Musiikintekijä Ajankohtaista

Euroopan parlamentti hyväksyi musiikin suoratoistoa käsittelevän mietinnön

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ja ”mietinnön kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tekijöiden toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla” selvällä ääntenenemmistöllä. Kulttuurivaliokunnan kokoama mietintö käsittelee laajasti musiikin tekijöiden kohtaamia haasteita musiikkimarkkinan muutoksessa ja ehdottaa unionin tasoista sääntelyä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän musiikkiekosysteemin saavuttamiseksi.

Musiikki ei tuota riittävää tuloa säveltäjille ja sanoittajille

Musiikin määrä suoratoisto- ja sosiaalisen median alustoilla on kasvanut räjähdysmäisesti: tällä hetkellä saatavilla on yli 100 miljoonaa kappaletta ja määrä kasvaa. Samaan aikaan alustojen hintoja ei kuitenkaan ole nostettu. Huolimatta kasvavasta kulutuksesta, suoratoistomarkkina ei tuota suurimmalle osalle musiikin säveltäjistä ja tekijöistä kohtuullisia korvauksia tai mahdollisuuksia ammattimaiseen uraan musiikin luovan tekemisen parissa.

Päätöslauselma kehottaa selvittämään tulevaisuudessa oikeudenmukaisempia malleja jakaa suoratoiston tuloja musiikin tekijöille siten, että heidän työpanoksensa todellinen arvo tulisi paremmin huomioiduksi. Lisäksi se painottaa järjestöjen ja tekijänoikeuksien yhteishallinnon merkitystä, jotta neuvotteluilla voidaan saavuttaa luovien tekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisempia sopimusehtoja.

Avoimuutta ja monimuotoisuutta lisättävä

Toinen mietinnön käsittelemä ongelma ovat suoratoistoalustojen käyttämät algoritmit, jotka vaikuttavat merkittävästi sisällön löydettävyyteen, esillepääsyyn ja heikentävät siten kulttuurista monimuotoisuutta. Parlamentin mukaan alustojen käyttämien algoritmien ja sisältösuositusjärjestelmien avoimuutta tulisi merkittävästi lisätä. Samaan aikaan tulisi varmistaa eurooppalaisen sisällön riittävä näkyvyys ja löydettävyys alustoilla.

Parlamentti kehottaa kehittämään erityisiä monimuotoisuutta koskevia indikaattoreita, joiden avulla eurooppalaisen musiikin käyttöä ja näkyvyyttä sekä muun muassa tyylilajien ja kielten moninaisuutta voidaan seurata. Samalla se kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaampia toimia oikeudenhaltijoiden asianmukaiseksi tunnistamiseksi sekä erilaisten suoratoistoalustoilla esiintyvien huijausten estämiseksi.

Mietintö kiinnittää huomiota myös tekoälyn lisääntyvään käyttöön alustoilla ja toteaa, että musiikin säveltäjien ja sanoittajien olisi voitava lisensoida teostensa käyttö myös tekoälyn kouluttamisessa ja kehittämisessä. Myös tässä yhteydessä päätöslauselma painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn pohjana käytetyn aineiston julkistamisessa.

Komissiolta odotetaan jatkotoimia

Mietintö on otettu myönteisesti vastaan eurooppalaisissa taiteilijajärjestöissä. Tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestö GESACin toimitusjohtaja Véronique Desbrosses kiitti lämpimästi kaikkia sen puolesta äänestäneitä parlamentin jäseniä.

”Euroopan parlamentti osoitti selvän tukensa musiikin tekijöiden vaatimuksille oikeudenmukaisista korvauksista. Musiikin suoratoistomarkkinan on palkittava myös heitä, jotka ovat sen menestyksen ytimessä. Luotamme siihen, että Euroopan komissio ottaa seuraavat askeleet tarvittavan sääntelyn aikaansaamiseksi.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen muistuttaa monimuotoisuuden merkityksestä eurooppalaisilla sisältömarkkinoilla.

”Musiikki saavuttaa kaikista luovista aloista laajimman yleisön ja on eurooppalaisen kulttuurin keskeinen tukipilari. Suosittelualgoritmien läpinäkyvyys ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisuus ovat keskeisiä tavoitteita musiikin monimuotoisen esillepääsyn ja musiikin luovan tekemisen edellytysten varmistamiseksi.”

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, biisintekijä Kyösti Salokorpi on tyytyväinen, että vuosia tiedossa olleisiin haasteisiin on vihdoin olemassa poliittinen tuki.

