Suomen Musiikintekijät on tukenut Ukrainaa Venäjän hyökkäyksen aiheuttamassa kriisissä. Rahallinen tuki Ukrainaan erityisesti lasten ja perheiden hätään toimitettiin Unicef-järjestön kautta yrityslahjoituksena.
Kategoria: Uutinen
Uusimmat uutiset
Musiikintekijöiden eurooppalaiselle kattojärjestö ECSAlle uusi hallitus
Uudelle hallitukselle valittiin myös uusi puheenjohtaja. Järjestön pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Alfons Karabuda ei asettunut enää ehdokkaaksi. Kommentissaan ECSAn tiedotteessa hän toteaa, että on ”ilahtunut jättäessään taakseen vahvan ja hyväkuntoisen järjestön, jolla on edelleen työtä poliittisten, ekonomisten ja kulttuuristen haasteiden parissa”.
Hän myös toteaa uuden puheenjohtajan, brittiläisen Ivors Academyn edustajan Helienne Lindvallin ja tämän luotsaaman uuden hallituksen olevan ”erittäin kyvykäs vastaamaan tuleviin haasteisiin”.
Karabuda valittiin myös ECSAn kunniapuheenjohtajaksi ja toinen pitkäaikainen, poisjättäytyvä hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja Bernard Grimaldivalittiin puolestaan ECSAn kunniavarapuheenjohtajaksi.
Helienne Lindvall kiittää edellistä hallitusta ”väsymättömästä työstään” ja lisää, kuinka ”ECSA on tällä hetkellä luovan alan kohtaamien haasteiden keskellä tärkeämmässä roolissa kuin koskaan aikaisemmin”. Hän ”odottaa innolla tulevia tehtäviä yhdessä eurooppalaisten tekijäkollegoidensa kanssa”.
Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen:
”ECSA on meille suomalaisille musiikintekijöille erittäin tärkeä. Sillä oli merkittävä rooli muun muassa tekijänoikeusdirektiivin saattamisessa nykymuotoonsa. Tässä työssä väistyvä puheenjohtaja Alfons Karabuda teki ison työn ECSAn toimiston kanssa. Eurooppalaisia musiikintekijöitä odottavat uudet haasteet, ja niiden selättämisessä uudella puheenjohtaja Helienne Lindvallilla on jo hyvä etumatka, koska monet ECSAn tulevista pääaiheista on Ivors Academyn kautta jo nostettu esiin. Näistä mainittakoon #PaySongwriter ja #FixStreaming -hankkeet, joita tuemme. ECSAn hallitus ottaa agendalleen jatkossa myös muun muassa musiikkialan yhdenvertaisuuden edistämisen sekä tekoälytulevaisuuteen valmistautumisen.
Meille suomalaisille ECSA-edustajille uudet hallituksen jäsenet ovat tuttuja monien vuosien kokoustapaamisista. Hienoa on myös se, että ensimmäistä kertaa hallituksessa on myös suomalainen edustaja: taidemusiikin säveltäjä Niilo Tarnanen.”
Kokouksessa valittiin myös edustajat ECSAn sisäisiin jaostoihin alla olevan mukaisesti.
- ECSA President: Helienne Lindvall
- ECSA Vice Presidents: Zahra Mani and Jesper Hansen
- Treasurer: Aafke Romeijn
POPULAR MUSIC (APCOE Committee)
- Chair: Ole Henrik Antonsen (NOPA, Norway)
- Vice-chairs: Helienne Lindvall (Ivors Academy, Sweden/UK) & Aafke Romeijn (BAM! Popauteurs, The Netherlands)
ART & CONTEMPORARY MUSIC (ECF Committee)
- Chair: Orphy Robinson (Ivors Academy, UK)
- Vice-chairs: Zahra Mani (Austrian Composers Association, Austria/UK/Pakistan) & Niilo Tarnanen (Society of Finnish Composers, Finland)
FILM AND AUDIO-VISUAL MUSIC (FFACE Committee)
- Chair: Jesper Hansen (BFM, Denmark)
- Vice-chairs: Anselm Kreuzer (Composers Club, Germany) & Luis Ivars (Musimagen, Spain)
Suomen Musiikintekijät on ECSAn jäsenjärjestö. Suomen Musiikintekijöillä on edustajia ECSAn työryhmissä.
