Musiikintekijä Ajankohtaista

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta Pikku Kakkoselle

Pikku Kakkosessa on yli 40 vuoden ajan soinut vahvasti musiikki. Vuodesta toiseen tämä suosittu lastenohjelma on tarjonnut työtilaisuuksia musiikintekijöille ja tutustuttanut lapset uusiin lauluihin, mikä on tehnyt siitä tärkeän toimijan suomalaisen lastenmusiikin kentällä. Uudet laulut ja samalla niiden tekijät ovat tulleet TV:stä tutuiksi ja tavoittaneet sen jälkeen lapset ja perheet myös livekonserteissa.

”Suomalainen lastenmusiikki on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen korkeatasoista ja monimuotoista. Pikku Kakkonen on omalta osaltaan ollut mahdollistamassa tätä kehitystä. Koska Pikku Kakkosen rooli suomalaisen lastenmusiikin kentällä on niin merkittävä, kannustammekin ohjelman tekijöitä olemaan rohkeita tilaamaan runsaasti uutta kotimaista musiikkia. Näin lastenmusiikki pysyy kiinni ajassa ja uudistuu. Pidetään yhdessä hyvää huolta tämän arvokkaan kulttuurin osa-alueen virkeydestä ja elinvoimaisuudesta. Pro Musiikintekijät on tällä kerralla erityisesti pro lapset!”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallitus palkintoperusteluissaan.

Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä ja lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula kiittävät Suomen Musiikintekijöitä huomionosoituksesta.

”Pikku Kakkosen väki on iloisen yllättynyt huomionosoituksesta. Musiikki on ollut tärkeä osa Pikku Kakkosta koko sen historian ajan, kiitos siitä laajalle joukolle musiikintekijöitä.

Pikku Kakkosessa musiikki on mukana niin sukupolvelta toiselle siirtyvinä laululeikkeinä kuin uutena lastenmusiikkina. Kannustamme musiikkiharrastusten pariin, tarjoamme konserttielämyksiä livenä ja tallenteina ja Leikitään Pikku Kakkosta -kiertueella perheet yhdessä kokevat festarielämyksiä. Kaikkea tätä meillä on ollut ilo tehdä lasten asialle omistautuneiden ammattilaisten kanssa. Yhdessä olemme tarjonneet vahvoja tunteita, tanssittaneet askelia ja luoneet pohjaa lapsen positiiviselle kasvulle. Pikku Kakkosen lastenkonsertteja on katsottu Areenassa lähes viisi miljoonaa kertaa, mikä kertoo siitä, kuinka paljon musiikki vetoaa lapsiin”, he toteavat.

Kunniamaininta myönnettiin Pikku Kakkoselle 12.12.2023.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Kuvassa lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula (vasemmalla) ja Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2023 Pikku Kakkonen
2022 Savoy-teatteri
2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen (kunniamaininta oli nimeltään Prix Elvis vuoteen 2016 saakka)

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat julkistettu

Vuoden Musiikintekijä -Emma-ehdokkaat 2023

Axel Ehnström

Axel Ehnström on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä musiikintekijöitä. Suomessa Ehnströmin kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa
Abreu, Mikael Gabriel, Pyhimys, JVG sekä Isac Elliot. Ehnström on lisäksi mukana Pilven Piirtäjät ja Folkhem -yhtyeissä.

Axel Ehnströmin onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa): No business on the dancefloor (Keira), Muukalainen (Frans Harju).

Jaakko Kiuru

Jaakko Kiuru on musiikintekijä ja muusikko, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä. Kiurun kirjoittamia biisejä
ovat esittäneet muun muassa Tuuli, BESS, Kiki, Etta sekä Lukas Leon. Musiikintekijyyden ohella Kiuru toimii aktiivisesti muusikkona.

Jaakko Kiurun onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
OnlyFans (TUULI, ibe), Jumalan selän takana (Pyhimys, Etta).

Kaisa Korhonen

Kaisa Korhosen nimi löytyy usean viime vuosina julkaistun hitin tekijätiedoista. Korhosen kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Erika Vikman, Antti Tuisku, Maija Vilkkumaa, Elastinen sekä Titta. Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Korhosen syyskuussa 2020 Vuoden läpimurto -palkinnolla.

Kaisa Korhosen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Auto jää (Antti Tuisku, Käärijä), Susta tulee tähti (Sara Siipola).

Vilma Lähteenmäki

Vilma Lähteenmäki on ehtinyt vakuuttaa sekä artistina että musiikintekijänä. Lähteenmäen kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Viivi, Kaija Koo, Nelli Matula, ABREU sekä Tuure Boelius. Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Lähteenmäen Vuoden 2020 kevyen musiikin tekijänä.

Vilma Lähteenmäen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa): Mitä näil korteil saa (VIIVI), Missio (BESS).

Sana Mustonen

Sana Mustonen on pitkän uransa aikana tehnyt sanoituksia lukuisille suomalaisille artisteille ja yhtyeille. Mustosen sanoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa
Pate Mustajärvi, Robin, Suvi Teräsniska, Ressu Redford sekä Vicky Rosti. Mustosen sanoittamat biisit ovat myös menestyneet valtakunnallisissa sävellys- ja sanoituskilpailuissa.

Sana Mustosen onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Kun me hajotaan (Katri Ylander), Rakkauden laulupuu (JP Leppäluoto).

