EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Music Finlandille uusi hallitus – puheenjohtaksi Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen

Julkaistu

Kuva: Nina Lith
 

Suomalaisen musiikin kansainvälistymistä edistävän Music Finland ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

 
Music Finland ry:n syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Hallituksessa jatkavat uudeksi puheenjohtajaksi valittu Aku Toivonen (Elvis ry), Tapio Korjus (IndieCo ry / Rockadillo), Matti Lappalainen (Suomen Muusikkojen Liitto ry / April Jazz) ja Ahti Vänttinen (Suomen Muusikkojen Liitto ry). Uusia jäseniä ovat Annu Mikkonen (Suomen Säveltäjät ry), Sirke Salovaara (Teosto ry), Wemppa Koivumäki (Musiikkituottajat – IFPI Finland ry / Sony Music Finland) ja Tom Frisk (Suomen Musiikkikustantajat ry / Kaiku Songs). Aku Toivonen toimii tällä hetkellä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtajana. Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.1.2015.
 
Sekä Toivonen että Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen näkevät suomalaisen musiikin kansainvälistymisessä paljon mahdollisuuksia.
 
”Suomalaisella musiikilla on valtavasti kansainvälistä potentiaalia, ja siitä osoituksena on ollut musiikkiviennin jatkuva kasvu sekä suomalaisen musiikin monipuolinen menestyminen maailmalla. Music Finlandilla on tärkeä rooli kansainvälisten onnistumisten rakentamisessa. Tällaisessa taloustilanteessa on tärkeää pitää huoli siitä, että toimintaedellytykset ovat kunnossa, jotta voimme menestyä myös tulevaisuudessa”, Aku Toivonen sanoo.
 
”Laadukas sisältö on kansainvälistymisen edellytys, mutta kehityksen kärkeen ja maailman huipulle pääsemiseksi se ei yksinomaan riitä. Menestys syntyy määrätietoisesta panostuksesta verkostoihin, innovatiivisiin tekoihin sekä uudenlaiseen osaamiseen. Tähän tarvitaan sekä musiikkialan että yhteiskunnan tahtoa ja investointeja”, jatkaa Tuomo Tähtinen.
 
Musiikkialan seuraava yhteinen kärkihanke kohdistuu saksankieliseen Eurooppaan. Aus Finnland 2015–2016  on suurin koskaan toteutettu suomalaisen musiikin kansainvälistymishanke, joka kokoaa yhteen laajasti suomalaisen musiikkialan yritykset, tekijät ja esittäjät.
 
Kärkihankkeen tavoitteena on kasvattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä saksankielisessä Euroopassa ja muilla kohdemarkkinoilla, joihin markkina-alueen vaikutus heijastuu. Saksa on maailman kolmanneksi suurin musiikkimarkkina ja saksankielisellä alueella asuu lähes 100 miljoonaa ihmistä.
 
Lisätietoa
Tuomo Tähtinen, Music Finland
044 069 8000
 
Aku Toivonen, Elvis ry
050 559 0025
 
Music Finland edistää suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä. Yhdistys tarjoaa monipuolisia kansainvälistymisen ja toiminnan kehittämisen palveluita suomalaisille musiikkiammattilaisille ja –yrityksille, tekee aktiivisesti promootiota ja kansainvälistä viestintää, välittää suomalaista kustantamatonta nuottimateriaalia sekä kerää ja tuottaa tietoa suomalaisesta musiikkialasta. www.musicfinland.fi

Digitaalisuus, työ ja kulttuuri Teoston teemat tulevalle hallituskaudelle

Julkaistu

Yli 28 000:a suomalaista musiikintekijää ja kustantajaa edustava Teosto julkaisi keskiviikkona syysseminaarissaan hallitusohjelmatavoitteensa. Tulevalla hallitusohjelmakaudella 2015-2019 on luovan alan kannalta kolme teemaa ylitse muiden: digitaalisuus, työ ja kulttuuri.

”Keväällä 2014 hyväksytty kollektiivihallinnon direktiivi tiivistää suomalaisen musiikkialan suhdetta eurooppalaisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin. Uuden kotimaisen lainsäädännön tulee vahvistaa suomalaisten tekijöiden ja kustantajien kilpailukykyä. Nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa järjestöt ovat entistä tarpeellisempia laajojen oikeuspakettien kokoajina ”, toteaa Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.
 
”Jotta Suomessa työskentelisi tulevaisuudessakin ammattimaisia, kulttuuria uudistavia musiikin tekijöitä täytyy rakenteiden – niin sosiaaliturvan kuin verotuksenkin – olla kunnossa. Meillä ei ole varaa omilla toimillamme vaikeuttaa näin merkittävän ammattiryhmän menestymistä ja ajaa heitä yrityksineen naapurimaittemme houkuttelevampiin toimintaympäristöihin”, sanoo Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi.
 
