EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Julkaistu

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 11.12.2019 vuoden 2019 apurahat luovaan työhön. Hakijoita oli 263 kpl. Myönnetyt apurahat ovat 1.500 – 2.000 euroa.

Georg Malmstén -säätiön apurahat 2019

Konsta Eskelinen

Viktor Gullichsen & Pekka Pirttikangas

Vesa Haaja

Timo Hietala

Anna Karjalainen & Kaisa Karjalainen

Petri Kuusela & Tanja Torvikoski

Maiju Lindell

Tommi Lindell

Antti Lähdesmäki

Miro Palokallio

Frank Mäntymäki & Joel Peltonen

Inka Nousiainen

Kanerva Pasanen

Christel Roosberg

Topi Saha

Jukka Takalo

Jarno Takkumäki

Nelli Tapaninen

Tuomo Valokainen

Tero Vesterinen

Vija Kadi

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin viidelle Ylen radiotoimittajalle

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininnan saivat viisi Ylen radiotoimittajaa: Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto.

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja, sanoittaja-laulaja Kaija Kärkinen korostaa, että kunniamaininnalla halutaan kiittää Yleä musiikin erikoisohjelmista ja radiotoimittajien musiikkivalintoja.

”Yle on suomalaisille musiikintekijöille tärkeä. Haluamme siksi nostaa esiin nämä viisi Ylen toimittajaa, jotka omissa ohjelmissaan soittavat sellaista suomalaista musiikkia, jota ei juurikaan kuule Ylen normaalissa ohjelmavirrassa, puhumattakaan kaupallisten radiokanavien soittolistoista”, Kärkinen sanoo ja toteaa radiotoimittajien valintojen mahdollistavan kuulijoilleen uuden musiikin löytämisen.

”Nämä toimittajat vievät kuulijansa löytöretkelle niin uuteen kuin vanhempaankin musiikkiin, jonka olemassaolosta kuulijalla ei välttämättä ole aikaisempaa tietoa, eikä hän ole siis sellaisesta tiennyt pitävänsä. Näin he toteuttavat omalta osaltaan Ylen julkisen palvelun tehtävää tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista ja kulttuurista moninaisuutta”, Kärkinen sanoo.

Toimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto ovat otettuja kunniamaininnasta.

”Olemme kaikki erittäin otettuja tästä kunniasta, erityisesti kun se tulee suoraan musiikintekijöiltä”, toimittaja Tuuli Saksala toteaa.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi

 

Lisätietoja

Nina Lith
viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus 


Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo

Mentorointistipendiparit vuodelle 2020 julkistettu

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Mentorointistipendi tarjoaa mentoroitavalle mahdollisuuden päästä vuoden ajaksi musiikintekemisen ammattilaisen mentorointiin. Vuonna 2020 mentoreina toimivat: Kyösti Salokorpi, Tido, Timo Kiiskinen, Lauri Porra ja Soili Perkiö.

Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa lähetettyjen hakemuksien perusteella. Valituille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti.

Vuoden 2020 Mentoroinstistipendiparit

Kyösti Salokorpi – Jouni Aslak
Tido – Tapio Heinilä
Timo Kiiskinen – Maria Rahikainen
Lauri Porra – Niina Hannula
Soili Perkiö – Maco Oey

Suomen Musiikintekijät onnittelee valittuja ja toivoo menestyksekästä mentorointia vuodelle 2020!

Jussi Hakulisen Joutsenlaulu-kiistaan markkinaoikeuden ratkaisu

Julkaistu

Keväällä 2017 esitetyssä Sanoma Media Finlandin tuottamassa Vain elämää -ohjelmassa esitettiin Joutsenlaulusta ohjelmaan muunneltu versio. Joutsenlaulu-kappaleen tekijä, entinen Yö-yhtyeen jäsen Jussi Hakulinen oli ilmoittanut, ettei hän anna julkaista Joutsenlaulusta tehtyä versiota Vain elämää -ohjelmassa. Edesmennyt Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm oli mukana ohjelmassa, jossa Hakulisen kiellosta huolimatta esitettiin versio Joutsenlaulusta. Kappaleen esitti Samu Haber.

Tekijänoikeusneuvosto totesi lausunnossaan 27.3.2018, että tekijänoikeudella suojattua alkuperäisteosta Joutsenlaulusta on muunneltu ja tai sovitettu, mikä on ollut tekijän lupaa edellyttävää toimintaa.

Lupaa teoksen muunteluun ei oltu Jussi Hakuliselta saatu. Hakulisella on ollut oikeudenhaltijana oikeus joko myöntää tai olla myöntämättä lupa.