Kyösti Salokorpi

Kyösti Salokorpi on monipuolinen musiikintekijä, muusikko ja kirjailija. Salokorven kirjoittamia biisejä ovat esittäneet muun muassa Kaija Koo, Elastinen, Ege Zulu, Raappana sekä Ilta. Hänen tekemiään biisejä on julkaistu runsaasti myös ulkomailla. Salokorpi on lisäksi mukana Folkhem -yhtyeessä.

Kyösti Salokorven onnistumisia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet muun muassa seuraavat julkaisut (esittäjät suluissa):
Onnea matkaan (Kaija Koo), Kolmistaan (Robin Packalen, Ege Zulu).

Raati

Vuoden Musiikintekijä -kategorian ehdokkaat on valinnut Suomen Musiikintekijöiden erikoisraati: Aku Toivonen (pj), musiikintekijät Virpi Eroma ja Riku Mattila sekä musiikkikustantaja Marja Kortelainen. Voittajan valitsee Emma Gaalan pääraati.

Kuvat: Axel Ehnström: Henkka Niemistö, Jaakko Kiuru: Santtu Salminen, Kaisa Korhonen: Paavo Korhonen, Vilma Lähteenmäki: Vilma Töyräs, Sana Mustonen: Sana Mustonen, Kyösti Salokorpi: Kyösti Salokorpi

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Suuruudeltaan 1 000 – 2 000 euron apurahat jaettiin 44 musiikintekijälle. Hakijoita oli 420 kpl.

Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi

Apurahoina jaettu summa 86 000 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Seuraava hakukierros on lokakuussa 2024.

Lisätietoja

Vuoden 2024 Mentorointistipendiparit julkistettu

Vuoden 2024 Mentorointistipendiparit on julkistettu. Hakemuksia tuli yhteensä 48 kappaletta, joista mentorit valitsivat itselleen mentoroitavat heille kohdistetuista hakemuksista.

Mentorointistipendi on koko vuoden mittainen mentorointisuhde, jossa on tarkoitus kehittyä ja oppia molemminpuolisesti. Lisätietoja Mentorointistipendistä.

Mentorointistipendiparit vuodelle 2024

Setumo Bodibe – Maria Kettunen

Iiro Rantala – Aurora Hentunen

Lotta Savolainen – Minna-Kaisa Kallinen-Paaso

 

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon sai Teemu Brunilan B Publishing Oy

Vuoden 2023 Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin kansainvälistä menestystä niittäneen musiikintekijä Teemu Brunilan yhtiölle B Publishing Oy:lle. Palkinnon ojensi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala tänään Helsingissä.

Tänä vuonna kahdeksatta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa saajan valitsevan raadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Palkintoraadin perusteluissa muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja musiikkituottaja Teemu Brunilan menestystä luonnehdittiin seuraavasti:

”Teemu Brunila on suomalaisen popmusiikin teosviennin todellinen edelläkävijä ja tämän päivän jättimenestyjä. Hänen esimerkkinsä osoittaa, että niin pitkäjänteinen kansainvälinen ura kuin ainutlaatuinen listamenestys ovat mahdollisia suomalaiselle musiikintekijälle. Hän on kysytty ja arvostettu kirjoittaja ja tuottaja, jonka kanssa suurimmatkin maailmantähdet haluavat työskennellä. Brunila on myös tuonut Suomeen kansainvälisiltä markkinoilta saamansa osaamisen, tiedon sekä verkostonsa ja näin vienyt kotimaista musiikkialaa eteenpäin. Hänen vuonna 2004 perustamansa B Publishing on kasvattanut liikevaihtoa tasaisesti vuodesta toiseen – viimeisen viiden vuoden aikana yhtiön liikevaihto on lähes kuusinkertaistunut.”

Teemu Brunila perusti B Publishingin omien kappaleidensa kustannusyhtiöksi vuonna 2004, jolloin hän toimi vielä biisintekijänä ja laulajana The Crash -yhtyeessä. Yhtyeen lopettamisen jälkeen Brunila kirjoitti ensimmäiset menestyskappaleensa artisteille kuten Jenni Vartiainen ja Anna Abreu, mutta jo pian hän loi ensimmäiset kontaktinsa kansainvälisiin musiikkikustantajiin Music Export Finlandin (nyk. Music Finland) kirjoitusleireillä. Brunilan ensimmäiset kansainväliset julkaisut kuultiin 2009 ja seuraavina vuosina hän päätyi kirjoittamaan musiikkia kasvavissa määrin ulkomaille, merkittävän kotimaisen uransa ohella. Brunila on vuosien varrella työskennellyt pitkiä ajanjaksoja esimerkiksi Los Angelesista käsin.

Brunilan ensimmäisiin kansainvälisiin menestyksiin kuului esimerkiksi Flo Ridan ja David Guettan esittämiä hittikappaleita ja vuonna 2012 hänestä tuli ensimmäinen suomalainen, jonka tekemää musiikkia sisältävä albumi (Trey Songz: ”Chapter V”) on noussut Billboard-listan ykkössijalle. Vuonna 2020 hän toimi Kylie Minoguen ”Disco”-albumin yhtenä pääkirjoittajista. Viime vuosina Brunilan kuunnelluimpia kappaleita maailmanlaajuisesti ovat olleet esimerkiksi Jason Derulon Take You Dancing, JP Cooperin September Song, Tiëston ja Karol G:n Don’t Be Shy sekä Robin Schulzin Speechless – yhteensä nämä neljä kappaletta ovat tavoittaneet noin kolme miljardia kuulijaa. Kaikkiaan hänen kappaleillaan on tällä hetkellä noin 5,3 miljardin kuulijan yleisö.