Teoston mukaan verotusta olisi uudistettava siten, että tekijä voi ohjata tekijänoikeuskorvaukset määräysvallassaan olevalle yhtiölle. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on puolestaan muutettava niin, että luovien tekijöiden työtulon erityisluonne huomioidaan esimerkiksi työeläketurvaa järjestettäessä.
 
Suomalaisen työn muutoksesta Teoston seminaarissa puhunut johtava asiantuntija Tuomo Alasoini Tekesistä uskoo, että luova ala ja kulttuurityö tulevat olemaan työn muutoksessa voittajia.
 
”Luovan työn alat ovat edelläkävijöitä työn murroksessa. Sellaisten piirteiden merkitys, jotka ovat tyypillisiä jo tänä päivänä luovien alojen yksilöille ja yrityksille, tulevat yleistymään tulevaisuudessa myös muilla aloilla ja niiden työtehtävissä. Uskon, että tätä kautta luovien alojen painoarvo koko kansantaloudessa tulee jatkossa kasvamaan.”
 
Digitaalisia kanavia työssään ennakkoluulottomasti hyödyntävän Phantom -yhtyeen Hanna Toivonen uskoo, että digitaalisuus tarjoaa musiikintekijöille uusia mahdollisuuksia.
 
”Luova työ on maailman muutospaineissa entistä tärkeämpää ja vapaampaa. Kulttuuripääoma on pitkäkestoista ja sen huomioarvolla voi olla merkittäviä sosiaalipoliittisia sekä taloudellisia vaikutuksia. Digitaalinen maailma on antanut vapautta luoda uutta kulttuuria, mediaa ja musiikkialaa, jonka keskiössä onkin rajaton maailma, luova tekijä sekä hänen tarinansa.”
 
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen nostaakin suomalaiset kulttuurin tekijät keskiöön.
 
”Luovuus on ollut avain yksilön ja kansakunnan taloudelliseen menestykseen sekä henkiseen hyvinvointiin. Suomi tarvitsee menestyäkseen kulttuurin tekijöitä ja uudistajia”, toteaa Timonen.
 
 
Lue lisää Teoston hallitusohjelmateemoista: www.teosto.fi/hallitusohjelmatavoitteet-2015-2019
 

Tekijäfoorumi: hallituksen tekijänoikeusesitys ei paranna tekijöiden asemaa

Julkaistu

Luovan alan tekijöitä edustava Tekijäfoorumi pitää hallituksen tekijänoikeuslakiesitystä puutteellisena ja ristiriitaisena. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle toimittamassaan lausumassa Tekijäfoorumi esittää lakimuutoksia ja toimenpiteitä, jotka parantaisivat edellytyksiä tehdä kohtuullisia sopimuksia.

Luovan alan tekijöitä edustava Tekijäfoorumi on 4.11. toimittanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausuman, joka esittää tekijänoikeuslakiin muutoksia. Tekijäfoorumiin kuuluvat ammattijärjestöt myös ilmaisevat huolensa niistä muutoksista, joita hallituksen esitykseen tekijänoikeuslain muuttamisesta (HE 181/2014) on tehty lain valmisteluprosessin aikana.
 
Tekijäfoorumin mielestä hallituksen lokakuussa eduskunnalle antama esitys on nykymuodossaan puutteellinen ja ristiriitainen eikä edistä tekijöiden asemaa.
 
Esitys ei vastaa sille hallitusohjelmassa annettuja tavoitteita. Hallitusohjelman tavoitteena oli parantaa tekijöiden asemaa neuvoteltaessa tekijänoikeuden luovutusta koskevia sopimuksia. Nyt annetussa esityksessä kuitenkin todetaan useassa kohdassa, ettei sääntelyn tarkoituksena ole muuttaa nykytilaa.
 
Esitys keskittyy lähes täysin arvioimaan tekijänoikeuden luovutuksesta tehtävien sopimusten kohtuullisuutta jälkikäteen; esityksestä puuttuvat sellaiset elementit, jotka kohtuullistaisivat sopimuksia jo niitä tehtäessä.
 
Esityksestä on poistettu keväiseen, lausuntokierroksella käyneeseen esitysluonnokseen verrattuna lähes kaikki, mikä olisi ollut omiaan parantamaan tekijöiden asemaa.
 
Järjestöjen kanneoikeus parantaisi tilannetta
 
Tekijäfoorumi esittää lausumassaan lakimuutoksia ja muita toimenpiteitä, joilla tekijöiden ja taiteilijoiden oikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin.
 
Tekijäfoorumi toivoo epäkohtien korjaamiseksi muun muassa kanneoikeutta tekijänoikeusjärjestöille. Tämä parantaisi mahdollisuuksia puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin, joihin muusikoiden, journalistien, kuvataiteilijoiden ja muiden tekijöiden on vaikeaa yksin puuttua.
 