”Musiikin suoratoiston tuloista päätyy tällä hetkellä vain murto-osa säveltäjille ja sanoittajille, eikä meillä ole tarpeeksi tietoa siitä, kuinka suosittelualgoritmit toimivat. Nyt kun Euroopan parlamentti antoi meille tukensa, tekijöitä edustavilla järjestöillä on todellinen mahdollisuus neuvotella striimauspalveluiden kanssa reilummista ehdoista.”

Lue parlamentin mietintö kokonaisuudessaan täältä

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia – Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkialalla

Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen, sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä.

Selvityksen tulokset ovat karua luettavaa (esim. torjumista tai pätevyyden aliarviointia ilmoitti kokeneensa 82 % vastaajista), mutta julkaisu tarjoaa myös monia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:

➡️ Musiikkikoulutuksen saavutettavuus
➡️ Urakehityksen esteiden selvittäminen ja toimenpiteet niiden poistamiseksi
➡️ Aktiiviset toimet monimuotoisuuden ja representaation lisäämiseksi
➡️ Tukiresurssit rodullistetuille musiikintekijöille
➡️ Vastuun vaatimisen ja vastuunoton mekanismien institutionalisointi
➡️ Jatkuva osaamisen kehittäminen
➡️ Säännöllinen tiedonhankinta

Koska selvitys on ainutlaatuinen Euroopassa ja tilanne melko samankaltainen monessa maassa, Tutkimusyhdistys Suoni katsoi tärkeäksi tuoda julkaisu saataville myös Ruotsin ulkopuolella. Suoni on nyt julkaissut Jag gör inte world, jag gör pop -selvityksestä käännökset suomeksi ja englanniksi yhdistyksen Acta Musicologica Militantia –julkaisusarjassa. Käännöstyöstä on vastannut Carmen Baltzar ja julkaisua ovat Skapin ja Suonin lisäksi tukeneet Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät sekä Suomen Säveltäjät.

Julkaisut ovat avoimesti ladattavissa Suonin sivustolta. Suoni on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon tutkimusyhdistys. Se on perustettu vuonna 2017 tuottamaan tietoa ja edistämään sosiaalista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta musiikkikultuurissa.

 

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia: Selvitys rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkalalla

Acta Musicologica Militantia VI

Jasmine Kelekay
Suomentanut: Carmen Baltzar

Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry

Ilmestynyt 18.12.2023
ILLUSTRATION: KARIN Z. SUNVISSON

72 sivua

Vuosi vaihtui – ja YEL-tarkistukset tulevat

Yhteistyökumppanimme MYRY (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) on laatinut selkeät toimintaohjeet erityisesti pien- ja yksinyrittäjien näkökulmasta.

Ensiapuneuvo: Älä hätäile!

  • Odota eläkelaitoksen yhteydenottoa. Maksusi ei nouse sinun tietämättäsi.
  • Tarkkaile tilannetta ja voit myös käydä katsomassa oman eläkelaitoksesi sivuilta omat tietosi.

Liity nyt MYRYn jäseneksi Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuhintaan! Saat jäsenmaksun puoleen hintaan kun kerrot hakemuslomakkeessa olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen. MYRYn vuosimaksu on 35 euroa.

Lue selkeät YEL-ohjeet pien- ja yksinyrittäjille

TOP 20 – Future Hitmakers – Vuoden 2024 kurssilaiset valittu

Vuoden 2024 kurssille haki 197 musiikin tekijää, joista kurssille valittiin 21. Valinnat tehtiin hakemuksissa olleiden hakukirjeiden sekä musiikkinäytteiden perusteella. Lopulliset kurssilaiset valitsi TOP 20 -kurssin raati, johon kuuluivat tänä vuonna säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Risto Asikainen, laulaja-lauluntekijä Emmi Hakala ja sekä Kaiku Entertainmentin Publishing Manager Jonnaemilia Karrus.

”Hakemuksia läpi käydessä on aina ilo huomata, että meiltä löytyy rutkasti musiikintekemiseen intohimolla suhtautuvia hakijoita. Kurssille valikoitui joukko lupaavia uusia nimiä, joiden uskon toimivan hyvin yhteen myös cowrite-tiimeinä.”