Oman yrityksensä lisäksi Brunila on ollut aktiivisesti kasvattamassa suomalaista biisinkirjoitus- ja kustantajakenttää esimerkiksi Nordic Music Partners -yrityksessä, jonka osakkaana hän toimii.

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (OKM), Tapio Hakanen (YLE), Tomi Korhonen (Business Finland), Laura Liski (TEM), Mikko Manninen (Music Finland) ja Henna Salmela (Fennica Gehrman).

Musiikkialan rekrytointiohje listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin

Maaliskuussa 2023 ilmestyneestä laajasta kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että sukupuolten välisessä yhdenvertaisuudessa on musiikkialalla vielä paljon tehtävää: 70 prosenttia naispuolisista säveltäjistä ja sanoittajista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena. Naiset kokevat musiikkialalla vähättelyä ja vaikeutta saada työtilaisuuksia. Lähes puolet naispuolisista vastaajista koki sukupuolensa vaikuttaneen negatiivisesti oikeiden kumppanien ja verkostojen löytymiseen. Kolme neljäsosaa koki päätösvallan keskittyneisyyden ongelmaksi. Vuonna 2022 toteutetun musiikkialan yhdenvertaisuustutkimuksen mukaan lähes puolilla oli kokemus epätasa-arvoisesta palkkauksesta.

Nyt julkaistu yhdenvertaisen rekrytoinnin huoneentaulu pyrkii varmistamaan, että rekrytointitilanteessa tai haettaessa esimerkiksi työryhmien ja toimikuntien jäseniä, yhdenvertaisuudesta huolehtiminen tulisi paremmin huomioitua. Taustalla on ajatus, että asiaa ei välttämättä tulla ajatelleeksi, jolloin omat lähipiirin verkostot ja joskus tiedostamattomatkin asennevinoumat tulevat vaikuttaneeksi prosessiin.

”Halusimme yksinkertaisen onepagerin, josta voi tarkistaa tärkeät kohdat ennen kuin lähtee käynnistämään rekrytointia tai uuden tiimin jäsenen hakua. Lista on sovellettavissa sekä palkkatyöhön että luottamustehtäviin”, toteaa Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Ohjeessa on viisi kohtaa, ja niiden alla avataan lyhyesti mitä rekrytointiprosessissa tulee muistaa. Ohjeen toinen sivu sisältää vielä lisävinkkejä yhdenvertaisen toiminnan taustoitukseksi.

  1. Määritä tehtävä ja valintakriteerit etukäteen selkeästi
    Etukäteen laaditut osaamis- ja kokemuskriteerit auttavat rekrytoimaan yhdenvertaisesti. Vaatimuksista tulisi karsia kaikki henkilöön menevät ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli tai tausta.
  2. Vältä työpaikka- ja toimialakohtaista jargonia kielessä
    Ymmärrettävä kielenkäyttö lisää rekrytoinnin saavutettavuutta ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus ymmärtää tehtävän edellytykset.
  3. Julkaise hakuilmoitus avoimesti ja julkisesti eri kanavissa
    Jos organisaatio ei ole monimuotoinen, myöskään sen verkostot tai alustat eivät useinkaan sitä ole. Siksi ilmoitukselle kannattaa mahdollisuuksien mukaan hakea myös uusia julkisia kanavia.
  4. Keskity arvioinnissa tehtävän vaatimuksiin ja osaamiseen
    Kun kriteerit on määritelty etukäteen, myös haastateltavien valinnassa ja arvioinnissa tulee keskittyä niihin. Anonyymi rekrytointi on hyvä keino karsia muut kuin osaamiseen liittyvät tekijät.
  5. Vältä asenteiden ja ennakko-odotusten vaikutusta haastattelussa ja valinnassa
    Meillä kaikilla on tiedostamattomia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Tietoisuus niistä ja useampien ihmisten osallistaminen prosessiin parantaa yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisen rekrytoinnin huoneentaulu toivotaan otettavan laajasti käyttöön musiikkialan rekrytoinneissa. Ohjeistus on ladattavissa musiikkiala.fi -sivustolta osoitteesta https://musiikkiala.fi/yhdenvertainenmusiikkiala/

 

Pessi Levanto Suomen ehdokas pohjoismaisessa elokuvamusiikkikilpailussa

Vuodesta 2010 jaettu Harpa-palkinto tuo esiin pohjoismaista elokuvamusiikkia palkitsemalla vuosittain pohjoismaisen säveltäjän. Suomi on voittanut palkinnon kolmesti: 2022 Sanna Salmenkallio (Aalto), 2013 Tuomas Kantelinen (Puhdistus) ja 2010 Dani Strömbäck (Postia pappi Jaakobille).

Alla lisätietoa englanniksi.

Superposition

Pessi Levanto’s timeless and organic score raises Superposition’s mystic atmosphere to a new dimension, in a way that only a professionally tailored original score can.

Music is strongly present, but no hints are granted for the viewer about what is about to happen or what one should think. 
Levanto’s score is in a primal way familiar and yet unheard.

Pessi Levanto

Pessi Levanto (b. 1973) is one of the most prominent film composers in Finland. His wide knowledge of both classical and jazz/rock genres gives him a versatile and personal way of writing. His style is often light and delicate, colourfully orchestrated and carefully crafted with old-school craftsmanship utilizing modern techniques.