Tekijäfoorumi on 28 ammatti- ja muun järjestön yhteenliittymä. Tekijäfoorumin muodostavissa järjestöissä on jäseninä yhteensä noin 50 000 henkilöä.
 
 
Lisätietoja:
 
lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto
sanna.nikula (at) journalistiliitto.fi / 0400 548 708
 
lakimies Sonia Meltti, Suomen Kirjailijaliitto
sonia.meltti (at) kirjailijaliitto.fi / 044 757 4155
 
lakimies Tiia-Lotta Lehterä, Suomen Näyttelijäliitto
tiia-lotta.lehtera (at) nayttelijaliitto.fi / 044 207 3171
 

Pohjoismainen taiteilijaneuvosto ilmaisi huolensa kulttuurialojen kohtalosta EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa

Julkaistu
Yhteensä n. 90 000:a ammattitaiteilijaa edustava Pohjoismainen taiteilijaneuvosto ilmaisi huolensa kulttuurialojen kohtalosta EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa (TTIP) kauppakomissaari Cecilia Malmströmille ja julkaisi yhteisen kannanoton.

 
Kannanoton keskeinen vaatimus EU:n uudelle komissiolle on, että sopimus ei saa vaikuttaa kansalliseen ja alueelliseen kulttuuripoliittiseen päätöksentekoon ja tukijärjestelmiin Euroopassa, eikä vaikeuttaa uusien toimenpiteiden ja tukirakennelmien käyttöönottoa esimerkiksi digitaalisten tuotteiden ja palvelujen osalta.
 
Kannanoton vaatimukset:
  • neuvotteluissa tulee noudattaa Unescon sopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ja edistämisestä.
  • koska neuvotteluissa käytetään ns. negatiivista järjestelmää ( kaikki alueet joita ei ole erikseen mainittu kuuluvat sopimukseen ) tulee koko kulttuurisektori Unescon sopimuksen määrittelemässä laajuudessa kirjata sopimukseen kuulumattomaksi.
  • pitkälle tulevaisuuteen ulottuva, teknologioista ja toiminta-alustoista riippumaton audiovisuaalisten tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien online) kirjaaminen sopimukseen kuulumattomaksi.
  • neuvotteluprosessin läpinäkyvyyden lisääminen mm. parantamalla asiakirjojen saatavuutta.

Lue englanninkielinen kannanotto.

Hae Music Finlandin teosvientitukea 15.11. mennessä

Julkaistu
Music Finlandin teosvientituet ovat nyt haettavissa. Teosvientituki on osa Music Finlandin teosvienninedistämisstrategiaa, jolla tuetaan suomalaisten säveltäjien, kirjoittajien, tuottajien ja heidän edustajiensa kansainvälistymistä ja vientiä. 

 
Tuella kannustetaan kirjoittajia, säveltäjiä ja kustantajia esimerkiksi osallistumaan kansainvälisiin co-write-workshopeihin, tekemään teosvientimatkoja sekä oma-aloitteisia co-write-matkoja ja matkustamaan teostensa esityksiin ulkomaille. Tukea voi käyttää myös muihin teoksen vientiä edistäviin toimenpiteisiin sekä kansainvälisten kumppanien Suomeen suuntautuviin matkoihin.
 

Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinto Esa Niemiselle

Julkaistu
Georg Malmstén -säätiö on luovuttanut 10 000 euron arvoisen Georg Malmstén -tunnustuspalkinnon Esa Niemiselle hänen ansioistaan musiikkialalla.

 
Esa Nieminen (s. 1952) on säveltäjä, kapellimestari ja tuottaja, joka on jo vuosikymmenten ajan kuulunut keskeisiin suomalaisen populaarimusiikin vaikuttajiin. Niin levy-yhtiöiden palveluksessa kuin itsenäisenäkin tuottajana hän on määrätietoisella näkemyksellään onnistunut kehittämään iskelmän ja popin ilmaisua oloissamme merkittävästi. Yhteistyöartistien rivistö ulottuu Frederikistä, Markku Arosta ja Paula Koivuniemestä Katri Helenan, Lea Lavenin ja Yölinnun kautta Kirkaan, Jari Sillanpäähän ja Anna Erikssoniin. Mittavan äänitetuotannon ohella Nieminen on toiminut useiden kiertueiden, sekä erilaisten konserttituotantojen kapellimestarina ja sovittajana.
 
