopulta kokonaan hänen kirjoittamansa”, hän tuumi.

”Eiku tasajaolla mennään, meitä on nyt viisi tekijää, kaikille kuuluu yksi viidesosaa Teosto-tuloista!”, huudahti joku tekijöistä jo hieman ärtyneenä.

Sanoittaja tasapainotteli joustamisen ja omasta oikeudesta tiukasti kiinnipitämisen välillä – kumpi löisi paremmin leiville? Lopulta hän suostui tasajakoon; riitahakuisuus kun ei lisää työtilauksia jatkossa.

Jako olisi voitu nähdä oikeaksi myös niin, että sanoittajan osuus olisi ollut 50 prosenttia. Sessioon osallistuneet olisivat jakaneet keskenään tasan säveltäjän osuuden, niinikään 50 prosenttia.

Mitä näistä tarinoista opimme? Biisin tekeminen ryhmätyönä (co-writing) on työtapa, joka on omiaan lisäämään eripuraa jakosuhteista. Tarinoita on lisääkin. Esimerkiksi se, jossa yhden huoneessa istuneen tekijän työpanos jäi muiden muistin mukaan kovin vähäiseksi. Hän oli kuitenkin sessiossa mukana. Jako-osuuksien sopimistilanteessa tilanne ei ollut helppo.

Mikä neuvoksi? Reiluus, rehellisyys, rehtiys, kaupunkilais- ja maalaisjärki, Teoston jakosääntö, muistiinpanot. Ja sen muistaminen, ettei pelin henki ulotu pelin ulkopuolelle.

Lisäksi tarinoiden ylöskirjaaja haluaa tässä muistuttaa, että jollei jakosuhteista sovita, ei voida tehdä teosilmoitusta, ei ilmoittaa metadatatietoja netin musiikkipalveluihin eikä saada tekijänoikeuskorvauksia. Jakosuhteista sopiminen on ehkä joskus kipeältäkin tuntuva työvaihe, mutta se on tehtävä ajoissa. Asiat nimittäin tunnetusti vain vaikeutuvat vanhetessaan.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Elvis ry

Tyypillistä!

Julkaistu

Kolmen ässän yhteiskuntasopimus kaatui rytisten, ja kostoksi hallitus vastasi käskytyksellä, joka taas sai ay-liikkeen näyttämään ärhäkkyytensä. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt ajautuivat omiin nurkkiinsa.

Julkinen ”keskustelu” ottaa mallinsa somekulttuurista: tapetaan toisen idea lyhyesti ja ytimekkäästi, mieluusti räväkällä sutkauksella ryyditettynä.

Vaan mitä tästä kaikesta ajatteleekaan freelancer, itsensätyöllistäjä, vuokratyöläinen ja mitä meitä nyt on: meitä epätyypillisiä, joita on jo yli 6 prosenttia kaikista työllisistä.

Me musiikintekijät olemme epätyypillisistä tyypillisimpiä. Olemme olleet aina, vieläpä ihan omasta tahdostamme ja intohimostamme. Emme haikaile lomarahoja tai harmittelee lomien lyhentämistä. Lomahan on aikaa, jolloin ei ole töitä, eikä siis tulojakaan.

Sairastaa mekin toki joskus haluaisimme, ihan rauhassa. Ai, että 10 päivän omavastuu, yrittäjäeläkkeen kanssa vain neljä? Ok, sairastan sitten, kun siihen on varaa. Eläkkeelle jääntiä ei uskalla edes ajatella!

Ja silti, kuka meistä oikeasti haluaisi heikentää raskasta vuorotyötä tekevien pienituloisten asemaa yö- ja sunnuntailisien poistamisilla ja vapaa-ajan lyhentämisellä!  Emme ole vastakkaisilla puolilla, vaan saman kakun jakajia, saman yhteiskunnan rakentajia, henkisen, ruumiillisen ja parhaamme mukaan taloudellisenkin hyvinvoinnin tuottajia.