Pessi has scored fifteen full-length feature films, around thirty short films and documentaries plus miscellaneous spots and commercials. He has released seven records of his own and played in and done arrangements for dozens of others. His works range from symphony orchestras to big bands, from chamber ensembles to a cappella groups, from rock bands to brass septets.

Recent work from Pessi includes; TV-Series ”Pala Sydämestä”(A Piece of My Heart) (2021), directed by Hanna Maylett. Feature film “The Innocents” (2021), directed by Eskil Vogt. Short film ”Reconstruction” (2021), directed by Pia Andell. Feature film ”Se Mieletön Remppa” (2020), directed by Taneli Mustonen and TV- series ’Lasten Tasavalta (Republic of Children) (2020), directed by Rami Saarijärvi.

​Other work from Pessi includes feature films; Psychosia” (2019), directed by Marie Grahtø, ”Oma Maa (Land of Hope) (2018), directed by Markku Pölönen, “Swingers” (2018), directed by Pamela Tola and short film “Helsinki Mansplaining Massacre” (2018), directed by Ilja Rautsi.

Apart from the film world, Pessi is a sought-after arranger and has written dozens of orchestral arrangements for all main Finnish orchestras. A big project in this field was, for example, Classical Trancelations with the Helsinki Philharmonics, sold-out shows of orchestral versions of club music calssics.
​Apart from the orchestral world, Pessi has also written chart-topping pop songs for Japanese and Korean markets for such well-known artists as Arashi, Sexy Zone, TVXQ, and Afterschool.

Nordic Film Music Days

Harpa Award Nominees 2024

DENMARK Jonas Struck
Apolonia, Apolonia directed by Lea Glob.
​It is vulnerable and raw music that rests both in the power of the simple theme and in the grander symphonic perspective.

FINLAND Pessi Levanto
Superposition directed by Karoline Lyngbye
His timeless and organic score raises Superposition’s mystic atmosphere to a new dimension, in a way that only a professionally tailored original score can.

ICELAND Edvard Egilsson
Smoke Sauna Sisterhood directed by Anna Hints
It is special and rare to witness an interaction of the music  withall the elements that make up this multilayered storytelling that is tender, honest and heartrending.

NORWAY Ola Fløttum
Let The River Flow directed by Ole Giæver
His compositions enhance the temperature and colors of the film, allowing us to become one with the protagonist’s emotions.

SWEDEN Irya Gmeyner & Martin Hederos
​TV series, Thin Blue Line directed by Sanna Lenken
The music portrays ethical dilemmas and dramatic scenes with a contemporary and inviting interface, demonstrating skill in craftsmanship and composition.

Euroopan parlamentin kulttuurikomitea peräänkuuluttaa musiikin striimaukseen uusia sääntöjä EU:n alueelle

The Culture Committee of the European Parliament yesterday called for new rules in the European Union to ”ensure a fair and sustainable environment for music streaming”.

That call came as the committee of MEPs formally adopted a report published back in June that considered the challenges posed by streaming for songwriters and composers, or ’authors’ to use the legal term. The proposed new EU rules would cover transparency and data.

On the former, the committee said there should be rules that ”oblige platforms to make their algorithms and recommendation tools transparent and to guarantee that European works are visible and accessible”.

They also proposed the introduction of a ’diversity indicator’ that would ”assess the array of genres and languages available and the presence of independent authors”, and stated that AI-generated content should be clearly labelled.

On the data front, ”rules should oblige streaming platforms to identify rightholders via the correct allocation of metadata to help their works to be discovered”.

The committee also discussed more generally issues with the streaming model, along the way criticising stream manipulation and schemes that reduce royalties in return for promo, like Spotify’s Discovery Mode. And also the way streaming royalties are shared out, adding that “pre-digital” conventions that tend to favour record labels should be “revised”.

Committee member Ibán García Del Blanco says: “The success story of music streaming services has its own paradoxes. The majority of authors and performers, even those with hundreds of thousands of reproductions each year, do not receive remuneration that allows them to afford a decent living”.

”It is of paramount importance to recognise the role authors play in the music sector”, he added, ”review the revenue distribution model that streaming services use, and explore proportionate and efficient solutions to promote cultural diversity”.

The committee’s statement has been welcomed by GESAC – which represents song right collecting societies around Europe – and the European Composer & Songwriter Alliance.

The latter’s President, Helienne Lindvall, says: “Music streaming must be fixed to become fairer and sustainable for music creators, who currently struggle to make a living from it. This report is a crucial step towards future concrete actions for an ecosystem that fairly compensates those who deliver the core product on streaming services: music”.

 

Alkuperäinen tiedote täällä.

Kyselyn tulokset eurooppalaisten musiikintekijöiden kokemuksista kohtuullisesta korvauksesta ja siihen liittyvistä neuvottelumahdollisuuksista julkaistu

 

  • Kysely toimii aloituksena eurooppalaiselle Fair Practice -kampajalle, jonka tavoitteena on parantaa musiikkialan korvauskäytäntöjä erityisesti musiikintekijöiden näkökulmasta.
  • Kyselyyn vastasi noin 250 eurooppalaista musiikintekijää. Vastauksia saatiiin myös Suomesta.
  • Kyselyn mukaan yli 90% musiikintekijöistä on tehnyt täysin ilmaista työtä jossain vaiheessa uraansa.
  • Vain 20,3% vastaajista kokee saaneensa aina kohtuullisen korvauksen työstään.
  • Lue koko englanninkielinen raportti ECSA – European Composer and Songwriter Alliancen sivuilta.