60-luvun nuorena Esa Nieminen on vahvasti angloamerikkalaisen popmusiikin kasvattama, ja siinä piilee hänen tekijäpersoonallisuutensa ydin: maassamme vahvasti vaikuttanut slaavilainen kaiho on Niemisen sävelkielestä kadonnut jäljettömiin. Lähes leimallisesti originaalimateriaalista koostuneiden albumituotantojen parissa työskenteleminen on johtanut myös laajaan yhteistyöhön kotimaisten sanoittajien kanssa, Juha Vainiosta Sinikka Svärdiin ja Jari Saloseen. Voidaan sanoa, että Nieminen on hyvin selkeästi jatkanut Toivo Kärjen ja Jaakko Salon viitoittamaa tietä erityisesti lauluteksteihin huomiota kiinnittävänä tuottajana.
 
Musiikintekijänä Esa Niemisellä on finaalitason menestystä usean kotimaisen sävellyskilpailun parissa, ja hänen genreskaalansa ulottuu lastenlauluista musikaaliin asti. Kaiken lisäksi hän ei ole kaihtanut kommentointia alan lieveilmiöistä, ja on myös perustellusti kritisoinut sellaisia kehitysnäkymiä, joihin on aihetta ollut. 
 
Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet Paul ”Nacke” Johansson vuonna 1999, Pentti Lasanen vuonna 2002 ja Kaj Backlund vuonna 2008.
 
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n vuonna 1982 perustaman Malmstén-säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea luovaa suomalaista kevyttä musiikkia. 
 
 
Lisätiedot:
Pekka Nissilä
Georg Malmstén -säätiön puheenjohtaja
040-520 1022
 

Hae nyt Georg Malmstén -säätiön apurahaa

Julkaistu

Hae apurahaa 31.10. mennessä!

Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on 31.10. (postileima) mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön. 

 
Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.
 
Apurahat myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.
 
Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa Elvisin toimistosta. Voit täyttää ja tulostaa hakemuksen myös tästä.
 
 
Säätiön yhteystiedot
 
Georg Malmstén -säätiö
c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
 
Urho Kekkosen katu 2 C
00100 Helsinki
Puh. (09) 407 991
Fax (09) 440 181

Pohjoismaissa jo kahdeksan miljoonaa streaming-palveluiden käyttäjää

Julkaistu
Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat musiikin digitaalisten markkinoiden kehityksen kärjessä, kertoo kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön – Teoston, Norjan Tonon ja Tanskan Kodan – teettämä laaja kyselytutkimus.

 
Arviolta kahdeksan miljoonaa kuluttajaa (15–65-vuotiaat internetin käyttäjät) on käyttänyt streaming-musiikkipalveluita (kuten Spotify ja Wimp) kyselyä edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana. Yksin Spotifylla on arviolta noin seitsemän miljoonaa käyttäjää näissä neljässä maassa.
 
Kaikkiaan 78 % kyselyvastaajista kertoi kuluttaneensa musiikkia digitaalisessa muodossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suosituimpia palveluita olivat YouTube (musiikki ja musiikkivideot), Spotify, iTunes ja Wimp.
 
Pohjoismaat maailman kärkijoukkoa digitaalisten musiikkimarkkinoiden kehityksessä
 
Joka viides kyselyyn vastannut (20 %) kertoo maksaneensa digitaalisesta musiikista (lataukset, streaming) viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa arviolta kolmea ja puolta miljoonaa digimusiikista maksanutta. Norjalaisista vastaajista lähes 40 prosenttia sanoo maksaneensa digimusiikista.
 
Suomessa digitaalisesta musiikista maksaneiden osuus on Pohjoismaiden pienin: vain 13 % vastaajista kertoo maksaneensa vuoden aikana digitaalisesta musiikista.
 
Selkein ero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä on laajakaista- ja mobiililaajakaistaliittymien yhteydessä laskutettavien musiikkipalveluiden tilaajamäärissä. Suomessa 4 % vastaajista kertoo maksavansa musiikkipalveluista liittymän yhteydessä, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa osuus on 14–27 %. Itse liittymämaksuihin kuukaudessa käytetty rahamäärä ei eroa merkittävästi eri maiden välillä. Eroa ei myöskään selitä kiinnostus musiikkiin tai fyysisten äänitteiden ostaminen, joiden suhteen erot maiden välillä ovat pienet.
 
Pohjoismaiden netinkäyttäjät ovat tottuneita digitaalisten palveluiden käyttämiseen: kaksi kolmesta on katsonut TV- tai elokuvasisältöjä verkosta, 57 % on lukenut digilehtiä älypuhelimella tai tablet-laitteella, ja lähes joka toinen on käyttänyt pankkipalveluja mobiililaitteella.
 
Musiikkiin liittyviä sisältöjä myös kulutetaan ja jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa: 27 % vastaajista seuraa yhtä tai useampaa artistia sosiaalisen median palveluissa, ja 31 % kaikista vastaajista (48 % 15–25-vuotiaista vastaajista) kertoo jakaneensa sosiaalisen median palveluissa linkkejä yksittäisiin kappaleisiin tai soittolistoihin.
 