Työn maailma on muuttunut, halusimme sitä tai emme. Samalla kun uusia mahdollisuuksia itsensätyöllistämiseen avautuu, avautuu myös uhka joutua kaiken turvan ulkopuolelle, niin kuin hyvin tiedämme. Verkostot, järjestöt ja yhteisöt ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin ennenkin, mutta eri tavalla; niiden tuottamia palveluita ja  tulee voida räätälöidä työnkuvaan ja omiin tarpeisiin soveltuviksi.

Ammattiyhdistysliike haluaa itsekin muuttaa imagoaan: keväällä 2015 aloitettiin 49 ammattiliiton ja edunvalvontajärjestön voimin Uusi keskusjärjestö -hanke. Hanke on poliittisesti sitoutumaton, ja sen tavoitteena on vastata niin palkansaajien kuin itsensätyöllistäjienkin tarpeisiin: vahvistaa henkistä ja taloudellista hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Elvis ry on yksi mukana olevista järjestöistä. Haluamme olla kehittämisvaiheessa mukana; pitämässä omien epätyypillisyyksiemme puolta ja etsiä keinoja parantaa musiikintekijöiden sosiaali- ja eläketurvaa.

Valmista pitäisi olla vuonna 2017. Helppoa ei tule olemaan, se on selvää.  Mukana on niin monen alan järjestöjä, ja tarpeet ovat moninaiset, että saa yhteistä ääntä ja sisällöllisiä painopisteitä vatuloida ja iteroida oikein olan takaa.

Toivon hankkeelle onnea ja ennen kaikkea  hedelmällistä ja kunnioittavaa ilmapiiriä. Peliä ei olla hävitty, se ei ole vielä edes alkanut!

Seuraa hanketta: www.uusikeskusjarjesto.fi

 

Kaija Kärkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Elvis ry

Persoonaa peliin

Julkaistu

Millaista on olla musiikintekijä tässä ajassa, mitä muuta pitää osata, kuin tehdä hyviä lauluja? Näitä pohdittiin Elvisin musiikintekijöiden seminaarissa lokakuussa.

Tekijät, jotka kokevat olevansa enemmän melodioiden ja harmonioiden keksijöitä kuin tuottajia, kuulivat hyviä uutisia. Usein demoksi riittää kitaralla tai/ja pianolla säestetty lauluraita. Laulun pitää olla kohdallaan; se on se, mitä kuunnellaan.

Keskustelussa nousi moneen kertaan esiin se, että tekijän kannattaa sumeilematta laittaa oma persoonansa peliin. Luovuus kärsii, jos miettii liikaa mitä muut haluavat. Oma intuitio lienee luotettavin laadun mittari. Jos kirjoittaa laulun, joka liikuttaa itseä, on saattanut saada aikaan jotain sellaista, joka koskettaa muitakin.

Työn iloa!

Taiken apurahan hakija – aloita hakemuksen teko hyvissä ajoin ennen viimeistä hakupäivää.

Julkaistu

Hae apurahaa ajoissa – asioi verkossa!

Taiken apurahan hakija – aloita hakemuksen teko hyvissä ajoin ennen viimeistä hakupäivää. Verkkopalvelussa voit tallentaa keskeneräisen hakemuksen ja palata muokkaamaan sitä hakuaikana. Hakuaika päättyy perjantaina 6.11.2015 klo 16.00.

Hakulomake on edellisvuosista hieman muuttunut. Varaa riittävästi aikaa vaadittavien tietojen täyttämiseen ja liitteiden tallentamiseen, ja lähetä hakemus hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Vältä viimeisen hakupäivän ruuhkaa. Vain määräajassa saapuneet hakemukset voidaan ottaa huomioon. Viime vuonna Taike sai yli 5 000 hakemusta. 

Nyt haettavana ovat valtakunnalliset kohdeapurahat, residenssiapurahat ja monikulttuurisuusapurahat sekä alueiden työskentelyapurahat, kohdeapurahat ja lastenkulttuuriapurahat.