Suomen Musiikintekijät on ECSA – European Composer and Songwriter Alliancen jäsenjärjestö.

Musiikintekijöiden näkemykset kulttuuripoliittisen selonteon taustoittamiseksi

Suomen Musiikintekijät laati yhdessä Teoston, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Säveltäjien kanssa selonteon valmistelun tueksi vastauksia alan tämän hetkisistä näkemyksistä. Järjestöt edustavat yhdessä noin 40 000 suomalaista taiteilijaa ja musiikkialan yritystä. Vastauksemme opetus- ja kulttuuriministeriölle:

1) Mikä olisi parasta, mitä Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan alalla voisi tapahtua? Miten näihin tavoitteisiin päästäisiin?

  • Suomi on yhteiskunta, jossa taiteen itseisarvo tunnustetaan, kulttuuria arvostetaan ja sillä on merkittävä asema osana sivistysvaltiota.
  • Suomalainen kulttuuri on monimuotoista ja laajasti kaikkien kansanryhmien ulottuvilla – niin harrastajana, tekijänä kuin kokijanakin.
  • Kulttuuri nähdään hyvinvointia tuottavana ja merkittävänä kansantaloutta kasvattavana toimialana ja siihen ollaan valmiita investoimaan.
  • Kulttuuri tuottaa merkittävää kasvua taloudelle, hyvinvointia kansalaisille ja leviää maamme rajojen yli nopeasti.
  • Monimuotoinen ruohonjuuritason kulttuurituotanto ja -osaaminen ruokkii luovan alan menestystä. Laajasta pohjasta nousee säännöllisesti myös kansainvälisiä menestystarinoita, jotka rakentavat Suomen maakuvaa kaikkialla maailmassa.

Miten tähän päästään?

  1. Kasvatamme kulttuurin julkista rahoitusta ja nostamme rahoituksen vähintään yhteen prosenttiin valtion budjetista. Rahoituspanostuksia tulee lisätä erityisesti kulttuurin vapaalle kentälle.
  2. Varmistamme alan rahoituksen jatkuvuuden ja ennustettavuuden, jotta pitkäjänteinen kehittyminen mahdollistuu eikä perusrahoituksesta (esim. yksityisen kopioinnin hyvitys) tarvitse taistella vuosittain.
  3. Tarjoamme luovan alan yrityksille elinkaaren eri vaiheisiin sopivia rahoitus- ja neuvontapalveluita sekä tuki-instrumentteja. Kehitämme ajan yritysten strategia- ja rahoitusosaamista.
  4. Turvaamme kulttuurialan ammattilaisten toimeentulon ja sitoudumme reilun taiteen periaatteisiin: tekijöillä on oikeus saada työstään oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus.
  5. Vahvistamme luovan työn tekijöiden turvaverkkoa kehittämällä alan ammattilaisten sosiaali- ja työttömyysturvaa huomioiden työn erityispiirteet, kuten freelancerien aseman työntekijä- ja yrittäjästatuksen välimaastossa.
  6. Vahvistamme luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa varmistamalla vahvan tekijänoikeuden toteutumisen kaikessa taiteellisessa työssä ja uusissa digitaalisissa sovelluksissa.
  7. Tunnistamme Yleisradion aseman merkittävänä kulttuuripalvelun tarjoajana. Tuemme mediapalvelujen sisältöjen kotimaisuusastetta, kotimaisten sisältöjen löydettävyyttä ja kulttuurillista diversiteettiä.
  8. Turvaamme kulttuurialan osaamisen panostamalla kulttuuri- ja taidealan koulutusjärjestelmään aina perusopetuksesta korkeakoulutukseen. Tuemme alan ammattilaisten osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja innovointia.
  9. Varmistamme esiopetuksen ja peruskoulun resurssit, joilla voidaan tarjota lapsille ja nuorille aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin ja näin kyky toimia koko ikäluokan yhteisen kulttuurisen maaperän muokkaajina

2) Nimeä enintään viisi (5) asiaa, joita kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi mielestäsi tarkastella.

  1. Kulttuurin rahoituksen saaminen kestävälle, kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.  Tavoitteena tulee olla taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostaminen vähintään yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä kulttuurin osuus valtion budjetista on Suomessa viiden heikoimman EU-maan joukossa. Tavoitteena on nostaa luovan alan osuus BKT:stä eurooppalaisen keskiarvon (4,4 %) tasolle. Rahoitusta ja tukea tulisi suunnata erityisesti sellaisille kulttuurin vapaan kentän toimijoille, joilta puuttuvat valtionosuusjärjestelmän kaltaiset rakenteet.
  2. Alan yritysten rahoitusinstrumenttien, tukijärjestelmien ja neuvontapalveluiden kehittäminen sekä toimivien mallien vakinaistaminen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.
  3. Tekijänoikeussääntelyn, tekijän aseman ja aineettoman omaisuuden suojan kehittäminen sekä immateriaalioikeuksien kasvumahdollisuuksien tukeminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
  4. Kulttuurialan osaamispohjan ja koulutusjärjestelmän merkitys, mikä luo pohjaa tulevaisuuden menestykselle. Osaamisen tulee vahvistaa yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja vastata alan tulevaisuushaasteisiin kaikilla koulutuksen tasoilla.
  5. Taiteilijoiden sosiaaliturva, työttömyysturva ja työehdot takaavat kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan muiden kansalaisten kanssa samantasoisesti. Työelämän muuttuessa tulee luoda mahdollisuudet yhdistää erilaisia tulomuotoja, selkeyttää sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden ja freelancertyön asemaa sekä työttömyysturvaan liittyviä ohjeistuksia. Jotta luoville aloille uskalletaan kouluttautua ja tulla töihin, on keskeistä huomioida tekijöiden moninaisuus sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän uudistuksissa.