Kaikille neljälle tutkimukseen osallistuneelle maalle on ominaista vahva paikallinen musiikkikulttuuri ja kotimaisen musiikin kohtuullisen hyvä saatavuus verkkopalveluista: kolmasosa kyselyvastaajista sanoo kotimaisen musiikin löytämisen olevan helppoa.
 
Maille on yhteistä myös musiikkiharrastuksen yleisyys (15 % vastaajista soittaa jotain instrumenttia tai laulaa) ja aktiivinen elävän musiikin yleisö.
 
Kyselyvastaajista yli puolet pitää musiikkia niin tärkeänä, että heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta luopua musiikin kuuntelusta.
 
Polaris Nordic Digital Music Survey 2014
 
Kyselytutkimus tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kesäkuussa 2014. Webkyselyn kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat internetin käyttäjät ja kyselyvastaajia oli yhteensä 4000 (1000 vastaajaa /maa).
 
Kysely toteutettiin kolmen Pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön toimesta. Teosto, Tono (Norja) ja Koda (Tanska) ovat säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöjä, jotka tekevät yhteistyötä Polaris Nordic -nimikkeen alla. Polaris-yhteistyön tavoitteena on tehostaa järjestöjen toimintaa muun muassa kehittämällä yhteisiä taustajärjestelmiä.
 
Teosto, Tono ja Koda lisensioivat digitaalisia musiikkipalveluja Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Järjestöt edustavat yhteensä 95 000 musiikintekijää ja kustantajaa ja tilittivät vuonna 2013 musiikintekijöille ja kustantajille 195 miljoonaa euroa heidän musiikkinsa käytöstä.
 
Teosto edustaa yli 28 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2013 kotimaasta esityskorvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 86 prosenttia musiikintekijöille ja ‑kustantajille.

Gramexille ja Teostolle yhteisyritys asiakaspalvelua varten – Gramex- ja Teosto-luvat saa tulevaisuudessa yhdeltä luukulta

Julkaistu
Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto ovat päättäneet perustaa yhteisyrityksen hoitamaan puolestaan taustamusiikin ja tapahtumien lupamyyntiä, laskutusta ja asiakaspalvelua. Toiminnot suunnitellaan siirrettävän yritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana. Muutos vaikuttaisi ensimmäisiin nykyisiin asiakkaisiin vuonna 2016 ja loppuihin asteittain vuoteen 2019 mennessä.

 
Medialisensointi – eli musiikin käyttö muun muassa radiossa, televisiossa, internetissä ja av-tuotannoissa – ei siirry yhteisyritykselle. Luvat näihin tarkoituksiin ostetaan jatkossakin suoraan Teostosta ja Gramexista.
 
– Yhteinen palveluyritys helpottaa asiakkaiden arkea ja parantaa asiakaspalvelua, koska useimmat heistä tarvitsevat luvan kummaltakin järjestöltä, kommentoi Teoston puheenjohtaja Kim Kuusi.
 
– Toimintamme palvelee kehittyvää musiikkimarkkinaa. Tavoitteenamme on, että jatkossa suurin osa asiakkaistamme saa Gramex- ja Teosto-luvat yhdeltä luukulta, sanoo Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo.
 
Yhteisyritys tilittää keräämänsä korvaustuotot Teostolle ja Gramexille ja nämä jakavat ne edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Järjestöt omistavat yhteisyrityksen puoliksi.
 
– Teoston ja Gramexin yhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia, muun muassa yhteisten alue-edustajien osalta, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä kertoo. – Yhteisyrityksen avulla pystymme syventämään yhteistyötä entisestään.
 
– Kun musiikkilupien hankkiminen helpottuu, se on omiaan lisäämään musiikin käyttöä. Tehokas palvelumme tulee hyödyttämään niin musiikin käyttäjiä kuin oikeudenomistajiakin, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila.
 
Gramexilla ja Teostolla on tällä hetkellä yhteensä liki 40 000 musiikin käyttäjäasiakasta. Suurimmalla osalla heistä on sopimus kummankin järjestön kanssa. Jatkossa näiden asiakkaiden palvelusta vastaa yhteisyritys, joitakin suurempia avainasiakkaita lukuun ottamatta. Yhteisyrityksen toiminta rajoittuu lupien myyntiin ja markkinointiin. Gramex ja Teosto päättävät hinnoista jatkossakin itse. Tyypillisiä taustamusiikin käyttäjiä ovat ravintolat, kaupat ja parturi-kampaamoiden kaltaiset asiakaspalvelu- tai odotustilat.
 
