EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Tietoa NCB:n eri AV-alueiden tuotannoista perittävistä provisioista

Tekijä: Nina Lith

Tietoa NCB:n eri AV-alueiden tuotannoista perittävistä provisioista

Julkaistu
Itsehallinnointimahdollisuudesta huolimatta voit halutessasi käyttää NCB:n (Nordic Copyright Bureau) palveluja. NCB on 23.11. vahvistanut eri AV-alueiden tuotannoista perittävät provisiot alla olevan mukaan.

 
NCB AV-tuotannnoista perittävät provisiot
  • NCB:n yleinen AV-alueen lisensoinnista perimä provisio on 20%. Tämä pidätetään kaikista sellaisista tuotannoista, joihin NCB:llä on mandaatti.
  • Jos tekijä tai kustantaja haluaa NCB:n palvelua itsehallinnoinnin piiriin kuuluvien tuotantojen lisensoinnissa, peritään palvelusta provisiona 20%.
     
  • Ainoan poikkeuksen tähän sääntöön muodostaa itsehallinnoinnin piiriin kuuluva pitkien elokuvien tilausmusiikki (score-musiikki), josta NCB:n provisio on 8 %. Tämä alhaisempi provisio koskee Teostoon kuuluvia musiikintekijöitä seuraavassa tilanteessa: tekijä haluaa, että NCB hoitaa pitkän elokuvan tilausmusiikin sopimisen ja laskuttamisen/tilittämisen tekijän puolesta.

Lisätietoa AV-alueiden itsehallinnoinnista Teoston nettisivuilta.

 
Lisätietoja (suomenkielinen palvelu): 

Ulla Herpman
Asiakasvastaava, AV-tallenteet
Nordisk Copyright Bureau NCB / Teosto ry
www.ncb.dk, www.teosto.fi
Puhelinpalvelu klo 12-15 (09) 6810 1256
ulla.herpman (at) teosto.fi
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki

 

Hae nyt The House of Songs -vaihto-ohjelmaan

Julkaistu
Mikä THOS?
 

THOS – The House of Songs, on vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää eri kulttuureista tulevien tekijöiden verkostoitumista sekä tuottaa uutta musiikkia. 
 
Musiikkia lähdetään tekemään Austiniin, Teksasiin, The House of Songs -taloon. Talosta löytyy langaton verkkoyhteys, Gibson-kitaroita, piano sekä tietysti polkupyöriä, jotta vierailevat musiikintekijät voivat aktiivisesti tutustua ympäröivään ”the Live Music Capital of the World” -kaupunkiin.  
 
Päätavoitteena on kuitenkin edistää tekijyyttä tarjoamalla uniikki ympäristö musiikin tekemiseen ja mahdollistaa kansainvälinen kollegiaalinen verkostoituminen. Talossa asuukin siten samanaikaisesti THOS-vaihto-ohjelman vieras sekä paikallinen, ammattimainen musiikintekijä, jonka vaihto-ohjelman organisaattori, musiikintekijä ja tuottaja Troy Campbell on valinnut. Tavoitteena on yhdistää kaksi mahdollisimman yhteensopivaa musiikintekijää, jotta yhteys löytyy ja vierailusta tulee antoisa ja inspiroiva. Konseptiin kuuluu myös mahdollisen co-writing-tuotannon esittäminen Austinin live-klubeilla. Musiikintekijöillä on myös mahdollisuus nauhoittaa vierailunsa aikana demoja. 
 
Elvis osallistuu vaihto-ohjelmaan lähtijöiden kustannuksiin maksuihin maksamalla asumisen talossa ja korvaamalla 1000 euroa matkakustannuksia. Ruoka- ja juomakustannukset on maksettava itse. 
 
THOS:iin valitaan vuosittain hakemuksesta 2-3 osallistujaa Elvisin jäsenistä. Lähtijät valitsee The House of Songs -vaihto-ohjelma. Hakuaika on kerran vuodessa, ja vierailun kesto on noin kaksi viikkoa. Hakuaika on aina vuoden lopulla, ja siitä tiedotetaan Elvisin jäseniä. 
 
Huom! Hakemukset on tehtävä englanniksi! Hakemukset lähetettävä 15.1.2016 mennessä.

Hakuohjeet: musiikintekijat.fi/elvisry.fi/thos

Av-alueen itsehallinnointia uudistettu

Julkaistu

Tallennusoikeuksien itsehallinnointia av-tuotannoissa on uudistettu. Uudistuksen myötä musiikintekijät ja -kustantajat voivat huolehtia oman musiikkinsa tallennusoikeuksien hallinnoinnista aiempaa laajemmin. Samalla tuotantomusiikin itsehallinnointi on laajennettu koskemaan tilausmusiikkia.

Laajentunut itsehallinnointi koskee musiikin käyttöä pitkissä elokuvissa, mainoksissa, kaupallisissa lyhytelokuvissa ja kaupallisissa dokumenteissa.  Uudistuksella ei ole vaikutusta esityskorvauksiin vaan Teosto laskuttaa ja tilittää esityskorvaukset av-tuotannoista jatkossakin.

Av-tuotantojen musiikin itsehallinnointi tuotantokohtaista

Uusi itsehallinnointimalli perustuu tuotantokohtaisuuteen. Käytännössä tekijän mahdollisuus hallinnoida itse musiikin tallennusoikeuksia määrittyy sen mukaan, millaisessa tuotannossa musiikkia käytetään.

Tekijän ei enää tarvitse erikseen ilmoittaa teosta av-itsehallinnointiin vaan jos hän haluaa sopia teoksensa käytöstä pitkässä elokuvassa, mainoksessa, kaupallisessa lyhytelokuvassa tai kaupallisessa dokumentissa, hän voi tehdä sen aina.

Av-tuotannot ja niiden itsehallinnointi on jaettu seuraavasti:

Tuotannot, joiden musiikinkäytön NCB hinnoittelee ja lisensoi Tuotannot, joiden musiikinkäytöstä musiikintekijän tai -kustantajan tulee sopia itse**
tv-tuotannot, lyhytelokuvat, ei-kaupalliset dokumentit, oppilastyöt

mainokset, pitkät elokuvat, kaupalliset* lyhytelokuvat ja kaupalliset* dokumentit

*Kaupallinen = elokuvateatterilevitys

Lisäksi tekijän tai kustantajan on mahdollista sopia joissain tilanteissa itse musiikin käytöstä tv-draamassa, nk. docusoapeissa ja trailereissa. Lisätietoja antaa tarvittaessa Ulla Herpman NCB:stä (puh. 09 6810 1256, av.fi@ncb.dk).

Jos tekijä tai kustantaja sopii itse teoksensa käytöstä esim. elokuvan tuotantoyhtiön kanssa, hänen ei tarvitse enää ilmoittaa asiasta erikseen Teostoon tai NCB:lle. On kuitenkin tärkeää tehdä kaikista teoksista teosilmoitus, jotta Teosto voi laskuttaa ja maksaa esityskorvaukset, kun teosta käytetään.

Voinko edelleen saada palvelua, jos teen musiikkia itsehallinnoinnin piirissä oleviin av-tuotantoihin?