Jukkis Uotila on Suomen 38. Jazzlegenda
Jukkis Uotila on tehnyt monipuolisen uran muusikkona. Hänellä on yhdeksän omaa albumia, ja rivimuusikkona hän on ehtinyt soittaa jo yli 120 levyllä. 1980-luvun alussa Uotila työskenteli neljä vuotta New Yorkissa ammattimuusikkona. Hän on hyödyntänyt New Yorkin aikaisia kontaktejaan omissa kokoonpanoissaan, ja hänen levyillään ovatkin soittaneet muun muassa Dave Liebman, Bob Mintzer, Randy Brecker, Mike Stern, John Scofield ja Bill Frisell.
Rumpalina Uotila on soittanut esimerkiksi Randy Breckerin ja Toots Thielemans yhtyeissä, ja hän on levyttänyt myös muun muassa Chet Bakerin, Joe Lovanon ja Joe Hendersonin kanssa. Pianistina Uotila on tullut tunnetuksi erityisesti 2000-luvulta lähtien, ja hän on tehnyt pianistina yhteistyötä muun muassa Randy Breckerin ja Tim Hagansin sekä rumpalien Ignacio Berroan, Billy Hartin ja Billy Cobhamin kanssa.
Uotila oli aktiivinen UMOssa vuosina 1986–1993, ja hän myös johti orkesteria parissa kymmenessä projektissa. 1990-luvun puolivälistä alkaen hän on ollut mukana Stockholm Jazz Orchestran kolmellatoista albumilla, joista vuonna 2013 julkaistu ”The Music of Jukkis Uotila” sisältää hänen omia big band -sävellyksiään ja -sovituksiaan.
Jukkis Uotilalla on ollut keskeinen rooli suomalaisessa jazzopetuksessa. Hän oli Sibelius-Akatemian jazzosaston johtaja vuosina 1986–93, ja hän on toiminut professorina vuodesta 1994 lähtien.
Uotilalle on myönnetty Jazzliiton Yrjö-palkinto vuonna 1991 ja säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 2011.
Suomen Jazzlegenda -palkintoja on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001–2014 Suomen Big Band Yhdistys, Suomen Jazz & Pop Arkisto ja Imatra Big Band Festival valitsivat yhteensä 28 Jazzlegendaa. Vuodesta 2017 lähtien palkintojen jakamisesta on vastannut Musiikkiarkisto. Luettelo aikaisemmin jaetuista Suomen Jazzlegenda -palkinnoista:
Viestintäpäällikkö Nina Lith Musiikintekijöiden kutsujäseneksi: ”Merkityksellinen työ motivoi”
”Kymmenen vuotta on hieno työrupeama. Se, mikä teki päätöksen kutsujäsenyydestä vielä helpommaksi, on Ninan sitoutuneisuus työhön musiikintekijöiden hyväksi,” sanoo Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.
”Nina tuli alan ulkopuolelta, mutta alusta asti on tuntunut siltä, että hän on yksi meistä. Nina on ihana työkaveri, loistava ammattilainen viestinnän saralla, mutta myös mukana ideoimassa ja toteuttamassa muun muassa jäsenpalveluita ja tapahtumia.”
Nina Lith kokee työnsä merkitykselliseksi ja kertoo motivoituvansa siitä, että jokainen pienikin teko vie lähemmäs luovien alojen tekijöiden parempia toimintaedellytyksiä.
”Kaikkein mahtavinta on saada työskennellä kaikkien upeiden ihmisten kanssa, eli eri järjestöjen kollegoiden, Musiikintekijöiden toimiston väen sekä etenkin jäsentemme parissa,” hän sanoo.
Viime vuodet ovat olleen Lithin uran haastavimpia. Koronan myötä yhdistyksen jäsentapahtumatoiminta meni täysin uusiksi. Vaikuttamisviestinnän tarve lisääntyi entisestään.
”Vaikuttamisviestintää tehdään yhä merkittävämmässä määrin ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Jatkuvan koronakriisiviestinnän lisäksi on viime aikoina muun muassa saatu torpattua hyvitysmaksujen leikkaus ja vaikutettu tekijänoikeuslain uudistamiseen. Puuhaa on todella riittänyt”, Lith kertoo.
Katsoessaan kymmenen vuotta taakse päin Lith toteaa, että paljon on muuttunut Musiikintekijöiden toiminnassa.