Lisätietoja
 
Teosto, toimitusjohtaja Katri Sipilä, puh. 040 580 3430
 
Gramex ry, toimitusjohtaja Hannu Marttila, puh. 0500 513 678
 
Teosto edustaa 28 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2013 kotimaasta esityskorvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 86 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille.
 
Gramex edustaa noin 50 000:ta kotimaista ja lukuisia ulkomaisia muusikoita, laulajia, kapellimestareita ja musiikkituottajia. Gramex keräsi vuonna 2013 korvauksia noin 20 miljoonaa euroa ja sen korvaushallinnon kulut ovat noin 14 % kerätyistä korvauksista. Gramex maksoi vuonna 2013 korvauksia yhteensä 18,6 miljoonaa euroa.

Taideneuvosto valitsi uudet jäsenet taidetoimikuntiin

Julkaistu
Seitsemään valtion taidetoimikuntaan nimettiin 74 taiteen asiantuntijajäsentä. Apurahapäätöksiä valmistelevissa jaostoissa on lisäksi 27 jäsentä. Alueellisissa taidetoimikunnissa aloittaa 112 asiantuntijaa.

 
Taideneuvosto valitsi toimikuntien jäsenet saamistaan ehdokkaista. Ehdotuksia pyydettiin muun muassa taiteen alan järjestöiltä, korkeakouluilta ja maakuntaliitoilta.
 
Ensi vuoden alusta aloittavat toimikunnat ovat entistä laaja-alaisempia. Esittävien taiteiden toimikunta päättää näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen sekä performanssi- ja esitystaiteen apurahoista. Visuaalisten taiteiden toimikunta päättää kuva- ja valokuvataiteen sekä sarjakuva- ja kuvitustaiteen apurahoista. Taiteenalakohtainen vertaisarviointi turvataan alakohtaisilla jaostoilla, joita on yhteensä 14.
 
Taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikuntaan on koottu edustus kuudesta muusta taidetoimikunnasta.  Sillä lisätään taidetoimikuntien välistä yhteistyötä. Toimikunta arvioi muun muassa matka-apurahahakemukset, joista aiemmin päätettiin ilman vertaisarviointia.  Monikulttuurisuusjaosto arvioi monikulttuurisen alan hakemuksia ja vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden tuntemusta.
 
”Saimme toimikuntiin monipuolisen taiteen asiantuntemuksen ja alueellisen edustuksen. Odotamme virkeää vuoropuhelua eri taiteenalojen ja toimikuntien välillä”, toteaa taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg.
 
Taideneuvosto ja taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Toimikunnat päättävät vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista kukin omalla alallaan ja alueellaan.
 
Lisätietoja: Taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen, p.0295 330 720, esa.rantanen@minedu.fi  ja taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg,tiina.rosenberg@uniarts.fi
 

 

Konstrådet valde nya medlemmar till konstkommissionerna
 
Det utsågs 74 sakkunniga medlemmar inom konst till sju statliga konstkommissioner. Det finns dessutom 27 medlemmar i sektionerna som bereder stipendiebeslut. I de regionala konstkommissionerna börjar 112 sakkunniga. 
 
Konstrådet valde kommissionsmedlemmarna från kandidatförslag. Förslag ombads av bland annat föreningar inom konstens område, högskolor och landskapsföreningarna.
 
Kommissionerna, som inleder sitt arbete i början av nästa år, är mer omfattande än tidigare. Scenkonstkommissionen fattar beslut om stipendier för teater-, dans- och cirkuskonst samt performans och experimentell scenkonst. Den visuella konstkommissionen fattar beslut om stipendier för bild- och fotokonst samt serie- och illustrationskonst. Den konstartspecifika kollegiala bedömningen försäkras med artspecifika sektioner som sammanlagt är 14 till antalet.
 
Kommissionen för multidisciplinär konst, mångfald och internationalitet innefattar representanter från sex andra konstkommissioner, vilket ökar konstkommissionernas samarbete. Kommissionen bedömer bland annat ansökningar om resestipendier som tidigare inte beslutades utifrån kollegial bedömning. Sektionen för mångkultur bedömer ansökningar inom det mångkulturella området och förstärker sakkunnigheten om kulturell mångfald.
 
”Vi uppnådde en mångsidig konstnärlig expertis och regional representation. Vi förväntar oss en livlig dialog olika konstarter och kommissioner emellan”, konstaterar konstrådets ordförande Tiina Rosenberg.
 
Konstrådet och konstkommissionerna är Centret för konstfrämjandes (Taikes) expertorgan. Kommissionerna fattar beslut om stipendier och pris som bedöms kollegialt beviljas till konstnärer, konstnärsgrupper och sammanslutningar, var och en inom sin konstart och region.
 