Suurin osa av-tuotannoista kuuluu edelleen NCB:n hinnoiteltavaksi ja lisensoitavaksi.

** Lisäksi NCB tarjoaa jatkossakin palvelua niille musiikintekijöille, jotka eivät halua itse sopia musiikkinsa käytöstä itsehallinnoinnin piiriin kuuluvissa tuotannoissa. Tällöin NCB neuvottelee ehdot ja hinnan musiikin käytölle sekä laskuttaa musiikin tallennuskorvaukset. Palvelu edellyttää, että olet yhteydessä NCB:n Ulla Herpmaniin (puh. 09 6810 1256, av.fi@ncb.dk).

NCB:n provisio palvelusta on 20 prosenttia. Provisio vähennetään tilityksen yhteydessä, eikä siitä lähetetä erillistä laskua.  

Mitä uudistus käytännössä tarkoittaa?

Uudistus tarkoittaa musiikintekijälle aiempaa suurempaa valinnanvaraa ja mahdollisuutta päättää itse, millä ehdoilla ja hinnoilla hänen musiikkiaan käytetään av-tuotannoissa.

Uudistuksella ei ole vaikutusta esityskorvauksiin vaan Teosto laskuttaa ja tilittää jatkossakin esityskorvaukset myös niistä tuotannoista, joiden tallennuskorvauksia hallinnoit itse. Muistathan, että voimme tilittää esityskorvauksia ainoastaan teoksille, joista on tehty teosilmoitus.

Tilausmusiikki mukaan tuotantomusiikin itsehallinnointiin

Av-alueen itsehallinnoinnin laajentamisen yhteydessä on huomioitu runsaasti tuotantomusiikkia tekevien musiikintekijöiden toive ja laajennettu tuotantomusiikin itsehallinnointi koskemaan tilausmusiikkia.

Tuotantomusiikin itsehallinnointia ei ole muilta osin muutettu, eli tuotantomusiikin itsehallinnointi on jatkossakin teoskohtaista ja siitä täytyy aina ilmoittaa Teostolle erillisellä lomakkeella. Löydät lomakkeen verkkopalvelusta.

Lisätietoa musiikin itsehallinnoinnista

 

Hae mukaan Biisijalostamo-ohjelmaan

Julkaistu

Biisijalostamossa tehdään biisejä huipputuottajien mentoroimana. Mukaan voivat hakea elvisläiset musiikintekijät ikään ja genreen katsomatta.

 
Riittämättömät ”käsityötaidot”, tietämättömyys alan lainalaisuuksista, epärealistinen käsitys vaadittavasta työmäärästä tai yhteisöllisyyden merkityksen aliarvioiminen voivat olla syitä siihen, että musiikintekijä ei saa biisejään artistien levytettäviksi. Tähän päätelmään päädyttiin pyöreän pöydän keskustelussa, johon Elvisin Mentorointitiimi kutsui musiikin huipputuottajia.
 
”Paljon puhuttiin myös vaatimuksista demon suhteen – näiden tosin todettiin olevan genre- ja A&R-sidonnaisia”, kertoo tiiminvetäjä ja Elvisin hallituksen jäsen Virpi Eroma.
 
”Keskusteluissa kirkastui ajatus siitä, että moni musiikintekijä saattaisi olla hyvinkin lähellä ”breikkaamista”,  jos vain saisi eräänlaisen reality checkin joltakin alalla aktiivisesti toimivalta henkilöltä ja sitä kautta pienen tönäisyn oikeaan suuntaan.”
 
Tähän tarpeeseen Mentorointitiimi kehitti Biisijalostamo-ohjelman.
 
”Jalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta. Sen sijaan tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa. Kappaleen kirjoittavat tekijät, mutta mentori ohjaa heitä tarvittaessa oikeaan suuntaan kyseisen genren lainalaisuudet huomioon ottaen.”
 
Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
 
”Yksinkertaistettuna tähtäimessä on oppia tekemään parempia biisejä. Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.”
 
Biisijalostamo on jatkumoa Elvisin Laululabralle, jota on järjestetty Kallio-Kuninkalassa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että myös Biisijalostamosta tulee perinne.
 
”Saamme siten mukaan uusia tuottajia jakamaan ammattitaitoaan, ja elvisläiset pääsevät hiomaan biisinkirjoitustaitojaan ammattimaisessa ohjauksessa. Lopulta yhä useamman jäsenemme nimet pyörivät levynkansiteksteissä.”
 

Biisijalostamo lyhyesti 

  • Kyseessä on workshop-ohjelma, joka yhdistää tekijät ja tuottajat.
  • Biisijalostamoissa ei tuoteta valmiita kappaleita johonkin tiettyyn liidiin tai jalosteta jotakin tekijän jo aloittamaa kappaletta.
  • Biisijalostamon keskeinen tavoite on lisätä tekijöiden ymmärrystä siitä, millaisista palasista onnistunut biisi muodostuu, ja millaisella työskentelyllä hieno biisi ja demo saadaan aikaiseksi.
  • Tekijöistä muodostetaan työpareja, jotka työskentelevät kahden päivän ajan mentorin ohjauksessa.
  • Biisin jatkokehitys on tekijöiden itsensä päätettävissä.
  • Ryhmät julkistetaan joulukuun puolivälissä.
  • Ryhmässä 2-3 hlöä. 
  • Käytännön asioista järjestetään tapaaminen helmikuussa 2016.
  • Biisijalostamot järjestetään Järvenpään Kallio-Kuninkalassa viikolla 9 (29.2.-3.3.2016).

Näin haet Biisijalostamoon

  • Valitse työnäytteeksi 1 biisi joka kuvaa parhaiten sinua tekijänä.
  • Työnäyte voi olla jo julkaistu biisi.
  • Lähetä työnäyte (mp3) 13.11. mennessä: biisijalostamo (@ ) elvisry.fi
  • Kerro viestissä, kenen mentoroitavaksi mieluiten haluat. Kerro myös kakkosvaihtoehtosi.
  • Vaikka Elvis välittää työnäytteet mentoreille ilman tekijänimiä, liitä viestiin mukaan tekijätiedot.
  • Mukaan voi hakea sanoittajana, säveltäjänä tai työparina.
  • Hakijan tulee olla Elvis ry:n jäsen. Ei ikä- eikä genrerajoituksia.
  • Biisijalostamon hinta on 200 € / osallistuja (sis. täysylläpidon Kallio-Kuninkalassa).

Mentorit

  • Arto Tuunela
  • Jukka Immonen
  • Jurek Reunamäki
  • Sampo Haapaniemi
     
 
Tiedustelut: nina.lith (at) elvisry.fi

 

Emma Salokoski piirsi rajat uudestaan

Julkaistu

Flow-festivaalien päälava, 15-henkinen bändi, 20-henkinen kuoro, kaksi rumpusettiä. Ja solistin kirkkaanpunainen mekko, jonka voi tulkita viestivän voimaa ja vapautumista. Siinä elementtejä Emma Salokosken (s. 1976) uusimman albumin Kiellettyjä asioita julkistamiskeikalta.