Hakuilmoitukset ja ohjeet verkkoasiointiin löydät Taiken nettisivuilta kohdasta Apurahat ja avustukset, https://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset

Taike suosittelee ensisijaisesti verkkoasiointia mutta ottaa edelleen vastaan myös paperihakemuksia. Niidenkin on oltava perillä Taiken toimipisteissä tai Mikkelin kaupungin asiointi- ja yhteispalvelupisteissä hakuajan päättyessä kello 16.00. Viimeisen hakupäivän postileima ei enää riitä. 

Toiminta- ja erityisavustusten viimeinen hakupäivä perjantaina 30.10.

Yhteisöjen vuoden 2016 erityis- ja toiminta-avustusta haetaan edelleen paperilomakkeella. Hakuaika päättyy perjantaina 30.10. klo 16, jolloin hakemuksen tulee olla perillä Taiken toimipisteissä tai Mikkelin kaupungin asiointi- ja yhteispalvelupisteissä. Viimeisen hakupäivän postileima ei riitä.

 

Lisätietoja:

Taiken asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 10-14, p. 0295 330 700.

Musanäytelmäpaja – miten tehdä käsikirjoitus tai sanoitukset tai sävellykset näytelmään

Julkaistu

Hämeen kesäyliopisto järjestää Musanäytelmäpajan. 

Pajan vetää ohjaaja, dramaturgi, lauluntekijä Nina Erjossaari.

Tällaista pajaa ei ole aiemmin toteutettu. Anna-Leena Härkönen on antanut luvan laatia harjoitustöinä käsikirjoituksia, jotka perustuvat hänen kirjaansa Loppuunkäsitelty. Kirja perustuu Härkösen oman siskon itsemurhaan ja on hyvin koskettava.

Pajan osallistujat voivat itse päättää painottavatko harjoitustöissään käsikirjoittamista vai biisien tekemistä näytelmiin – sanoittamista tai säveltämistä. Harjoitustyöt voi tehdä yksin tai ryhmissä.

Ajankohta: 

Lauantaisin 7.11, 21.11 ja 5.12.2015 klo 10-17

Paja alkaa jo 7.11.2015. Ilmoittaudu pian!

Linkki:

https://asp.asio.fi/kurssiilmo/hkesa/?yksikko=HAM&asio=czI4MzVlMzZmOGU2ZDBjNmZhNDBiODI1MzQ2ZWVjNmE5O2cxMDtyO2ZrdXJzc2ludGllZG90O2MyMzY%3D

Lisätietoja

Kari Aavasto

kari.aavasto (at) hotmail.com, puh. 050 5543781

Huom!

Kurssimaksun maksamiseen voi  tietyin edellytyksin saada opintosetelin.

The Creative Input -haku julkaistu leikkaajille, äänisuunnittelijoille ja säveltäjille

Julkaistu

Haluatko mukaan katalogiin, jossa esitellään pohjoismaisia elokuva-alan lahjakkuuksia?                                                                                            

Pohjoismaiden elokuva-alan taiteellisessa vastuussa olevien ammattikunnassa on paljon lahjakkuutta ja tällä The Creative Input -hankkeella  halutaan tuoda esiin joitakin Pohjoismaiden parhaita leikkaajia, elokuvasäveltäjiä ja äänisuunnittelijoita katalogissa, joka julkaistaan ja esitellään Göteborgin elokuvajuhlilla tammikuussa 2016. Hankkeen tavoitteena on tuoda äänisuunnittelijoita, leikkaajia ja säveltäjiä paremmin pohjoismaiseen ja kansainväliseen tietoisuuteen ja edistää heidän mahdollisuuksiaan työllistyä yhteistuotantoihin.

Julkaisemme nyt avoimen haun pohjoismaisille leikkaajille, elokuvasäveltäjille ja äänisuunnittelijoille, jotka haluavat olla mukana katalogissa, jossa heidät esitellään kuvan ja CV:n kera tarkoituksena levittää katalogia laajasti Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella. Jos täytät alla esitetyt kriteerit ja haluat olla mukana, lähetä pyydetyt tiedot Luova Eurooppa -yhteyspisteeseen.