Ytterligare information: Chef för konststöd Esa Rantanen, tfn 0295 330 720, esa.rantanen@minedu.fi  och konstrådets ordförande Tiina Rosenberg,tiina.rosenberg@uniarts.fi
 

 

Valtion taidetoimikunnat ja jaostot kaudella 2015-16 | Statens konstkommissioner och sektioner på perioden 2015-16
 
 
Musiikkitoimikunta
Gustav Djupsjöbacka, lehtori, Helsinki, toimikunnan puheenjohtaja
 
Perttu Haapanen, säveltäjä, Helsinki
Riitta Huttunen, promootio- ja projektipäällikkö, Helsinki
Soile Isokoski, sopraano, lehtori, Ruukki
Hanna Juutilainen, muusikko, Helsinki
Sanna Kurki-Suonio, musiikintohtori, muusikko, Joensuu
Marouf Majidi, muusikko, Helsinki
Esa Nieminen, kapellimestari, säveltäjä, Espoo
Pekka Nissilä, toimittaja, Helsinki
 
 
Alueelliset taidetoimikunnat kaudella 2015-16 | Regionala konstkommissioner på perioden 2015-16
 
Etelä-Savon taidetoimikunta
puheenjohtaja Anne Leinonen, kirjailija, kustannustoimittaja, Otava
 
Timo Heimonen, teatterikriitikko, Mikkeli
Kirsti Kovanen, arkkitehti, Mikkeli
Kari Kropsu, kapellimestari, Savonlinna
Matti Kurkela, kuvanveistäjä, Juva
Jaakko Pitkänen, lehtori, säveltäjä, Mikkeli
Pauliina Rundgren, artenomi, yrittäjä, Mikkeli
 
 
Hämeen taidetoimikunta
puheenjohtaja Minna Perähuhta, yliarkkitehti, Forssa
 
Juha-Pekka Koskinen, kirjailija, Hämeenlinna
Anne Vilkuna, kuvataiteen lehtori, Hämeenlinna
Kirsti Nenye, valokuvaaja, Lahti
Teemu Salonen, muotoilija, Auttoinen
Seppo Linkola, muusikko, Lahti
Jussi Sorjanen, ohjaaja, taiteellinen johtaja, Lahti
Mia Liski, tanssin lehtori, tanssitaiteilija, Lahti
Tuija Lampinen, taidemaalari, Riihimäki
 
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta
puheenjohtaja Kai Hämäläinen, muotoilija AMK, Lappeenranta
 
Janette Holmström, kuvataiteilija AMK, Imatra
Timo Lievonen, rakennustutkija, Kotka
Annukka Järvi-Herlevi, kirjailija, Reitkalli
Petteri Ikonen, rehtori, kuvataiteilija , Kotka
Ulla Sinkkonen, tekstiilitaiteilija, artenomi, Kuusankoski
Simo Helkala, muusikko, Valkeala
Sanna Kemppainen, näyttelijä, Lappeenranta
 
Keski-Suomen taidetoimikunta
puheenjohtaja Maija Holma, valokuvataiteilija, Jyväskylä
 
Pirjo Hassinen, kirjailija, Jyväskylä
Jouni Salo, näyttelijä, Jyväskylä
Jouni Koskimäki, muusikko, Jyväskylä
Tuukka Toijanniemi, valosuunnittelija, Jyväskylä
Pauliina Lapio, kulttuurituottaja, Jyväskylä
Kari Kotilainen, museonjohtaja, Saarijärvi
Teija Isohauta, FM, Korpilahti
 
 
Lapin taidetoimikunta
puheenjohtaja Liisa Penttilä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, Rovaniemi
 
Jaana Erkkilä, professori, kuvataide, Rovaniemi
Tenka Issakainen, teatterikriitikko, Rovaniemi
Matti Kaarlejärvi, lausuja, Ranua
Ulla-Maija Kanerva, intendentti, Rovaniemi
Tanja Kavasvuo, intendentti, taidehistorioitsija, Kemi
Markku Kokkola, runoilija, Kemi
Katriina Pietilä-Juntura, museonjohtaja, Tornio
Samuel Valkeapää, jalometallityön rehtori, Inari
 
 
Pirkanmaan taidetoimikunta
puheenjohtaja Markku Turunen, kirjailija, Tampere
 
Antti Haapio, valokuvauksen lehtori, valokuvataiteilija, Tampere               
Jaana Kari, kulttuurikoordinaattori, Valkeakoski
Suvi Leinonen, tuottaja, Tampere                  
Mia Manner, kultaseppä, designer, Tampere
Mikko Metsähonkala, arkkitehti, sarjakuvataiteilija, Tampere
Petri Mäkipää, näyttelijä, tanssija, teatteriopettaja, Tampere
Elisa Piispanen, näyttelijä, Tampere
Sampsa Virkajärvi, kuvataiteilija, koulutuspäällikkö, Mänttä-Vilppula
 