Riemukas ja häpeilemätön, sekä irti päästämisen että kiinni tarttumisen teemoja käsittelevä pop-albumi on jotain muuta, mitä Salokoskelta on totuttu kuulemaan. Moni on rakentanut mielikuvan artistista ennen kaikkea hänen sielukkaimpien tulkintojensa kautta. Hän on kuulunut vuosia nu-soulia esittävään Quintessenceen, ja levyttänyt jazzia Ilmiliekki Quartetin kanssa. Emma Salokoski Trion ja sitä seuranneen Emma Salokoski Ensemblen kanssa hän on julkaissut yhteensä neljä bossanova-vaikutteista levyä.

”Tunsin juuttuneeni vanhaan kaavaan”, kertoo Salokoski.

”Oman leimansa vangiksi voi helposti jäädä. Seison kyllä tekemisteni takana, siitä ei ole kyse. Pyrkimys on aina ollut aito. Nyt oli kuitenkin irtioton aika.”

Kiellettyjä asioita vaati kipeitäkin ratkaisuja kuten vanhan bändin hajottamisen. Mutta uusia visioita ei voinut toteuttaa vanhoin keinoin. Albumi on myös ensimmäinen, jonka sanoituksista ja sävellyksistä Salokoski vastaa pääasiassa itse.

”Vei aikaa luottaa omaan osaamiseensa. Ympärilläni on koko ajan ollut loistavia biisintekijöitä, ja itsekritiikki on ollut kova. Mutta päätin vain opetella ja löytää oman tapani tehdä musiikkia.”

Uusi levy sai alkunsa tavallaan jo edellisen levyn aikoihin, kolmisen vuotta sitten. Aiemmin Salokoski oli tehnyt omia kappaleita vain satunnaisesti, mutta Valoa pimeään -albumia kasatessa materiaalia alkoi syntyä enemmän.

”Ja mitä enemmän biisejä teki, sitä tärkeämmältä asia alkoi tuntua.”

Salokoski syventyi säveltämiseen uudella tavalla. Hän mm. opetteli soittamaan pianoa.

”Bändin kanssa säveltämiseni oli ollut sitä, että pojat jamittelivat ja minä hyräilin päälle melodiaa, johon sitten tein sanat. Sointukierrot olivat siis jo olemassa. Nyt minun piti keksiä ne itse.”

Helppoa luominen ei ollut.

”Kaikki ideat tuntuivat varastetuilta tai muuten vain korneilta. Mutta projekti ruokkii itseään. Kun sanoo yhdelle idealle kyllä, ideoita tulee lisää.”

Impulsseihin luottamiseen Salokoski kertoo saaneensa mallia teatteri-improvisaatiosta. Hän on tehnyt musiikkiteatteria itsekin, ja on oppinut paljon näyttelijöiden välisestä kommunikaatiosta.

”Improvisaatiossa jokaiselle idealle on sanottava kyllä. Jos joku heittää pallon, se on otettava vastaan ja lähdettävä kehittelemään ideaa eteenpäin.”

Yhtä lailla omille ideoilleen on oltava avoin ja uskallettava luottaa siihen, että ne kantavat. Toinen biisintekoon liittyvä tärkeä oivallus on ollut se, ettei asioiden tarvitse olla monimutkaisia.

”Tajusin väheksyneeni yksinkertaisuutta. Monimutkaisuus ei ole itseisarvo. Neljällä soinnulla voi sanoa vaikka mitä.”

Kiinnostus yksinkertaisempaan popmusiikkiin aiheutti sen, että näkemykset eivät enää kohdanneet vanhan bändin kanssa.

”Ylipäätään tuntui hölmöltä, että olisi lähtenyt uusien biisien kanssa vanhaan suuntaan. Kaipasin tuoreita näkökulmia ja halusin tehdä musiikkia tuottajalähtöisemmin.”
Sopivaa tuottajaa hakiessa kului puolitoista vuotta. Salokoski kokeili yhteistyötä useiden alansa huippujen kanssa, mutta vasta Julius Maurasen kanssa asiat loksahtivat kohdalleen.

”Ensimmäinen biisi, jota kokeilimme, oli Ennen kuolemaa. Se oli herkkä, kaunis biisi, joka olisi ollut helppo toteuttaa söpösti. Mutta herkkyyttä alleviivatessa lopputulos on helposti äkkimakea.”

Kappaleesta tulikin suuri, jopa humoristinen, ja tavoiteltu suunta tuntui olevan lähempänä.

”Sovituksessa oli kaipaamaani leikkisyyttä. Siitä välittyi se ajatus, ettei ota itseään liian vakavasti. Se on oleellista.”

Seuraavaksi työn alle otettiin Kiellettyjä asioita. Kappaleen aihio oli ollut olemassa jo kauan, mutta muoto ei ollut vielä löytynyt.

”Juliuksen version jälkeen riemastuin. Sitten iski epäilys, viimeisenä varmuus: todellakin! Sovitus oli juuri oikealla tavalla härski. Siinä oli tahallisesti törkeitä ratkaisuja,  kasarisoundeja, neljäsosatanssilattiapoljentoja. Mutta ei liian coolilla vaan aidolla tavalla.”

Ennen irtiottoaan Salokoski oli tehnyt musiikissaan paljon hillittyjä ja tyylikkäitä ratkaisuja. Hän koki kyllästyneensä hempeilyyn ja kaipasi aggressiivisempaa menoa, ainakin ilmaisukanavaa aggressioilleen.

”Olen usein vitsaillut olleeni salonkihuora, joka kävi rikkaiden juhlissa esittämässä kolme bossanovaa.”

Uusissa biiseissään Salokoski huutaa, nauraa, tanssii ja kaataa vuosikertaviskit viemäriin.

”Muutos ei kuitenkaan saa lähteä todistelun tarpeesta vaan vilpittömästä halusta tehdä toisin.”

Entä sitten Salokosken toistaiseksi suurin hitti, v. 2008 julkaistu Veden alla?

”Se on sellainen tosi-tv-tähti”, Salokoski heittää.

Eero Heinosen säveltämä ja Salokosken itsensä sanoittama balladi eli julkaisunsa jälkeen hiljaiseloa pari vuotta, kunnes nousi suuren yleisön tietoisuuteen ensin Dance-ohjelman ja lopullisesti Kuorosodan myötä.

”Yhtäkkiä biisi oli hitti, vaikkei ollut soinut radiossa juuri lainkaan. Keikoilla ihmiset hurrasivat sen kuullessaan. Kaduilla tultiin kertomaan, miten tärkeä kappale on. Sain kuulla todella koskettaviakin tarinoita siihen liittyen”

Välillä kyyneleitä oli vaikea pidätellä.

”En voi kuvitella biisille hienompaa kohtaloa ja parempaa palautetta.”

Kuorosota kokemuksena oli Salokoskelle muutenkin mieluinen, vaikka konsepti aluksi epäilyttikin.

”Mietin, olisiko se yhtään oma juttu, mutta sehän olikin sairaan hauskaa. Minä myös liidasin ja treenautin kuoron oikeasti, en ollut sen johtaja vain nimellisesti.”

Mahdollisuus oli tupsahtanut eteen kuin tilauksesta. Salokoski oli vähän aiemmin johtanut nuorisokuoroa ja miettinyt, mistä löytäisi itselleen uuden kuoron. Sitten häntä pyydettiin Kuorosotaan.