”Toivon, että kurssi kannustaa valittuja hakijoita kehittämään omaa tekijyyttään monipuolisesti. Kannustan tekemään tuttavuutta myös itselle vieraampien genrejen sekä esimerkiksi itselle vieraamman kielen kanssa. Mitä enemmän uskaltaa kokeilla, sitä laajemmaksi kasvaa oma keinovalikoima. Biiseissä on aina lopulta kyse musiikillisesta tarinankerronnasta, ja omaa ääntään tekijänä voi löytää ja syventää vain kokeilemalla rohkeasti myös uutta”, Emmi Hakala välittää raadin terveiset valituille hakijoille.

Vuoden 2024 kurssilaiset

Vuoden 2024 Top 20 – Future Hitmakers -kurssille valittiin seuraavat hakijat:

Samuel DaayataEmmi HarjuDaniel HilanderJanieMatias JurmuEmma KarhuAku KeinonenKaisu KoittolaHeikki KoivistoKRSNASami LaineKasper LindellLilja LundénIida NättinenSanteri PirttisaloHelmi PitkänenIiris RyhänenAaron SalovaaraVeera VentoEmilia VirlanderOpri Vuori.

Vuoden 2024 ohjelma ja puhujat

Top 20 – Future Hitmakers -kurssi koostuu kuudesta kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Vuonna 2024 puhujina ovat mm. artisti, lauluntekijä Ellinoora; tuottaja, säveltäjä Samuli Sirviö; Nordic Music Partnersin toimitusjohtaja Riku Salomaa; HMC Publishingin luova johtaja Patric Sarin; artisti, tuottaja, biisintekijä Noora Tuuri; laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula sekä artisti, biisintekijä Ani Nnebedum.

Iiris Suomela aloittaa työt musiikin luovan alkutuotannon edunvalvojana

Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat koko vuoden 2023 edistäneet tavoitteitaan yhdessä niin eduskuntavaaleissa kuin EU-tason edunvalvonnassakin. Myönteisten kokemusten pohjalta yhteistyötä on päätetty jatkaa tulevaisuudessakin.

Edunvalvontapäälliköksi valittu Iiris Suomela tulee edistämään kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä musiikkialan sekä laajemmin luovien alojen ja kulttuurikentän keskeisenä toimijana. Aiemmin hän on toiminut kansanedustajana vaalikaudella 2019–2023 ja vuosina 2021–2022 myös vihreän puolueen puheenjohtajana Maria Ohisalon vanhempainvapaan ajan. Suomela on Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen sekä Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.

Suomela aloittaa neljän musiikkialan järjestön yhteisenä edunvalvontapäällikkönä 22. tammikuuta 2024. Hänen tehtävänään on järjestöjen edunvalvonnan johtaminen, poliittisen tilannekuvan luominen ja kannanmuodostuksen koordinointi. Lisäksi hän pitää aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja viestii järjestöjen yhteisistä kannoista.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salmisen mukaan yhteisen edunvalvonnan tärkeä missio on parantaa musiikkialan asemaa yhteiskunnassa toimintaympäristön muuttuessa yhä nopeammin. Valtakunnanpolitiikan lisäksi vaikuttamista on lisättävä myös EU- ja kuntatasolla.

”Iiriksellä on vahva kokemus yhteiskunnallisen päätöksenteon prosesseista ja vaikuttamisesta eri tasoilla sekä valmiita kontakteja keskeisiin sidosryhmiin. Musiikin luova alkutuotanto, säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat ovat osa musiikin ja taiteen laajaa ekosysteemiä ja koko sen arvoketjun ytimessä. Tavoitteenamme on tulevaisuus, jossa kotimaisella säveltaiteella on edellytykset monimuotoisen ja kansainvälisesti yhä laajemmin menestyvän musiikin luomiseen”

Tämän hallituskauden keskeisiä teemoja tulevat olemaan paitsi hallitusohjelmaan kirjattujen hyvien tavoitteiden toteutuminen, myös luovan alan asemasta huolehtiminen yleisemmin. Kulttuurin rahoitusasema leikkauspolitiikan aikakaudella on koko kulttuurialaa yhdistävä huolenaihe. Lisäksi luovan tekijän turvaverkon puutteet, kasvun rakenteiden alasajo ja sääntelyn ajantasaisuus edellyttävät aktiivista oman äänen esiin tuomista.

Iiris Suomela lähtee uuteen tehtäväänsä innostuneena.

”On iso ilo ja kunnia päästä aloittamaan työt musiikkialan alkutuotannon edunvalvojana. Alalla on valtava kasvupotentiaali maailmalla, mikä politiikan on korkea aika tunnistaa. Ennen kaikkea elämä ilman musiikkia olisi paljon tyhjempää ja köyhempää. Siksi on erittäin innostavaa päästä mukaan edistämään musiikkialan kukoistusta!”