3) Millaisena näet taide- ja kulttuurialan nykytilanteen? Mitkä tekijät muuttavat eniten toimintaympäristöä ja mitä vaikutuksia niillä on taide- ja kulttuurialalle?

  • Koronapandemia vaikutti kulttuurialaan merkittävällä tavalla: taiteenalasta riippuen liikevaihdot ja työmahdollisuudet tippuivat jopa 80 prosenttia. Korona vei kulttuurialalta työpaikkoja ja toimeentuloa, turvaa sekä tulevaisuudenuskoa.
  • Pandemiasta toipuminen kestää vielä pitkään ja siihen tulisi edelleen kohdentaa erityisiä toimia. Vaikka taloudellisen toipumisen merkkejä on havaittavissa erityisesti suurten festivaalien ja kulttuurilaitosten osalta, epävarmuutta monien toimintojen tulevaisuuden kehityssuunnasta on edelleen paljon. Erityisesti pienimuotoiset tapahtumat ja marginaalisemmat kulttuurinlajit ovat vaikeuksissa. Arvonlisäveron nosto kulttuurituotteissa vaikeuttaa alan toipumista entisestään.
  • Vuoden 2022 taide- ja kulttuuribarometri (Cupore) Suomesta osoittaa, että pandemian vaikutukset tuntuvat edelleen taiteilijoiden työssä epävarmuutena ja laajoina toimeentulon ja hyvinvoinnin ongelmina. Tilastokatsaus kulttuurityövoiman tilanteeseen EU-alueella (EUROSTAT) osoittaa, että kulttuurialan työllisyys oli vuonna 2022 Pohjoismaiden joukosta ainoastaan Suomessa vielä alle vuoden 2019 tason – muissa Pohjoismaissa työllisyys oli toipunut yli pandemiaa edeltävän tason.
  • Kulttuuritapahtumissa käyminen on Tilastokeskuksen mukaan edelleen selvästi korona-aikaa alhaisemmalla tasolla, mikä heikentää myös kansalaisten hyvinvointia. Iäkkäämmissä ihmisissä on edelleen paljon heitä, jotka ovat pysyvästi vähentäneet osallistumista kulttuuritapahtumiin.
  • Samaan aikaan, kun koronapandemiasta toipuminen on vielä kesken, kulttuuriala on herkkä myös talouden syklisille vaihteluille. Tällä hetkellä talouden heikentyvä tilanne uhkaa myös taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä ja taiteilijoiden toimeentuloa. Kuluttajien valmius kuluttaa kulttuuriin heikkenee ja yritysten liikevaihto laskee, mikä vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti kulttuurin kentän tulokertymään. Tällaisissa olosuhteissa valtion tukijärjestelmien tulisi tukea alan rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
  • Tekoälyn voimakas esiinmarssi aiheuttaa huolta kulttuurialalla erityisesti toimeentulon ja tulojen epäoikeudenmukaisen jakautumisen näkökulmasta. Samalla tekoälyssä nähdään paljon mahdollisuuksia ja esimerkiksi musiikin tekijöistä noin kolmannes käyttää jo tekoälyä hyödykseen. Tekoälyn käyttöön liittyvän säätelyn tavoitteena tulee olla tekijänoikeudella suojattujen alkuperäisteoksien oikeuksien turvaaminen sekä niiden mahdollisimman laaja läpinäkyvyys. Tähän tarvitaan aktiivisuutta erityisesti EU-tasolla, jotta pienen kielialueen kulttuuri voi kääntää tekoälyn uhasta mahdollisuudeksi.

4) mitä mahdollisuuksia digitaaliset alustat tarjoavat taide- ja kulttuurialalle ja mitä tulisi huomioida, kun yhä suurempi osa kulttuuriperinnöstä on digitaalisesti säilytettävää ja hyödynnettävää?

  • Digitaalisten alustojen myötä kulttuurisisältö on yhä laajemmin erilaisten kansanryhmien saavutettavissa. Samoin esimerkiksi tekoälyn myötä yhä useammalla on mahdollisuus luoda taidetta ja kulttuurisisältöjä itse sekä julkaista niitä laajasti saataville.
  • Digitalisoituvassa toimintaympäristössä keskeistä on vahvasta tekijänoikeudesta ja tekijöiden omaisuudensuojasta huolehtiminen koko EU:n sisämarkkinoilla. Vahvaa tekijänoikeussuoja tulee turvata siten, että sekä luovan alan yritykset että taiteilijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen luovien sisältöjensä hyödyntämisestä, eri tyyppisten sisältöjen käytöstä sopimiseen on toimivat sopimismekanismit ja luovan työn tekijöillä on reilut neuvotteluasemat suhteessa digitaalisiin alustoihin.
  • Laajojen tekoälymallien yleistyessä keskeisiä asioita tulevat olemaan tekoälyn avoimuus ja läpinäkyvyys tekoälyn kouluttamiseen käytetyn aineiston osalta sekä korvausten saaminen tekijänoikeudella suojattujen luovien teosten hyödyntämisestä myös tekoälysovelluksissa. Tekoälyn käytölle tulee luoda koko Euroopassa yhtenäinen sääntely, joka tukee eurooppalaisen luovan alan kilpailukykyä ja tekijöiden omaisuudensuojaa.
  • Lisäksi on huomioitava digialustoihin ja esimerkiksi suoratoistoteknologiaan liittyvät merkittävät kestävyysongelmat kiihtyvän energiankulutuksen näkökulmasta

5) Minkälaisia toimia kulttuurialalla mielestäsi tarvitaan kansainvälistymisen vahvistamiseksi ja miksi?

  • Kulttuurialojen sisällöntuotanto ja sen vientipotentiaali tulisi tunnistaa valtiohallinnossa yhdenvertaisesti teknologisten innovaatioiden kanssa.
  • Tulee huolehtia elinvoimaisesta kulttuurialojen ruohonjuuritasosta, ja niiden systemaattisesta kehittämisestä kansainvälisiksi menestystarinoiksi.
  • On huolehdittava kulttuurialojen houkuttelevuudesta elinkeinona, joka vaikuttaa suoraan myös Suomen vientikyvykkyyteen.
  • Kulttuurialan yritysten elinvoimaa, kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia tulee parantaa räätälöimällä uudenlaisia rahoitus- ja tuki-instrumentteja sekä neuvontapalveluita vientikelpoisia kulttuurisisältöjä varten.
  • Kulttuuri tulisi ottaa entistä vahvemmin osaksi suomen ulkomaankauppaa ja vienninedistämistä. Tulee panostaa järjestelmällisesti alan kansainväliseen näkyvyyteen.
  • Tulisi luoda entistä enemmän kansainvälisen tason kohtaamispaikkoja tekijöille tiedon jakamiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön.
  • Kansainvälistyminen olisi liitettävä keskeiseksi osaksi alan koulutusta ja kehittää koulutustoimijoiden ja luovien yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.

6) Mitkä ovat toimenpiteet, joilla parhaiten tuettaisiin lasten ja nuorten kasvua kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi?

  • Lapsilla ja nuorilla tulisi kaikkialla Suomessa olla laajat mahdollisuudet harrastaa kulttuuria, tutustua kulttuurin eri muotoihin ja nauttia kulttuurista osana jokapäiväistä elämäänsä. Mahdollisuus kulttuuriin on nähtävä jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutena.
  • Esiopetuksessa ja peruskoulussa olisi tärkeää taata resurssit, joilla voidaan antaa lapsille ja nuorille aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin ja siten kyky toimia koko ikäluokan yhteisen kulttuurisen maaperän muokkaajina
  • Mediapalveluissa tulee varmistaa monipuolinen kotimaisten kulttuurisisältöjen löydettävyys myös lapsille ja nuorille.
  • Lisäksi tulee huolehtia laajasta taiteen perusopetuksen verkostosta, kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja myös vapaamuotoisemmista mahdollisuuksista luoda ja kuluttaa kulttuuria. Taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa.

7) Miten kulttuurin keinoin voitaisiin nykyistä vahvemmin edistää ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä vähentää eriarvoistumiskehitystä ja luottamuksen rapautumista?

  • Valtion ja kuntien on turvattava kulttuuripalvelujen yhdenvertainen saatavuus kunnissa. Kulttuurilla on todennetusti merkittävät vaikutukset esimerkiksi nuorten osallisuuden lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
  • Kulttuuri tulisi sitoa hyvinvointialueilla kiinteämmäksi osaksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimista. Samoin kulttuuri tulisi ottaa osaksi hyvinvointialueiden keinovalikoimaa, kun pohditaan esimerkiksi kuntoutusta, mielenterveyden- ja vanhustenhoitoa.
  • Yleisten kirjastojen e-aineistojen saatavuutta tulee tukea, ja e-aineistojen kirjastokäyttö tulee korvata oikeudenhaltijoille.

8) Miten kulttuurialalla voitaisiin ottaa paremmin huomioon maamme monikulttuurisuus ja -kielisyys?

  • Kulttuurilla on iso merkitys pienen kielialueen ja myös vähemmistökielten elävyyden tukemisessa. Kulttuurin avulla pystytään luomaan yhteisyyttä, yhteistä tulevaisuudenkuvaa sekä vähentämään eriytymistä eri väestöryhmien välillä. Kulttuuripalveluiden yhdenvertaisuudella on iso merkitys myös kotouttamistyössä.
  • Tulisi tukea enemmän vähemmistökielillä tuotettua kulttuuria ja suunnata ruohonjuuritason toimenpiteitä erityisesti niille alueille, jossa taloudellinen, sosiaalinen tai kulttuurinen segregaatio on suurta.

9) Miten saamme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista, kaikkien hyvinvointia vahvistavaa lisäarvoa yhteiskunnassa taide- ja kulttuurialan kautta?