The Creative Input -katalogissa esitellään 5 henkilöä kolmesta ammattiryhmästä (leikkaajat, äänisuunnittelijat, säveltäjät) kaikista viidestä Pohjoismaasta. Jos kiinnostuneita on enemmän kuin viisi per maa, Luova Eurooppa -yhteyspiste muodostaa kansallisen elokuvainstituutin (Suomessa: Suomen elokuvasäätiön) avustuksella tuomariston, joka tekee lopulliset valinnat.

The Creative Input -hanke toteutetaan yhteistyössä pohjoismaisten Creative Europe Media Deskien ja tanskalaisen äänisuunnittelija Roar Skau Olsenin (Tonemestrene Aps)  kanssa. Hanke on saanut tukea Nordisk Film Fondenilta Tanskasta.

Kriteerit katalogiin valittaville 5 leikkaajalle, 5 säveltäjälle ja 5 äänisuunnittelijalle kustakin Pohjoismaasta:

  • työskennellyt ainakin 6 pitkässä fiktioelokuvassa,  TV-sarjassa tai dokumenttielokuvassa

  • ainakin yksi työ on ollut kansainvälinen tuotanto, jossa päätuottaja on muualta kuin Suomesta

  • ainakin yksi Jussi-ehdokkuus viimeisten 10 vuoden aikana tai yksi Jussi-palkinto (ei aikarajaa)

  • yhteistyötaitoinen

  • hyvä kielitaito

  • kansalaisuus: Suomen/eurooppalainen

Hankkeesta kiinnostuneet lähettävät motivaatiokirjeen ja ansioluettelonsa englanniksi

13.11.2015 mennessä osoitteeseen kerstin.degerman (at) ses.fi.

Lisätietoja saa Kerstin Degermanilta puh. 09 6220 3013 ja Inkeri Lundgrenilta inkeri.lundgren (at) ses.fi, puh. 09 6220 3024.

Artisteille ja bändeille Keikkamobiili esitysten ilmoittamiseen

Julkaistu

Teosto on lanseerannut ensimmäisen mobiilipalvelunsa. Keikkamobiililla esiintyjät ja bändit voivat ilmoittaa Teostolle keikoilla esittämiensä kappaleiden tiedot helposti keikan yhteydessä tai tarvittaessa jo etukäteen.

”Keikkamobiilin tavoitteena on helpottaa esitysilmoitusten tekemistä ja kannustaa näin esiintyviä artisteja ilmoittamaan, mitä ja kenen musiikkia he soittavat keikoilla ja konserteissa. Maksamme ilmoitusten perusteella esityskorvauksia niille tekijöille ja kustantajille, joiden musiikkia keikoilla, konserteissa ja tapahtumissa soi.”, Teoston viestintäjohtaja Tomi Korhonen kertoo.

Suomessa järjestettiin viime vuonna noin 59 000 keikkaa, joiden esitystietoja ilmoitettiin Teostolle. Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksettiin 5,3 miljoonaa euroa korvauksia vuoden 2014 elävän musiikin tapahtumissa ja keikoilla esitetystä musiikista.

Tavoitteena helpot ja huolettomat palvelut

Teoston tavoitteena on tarjota helppoja ja huolettomia palveluita, joita asiakkaat voivat käyttää silloin, kun se heille itselleen parhaiten sopii. Keikkamobiililla esiintyjät voivat ilmoittaa esitystensä tiedot heti keikan yhteydessä tai tarvittaessa jo etukäteen.

”Keikkamobiilin kehittämisessä oli mukana esiintyjiä, jotka ilmoittavat keikkatietojaan meille. Näin pääsimme kuulemaan suoraan palvelun käyttäjiltä, millaisia toiveita heillä on ja miten he haluavat käyttää palvelua. Kehitimme vastaavalla tavalla yhteistyössä asiakkaiden kanssa myös lokakuussa uudistettua kustantaja-asiakkaidemme verkkopalvelua.”, Korhonen kertoo.

Keikkamobiilin kehitys jatkuu

Keikkamobiilia kehitetään edelleen lanseerauksen jälkeen. Seuraavat uudistukset palveluun ovat luvassa vielä tämän vuoden puolella.

