Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n teettämän tutkimuksen perusteella kiinnostavimpien uusien esiintyjien lista vaihtelee ikäryhmien kesken paljon, mutta kaikissa ikäryhmissä kaivataan persoonallisia ja omalla tyylillään esiintyviä artisteja. Mitä enemmän suomalainen kuuntelee musiikkia, sen todennäköisemmin hänen suosikkilistallaan on valtavirrasta poikkeavia kulttiesiintyjiä.

Kiteytettynä tutkimuksen mukaan valtavirtaa Suomessa on Eppu Normaalin kuunteleminen autoradiosta, mutta kovaa taustapeilissä lähestyy kuitenkin suomiräppiä puhelimella Spotifysta kuunteleva keski-ikäinen kuntoilija.

Kaikkien aikojen suosituimmat esiintyjät nuorimpien (16-24v.) kyselyyn vastanneiden keskuudessa ovat Eminem, Nightwish, Cheek ja Antti Tuisku, mutta nuoriltakin arvostusta saavat myös Pink Floyd, Queen, Linkin Park ja Juha Tapio. 

Vanhimmat tutkimusvastaajat (55-65v.) puolestaan listaavat suosikeikseen Juice Leskisen, The Beatlesin ja Hectorin, joiden kannoilla tulevat Elvis, Eppu Normaali, Abba ja Mozart.  Yli 34-vuotiaat haluavat kuunnella kotimaista musiikkia merkittävästi enemmän kuin ulkomaista, ja suosittuja ovat myös nuoremman polven pop-artistit Chisusta ja Cheekistä Haloo Helsinkiin.

Suomalaiset nuoret kuuntelevat musiikkia eniten puhelimesta ja tietokoneelta, nuoret aikuiset autoradiosta ja puhelimesta ja keski-iän ylittäneet autoradiosta ja erillisestä radiolaitteesta. Puhelimen käyttö musiikkilaitteena on edelleen kasvanut liki 10 % vuosivauhtia kaikissa ikäryhmissä vuoteen 2016 verrattuna.

Radio edelleen musiikille tavoittavin väline, kakkosena YouTube

Suomalaiset kuuntelevat päivän aikana musiikkia keskittyneesti noin 15 minuuttia ja muun tekemisen taustalla noin tunnin päivässä. Suosituin päivittäinen musiikin lähde on edelleen radio, josta musiikkia kuuntelee lähes 80 % kyselyvastaajista. YouTubesta musiikkia kuuntelee päivittäin noin 35 % vastaajista, striimauspalveluista 33 % ja cd-levyiltäkin yhä 25 % vastaajista. 

Suomi kulkee useimmilla mittareilla eurooppalaisessa keskikastissa uusien musiikinkuuntelun välineiden käyttämisen ja musiikin jakamisen suhteen: jonkin verran jäljessä huippumaata Ruotsia, mutta selvästi edellä esimerkiksi Baltian maita. Joka kolmas suomalainen jakaa itse musiikkivinkkejä ja -linkkejä kavereilleen, ja useampi kuin joka toinen kuuntelee kavereiden lähettämiä linkkejä ainakin joskus.

Musiikki on suomalaisille yksityinen asia

Suomalaiset luovat musiikilla yksityisyyttä yleisille paikoille: suurin osa musiikista kuunnellaan omilla laitteilla ja tavalla tai toisella liikkeessä: kuntosalilla musiikkia omasta laitteestaan kuuntelee 42 % salilla kävijöistä ja ulkoillessa musiikkia kuuntelee 22 %. 

Auto on paitsi liikkumisen myös musiikinkuuntelun väline: peräti 90 % vuorokauden aikana henkilöautolla matkustaneista on kuunnellut matkan aikana musiikkia. Henkilöauto on radion valtakuntaa, ja cd:n suojasatama: autossa radiosta musiikkia kuuntelee 82 %, cd-soittimesta 22 % ja Spotifysta tai vastaavasta palvelusta 15 %.  Bussi- ja junamatkustajista joka neljäs kuuntelee yleensä musiikkia omasta laitteesta jossain vaiheessa matkan aikana.

Pop suosituinta kuunneltavaa, rock tiukasti kannoilla

Suurin osa suomalaisista kuuntelee sujuvasti erilaisia musiikkityylejä. Suomenkielinen pop on silti suomalaisille mieluisinta kuunneltavaa (69 % kaikista kyselyvastaajista), toiseksi suosituinta on englanninkielinen pop (62 %). Seuraavaksi suosituinta on rock suomeksi (60 %) ja englanniksi (58%) sekä iskelmä (47%). Heavy ja rap yltävät levinneisyydessään vielä 30 % suosioon, muut musiikin lajit jakautuvat pienempiin ryhmiin.

Yksittäiset hyvät biisit tärkein kuuntelukriteeri   

Nuorten suosikkimusiikkia on hip hop, rap, EDM ja indierock, kun taas vanhemmat ikäryhmät kuuntelevat kaikkien suosiman popin ja rockin rinnalla enemmän iskelmää ja perinteisempiä musiikkityylejä lattareista folkiin.

Musiikin fanittaminen esiintyjien kautta on muuttunut 2010-–luvulla yhä jyrkemmin biisien fanittamiseksi: 77 % kaikista kyselyvastaajista sanoi hyvän biisin olevan tärkein omavalintaisen musiikin kuuntelun valintakriteeri. Hyvä esiintyjä oli ensisijainen musiikin valintatapa vain 13 %:lle vastaajista, hyvä albumi
 6 %:lle ja hyvä soittolista 5 %:lle vastaajista. Soittolistan merkitys korostuu nuorimmissa ikäryhmissä, vanhimmissa ikäryhmissä esiintyjä on tärkeä.

Uusia persoonallisia artisteja kaivataan

Artistien merkitys musiikin kuuntelun kompassina lienee kuitenkin jo kytemässä: tutkimuksen avoimissa haastattelukysymyksissä kaikki ikäryhmät kertoivat halustaan löytää esiintyjiä, jotka ovat persoonallisia. Toivelistalla oli muun muassa seuraavia määreitä:

”Persoonallinen tyyli ja uusi vivahde vanhaan menoon. Uusien soittimien käyttö ja tyylien löytäminen.”

”Omaa tyylilajiaan perinnetietoisesti uudistavat (eräänlaisen tradition ja innovaation ristikon menestyksekkäästi käsittelevät); räväkät ja markkinavoimien vastaiset artistit.”

”Soittavat ajatonta musiikkia ja omalla tyylillään esiintyjät. En pidä siitä, että tulee uusia artisteja ja ne ottavat kopion siitä millainen muotivirtaus nyt on.”

Teosto ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n teettivät elokuussa 2017 tutkimuksen, jossa selvitettiin digitaalisten sisältöjen kulutuksen tilannetta Suomessa. Norstatin tutkimuspaneelissa toteutettuun tutkimukseen vastasi yli tuhat 16-65-vuotiasta suomalaista edustavalla väestönäytteellä.