Pohjanmaan taidetoimikunta
puheenjohtaja Marko Hautala, kirjailija, Vaasa
 
Ann-Helen Attianese, författare, Maxmo
Matti Hakamäki, muusikko, instituutin johtaja, Kaustinen
Eija-Irmeli Lahti, näyttelijä, ohjaaja, Seinäjoki
Jyrki Portin, valokuvaaja, Kokkola
Annika Sillander, koreograf, dansare, verksamhetsledare, Malax
Jimmy Pulli, bildkonstnär, Vasa
Tuija Ahola, vs. kehittämissuunnittelija, Lappajärvi
Tuomo Kallio, projektisihteeri, muusikko, Seinäjoki             
 
Pohjois-Karjalan taidetoimikunta
puheenjohtaja Tuire Hindikka, teatteriohjaaja, Joensuu
 
Ulla Mäkinen, tanssin koulutuksen johtaja, Outokumpu
Jukka Niskanen, muotoilija, Joensuu
Pentti Ojajärvi, musiikkipedagogi, Kesälahti
Jokke Saharinen, kuvataiteilija, kriitikko, Joensuu
Ulla Vaarnamo, kirjailija, Joensuu
Arja Valkonen-Goldblatt, kuvataiteilija, Heinävaara
 
 
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta
puheenjohtaja Samu Forsblom, luova johtaja, Oulu            
 
Timo Hannula, kapellimestari, muusikko, Haapavesi
Anssi Kirkonpelto, tanssiopettaja, linjan johtaja, Oulu        
Kaarina Kuusisto-Lukkari, keraamikko, kuvataiteilija, Sotkamo                    
Juha Roikonen (Jii Roikonen), sarjakuvataiteilija, kuvataiteilija,Oulu
Taina Ronkainen, tuottaja, Oulu                      
Ulla Schroderus, teatteriohjaaja, Suomussalmi                      
Jussi Valtakari, taidemaalari, kuvataiteilija, Taivalkoski        
Pauliina Vanhatalo, kirjailija, Raahe
 
Pohjois-Savon taidetoimikunta
puheenjohtaja Kirsi Pehkonen, kirjailija, luokanopettaja, Kuopio
 
Tiina Haring, valokuvaaja, Kuopio
Juha Koponen, kuvataiteilija, kuvataiteen lehtori, Lapinlahti
Pekka Laasonen, teatterinjohtaja, Kuopio
Antti Lahti, tanssija, teatterinjohtaja, Kuopio
Mari Piipponen, arkkitehti, Kuopio
Paul Staufenbiel, elokuvatoiminnan ohjaaja, Kuopio
Satu Vihavainen, oopperalaulaja, Kuopio
Seija Vuorimaa, kirjasto- ja kulttuurisihteeri, Rautalampi
 
 
Satakunnan taidetoimikunta
puheenjohtaja Päivi Setälä, valokuvataiteilija, toiminnanjohtaja, Pori
 
Heli Latvala, tuottaja, toiminnanjohtaja, Pori
Matti Mäntylä, ohjaaja, näyttelijä, Pori
Paavo Paunu, kuvataiteilija, Rauma
Iiris Rannio, teatterinjohtaja, Rauma
Taina Teerialho, kirjailija, Pori
Matti Velhonoja, rehtori, tiimivastaava, Kankaanpää
 
 
Uudenmaan taidetoimikunta
puheenjohtaja Hanna Weselius, valokuvataiteilija, Helsinki
 
Petri Eskelinen, kuvanveistäjä, Helsinki
Kimmo Hakola, säveltäjä, Helsinki
Tarja Heinula, näyttelijä, Helsinki
Annina Holmberg, kirjailija, Helsinki
Tiina Jalkanen, tanssin opettaja, tiedottaja, Espoo
Meri Louekari, arkkitehti, Helsinki
Claes Olsson, toimitusjohtaja, elokuvaohjaaja, Helsinki
Pekka Paikkari, keraamikko, kuvanveistäjä, Talma
Erik Pöysti, teatteritaiteen maisteri, ohjaaja , Ekenäs
Hannu Tolvanen, erityissuunnittelija, Helsinki
Heli Vehkaperä, kuvataiteilija, Karkkila
 
 
Varsinais-Suomen taidetoimikunta
puheenjohtaja Kari Levola, kirjailija, Raisio
 
Jukka Aaltonen, näyttelijä, Turku
Mia Franck, författare, Åbo
Emilie Gardberg, intendent, Åbo
Jaana Houessou, taiteen tohtori, Salo
Markku Laakso, kuvataiteilija, Turku
Lotta Skaffari, toiminnanjohtaja, Tampere (Turku)
Marja Susi, teatteri-ilmaisun ohjaaja, psykologi, Kaarina
Matti Tainio, kuvataiteilija, Turku