”Aikoinaan, kun oli kevätkokouskutsujen lähettämisen aika, katselin silmät pyöreinä sihteerimme Sari Maunulan paperishow’ta. Vuosikokouskutsu kaikkine liitteineen lähetettiin jokaiselle jäsenelle kirjepostilla. Siis tuhansittain tulosteita yhteen kokoukseen! Melko nopeasti oli yhdistyksellämme sähköiset kutsut, ja aikojen saatossa asianmukaiset IT-järjestelmät ja verkkosivut.”
Yksi merkittävimmistä muutoksista yhdistyksen toiminnassa on ollut muutto musiikkialan järjestöjen kanssa yhteisiin toimitiloihin – ensin Kampin Huippuun vuonna 2014 ja keväällä 2021 Espoon Keilaniemeen.
”Uudet, modernit toimitilat mahdollistivat yhdistyksen toiminnan kehittämisen aivan uudelle tasolle”, Lith toteaa.
”On ollut mahtavaa olla osa yhdistyksemme ja sen ajamien asioiden menestystä. On myös ollut todellinen ilo ja kunnia saada olla osa tätä musiikintekijöiden yhteisöä.”
Kutsujäsenyys on huomionosoitus, joka myönnetään harvoin. Suomen Musiikintekijöiden muut kutsujäsenet ovat yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri, nyt eläkkeellä oleva Taimi Kyyrö, yhdistyksen talouspäällikkö Sari Maunula sekä Teostosta eläkkeelle jäänyt palveluneuvoja Leif Sällström.
Tekijänoikeuskorvaukset eivät jatkossa leikkaa työttömyysturvaa
Hallitus esitteli 11.2.2022 uusia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Samassa yhteydessä esiteltiin päätös luopua tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta työttömyysturvassa. Tämä tarkoittaa, että jatkossa tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaa työttömyysturvaa. Muutosta esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2023.
Luovien alojen edustajat ovat edistäneet asiaa jo useiden vuosien ajan. Muutos on merkittävä parannus tekijänoikeuskorvauksia saavien sosiaaliturvaan.
Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää tehdystä päätöksestä.
”Tämä korjaus on musiikintekijöille ja kaikille tekijänoikeustuloja saaville todella merkittävä, eikä tule yhtään liian aikaisin! Olemme ajaneet asiaa jo vuosia, mutta vasta pandemia-aika teki ongelman näkyväksi myös päättäjille.
Voimaantuloaika olisi mielestäni saanut olla aikaisempi, olemmehan koronan kurittamia edelleen: elävän musiikin tilaisuuksien rajoittaminen on vienyt meiltä merkittävästi tekijänoikeustuloja, ja ne vaikutukset n,äkyvät vielä pitkään.
Haluan kiittää hallitusta, sosiaali- ja terveysministeri Sarkkista, sivistysvaliokuntaa, valtiovarainvaliokuntaa ja kaikkia asian puolesta yli puoluerajojen toimineita kansanedustajia: tämä on yksi askel kohti reilumpaa sosiaaliturvaa.”
Sanna Salmenkallio sai Harpa -palkinnon musiikistaan elokuvaan Aalto
Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut Virpi Suutarin ohjaama Aalto-dokumenttielokuva vie kiehtovalle matkalle Alvar Aallon ja Aino Aallon rakkaustarinaan, heidän ajatteluunsa ikonisten teosten taustalla sekä heidän suunnittelemiensa rakennusten ja esineitten luo ympäri maailmaa. Elokuva on koottu pääasiassa valtavan taustatyön tuloksena löydetyistä arkistomateriaaleista, joita Sanna Salmenkallion elegantti ja kuljettava musiikki avaa tilallisiksi ja emotionaalisiksi kokemuksiksi.
Kansainvälinen tuomaristo toteaa sävellyksen olevan ”lumoava” ja ”erittäin hyvin kirjoitettu, intiimi klassiseen tyyliin sävelletty teos”. Perusteluissa kuvataan, kuinka sävellys ”onnistuu inhimillistämään huonekalut ja arkkitehtuurin, joita dokumentissa nähdään. Se saa suorastaan tuntemaan esineet ja rakennukset, luoden vahvan yhteyden sekä Aaltoon että hänen taiteeseensa”.