”Meillä oli niin kivaa, että päätimme jatkaa yhteistyötä ohjelman jälkeenkin.”

Emma Salokoski Voices on osallistunut johtajansa kanssa mm. Sara Mellerin ohjaamaan poikkitaiteelliseen Plastic Bride -kabareehen, jota esitettiin toukokuussa Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Ryhmä oli myös itseoikeutetusti mukana Salokosken levynjulkaisukeikalla.

”En olisi etukäteen uskonut, mitä kaikkea ohjelmaan osallistuminen poikisi.”

Oman kuoron lisäksi ohjelma toi Emma Salokoskelle muutakin, nimittäin kaksi yhteydenottoa isoista levy-yhtiöistä.

”Olin levyttänyt kymmenen vuotta Texicallille, jossa kaikki oli mennyt hyvin. Ihmiset ja toimintatavat olivat tulleet tutuiksi. Olin kuitenkin miettinyt muutosta silläkin saralla.”

Warnerilla A&R:nä työskentelevä Lasse Kurki vakuutti Emma Salokosken, ja yhteistyö uuden levyn tiimoilta uuden yhtiön kanssa alkoi.

”Lasse heitti alkuun kommentin, joka sekä huvitti että pysäytti. Kuulemma heillä oli sellainen mielikuva, ettei minua edes kiinnosta menestyä. Niinhän asia ei ollut. En vain halunnut antaa menestyksenhalun sanella sitä, mitä teen. ”

Pitkä matka on siis kuljettu ensimmäisestä keikasta, jota ei itse asiassa edes ollut. Sen kyllä piti olla Tavastialla Kolmannen Naisen lämmittelijänä. Tai niin ainakin oli kertonut Salokosken bändikaverin isä.

Bändi oli Salokosken pikkuveljen progebändi, jonka riveissä hän ensimmäisiä kertoja esiintyi laulajan ominaisuudessa. 11-vuotiaana viulunsoiton aloittaneelle, kurinalaiselle klasarimuusikolle bänditouhut ylipäätään olivat eksoottisia.

”Ja sitten ensimmäinen keikka ei enempää eikä vähempää kuin Tavastialla!”

Bändi oli ehtinyt jo soundcheckiin asti, kun puuhat tultiin keskeyttämään.

”Ketä te olette, ei teitä tänne ole tilattu. Siinä sitten roudattiin kamat takaisin ulos. Muistan kuinka istuin Urho Kekkosen kadulla styrkkareiden ja sähköpianoiden keskellä ja olin helpottunut.”

Keikka järjestyi Semifinaliin, jossa oli tilaa tuntemattomalle lämmittelijälle.

”Muistan lähinnä huojennuksen. Olisihan se Tavastia ollut vähän liikaa.”

Sittemmin Tavastiankin lava on tullut tutuksi.

Mitä jatkossa, sitä Salokoski ei vielä tiedä.

”Keskityn nyt täysillä tähän, mitä on. Ensimmäiset keikat on buukattu, ja enää pitäisi päättää sellainen pikku juttu, että millä kokoonpanolla lähdemme kiertämään.”

Ja vaikka uuden levyn tiimoilta sillat saattoivat kärytä, ovat välit entisiin bändikavereihin kunnossa. Esimerkiksi Tuomo Prättälän materiaalia löytyy levyltä edelleen, ja Helsingin Juhlaviikoilla Salokoski esiintyi Ilmiliekki Quartetin kanssa Sibelius-aiheisessa ulkoilmakonsertissa.

Musiikin tekemiseen liittyviä paineita Salokoski purkaa mm. balettisalilla.

”Tanssitreeneissä tulee usein tosi onnellinen olo.”

Onnelliseksi tekee myös luonto, ja kalliolla meren katselu saa mielen liikkeelle.

”Tosin juuri nyt huvittaa vastata, että kyllä minä taidan olla onnellisimmillani rommibaarissa kello kolme.”

AVEKilta 300 000 euroa CreMA-tukea luovien alojen yritysten monialaiseen tuotekehitykseen

Julkaistu
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK myönsi CreMA-tukea 19 hankkeelle yhteensä 314 914 euroa. Tukea myönnettiin muun muassa yksilöllisten silmälasien valmistamiseen erikoistekniikoilla, räätälöitävälle venekonseptille sekä logoista ja muista brändipinnoista käynnistyvälle virtuaaliselle käyttöliittymälle yrityksen palveluihin. Tuki jakautui ympäri Suomea: tuettuja hankkeita oli yhtä lailla Uudellamaalla ja Lapissa, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa. Syyskuun lopussa päättyneessä haussa hakemuksia tuli 68.

 
CreMA-tuen tarkoituksena on lisätä luovilla aloilla toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ideoitaan toimiviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tuen myötä luovilla aloilla olevaa osaamista siirretään muille toimialoille tuote- tai palvelukehityshankkeissa ja muilla aloilla olevaa erikoisosaamista välitetään luoville aloille. CreMA-haut toteutetaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.
 
”Tähän kolmanteen CreMA-hakuun saapui paljon hyvin valmisteltuja hankkeita”, kertoo AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilanen. ”Päätöksenteossa hyvän sisällön lisäksi painottuivat uudentyyppiset, tuoreet yrityskumppanuudet. Hanke jouduttiin hylkäämään, jos myös yhteistyökumppani oli luovalta alalta tai yrityksen jo olemassa oleva alihankkija.” Tukipäätökset teki raati, johon Moilasen lisäksi kuului ELY-keskusten edustajia. Puheenjohtajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju.
 
CreMa-tukea saattoivat hakea eri ELY-keskusten alueilla toimivat luovan alan yritykset pilottihankkeeseen. Hankkeissa tuli olla mukana yhteistyökumppanina vähintään yksi perinteisten teollisuus-, palvelu- tai muiden alojen yritys. Edellytyksenä oli, että hankkeiden tulee synnyttää uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja, sovittaa yhteen luovaa osaamista ja perinteisempää yritysosaamista sekä kehittää luovien alojen yrittäjyyttä. 
 
CreMA-tukea myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamasta CreaDemo-määrärahasta, joka on tarkoitettu luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeisiin.

Teosto-tulot saa toiminimelle, mutta verotus tökkii

Julkaistu

Tekijän arki helpottuu, kun kaikesta toiminnasta aiheutuvat kulut voi niputtaa yhteen kirjanpitoon. Verokaavakkeen 15 (taiteilijan ja freelancerin tulot), jossa eritellään musiikin tekemisestä aiheutuneet kulut, voi myös unohtaa.

Tuplaverotuksen vaara

Asiaa verottajan kanssa selvitellyt sanoittaja ja toiminimiyrittäjä Eija Hinkkala muistuttaa, että on oltava tarkkana, jos ottaa tekijänoikeuskorvaukset toiminimelleen.

”Tässä voi olla tuplaverotuksen vaara. Verottajan ohjeistuksen mukaan  käyttökorvausten maksajalla (Teosto) on korvausten ilmoitusvelvollisuus, vaikka saaja on ennakkoperintärekisterissä. Korvaukset siis näkyvät sekä esitäytetyssä henkilökohtaisessa että elinkeinonharjoittajan veroilmoituksessa.”