Eduskunnan Arkadia-seura: Ulkopuolinen selvityshenkilö tutkimaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävän toteutumista

Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran mielestä Yleisradio on hukkaamassa oman ydintehtävänsä kilpaillessaan kaupallisen median kanssa kuulijoista ja katselijoista. Tämä johtaa vääjäämättä ohjelmatarjonnan ja -tuotannon kaventumiseen ja yksipuolistumiseen. Yleisradion tulisi päin vastoin keskittyä siihen, mitä kaupallinen media ei tee: nostaa esiin suomalainen laaja-alainen ja moniääninen kulttuurikenttä musiikista kirjallisuuteen, teatterista kuvataiteeseen tai rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Sen tulisi aktiivisesti seurata myös vähemmistöjen keskuudessa ja marginaaleissa tapahtuvia ilmiöitä sekä tarjota niille foorumi jo ennen kuin ne mahdollisesti nousevat valtavirraksi. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole. Yleisradion musiikkitarjonnan profiili on kaventunut pitkään erityisesti kevyen musiikin ohjelmistossa. Vuoden 2023 aikana on lopetettu useita musiikin erityisohjelmia, ja vielä suuremmat leikkaukset tapahtuvat vuoden 2024 alussa. Jo vuosia sitten Yleisradio teki korvaamatonta vahinkoa lopettamalla lastenmusiikkiohjelmiensa tarjonnan. Myöskään alueellista musiikkitarjontaa ei enää ole alueradioiden ohjelmatoiminnassa, koska sama keskitetty koneisto tuottaa musiikkisisällöt myös alueille.

Tuorein esimerkki jatkuvasta ohjelmatarjonnan kaventumisesta on kansanmusiikkiohjelman Sydänjuurilla lakkauttaminen Yle Radio 1:stä. Näin häipyy ohjelmatarjonnasta se ainoa tunti viikossa, joka on omistettu suomalaiselle kansainvälisesti menestyvälle kansanmusiikille, ja maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien, karjalaisyhteisöjen ja saamen eri kielillä tehdyn saamelaismusiikin esittelylle.

Ylen vuonna 2022 julkaistussa musiikkistrategiassa todetaan, että ”Yle on Suomen moniäänisin musiikkitalo. Olemme kotimaisen musiikin muisti sekä korva kansainväliselle tarjonnalle. Tuotteemme ja tekijämme tunnistetaan, niistä puhutaan ja niitä palkitaan. Teemme merkityksellisiä sisältöjä, joita kaupallinen media ei tekisi ja joiden avulla Suomen ja suomalaisten musiikkimaailma on rikkaampi.” Herää kysymys, että miten strategiassa mainittu moniäänisyys lisääntyy musiikkiohjelmia lopettamalla?

Yleisradion lähetysvirran musiikkiprofiili on siirtynyt yhä määrätietoisemmin vaihtoehtojen tarjoamisesta kohti kilpailua tehokkaasti osansa hoitavan kaupallisen ohjelmatoiminnan kanssa. Tarjonta on yksipuolistunut myös siten, että esimerkiksi Radio Suomen musiikkiohjelmavirrasta kolmen monikansallisen yhtiön tuotanto on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on ollut merkittävä tulovirtojen menetys suomalaisomisteiselle kustannus- ja tuotantotoiminnalle. Yle on ilmoittanut pyrkivänsä lähetysvirrassa tarjoamaan ”aiempaa enemmän suoraa lähetystä”, ”vahvasti vuorovaikutuksessa” kuuntelijoiden kanssa ja ”yhä enemmän toivemusiikkia”. Myös tämä on juuri sitä, minkä kaupallinen toiminta pääosin jo hyvin kattaa.

Yleisradion perustehtävä on suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen (Yleisradiolaki 7§). Koska Yle on suomalaisten lakisääteisesti omistama ja sen verokertyminä mahdollistama, sen ohjelmatarjonnan tulisi antaa rikkaasta ja moninaisesta kansallisesta kulttuurikentästämme mahdollisimman kattava kuva.

Yleisradion strategioiden lähtökohtana tulee olla, että tarjoamalla lisää vaihtoehtoja luodaan myös uutta kysyntää. Maksetuilla ohjelmistokorvauksilla tuettaisiin tärkeällä tavalla myös kotimaista tuotantoa.