”Tämän musiikin palkitseminen kansainvälisesti merkitsee minulle paljon, kiitän Alvar ja Aino Aaltoa heidän esimerkistään kansainvälisyydessä, rohkeudessa ja sinnikkyydessä. Ilman näitä tienraivaajia minäkään en olisi tässä. Kiitän myös Virpi Suutaria ja koko suunnattoman taitavaa ja sitoutunutta tekijäryhmää, joka antoi minulle mahdollisuuden olla osana Aaltojen ideologian mukaista kokonaistaideteosta”, Salmenkallio toteaa kiitossanoissaan.
Harpa-elokuvamusiikkipalkinto on jaettu vuodesta 2010. Suomi on voittanut Harpa-palkinnon aikaisemmin kahdesti. Harpa-kilpailu järjestetään yhteistyössä pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen sekä musiikin vienninedistämisorganisaatioiden kanssa. Suomea yhteisössä edustaa Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.
Lisätiedot
Nina Lith
Viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998
Harpa-ehdokkaat 2021
- DENMARK | Jonas Struck for his score for “Vores mand i Amerika” (directed by Christina Rosendahl)
*** An excellent and personal film score – inventive and different*** - FINLAND | Sanna Salmenkallio for her score for “Aalto” (directed by Virpi Suutari)
***Surprise, elegance and a strong sense of purpose are present from start to finish, Salmenkallio’s music really gives life to this great documentary*** - ICELAND| Tóti Guðnason for his score for “Lamb” (directed by Valdimar Jóhannsson)
*** the score and the sound design exert a subtle pressure that words would be unlikely to match *** - NORWAY | Erik Ljunggren for his score for “Gritt” (directed by Itonje Søimer Guttormsen)
*** the score plays an important role in this film, for coherence, direction and overall tone, and for weaving together the layers of the drama. *** - SWEDEN | Johan Testad for his score for “Björnstad” (directed by Peter Grönlund)
*** the score heightens the intensity of a multifaceted drama that holds great contrast: toxic macho culture, peer pressure, loneliness, vulnerability and longing ***
Aikaisemmat Harpa-voittajat
- 2021 Berlin & online | Flemming Nordkrog (Denmark) | Shine Your Eyes
- 2020 Berlin | Gaute Storaas (Norway) | Bröllop, begravning & dop
- 2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson (Iceland)| Woman at war
- 2018 Berlin| Daníel Bjarnason (Iceland) | Under the Tree
- 2017 Berlin and Cannes | Honor award | Bent Fabricius-Bjerre (Denmark)
- 2017 Berlin and Cannes | Sune Martin (Denmark) | Land of Mine
- 2016 Berlin | Honor award | Johann Johannsson (Iceland)
- 2016 Berlin | Atli Örvarsson | Rams
- 2014 Espoo | Matti Bye (Sweden) | Faro
- 2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen (Finland) | Puhdistus
- 2012 Reykjavik |Fredrik Emilson (Sweden) | Kronjuvelarna
- 2011 Copenhagen | Gaute Storaas (Norway) | Elias og jakten på havets gull
- 2010 Gothenburg | Dani Strömbäck (Finland) | Letters to Father Jacob
Kansainvälisen tuomariston jäsenet
- Flemming Nordkrog (DK), Composer and HARPA winner 2021
- Lucy Bright (UK), Music Supervisor and Publisher (Bright Notion Music)
- Mark Siegmund (KR/DE), production & location manager and coordinator for international and Korean productions
- Miriam Cutler (USA), Film- and mediacomposer
- Thomas Van Parys (BE), Music Office, Film Fest Ghent & World Sound Track Awards
Musiikkialabarometri 2022 on auki – vastaa kyselyyn
Mitä mieltä olet musiikkialan tämän hetken tilasta ja tulevaisuudesta? Miten koronapandemia on vaikuttanut olosuhteisiisi? Kerro näkemyksesi esimerkiksi näistä asioista kolmen vuoden välein toteutettavassa laajassa musiikkialabarometrissa: https://q.surveypal.com/Musiikkialabarometri-2022
Kyselyyn voivat vastata kaikki Suomessa toimivat musiikkialan ammattilaiset ja yhteisöt. Vastaajien kesken arvotaan veloitukseton viikko Villa Vikanin hirsimökissä vuodelle 2023.
Kyselyn toteuttavat Music Finland, Gramex, IndieCo, Musiikkituottajat IFPI Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjat sekä Teosto.