Elinkeinonharjoittajan veroilmoituksessa tekijänoikeustulot ilmoitetaan sarakkeessa ”muut tulot”. Tämä sarake voi sisältää myös vuokratuloja, vakuutuskorvauksia yms.  Tulolähdettä ei eritellä tuloslaskelmassakaan. 
Tekijänoikeustulo on ansiotuloa, mutta toiminimen tuloksesta 20 prosenttia katsotaan pääomatuloksi, ellei yrittäjä toisin vaadi.

”Vaara lienee siis sekin, että käyttökorvauksistakin 20 prosenttia lipsahtaa pääomatuloksi. Useiden tekijöiden veroprosentti on pääomatuloprosenttia (30) alhaisempi.”

Verottaja vakuuttaa, että käyttökorvaukset eivät tule tuplaverotetuiksi ja ne käsitellään ansiotulona. Käsittely tarkastetaan aina verotuksen toimittamisen yhteydessä. Eija Hinkkala ihmettelee, miten tarkastus tapahtuu.

”Viitaten tulolähteiden erittelemättömyyteen: Mistä verovirkailija tarkastaa, kristallipallostako?”

Hinkkala kertoo verottajan vedonneen verotuksen sujuvuuteen, verovalvonnalliseen näkökulmaan ja julkisuudesta annetun lain salassapitosääntelyyn.

”Verovalvontatoimenpiteiden sisältöjen avaaminen saattaisi kuulemma vaarantaa valvonnan toteutumisen.”

Ennakkoperintärekisterissä oleva henkilö on paitsi kirjanpitovelvollinen myös velvollinen noudattamaan kirjanpitolakia kuten verolakiakin. Hän maksaa ennakkoveroa. Hinkkala ei ymmärrä verovalvonnallista näkökulmaa.

”Kirjanpitolaki edellyttää kaikkien tulojen käsittelyä kirjanpidossa, mutta käyttökorvaukset eivät kuitenkaan kuulu elinkeinotoiminnan tuloihin verotuksessa. On hölmöys, etteivät kaikki tulot mene verotukseen kirjanpidon mukaisesti ja että tekijänoikeustuloja kohdellaan muihin tuloihin nähden eriarvoisesti.”

Mikä neuvoksi?

Tuplaverotusvaaran välttämiseksi voi tekijänoikeuskorvaukset toiminimelleen tulouttanut tekijä vetää esitäytetyssä henkilökohtaisessa veroilmoituksessa henkselit kyseisen summan yli, miinustaa sen kokonaistulosta ja mainita, että korvaus on sisällytetty elinkeinonharjoittajan veroilmoitukseen.

Korvausten ansiotuloverotuksen varmistamiseksi on hyvä ruksata kyseisen veroilmoituksen kohta 395, jossa ilmoitetaan jaettavan yritystulon olevan kokonaan ansiotuloa. Ellei toisin ole.

Dialogi verottajan kanssa jatkuu Elvis ry:n tuella. Epämääräisyyksien poistaminen vaatii ainoastaan korvausten maksajan ilmoitusvelvollisuuden poistamista niissä tapauksissa, kun korvaukset maksetaan ennakkoperintärekisterissä olevalle toiminimelle.

Tekijänoikeuslain muutos täsmensi kohtuullisuuspykälää

Julkaistu

TekL 29 § kuuluu nyt näin:


”Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta. Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain 10 luvun 2 §:ssä.
Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä.”

Alan hyvällä sopimustavalla tarkoitetaan esim. kullakin toimialalla yleisesti käytettyjä ja hyväksyttyjä sopimusehtoja tai sellaisia käytänteitä, jotka perustuvat toimialan toimijoiden keskinäisiin puite- tai mallisopimuksiin.

Kohtuuttomuus voi liittyä esimerkiksi
1. tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavan korvauksen suuruuteen ja määräytymisperusteeseen
2. sopimusehtoon, jonka mukaan tekijällä ei olisi mahdollisuutta saada vastiketta oikeutensa luovutuksesta, eikä vastikkeettomuus ole perustunut tekijän omaan valintaan

3. muuhun seikkaan, josta tekijä ja luovutuksensaaja ovat olleet tietoisia.


Oikeuksista maksettava kertakorvaus tai kaikkien oikeuksien luovutus ei sinänsä tarkoittaisi sopimuksen kohtuuttomuutta, jos osapuolet ovat sopimusta tehtäessä olleet riittävän tietoisia sopimuksen kaikkien ehtojen vaikutuksesta ja ehdoista on aidosti voitu neuvotella. Jatkossakin ammattimaisesti elinkeinoa harjoittavalta edellytetään oman toimialansa riittävää tuntemusta ja ymmärrystä siitä, mitä ollaan sopimassa.


Kohtuullisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon myös ns. jälkiperäinen kohtuuttomuus tilanteessa, jossa sopimuksen solmimisen jälkeen vallinneissa olosuhteissa on tapahtunut ennakoimattomia muutoksia.


Olennaisena muutoksena luovutuksensaajan eli esim. kustantajan asemassa voitaisiin pitää tilannetta, jossa

1. kustantaja ei enää kykene käyttämään luovutettua tekijänoikeutta sovitulla tavalla, ja tästä on olennaista haittaa tekijälle

2. luovutuksensaaja käyttää teosta sopimksen aiheuttaen taloudellista vahinkoa tai muunlaista vahinkoa esim. tekijän maineelle.

Tekijän luovutuksesta saama korvaus voisi olla ilmeisessä epäsuhdassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon esim. silloin, jos olisi sovittu kertakorvauksesta tai vähäisestä osuudesta tekijänoikeuden tuottamista tuloista, mutta tekijänoikeus tuottaisikin luovutuksen saajalle suhteessa tekijälle maksettuun korvaukseen huomattavasti suuremmat tulot ilman, että epätasapaino vastikkeen suuruudessa olisi erityisesti perusteltua liiketoiminnan riskeillä tai yleisesti alan ennakoimattomuudella. Tällainen tilanne voisi olla käsillä mm. silloin, kun tekijä on luovuttanut kaikki oikeudet kertakorvauksella ja sopimushetkellä on ollut tarkoitus, että teoksesta valmistetaan vain rajattu määrä kappaleita yleisölle levitettäväksi. Jos tämän jälkeen on esim. otettu käyttöön palvelu, jonka kautta teos on jatkuvasti yleisön saatavilla, sovitun korvauksen voitaisiin mahdollisesti katsoa olevan epäsuhdassa teoksesta saatuihin tuloihin.

Elina Koivumäki
Asianajaja, osakas

Asianajotoimisto JB Eversheds

Pelle Miljoonan maailma on totta

Julkaistu

Pelle Miljoona (Petri Tiili, s. 1955) sai tämänvuotisen Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon (6000 euroa). Palkintoraati kiteytti hänen tuotantonsa hienosti muutamiin riveihin:

”Pelle Miljoona on muusikko, musiikintekijä, kirjailija ja suomipunkin isä, poika ja pyhä henki. Hänen musiikissaan ja teksteissään kuuluvat tekemisen ilo ja sanomisen pakko, vereslihaiseen rehellisyyteen pakottava sosiaalinen omatunto. Laulujen tarinat tapahtuvat tässä ja nyt, on katsottava suoraan silmiin niin ystävää, rakastettua, vihamiestä, kärsimystä kuin kuolemaakin. Pelle ei pelkää olla yltiöromanttinen eikä naiivin idealistinen. Tekstit virtaavat, vyöryvät, pulppuavat ja poukkoilevat, mutta jostain löytyy aina se hullu logiikka, joka pitää kuulijan tiukassa otteessaan.”