Kuinka hyvin ja missä määrin suomalaisen kulttuurin osa-alueet ovat esillä Yleisradiossa marginaali-ilmiöitä ja vähemmistökulttuureja myöten? Miten tekijänoikeuskorvaukset jakautuvat monikansallisille ja suomalaisomisteisille kustannus- ja tuotantoyhtiöille? Tulisiko Yleisradiolain hengen toteutuminen määritellä tarkemmin erilaisin suosituksin, esimerkiksi kielen tai marginaalikulttuurien ohjelmaosuuksien määrällisin ohjeistuksin?

Eduskunnan Arkadia-seuran mukaan tarvitaan Yleisradion ulkopuolisen selvityshenkilön tekemä tutkimustietoon perustuva kartoitus toteutuneesta ohjelmapolitiikasta ja sen muutoksista.

Marko Kilpi
kansanedustaja, kirjailija, Arkadiaseuran puheenjohtaja

Hannu Saha
FT, dosentti, muusikko
Arkadia-seuran jäsen

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen kausi on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (pois lukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio.

Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2024 on Virpi Eroma.

Ilmoitamme maaliskuussa kiinnostuksensa kertoneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusaikanaan saada apurahaa Georg Malmstén -säätiöltä.

Ilmoita kiinnostuksestasi hallitustyöskentelyyn 31.1.2024 mennessä. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle joko puheenjohtajaksi tai hallitusjäsenen luottamustehtävään. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.

  • Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä
  • Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
    Lähetä lomake tästä

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus:

Kaija Kärkinen (puheenjohtaja, erovuorossa), Markus Norderstreng (varapj), Panu Aaltio (erovuorossa), Jussi Chydenius (erovuorossa), Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi (erovuorossa) ja Noora Tuuri.

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus:

Vesa Anttila (pj), Sanna Korkee (varapj, erovuorossa), Maija Kaunismaa, Jaakko Kiuru (erovuorossa), Samae Koskinen, Tommi Lindell, Yatta Malmstén (suvun edustaja) ja Laura Sippola (erovuorossa).

Teoston ylimääräinen jäsenkokous päätti uuden kulttuurisäätiön perustamisesta

Teoston perustaa uuden säätiön kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen toimintaedellytysten edistämiseksi. Asiasta päätti Teoston jäsenkokous yksimielisesti keskiviikkona 13.12.2023.

Säätiön nimi on Teoston kulttuurisäätiö, ja sen tavoitteena on kotimaisen luovan säveltaiteen arvon ja arvostuksen merkittävä kasvu. Säätiön olisi tarkoitus tehdä toiminnassaan isoja panostuksia tukien sekä yksilöllistä työskentelyä että laajempia kokonaisuuksia. Toiminnan painopisteitä ovat muun muassa musiikin monimuotoisuuden sekä kansainvälisyyden tukeminen.

”Kyseessä on historiallinen päätös, jolla haluamme pitkäjänteisesti kehittää kotimaisen luovan säveltaiteen kenttää. Teoston kulttuurisäätiö voi tukea kotimaista luovaa säveltaidetta tavoilla, joihin tämänhetkisiä tukirakenteita ei ole suunniteltu. Säätiön tavoitteet tähtäävät ennen kaikkea siihen, että kotimaisen musiikin arvo, laajasti ymmärtäen, kasvaa ja jatkaa kasvuaan”, sanoo Teoston hallituksen puheenjohtaja, säveltäjä Antti Auvinen.

Kulttuurisäätiö vahvistaa musiikkialan tulevaisuuden mahdollisuuksia

Säätiön säännöt mahdollistavat monenlaiset toimintamuodot. Säätiö voi esimerkiksi myöntää apurahoja, tukea sävellys- ja sanoitustilauksia, esityksiä ja tallentamista. Lisäksi säätiö voisi tukea sen tarkoitusta vastaavia merkittäviä hankkeita, tutkimusta ja osaamisen kehittämistä. Säätiö voi tukea myös musiikkikustantajien toimintaan kuuluvia, musiikin monimuotoisuutta tai muuten säätiön tarkoitusta edistäviä säätiön tukikohteita.

Säätiön rahoitus tapahtuisi Teosto-rahastosta siirrettävillä varoilla. Teosto-rahasto perustettiin vuonna 2009 aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja varmistamaan luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuutta. Alkuvaiheessa Teosto-rahastosta luovutettaisiin peruspääomaksi noin 10 miljoonaa euroa, josta pääosa sijoitusvarallisuutena.