Musiikkialabarometriin voi vastata helmikuun ajan.
Music Industry Barometer 2022 is open – share your views!
What do you think of the current situation of the music industry? How has the covid pandemic affected your circumstances and how will it shape our future? Give your views on these issues in an extensive Music Industry Barometer: https://q.surveypal.com/Musiikkialabarometri-2022
All music professionals and music organizations in Finland are welcome to respond to the survey. A prize – a week in the log cabin at Villa Vikan for 2023 – will be drawn among all respondents.
The survey is conducted by Music Finland, Gramex, IFPI Finland, IndieCo, the Finnish Music Creators, the Finnish Musicians’ Union, the Finnish Music Publishers, the Society of Finnish Composers, and Teosto.
The Music Industry Barometer is open until the end of February.
Teosto jakaa koronatukea jo neljättä kertaa – haku auki helmikuun loppuun
Jo kolmatta vuotta jatkuvat koronarajoitukset ovat merkittävästi vaikeuttaneet musiikkialan taloudellista tilannetta myös säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien osalta. Vuosien 2020 ja 2021 rajoitukset näkyvät yhä tekijänoikeuskorvauksissa ja uusien rajoitusten myötä menetykset jatkuvat jopa vuoteen 2023.
Teoston jäsenkokous päätti joulukuussa 2021 neljännestä koronatukikierroksesta. Koronatuen tavoite on lieventää ammattimaisten säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien pandemiasta aiheutuneita tekijänoikeuskorvausten menetyksiä. Teosto on jakanut koronatukea aiemmin vuosina 2020–2021 yhteensä yli kolme miljoonaa euroa.
Neljännellä tukikierroksen haku on auki 10.2.–28.2.2022. Kaikkiaan tukea on jaossa noin miljoona euroa. Tuki rahoitetaan Teosto-rahastosta, joka on perustettu vuonna 2009 turvaamaan kotimaisen luovan säveltaiteen edistämistyön jatkuvuutta.
Kuka voi hakea tukea?
Koronatukea voivat hakea kaikki Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaat – myös ne, jotka ovat hakeneet tai saaneet tukea aikaisemmin.
Tuen kriteerit ovat samat kuin vuonna 2021. Tukikriteerinä ovat vuosien 2018–2020 aikana tietyiltä tilitysalueilta hakijalle maksetut korvaukset. Mukaan lasketaan sellaiset musiikin käytön tilitysalueet, joihin koronatilanteella on havaittu olevan joko suoria tai välillisiä vaikutuksia.
Hakukriteerit
- Teoston asiakkuus
- Vuosina 2018–2020 maksettujen tilitysten määrä yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio.
- Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn. Sen vuoksi säveltäjän, sanoittajan tai sovittajan perikunta ei voi hakea musiikin tekijän koronatukea. Perikunta, joka harjoittaa musiikkikustantamista ja on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea.
Tiedot saamistasi tilityksistä näet Teoston verkkopalvelusta.
Tietoa jaettavista tukisummista
- Tukea maksetaan musiikin tekijöille työskentelyapurahoina, jotka ovat verottomia tuloverolain asettamien edellytysten täyttyessä. Kustantajille maksetaan vastaavin perustein määräytyvää toimintatukea, joka on veronalaista elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.
- Alin maksettava summa on vähintään 150 euroa ja ylin 5000 euroa. Lopulliset tukisummat määräytyvät hakemusmäärien perusteella.
- Tuen määrä suhteutetaan hakijan aiempiin tilityksiin niillä tilitysalueilla, jotka sisältyvät tukikriteereihin.
Miten tukea haetaan?
Tukea haetaan Klaavi-hakupalvelun kautta osoitteessa www.klaavi.fi (Teoston koronatuki).
Maksettuja tilityksiä ei tarvitse ilmoittaa hakulomakkeella, vaan ne tarkistetaan hakemuksien käsittelyssä automaattisesti. Tuen saamiseen eivät vaikuta mahdolliset muut saadut tuet.
Tuen hakemista varten tarvitset ainoastaan Teoston asiakasnumeron. Löydät asiakasnumerosi Teoston verkkopalvelusta, kun kirjaudut sisään ja avaat Asiakastiedot-välilehden.
Klaavi-palvelun kautta tukihakemus osoitetaan Teoston jäsenjärjestön rahastoille, mutta hakijan ei tarvitse olla minkään jäsenjärjestön jäsen. Ainoastaan Teoston asiakkuutta edellytetään.
Tukea haetaan henkilönä (musiikin tekijä) tai yrityksenä (musiikkikustantaja). Yhdellä asiakasnumerolla tukea voi hakea vain kerran.
- Musiikin tekijä voi hakea tukea valintansa mukaan Suomen Musiikintekijät ry:n rahastosta (Musiikintekijöiden rahasto) tai Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat molemmissa rahastoissa.
- Musiikkikustantaja hakee tukea Musiikkikustantajien rahastosta. Tuen myöntämisperusteet ovat samat kuin tekijöille tukea myöntävissä rahastoissa. Mikäli musiikkikustantajalla on katalogeilleen useita asiakasnumeroita, tukea voi hakea jokaisella erikseen. Samaan hakemukseen ei voi yhdistää useita asiakasnumeroita.
- Teoston tekijäasiakkaan omistama kustannusyhtiö, joka on kustantaja-asiakkaamme, voi hakea sekä musiikkikustantajille tarkoitettua koronatukea että tekijän koronatukea, mikäli näillä on eri asiakasnumerot. Tekijäasiakkaan ja kustannusyhtiön tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan erillisinä.
- Musiikin tekijä, joka on ottanut käyttöön ns. yhtiömallin, voi hakea musiikin tekijöille tarkoitettua koronatukea.
Hakemusten käsittely ja tuen maksaminen
Hakemukset käsittelee ja tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jonka jäsenet edustavat säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia. Toimikunnassa on myös Teoston toimiston edustus.
Myönnetyt tuet maksetaan huhtikuun 2022 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksistä henkilökohtaisesti sähköpostilla maaliskuun loppuun mennessä.
LISÄTIETOJA:
- Klaavi-hakujärjestelmä: www.klaavi.fi
- Koronatuen asiakaspalvelu: koronatuki@teosto.fi, puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10.00–20.00. Viimeisinä hakupäivinä la 26.2. sekä su 27.2. asiakaspalvelu on auki klo 10.00–20.00.
- Katso myös: kysymyksiä ja vastauksia Teoston koronatuesta
Taiken koronahaku avoinna 4.2.-17.2.2022
Taiteen edistämiskeskus jakaa seuraavassa koronahaussa yhteensä noin 34 miljoonaa euroa taiteilijoille, kulttuurialan ja luovan alan ammattilaisille sekä alan yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakuaika alkaa 4.2. ja päättyy 17.2. kello 16.00.
Tukea voivat hakea kaikki taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ammattiryhmät. Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen.
Yksityishenkilöille myönnetään 4000 – 6000 euron apuraha. Kaikki hakijat saavat saman summan ja myönnettävä summa määräytyy hakemusten määrän mukaan. Tarkoitus on myöntää tukea mahdollisimman laajalle joukolle ammattilaisia, jotka täyttävät haun kriteerit.
Apurahan tarve arvioidaan hakijan ammattilaisuuden ja menetettyjen työtilaisuuksien ja tulojen perusteella. Erillistä työsuunnitelmaa ei tarvita. Apurahaa voi käyttää esimerkiksi oman ammattitaidon ylläpitämiseen, toiminnan suunnitteluun, harjoitteluun, taiteelliseen tai luovaan työhön tai niitä tukevaan toimintaan.
Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 6000 euroa. Avustushaussa arvioidaan ammattilaisuuden ja menetettyjen tulojen lisäksi avustuksen käyttötarkoitusta.
Koronatukien haku perustuu hallituksen 3.2.2022 eduskunnalle esittämään lisätalousarvioon.
Haun aikataulu
Molemmissa tukimuodoissa hakuaika alkaa 4.2. ja päättyy 17.2. klo 16.00. Kaikki hakijat saavat tiedon päätöksestä, yksityishenkilöt huhtikuun alussa ja yrittäjät huhtikuun loppuun mennessä. Tuet maksetaan mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen.
Joulukuussa päättyneen edellisen koronatukien hakukierroksen päätökset tehdään maaliskuussa.
Taike järjestää hausta kaksi Teams-infoa: ke 9.2. klo 15 ja ma 14.2. klo 11. Infoihin ei tarvitse ilmoittautua. Linkit löytyvät tapahtumakalenterista verkkosivuilta.
Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinto Akkajee-yhtyeelle
Maailman musiikin keskuksen – Global Music Centren toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara on työssään edistänyt erityisesti Suomeen muuttaneiden muusikoiden asemaa ja mahdollisuuksia rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus nimeää Vuoden Wäinöksi vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimivan henkilön, ryhmän tai tahon, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla.
Muusikkojen liitto myöntää Vuoden Artisti -palkinnon kansanmuusikko, laulaja ja säveltäjä Vilma Jäälle. Vilma Jää on valovoimainen solisti, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä. Eri genrejen rajoja rikkomalla hän tuo uutta yleisöä kansanmusiikin pariin. Suomen Musiikintekijät osoittaa puolestaan Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon Akkajee-yhtyeelle. Akkajee on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.
Kaiken maailman musiikkien ja soittajien risteyspaikka Haapavesi Folk Music Festival on rakentanut toimintansa rohkeasti jo vuosikymmenten ajan eri genrejen ja valtakuntien rajojen ylityksille. Maailman musiikin keskus – Global Music Centre antaa festivaalille Risteys-palkinnon, joka osoitetaan tunnustuksena taholle, joka edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin yhtye tai ryhmä, joka on osoittanut erityistä osaamista kansanmusiikin saralla. Vuonna 2021 nimityksen saa Aapintuvan pelimannit. Kansalaisopiston piirinä jo 1980-luvun alussa alkanut pelimanniryhmä on koonnut soittajia yhteen jo yli neljä vuosikymmentä.
Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnetään taholle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta. Suomen Nuorisoseurat antaa palkinnon Riina Hosiolle teoksestaan Verensulkusanoja. Teoksessa tanssivat taidokkaasti Motoran Pelmakat. Teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja sen ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.
Kansanmusiikki-lehti ja kamukanta.fi myöntävät Vuoden kansanmusiikkilevy 2021 -tunnustuksen levylle Ánnámáret: Nieguid duovdagat. Levyn musiikki ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä saamenmaan kulttuurista.
Kanteleliitto myöntää Vuoden Kantelelevy -palkinnon tänä vuonna uniikista ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jossa pelimaailma, upea luova sisältö ja muusikoiden osaaminen yhdistyvät. Palkinto annetaan Folk’Avant -yhtyeen julkaisulle ”Jorvik Lullaby”, joka on tehty Star Stable-pelifirmalle. Single on striimattu Spotifysta yli 130 000 kertaa.
Juho Koirasen muistorahastosta jaetaan vuosittain kannustusstipendi nuorelle tai ryhmälle, joka tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni -tittelin Kansanmusiikkiliitolta ja Koirasen perheeltä saa 12-vuotias savonlinnalainen Anni Saksman. Saksman on mm. voittanut Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2019.
Kansantanssi- ja kansanmusiikkikentän merkittävimmät toimijat palkitsevat vuosittain alan valovoimaisia tähtiä ja merkittäviä vaikuttajia Eläköön Folk! -gaalassa. Tunnustukset oli tarkoitus jakaa Folklandia-risteilyn Eläköön Folk! -gaalassa tammikuussa. Koska Folklandia jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan, järjestöt julkistavat tunnustusten saajat nyt yhteisellä verkkotiedotteella. Järjestöt luovuttavat palkinnot voittajille omissa tilaisuuksissaan. Lisätietoja alla löytyvistä linkeistä. Eläköön Folk! -tunnustuksiin on yhdistynyt osa aikaisemmin Etnogaalassa jaetuista palkinnoista. Etnogaala järjestettiin viimeisen kerran tammikuussa 2020.
Lue lisää palkinnoista ja palkinnon saajista:
Vuoden Wäinö, Vuoden Kansanmusiikkitekijä ja Vuoden Artisti:
https://kansanmusiikkikansantanssi.fi/elakoon-folk-2022
Risteys-palkinto:
www.globalmusic.fi
Vuoden Kantelelevy:
https://www.kantele.net
Vuoden Nuori Pelimanni:
https://kansanmusiikkiliitto.fi/vuoden-nuori-pelimanni-2022/
Vuoden Kansanmusiikkilevy:
https://kansanmusiikkiliitto.fi/vuoden-kansanmusiikkilevy-2021/
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye:
https://kaustinen.net/vuoden-yhtye/
Vuoden Tanssiteko 2021:
https://nuorisoseurat.fi/