Uusi fanisukupolvi

Pellen musiikki oli vahvasti läsnä meidän kuusikymmentäluvun lasten kasvamisessa, siksi se on jättänyt vahvan jäljen moneen meistä. Pelle on kiteyttänyt ja tehnyt näkyväksi monia tuntoja, jotka myrskysivät jossain syvällä nuoren ihmisen sisällä. Hän puki sanoiksi sen, mitä me emme osanneet puhua. Pellen musiikki on edelleen ajankohtaista, sen sanoman ydin on ajaton – onhan sen yksi peruspilari välittäminen toisesta ihmisestä.

”Meillä on vielä keikoilla paljon samaa jengiä kuin seitsemänkymmentäluvulla, mutta on siellä aika paljon nuorempiakin. Fanittaminen on siirtynyt myös sukupolvelta toiselle. On käyty vanhempien levyhyllyllä ja saatu siitä kipinä. On tietysti artistille nastaa, että uudet sukupolvet löytävät musiikin. Se tarkoittaa, että ihmiset ovat löytäneet jotain siitä meidän jutusta. Jotkut biisit puhuttelevat myös tänä päivänä ja ovat kestäneet aikaa. Varsinkin Moottoritie-levyssä on nuoruudesta jotain sellaista, joka kommunikoi kaikkina aikoina. Nuorena tietyt tunnot koetaan ja eletään. Mäkin tykkään kaikkina aikoina Rolling Stonesista. Niissä on joku juttu, joku ajattomuus, joka puhuttelee aina vaan.”

Kolmen minuutin novelleja

Pelle Miljoonan lauluissa on paljon omaelämänkerrallisia aineksia, mutta myös yhteiskunnallinen näkökulma. Hänen mielestään tarinat ovat todempia, jos asiat kerrotaan oman itsen kautta. Viehtymys tarinoihin juontaa juurensa nuoruuteen, jolloin hän kuunteli paljon amerikkalaista folkkia.

”Kolmen minuutin juttu on kuin tiivistettyä novellitaidetta.”

Omasta tuotannostaan Pellen on vaikea nostaa yhtä laulua, koska suosikit muuttuvat eri aikakausina. Yksi laulu kuitenkin tulee aina vain uudestaan esiin.

”Gabriel tehtiin Viimeinen syksy -albumille. Se perustuu tositapahtumiin ja kertoo mun kaverin itsemurhasta. Kaveri oli vasta 15. Se on jotenkin niin koskettava laulu, koska se on totta. Ajatus tosta tapahtumasta on pyörinyt mun mielessä vielä nykyäänkin. Miksi nuori ihminen tekee tuollaista? Se on niin rankka kokemus, että se on jäänyt tuotannostani päällimmäiseksi mieleen, sitä myös toivotaan keikoilla.”

Elämäntehtävänä laulunteko

Lauluntekijäksi ei välttämättä synnytä. Siihen vaaditaan heittäytymistä ja riskinottoa. Pelle Miljoona on tiennyt alusta alkaen, että laulun tekeminen ja esittäminen ovat niitä asioita, joita hän haluaa elämässään tehdä. Hänellä on ollut myös tarve sanoa asioita ja jakaa ne muiden kanssa. Hän myöntää, että poliittinen agenda on vaikuttanut laulujen sisältöihin, mutta hän vannoo kuitenkin rockin nimeen, se tulee aina ensin.

”Joku voi ajatella mun biisejä kuunnellessaan, että se on saarnamies tai tosikko, mutta se on vain osa totuutta. Mut tunnetaan lähinnä moottoritiestä ja bussimainoksesta, mutta en välitä, se on ihan fine. Mä oon elänyt hyvän elämän, tehnyt paljon biisejä ja saanut tehdä sitä mikä on rakkainta. Mulle on kertynyt vuosien aikana uskollinen fanijoukko, jota arvostan. Samalla tavalla kuin joku fudisjengi, niin artistikin tarvitsee kannattajia, eikä se oo pelkkää selkään taputtelua, välillä sieltä tulee ihan kunnon jööttiä.”

Legendaarinen Moottoritie

”Onko moottoritie vielä kuuma?” -tyylisiä heittoja Pelle on saanut kuulla koko uransa ajan, mutta ei itse aina ymmärrä, mikä on tehnyt juuri siitä laulusta klassikon ja pitänyt sen elossa vuodesta toiseen. Äänitysvaiheessa ”Moottoritie” ei tuntunut kappaleelta, joka jäisi elämään, se oli vain yksi laulu levyllä. Siinä kai kiteytyi joku juttu nuoren elämästä – laulussakaan ei ole kaikki palikat kohdallaan. Klassikot syntyvät vahingossa.

”Moottoritietä on kiva soittaa, kun jengi tahtoo sitä kuunnella. Se aika oli koko ajan nousupainotteista. Tehtiin paljon keikkaa ja siellä oli jengiä kuuntelemassa. Olihan se hieno kokemus, mutta se meni ja tuli. En kaipaa niitä aikoja millään tavalla.”

Elämän uudet sävyt

Viime helmikuussa 60 täyttänyt Pelle on iän myötä huomannut elämässä monenlaisia sävyjä, ja juuri nyt elämä näyttäytyy kirjavampana kuin koskaan. Hän aloitti joogan jo hyvin nuorena. Tietynlainen mystisyys ja buddhalaisuus ovat seuranneet häntä aina, ja on paljon asioita, joita ei pysty selittämään. Se on myös yksi inspiraation lähde.

”Me ei muututa. Vika on aina jossain muussa kuin omassa itsessämme. Katse käännetään uhkakuviin, pelotellaan ja annetaan väärää tietoa. Hajotetaan ja taas rakennetaan. Silloin on laulujen aika kertoa asioista. Arvostan kovasti esimerkiksi räppäreitä, jotka ottavat hienosti kantaa asioihin. Samalla tavalla hippiliike tuli ja meni, myös punkin lyhyt kulta-aika oli kiihkeä, molemmista jäi jäljelle hienoja lauluja. Tilausta on varmasti yhteiskunnallisille lauluille, mutta tää juttu on nyt erilainen, koska silloin aikoinaan oli vain USA ja Neuvostoliitto. Nyt on monta napaa ja tätä kaaosta on vaikea jäsentää. Olla jotain vastaa jonkun puolesta, sitä on vaikea hahmottaa.”

Lauluja jostain kaukaa

Pelle Miljoonalla on oma tapansa tehdä musiikkia. Laulut tulevat yllättäen, kuin jostain kaukaa.  Hän ei mieti sitä sen kummemmin, koska aina ideat ovat tulleet ja laulut syntyneet. Kun ottaa kitaran käteen, niin melodiset tarinat hiipivät paikalle. Lauluissa sointukulku ja melodian pätkät määrittelevät tekstien sävyn ja sisällön.