Säätiö sijoittaisi peruspääoman suunnitelmallisesti, ja myöhemmin lisäpääomaa siirrettäisiin säätiöön useammassa erässä Teoston jäsenkokouksen päätöksillä. Teoston tahtotila perustajana on, että säätiön pääomaa kasvatetaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti vahvistamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia luovan säveltaiteen tukitoimintaan.

Toiminta käynnistyy vuoden 2024 lopulla

Teoston kulttuurisäätiön perustamista on valmisteltu vuosina 2019-2023 työryhmässä, jossa on ollut Teoston ja sen jäsenjärjestöjen, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien sekä Suomen Musiikkikustantajien edustus.

Perustamista koskevan päätöksen yhteydessä asetettiin myös säätiön ensimmäinen hallitus, jonka tehtävänä on muun muassa rekrytoida säätiölle toimitusjohtaja sekä toteuttaa vuoden 2024 aikana muut säätiön toiminnan käynnistämiseen johtavat toimet.  Aloitusvaiheen hallituksen puheenjohtajana toimii Gummeruksen toimitusjohtaja, kustantaja Anna Baijars. Muut hallituksen jäsenet ovat Aku Toivonen, Pauliina Lerche, Kyösti Salokorpi, Tommi Tuomainen, Jari Muikku, Veli Kujala, Vappu Verronen ja Risto Salminen.

Teoston kulttuurisäätiöstä käytetään myös nimeä Teosto-säätiö.

 

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta Pikku Kakkoselle

Pikku Kakkosessa on yli 40 vuoden ajan soinut vahvasti musiikki. Vuodesta toiseen tämä suosittu lastenohjelma on tarjonnut työtilaisuuksia musiikintekijöille ja tutustuttanut lapset uusiin lauluihin, mikä on tehnyt siitä tärkeän toimijan suomalaisen lastenmusiikin kentällä. Uudet laulut ja samalla niiden tekijät ovat tulleet TV:stä tutuiksi ja tavoittaneet sen jälkeen lapset ja perheet myös livekonserteissa.

”Suomalainen lastenmusiikki on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen korkeatasoista ja monimuotoista. Pikku Kakkonen on omalta osaltaan ollut mahdollistamassa tätä kehitystä. Koska Pikku Kakkosen rooli suomalaisen lastenmusiikin kentällä on niin merkittävä, kannustammekin ohjelman tekijöitä olemaan rohkeita tilaamaan runsaasti uutta kotimaista musiikkia. Näin lastenmusiikki pysyy kiinni ajassa ja uudistuu. Pidetään yhdessä hyvää huolta tämän arvokkaan kulttuurin osa-alueen virkeydestä ja elinvoimaisuudesta. Pro Musiikintekijät on tällä kerralla erityisesti pro lapset!”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallitus palkintoperusteluissaan.

Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä ja lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula kiittävät Suomen Musiikintekijöitä huomionosoituksesta.

”Pikku Kakkosen väki on iloisen yllättynyt huomionosoituksesta. Musiikki on ollut tärkeä osa Pikku Kakkosta koko sen historian ajan, kiitos siitä laajalle joukolle musiikintekijöitä.

Pikku Kakkosessa musiikki on mukana niin sukupolvelta toiselle siirtyvinä laululeikkeinä kuin uutena lastenmusiikkina. Kannustamme musiikkiharrastusten pariin, tarjoamme konserttielämyksiä livenä ja tallenteina ja Leikitään Pikku Kakkosta -kiertueella perheet yhdessä kokevat festarielämyksiä. Kaikkea tätä meillä on ollut ilo tehdä lasten asialle omistautuneiden ammattilaisten kanssa. Yhdessä olemme tarjonneet vahvoja tunteita, tanssittaneet askelia ja luoneet pohjaa lapsen positiiviselle kasvulle. Pikku Kakkosen lastenkonsertteja on katsottu Areenassa lähes viisi miljoonaa kertaa, mikä kertoo siitä, kuinka paljon musiikki vetoaa lapsiin”, he toteavat.

Kunniamaininta myönnettiin Pikku Kakkoselle 12.12.2023.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Kuvassa lasten musiikkituotannoista vastaava tuottaja Saila Lintula (vasemmalla) ja Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2023 Pikku Kakkonen
2022 Savoy-teatteri
2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen (kunniamaininta oli nimeltään Prix Elvis vuoteen 2016 saakka)

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo