Suomen Musiikintekijöiden koulutustutkimushanke käynnistyi

UUTINEN

Suomen Musiikintekijöiden koulutustutkimushanke käynnistyi

Uusi tutkimushanke selvittää, millaisia valmiuksia musiikin tekemisen koulutus antaa kansainväliseen työskentelyyn.

Suomen Musiikintekijöiden koulutustutkimuksen toteuttaa FT Riikka Hiltunen, joka väitteli kesällä 2021 ammattimaisten popmusiikintekijöiden luovasta ajattelusta ja tulevaisuusajattelusta. Lauluntekoa hän on opiskellut HEOssa 2010–2011.

Suomen Musiikintekijät käynnisti syyskuussa tutkimushankkeen ”Suomesta musiikintekijäksi kansainväliselle kentälle – koulutuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet”. Sillä kartoitetaan musiikintekemisen koulutuksen nykytilaa Suomessa. Tavoite on tunnistaa kehityskohteita koulutuksen rakenteissa, sisällöissä ja saavutettavuudessa. Tarkastelussa ovat mukana yliopistot, ammattikorkeakoulut, keskiasteen oppilaitokset, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus.

Erityisesti tarkastellaan sitä, millaisia valmiuksia koulutus antaa työskentelyyn musiikintekijänä kansainvälisellä kentällä. Tutkimuksen taustalla ovat Music Finlandin julkaiseman Biisiviennin vision (2021) koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet, joiden omistajuus on Suomen Musiikintekijät ry:llä.

Music Finlandin tekemien selvitysten mukaan popmusiikin teosvienti on ollut kasvussa vuodesta 2006 lähtien, eikä kasvu ole laantunut pandemia-aikanakaan.

Osa musiikintekijöistä on päätynyt teosviennin pariin muodollisen koulutuksen kautta, osa itseoppineina. Painopiste populaarimusiikin koulutuksessa on ollut perinteisesti muusikkoudessa ja muiden tekemien kappaleiden tulkitsemisessa eikä niinkään musiikin tekemisessä. Tilanne on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana, ja populaarimusiikin säveltämistä, sanoittamista, tuottamista ja sovittamista voi nykyisin opiskella useissa koulutusohjelmissa.

Koulutusten sisällöt vaihtelevat suuresti. Toisaalta musiikintekemistä on ulotettu hankepohjaisesti peruskouluun saakka, ja aktiiviseen musiikintekijyyteen liittyviä tavoitteita on sisällytetty nykyisiin opetussuunnitelmiin. Näiden tavoitteiden juurruttamisessa koulujen musiikinopetukseen on kuitenkin vielä haastetta.

”Koulutuksen kehityskohteiden tunnistaminen on tärkeä ruohonjuuritason askel suomalaisen kevyen musiikin teosvientipotentiaalin kasvattamiseen”, sanoo FT Riikka Hiltunen, joka toteuttaa tutkimuksen.

Jo olemassa olevan tiedon kokoamisen ja analysoimisen lisäksi tutkimuksen puitteissa kerätään haastattelu- ja kyselyaineistoa kentän eri toimijoilta, myös musiikintekijöiltä. Tulokset kootaan raportiksi ensi vuoden aikana.

“Uskon, että kentältä löytyy paljon hiljaista tietoa, jota yhteen keräämällä on mahdollista tunnistaa tärkeimmät kehityskohteet ja trendit sekä mahdolliset kuilut koulutuksen, Suomen ammattilaiskentän ja kansainvälisen musiikintekijyyden vaatimusten välillä”, Hiltunen toteaa.

Tutkimus rahoitetaan Teoston kansallisista varoista, jotka jäsenistön päättämin tavoin käytetään aatteellisen toiminnan ja luovan säveltaiteen edistämiseen. ”Tämä hanke tähtää suomalaisen musiikintekemisen valmiuksien kehittämiseen niin, että kansainvälistyminen voisi olla tekijälle itsestään selvä vaihtoehto. Lopulta on kyse sekä työmahdollisuuksien lisääntymisestä että kasvavista tekijänoikeustuloista,” täydentää Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.