”Tää on orgaaninen juttu, ei mun tartte miettiä minkälaisen tekstin mä teen, se syntyy tällaisessa symbioosissa. Mulla on joku etiäinen tai fiilis siitä, miltä tekstin ja musan pitäisi kuulostaa. Bändissä tietysti vasta treenikämpässä biisi saa lopullisen muodon, enkä mä puhu sovittamisesta, näin on varmaan muillakin artisteilla. United on meidän kolmen kimppajuttu, Tumppi Varosen, Jukka Melametsän ja mun.”

Musiikkia on kaikkialla

Omien polkujen kulkija myöntää, että ei osaa tehdä lauluja muille artisteille, eikä se kiinnostakaan. Olisi outoa tarjota lauluja muille. Levyt ja kirjat ovat olleet aina yksi periodi omasta elämästä, ikään kuin sen hetken soundtrack maailmasta, jota Pelle on elänyt.

Tiimityöskentely ei ole hänen juttunsa, vaikka moni biisintekijä vannoo juuri nyt yhdessä tekemisen puolesta.

”Kun vinyylit katosivat, niin musan kuuntelu muuttui. Oli makeeta fiilistellä kantta ja kääntää levy ympäri puolessa välissä. Nykymusa on jotain toisella planeetalla olevaa, mutta en tuomitse sitä millään tavalla. Lahjakas tekijä tulee läpi vaikka väkisin. Esimerkiksi nykytekijöistä arvostan Chisua paljon. Ennen hakeuduttiin kuuntelemaan musiikkia, nykyään sitä kuunnellaan koko ajan ja joka paikassa. Vaaran tunne on kadonnut, musiikki on nykyään viihdyttämistä. Kohta tulevat taas uudet sukupolvet, joita ei selfiet kiinnosta yhtään. Niillä on sitten omat juttunsa.”

Seuraavaksi kirja

Juha Vainio -rahaston tunnustuspalkintoa Pelle Miljoona arvostaa. Kollegoilta tehdystä työstä saatu tunnustus lämmittää mieltä, ja nimenomaan se, että tunnustus annettiin tekstityksestä. Pelle vertaa sitä urheilussa jaettaviin vuoden pelaaja -palkintoihin.

Katse on kuitenkin jo tulevassa, uudet projektit odottavat. Uusi levy Kino Riviera ilmestyy kauppoihin syksyn aikana. Pelle Miljoona vakuuttaa, että sen sisältö on jotain ihan muuta kuin yhteiskunnallista. Hän on mielestään jo tehnyt ne kantaaottavimmat laulunsa. Tietyt asiat eivät muutu, siksi vanhoistakin lauluista löytyy aina ajankohtaista sanomaa. Artistilla taas on halu tehdä aina sillä hetkellä itselleen tärkeitä juttuja.

”Tää kaikkihan on ihan alitajuista toimintaa. Uudella levyllä on paljon nostalgisia biisejä, sekä Tumpilla että mulla. Tää aika mitä nyt eletään, on kaoottista, helvetin pelottavaa ja varmaan rankinta mun elämässä. Siksi sitä jotenkin tahtoisi tehdä sellaista puhdasta musiikkia ilman vääntöjä. Nyt on syntynyt biisejä, jotka kertovat menneestä ajasta. Niissä on puhtaita tuntoja. Olisi jotenkin liian helppoa vetää taas niitä juttuja, joita oon jo tehnyt. Artistina sitä haluaa liikkua johonkin suuntaan.”

Rakkautena musiikki

Julkaistu

Chydeniukselle on verenperinnön kautta syntynyt poikkeuksellinen sidos elokuvan aiheeseen, Love Recordsiin. Sen ensimmäinen julkaisu nimittäin oli Kallen isän, Kaj Chydeniuksen, esikoislevy Lauluja (LRLP001) vuonna 1966. Yksi laulajista oli Kallen äiti Kaisa Korhonen. Ikonisen levy-yhtiön myöhemmissä vaiheissa Kaj Chydeniuksen rooli lauluntekijänä oli poikkeuksellisen merkittävä.

”Pelkäsin että tunneside materiaaliin muodostuu esteeksi kyvylle nähdä se duunina. Se on kuitenkin ollut merkittävä osa lapsuuttani ja olen kokenut sen epäanalyyttisesti puhtaasti tunnetasolla. Olisin halunnut säilyttää ne muistot koskemattomana.”

Elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä sai kuitenkin innostuksellaan lapsuudenystävänsä pään kääntymään. Mäkelä on käyttänyt Chydeniusta säveltäjänä aiemminkin, muun muassa elokuvissaan Häjyt ja Rööperi. Itse asiassa miehet päätyivät alalle yhdessä, ja vielä parikymppisenä Chydenius suunnitteli leffauraa.

”Olin viisi vuotta alalla muun muassa järjestäjänä eri produktioissa. Olin myös käsikirjoittamassa Aleksin ensimmäistä pitkää leffaa, Romanovin kivet. Siinä olin myös apulaisohjaajana.”

Music supervisor

Anna mulle lovee -elokuvan music supervisorin toimenkuvaan kuuluu musiikin säveltämisen lisäksi uudelleen äänitysten johto ja sovitus sekä oikeuksien clearaus. Varsinaista score-musiikkia elokuvassa on suhteellisen vähän, katalogimusiikkia sitä vastoin enemmän.

Syyskuinen aamu näyttäytyy aurinkoisena kun Chydenius ja Lasse Sakara (s. 1980) aloittavat työpäivänsä Mimix-studiolla Espoon Olarinluomassa. Tänään saa Oton teemana kulkeva biisi yhden variaationsa. Ensin syntyvät rummut, joita Sakara soittaa keskittyneesti. Kaikesta huokuu hyvä yhteishenki.

”Oli ilmiselvää, että tarvitsin apua tässä tuotannossa, ja Lasse oli ykkösvaihtoehto. Kaikki luova työ me tehdään yhdessä. Katalogimusiikin runsauden vuoksi päätettiin tehdä vain yksi teema ja siitä variaatioita. Sävellys rakentui pala palalta. Yksin siitä olisi tullut erilainen, mutta yhteistyössä on juuri se hienous. Nyt siitä tuli tällainen.”

Mimix-studion lattialla lojuu paljon elämää nähnyt Fender Jazz Bass. Chydenius tarttuu kuitenkin studion hyllyssä olevaan Hofnerin viulubassoon. Äänittäjä Rami Kaalamo asettelee vahvistinta ja Sakara ojentaa plektran.

Basisti ja tuottaja

Bassosta kaikki lähtikin. Chydenius aloitti ammattikeikat  17-vuotiaana, ja 21-vuotiaana hän kiersi Samuli Edelmannin bändissä jo pitkin Suomea. Keikkaa riitti, eikä kilometrinauha nuorta miestä väsyttänyt. Eipä aikaakaan kun Chydeniuksen monipuoliset kyvyt hoksattiin ja hänet opittiin tuntemaan uuden sukupolven tuottajana.

Egotripin Superego-levyn (1996) pehmeä popsoundi oli jotain muuta kuin mitä TT Oksalan ja aikalaisten valtakaudella oltiin opittu tuntemaan. Don Huonojen Hyvää yötä ja huomenta (1997) räjäytti potin. Se sai Emma-patsaan vuoden levynä ja teki Don Huonoista hetkeksi Suomi-rockin isoimman nimen. Chydenius kuitenkin huomasi motivaationsa kaikonneen.

”Se 90-luvun loppu oli niin kuluttavaa, että vuosituhannen taitteessa olin päättänyt jo lopettaa tuottamisen. En saanut siitä enää mitään, takki oli tyhjä – kunnes syliini tipahti mielenkiintoinen uusi bändi, Kemopetrol. Päätin, että tuotan vielä tämän ja sitten lopetan.”

Kemopetrolin ambientin jazzahtava esikoisalbumi Slowed Down (2000) kuulosti hyvin epäsuomalaiselta ja Child Is My Name -hitti niitti mainetta kansainvälisestikin. Kolmen levyn jälkeen Chydenius kuitenkin koki, että alan vaihdos on paikallaan. Vanha rakkaus teatterimaailmaan synnytti ahaa-elämyksen: niin syntyi Akseli Ensemble. Mukana oli vanhoja ystäviä kuten Edelmann, Aku Louhimies ja Juho Milonoff. Paavo Westerbergin ”Ranta” oli Chydeniuksen ensimmäinen ohjaustyö.

”Akseli Ensemble poltti itsensä loppuun nopeasti, kolmessa vuodessa. Sitten pääsin KOM-teatteriin kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi. Ohjaaminen oli oma fokukseni, vaikka tein myös musiikkia, äänisuunnittelua ja näyttelinkin”.

Teatterimies

Chydenius oli onnistunut laajentamaan toimenkuvaansa teatteriohjaajaksi – vaikka syntyi näyttämölle koko ajan sävellyksiäkin. Kuitenkin vuonna 2012 Chydenius koki jälleen turhautumista.

”Ohjaaminen tuntui koko ajan liian vaikealta, eikä muuttunut yhtään helpommaksi. En saanut siitä tarpeeksi onnistumisen kokemuksia. Teatteritaustastani huolimatta en ollut kuitenkaan opiskellut alaa. Ajattelin, että minun on välillä hyvä tehdä jotain minkä hallitsen.”

Käpylän Olympiakylässä, kerrostalon kellarissa, on Chydeniuksen työhuone. Täällä musiikkia on taas syntynyt. Paluun jälkeen Chydenius huomasi, että moni asia oli kymmenessä vuodessa muuttunut. Ystävä ja kollega Leri Leskinen antoi pitkän listan plugareista ja softista, jotka kannatti ottaa haltuun. Vuoden ajan aika kului omatoimiopiskeluun. Ensimmäisenä tuottajanpalveluksia oli pyytämässä vanha ystävä Samuli Edelmann. Viime vuonna julkaistu Mahdollisuus sisälsi jälleen myös tuottajan omia sävellyksiä.

”Olen tosi kiitollinen Samulille, joka antoi mulle mahdollisuuden, kun kukaan muu ei tuntunut antavan.”

Alalla, jossa koko ajan etsitään sitä seuraavaa uutta tuulenpuuskaa, on vanhoilla meriiteillä ja hittilevyillä vähän merkitystä. Vuosien poissaolo ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt keski-ikäistynyttä tuottajaa. Hommia riittää, vaikka nyt töitä tehdään myös perhettä ajatellen.

Kaiken kaikkiaan Chydenius uskoo teatterivuosienkin vain antaneen lisää värejä palettiin. Love-leffan tapaisessa produktiossa niillä on käyttöä.

”En ole puhtaasti fatalisti, mutta uskon, että mitä tahansa tapahtuukin, on kuitenkin oikein. Pyrin välttämään katkeroitumista. Ammatillinen identiteetti on asia, jota olen pohtinut paljon. Jossain vaiheessa koin, että tuottajan ura ei ollut oma valintani. Se häiritsi ja johti teatteripolun kulkemiseen. Nyt kun olen palannut musiikin pariin, olen huomannut tykkääväni tuottajan työstä ihan hirveästi. Se sopii minulle, eikä se ole ollut vahinko.”

Biisintekijä

”Biisintekijänä olen kaihoisa ja suomalaisen haikea. Ne tunteet on helppo käsitellä musiikin kautta ja on hirveän helppoa olla melankolinen.”

Lauluja on syntynyt harvakseltaan muiden töiden ohella ja muiden ehdoilla. Chydenius on kaiken aikaa myös tekstittänyt ja kokeekin olevansa kokonaisvaltaisempi tuottaja, jos pystyy puuttumaan myös sanoituksiin. Oman tuotannon hitaudesta hän ei ota stressiä vaikka omia soololevykokonaisuuksia mielessään pyöritteleekin.

”Biisintekijänä olen hidas, mutta se määrä mitä olen tehnyt elämäni aikana on ihan hyvä mulle. Ilmeisesti olen kuitenkin parempi tuottajana”.

Kuuluisan kansallissäveltäjän poikana Chydenius on varmasti joutunut pohtimaan suhdettaan myös isänsä tuotantoon, vaikka se ei kuulemma ole koskaan ollut luomisen esteenä. Vuonna 2007 Kalle ja Jussi, eli ”Veljekset Chydenius”, julkaisi levyllisen Kaj Chydeniuksen lauluja.

”Se oli puhdas kunnianosoitus isälle. Hän sanoi joskus 90-luvun lopulla vappujuhlissa, että haluaisi kuulla uusia versioita klassikkokappaleistaan minun tuottamana. Asia jäi kymmeneksi vuodeksi hautumaan kunnes sanoin Jussille, että nyt voisi olla aika tehdä se levy. Koin olevani sen isälle velkaa, en saanut rauhaa ennen kuin se oli tehty.”

Konemuusikko

Romanttisuudestaan huolimatta Chydenius on, ehkä yllättäenkin, kiinnostunut suuresti teknosta ja konemusiikista.

”En osaa tehdä biisejä pöytälaatikkoon – saan biisin valmiiksi vasta kun tiedän kelle sitä tulen tarjoamaan. Mutta teknoa ja housea olen tehnyt paljon pöytälaatikkoon. Se on salainen rakkauteni, enkä ole halunnut joutua julkisesti arvioitavaksi näistä biiseistä.”

Kaksi vuotta sitten Chydenius lähti toteuttamaan erästä haavettaan ja perusti yhtyeen Dramatic Orchestra. Yhtyeessä on kapellimestari-basistin lisäksi kaksi rumpalia ja yksi perkussionisti, kaksi keyboardistia, kolme kitaristia ja yksi puhaltaja.

”Siinä toteutan minimalistista estetiikkaa, jossa bändi soittaa livenä ’konemusiikkia’. Toki improvisaatiollakin on iso osuus, mutta haluan sen olevan kurinalaista. Se bändi on vain jäänyt muiden töiden alle ja vaatisi oman hetkensä.”

Kun Chydenius jonain päivänä julkaisee soololevyn, on se orgaaninen versio konemusiikista. Tai sitten se on jotain aivan muuta, kuten spoken word -runoutta pianon säestyksellä. Joka tapauksessa voimme olla varmoja, että levy on hyvin tuotettu – ja että sen hetki on oikea.