Tekijänoikeuslain muutos täsmensi kohtuullisuuspykälää

Tekijänoikeuslain muutos täsmensi kohtuullisuuspykälää

Maaliskuussa vahvistettu tekijänoikeuslain muutos sisältää kohtuullista korvausta koskevat säännökset.

TekL 29 § kuuluu nyt näin:


”Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta. Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain 10 luvun 2 §:ssä.
Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä.”

Alan hyvällä sopimustavalla tarkoitetaan esim. kullakin toimialalla yleisesti käytettyjä ja hyväksyttyjä sopimusehtoja tai sellaisia käytänteitä, jotka perustuvat toimialan toimijoiden keskinäisiin puite- tai mallisopimuksiin.

Kohtuuttomuus voi liittyä esimerkiksi
1. tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavan korvauksen suuruuteen ja määräytymisperusteeseen
2. sopimusehtoon, jonka mukaan tekijällä ei olisi mahdollisuutta saada vastiketta oikeutensa luovutuksesta, eikä vastikkeettomuus ole perustunut tekijän omaan valintaan

3. muuhun seikkaan, josta tekijä ja luovutuksensaaja ovat olleet tietoisia.


Oikeuksista maksettava kertakorvaus tai kaikkien oikeuksien luovutus ei sinänsä tarkoittaisi sopimuksen kohtuuttomuutta, jos osapuolet ovat sopimusta tehtäessä olleet riittävän tietoisia sopimuksen kaikkien ehtojen vaikutuksesta ja ehdoista on aidosti voitu neuvotella. Jatkossakin ammattimaisesti elinkeinoa harjoittavalta edellytetään oman toimialansa riittävää tuntemusta ja ymmärrystä siitä, mitä ollaan sopimassa.


Kohtuullisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon myös ns. jälkiperäinen kohtuuttomuus tilanteessa, jossa sopimuksen solmimisen jälkeen vallinneissa olosuhteissa on tapahtunut ennakoimattomia muutoksia.


Olennaisena muutoksena luovutuksensaajan eli esim. kustantajan asemassa voitaisiin pitää tilannetta, jossa

1. kustantaja ei enää kykene käyttämään luovutettua tekijänoikeutta sovitulla tavalla, ja tästä on olennaista haittaa tekijälle

2. luovutuksensaaja käyttää teosta sopimksen aiheuttaen taloudellista vahinkoa tai muunlaista vahinkoa esim. tekijän maineelle.

Tekijän luovutuksesta saama korvaus voisi olla ilmeisessä epäsuhdassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon esim. silloin, jos olisi sovittu kertakorvauksesta tai vähäisestä osuudesta tekijänoikeuden tuottamista tuloista, mutta tekijänoikeus tuottaisikin luovutuksen saajalle suhteessa tekijälle maksettuun korvaukseen huomattavasti suuremmat tulot ilman, että epätasapaino vastikkeen suuruudessa olisi erityisesti perusteltua liiketoiminnan riskeillä tai yleisesti alan ennakoimattomuudella. Tällainen tilanne voisi olla käsillä mm. silloin, kun tekijä on luovuttanut kaikki oikeudet kertakorvauksella ja sopimushetkellä on ollut tarkoitus, että teoksesta valmistetaan vain rajattu määrä kappaleita yleisölle levitettäväksi. Jos tämän jälkeen on esim. otettu käyttöön palvelu, jonka kautta teos on jatkuvasti yleisön saatavilla, sovitun korvauksen voitaisiin mahdollisesti katsoa olevan epäsuhdassa teoksesta saatuihin tuloihin.

Elina Koivumäki
Asianajaja, osakas

Asianajotoimisto JB Eversheds


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2015

Selaa lehden artikkeleita