”Ensivaiheessa Keikkamobiililla voi ilmoittaa sellaisten kappaleiden esityksiä, joista on jo aiemmin tehty esitysilmoitus Teostolle. Keikkamobiilin rinnalla täytyy siis vielä tässä vaiheessa käyttää Teoston verkkopalvelua”, Korhonen taustoittaa.

Toistaiseksi Keikkamobiilin voi ladata iOS-laitteille ja se löytyy AppStoresta nimellä ”Keikkamobiili”. Keikkamobiilia pääsee käyttämään Teoston maksuttomilla verkkopalvelutunnuksilla.

Georg Malmstén -säätiön apurahat haussa

Julkaistu

Apurahahaun aika on 1.-31.10. vuosittain. 

Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on 31.10. (postileima) mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön. 

Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.
 
Apurahat myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.
 
Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa Elvisin toimistosta. Voit täyttää ja tulostaa hakemuksen myös tästä.
 
Säätiön yhteystiedot
 
Georg Malmstén -säätiö
c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
 
Urho Kekkosen katu 2 C
00100 Helsinki
Puh. (09) 407 991
Fax (09) 440 181
toimisto ( at ) elvisry.fi

Kansalaiset entistä myönteisempiä tekijänoikeuskorvauksia ja -järjestöjä kohtaan

Julkaistu

Kansalaisten suuri enemmistö pitää tekijänoikeuksia ja tekijänoikeusjärjestöjä tarpeellisina ja myönteisinä. Myönteinen suhtautuminen on lisääntynyt viiden vuoden aikana trendinomaisesti.

Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrista, jota se tekee Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty -projektin toimeksiannosta.

71 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla, 70 prosenttia sanoo, että ne ovat tarpeellisia. Vain 3–5 prosenttia on vastakkaista mieltä. 78 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 72 prosenttia katsoo, että ne ovat merkittävä elannonlisä taiteilijoille. 82 prosenttia katsoo, että musiikintekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan netistä.

64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein, 27 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja 9 prosenttia on vastakkaista mieltä.

 

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan mielikuva järjestöistä ja tekijänoikeuksista on kehittynyt myönteiseen suuntaan: ”Olemme yhdistäneet kaikista kysymyksistä kaksi myönteisyysindeksiä. Molemmat ovat liikkuneet vuodesta 2011 alkaen tasaisesti positiivisempaan suuntaan”.

”Digiaika mahdollistaa liikkuvan kuvan teosten, esimerkiksi elokuvan laajaa käyttöä ja samalla se nostaa esille tekijäinoikeudelliset asiat ja niistä sopimisen”, sanoo elokuvaohjaaja ja tuottaja Claes Olsson. ”On hienoa että kansalaiset ymmärtävät tämän kaikessa laajuudessa”, hän lisää. 

”Tekijöiden ja taiteilijoiden ansainta perustuu tekijänoikeuskorvauksiin. Monelle ne eivät ole elannon lisä vaan ainut tulolähde. Tekijänoikeusjärjestöt on perustettu luovan työtuloksen käyttämisestä kertyvän korvauksen keräämiseen ja tilittämiseen. Kehityssuunta on oikea. Töitä on kuitenkin vielä tehtävä, jotta vielä laajemmin ymmärrettäisiin se, että sisällöillä on tekijänsä”, toteaa toiminnanjohtaja Aku Toivonen, musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:stä. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten tiedon tasoa. Tunnetuin tekijänoikeusjärjestö on edelleen Teosto (41 % osasi nimetä sen ulkomuistista). Toiseksi tunnetuin on Gramex, jonka osasi nimetä 18 % vastaajista, kolmanneksi tunnetuin Kopiosto (4 %). ”Teoston tunnettuus on järjestöistä korkein, mutta vaihtelee vuosittain. Gramexin tunnettuus on kasvanut trendinomaisesti”, sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty -projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Touko-kesäkuun vaihteen Omnibus-kierroksella haastateltiin 992 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3.2  prosenttiyksikköä suuntaansa.