  • Varmistamalla tasavertaiset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen, tekemiseen ja yrittäjyyteen kaikkialla Suomessa. Panostamalla monimuotoisen, ruohonjuuritason kulttuurin tukemiseen myös pienillä paikkakunnilla.
  • Kehittämällä kulttuurialalle kohdennettuja uudenlaisia tuki- ja rahoitusmuotoja esimerkiksi kohdentamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta myös kulttuurialalle.
  • Varmistamalla kulttuurialan innovaatioiden jatkuvuuden vahvistamalla Creative Business Finlandin aloittamia palveluita sekä vakinaistamalla toimivia tukimuotoja ja yhteistyömalleja (esim. tuotantokannustin, kasvusopimukset).
  • Tunnistamalla kulttuurialan välilliset vaikutukset kansantalouteen: taide- ja kulttuurialat työllistävät välillisesti merkittävän määrän muiden toimialojen ammattilaisia ja yrityskenttää ja vahvistavat näin laajasti maamme työllisyyttä ja verokertymää.
  • Panostamalla yhä enemmän yritys- ja toimialarajat ylittävään innovaatiotoimintaan sekä yhteistyöhön myös kulttuurialan sisällä sekä muiden toimialojen kesken.
  • Huolehtimalla immateriaalioikeuksien oikeudenhaltijoiden kuten luovan alan tekijöiden ja yritysten asemasta, kehittämällä immateriaalioikeuksien jalostusastetta ja siten mahdollistamalla oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen tekijöiden omaisuudensuojasta tinkimättä.

10) Millaisia asioita kulttuurin tietoperustasta puuttuu?

  • Kulttuurialasta tulisi tuottaa aikaisempaa selvästi systemaattisempaa elinkeinopolittista tietoa. Kulttuuria ei edelleenkään mitata elinkeinona ja sen työllisyys- ja talousluvuista on hankalaan saada luotettavaa tietoa alalajeittain. Tietoa työllisyydestä, liikevaihdosta ja kulttuurin tuottamasta lisäarvosta tarvitaan sekä eri kulttuurin lajeittain (musiikki, teatteri, av-ala, kirjallisuus jne.), maakunnittain ja kokonaisuutena.
  • Myös kulttuurin välillisiä vaikutuksia (esim. matkailu- ja ravintola-alaan, rakennusalaan, media-alaan) tarvitaan tutkittua tietoa, joka tällä hetkellä perustuu yksittäisten maakuntien kulttuuritapahtumien ympärille rakentamaan pistemäisiin tutkimuksiin.
  • Tieto kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on edelleen hajanaista ja hankalasti vertailtavaa. Tulisi tutkia enemmän kulttuurin vaikutusta mm. mielenterveysongelmien ja myös fyysisten sairauksien hoitoon ja toipumisen nopeutumiseen.

11) Mitä tulee tehdä, jotta kulttuuriala kestää paremmin esimerkiksi koronan kaltaisia aikoja?

  • Selonteossa tulee huomioida Tampereen yliopiston Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa. Kuinka jatkaa tästä eteenpäin? -tutkimus, joka toteutetaan pääosin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tuella. Se arvioi kulttuurialaan kohdistunutta poliittista päätöksentekoa oikeustieteen, yhteiskuntatieteen sekä hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmista ja esittää laajasti ehdotuksia. Tutkimus ilmestyy loppuvuodesta 2023.
  • Sen lisäksi tulee kartoittaa tarkemmin kulttuurin erilaiset tahot ja freelancerit, joihin poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet ja tulisivat vaikuttamaan. On rakennettava kattavat rekisterit, joiden avulla tunnistaa apua tarvitsevat vapaalla kentällä ja freelancereiden keskuudessa.
  • Tulee luoda valmiiksi nopeat ja ketterät tukivälineet mahdollisia kriisejä varten. On purettava esteet kriisituen monipuoliselle jakamiselle tulevaisuudessa esimerkiksi käyttämällä apuna kulttuurialan omia järjestöjä ja säätiöitä.
  • On varmistettava sosiaali- ja työttömyysturvan eheys ja viranomaisten yhdenmukainen tulkinta esimerkiksi yrittäjästatuksen suhteen.
  • Tulee ratkaista luovien alojen edistämiseen liittyvät hallinnonalarajat ylittävät haasteet, joiden väliin putoaminen on ollut ongelma vuosikymmeniä. Keinoina tähän voivat olla esim. kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevä ministeriryhmä sekä uusi kulttuurialan yhteistyöelin.
  • Tulee uudistaa korona-aikana täysin toimimattomaksi todettu tartuntatautilaki siten, että se siten, että tunnistaa kulttuurin ja siihen liittyvät tapahtumat elinkeinona ja turvaa niiden perustuslaillisen elinkeinonvapauden.
  • Ennen uusien toimien suunnittelua tulee varmistaa jo takana olevista kriiseistä toipuminen suuntaamalla erityistä tukea vielä koronan seurauksista kärsiville tahoille. Kulttuurituotteiden arvonlisäveron korottaminen on tästä vastakkainen toimenpide.

Lopuksi haluamme tuoda esiin seuraavaa:

  • Kulttuuripolitiikka ei ole leimallisesti puoluepoliittinen tai ideologisia jakolinjoja sisältävä alue. Siksi suosittelemme lämpimästi, että nykyinen ja tulevat hallitukset hyödyntävät kaiken aiemmilla hallituskausilla tehdyn työn ja hyväksi havaitut toimintamallit kuten luovan talouden tiekarttatyönkasvusopimukset sekä Creative Business Finland palvelut ja rakentavat toimenpiteet niiden päälle.
  • Kulttuurin menestystä turvaavia toimenpiteitä on käsitelty varsin kattavasti jo kahden edellisen hallituksen työryhmäraporteissa. Selonteon tuleekin ottaa ensisijaiseksi tehtäväkseen jo aikaisemmin tehtyjen selvitysten (Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina – työryhmän raportti 2017Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset 2022) toimeenpano. Lisäksi selontekoon tulee liittää näiden jälkeen tulleiden laajojen ilmiöiden kuten tekoälyn ja kriisitilanteiden vaikutukset, joita käsiteltiin myös tässä kyselyssä.