Luvattoman muunnelman tekijänoikeudellinen käyttäminen on luvatonta ja tekijänoikeuslain säännösten vastaista. Keskeiset oikeudenhaltijan luvan vaativat taloudellisten oikeuksien käyttömuodot ovat teoksen saataville saattaminen ja kappaleenvalmistus.

Luvattoman teoksen käyttäjä tässä tilanteessa on yritys, joka hallinnoi televisio- ja radiokanavia, joilla luvaton muunnelma Joutsenlaulusta on Vain elämää -ohjelmassa ja sen mainonnassa lähetetty osana yrityksen liiketoimintaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus vahvisti tänään 10.12.2019 tulleessa tuomiossaan, että Sanoma Media Finland Oy on loukannut Jussi Hakulisen tekijänoikeutta saattamalla yleisön saataviin Vain elämää -ohjelmaa varten tehtyä muunnelmaa Joutsenlaulu-nimisestä teoksesta television, radion ja internetin välityksellä. Markkinaoikeus myös kieltää Sanoma Media Finland Oy:tä 50 000 euron sakon uhalla saattamasta yleisön saataviin Jussi Hakulisen tekijänoikeudella suojatusta Joutsenlaulu-nimisestä alkuperäisteoksesta tehtyä edellä mainittua muunnelmaa television, radion tai internetin välityksellä.

Markkinaoikeus myös velvoitti Sanoma Media Finland Oy:n korvaamaan Jussi Hakulisen oikeudenkäyntikulut sekä suorittamaan hyvityksenä 5000 euroa korkoineen.

Muunnelman esittämiseen on oltava tekijän lupa

”Tämä on merkittävä tuomio, joka tulee ohjaamaan teosten muuntelulupiin liittyviä käytäntöjä oikeaan suuntaan”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Markkinaoikeus katsoi, että Joutsenlaulu-teoksesta tehtiin muunnelma, jonka yleisön saataviin saattamiseen olisi tullut olla teoksen tekijän lupa. Sanoma Media Finland Oy on loukannut Jussi Hakulisen tekijänoikeutta saattamalla yleisön saataville teoksesta muunnelman, johon sillä ei ollut lupaa.

Markkinaoikeus totesi myös, että sen, joka vetoaa sopimuksen perusteella saamaansa oikeuteen, on näytettävä toteen sopimuksen voimassaolo. ”Lupapyyntöihin vastaamatta jättäminen ei osoittanut, että Hakulinen olisi antanut suostumuksen muunnelman esittämiseen”, Aku Toivonen lisää.

Suomen Musiikintekijät tuki Jussi Hakulista oikeudenkäyntiprosessissa.

Tiedustelut
Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät
Puh. 050 559 0025

Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon saaja on Svart Records

Julkaistu

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin tänään levy-yhtiö Svart Recordsille (Oy Svart Musik Ab) kansainvälisesti ainutlaatuisesta liikeideasta sekä panoksesta monimuotoisen suomalaisen musiikkikulttuurin vientiin. Palkinnon ojensi strategiajohtaja Antti Joensuu (työ- ja elinkeinoministeriö) tänään Helsingissä.

Nyt viidettä kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä palkintolaatalla Helsingin Urho Kekkosen kadulla.

Tomi Pulkin ja Jarkko Pietarisen vuonna 2009 perustama Svart Records on kansainvälinen brändi, jonka 1,48 miljoonan euron liikevaihdosta lähes puolet tulee ulkomailta (vuoden 2018 lukujen mukaan). Levyharrastajat ympäri maailman tuntevat sen kiinnostavasta musiikista ja korkealaatuisista vinyyli- ja cd-julkaisuista.

Svart on kasvanut on yhdeksässä vuodessa turkulaisesta pikkufirmasta globaalisti arvostetuksi ja merkittäväksi äänitealan tekijäksi, joka julkaisee uutta ja vanhaa musiikkia sadan levyn vuosivauhdilla. Yhtiön tekemistä leimaa intohimo musiikkiin, laadukkaisiin tuotteisiin, kulttuurihistoriaan sekä kansainvälistymiseen.

”Svart on vaihtoehtoisen musiikin moniottelija, joka on onnistunut tekemään undergroundista bisnestä ja merkittävää musiikkivientiä. Yhtiö tekee kotimaisia ja kansainvälisiä kulttuuritekoja ja tekee niitä laadulla”, luonnehtii Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö voittajaa.

Svartin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen konsepti perustuu yhtälailla kiinnostaviin uudelleenjulkaisuihin, ennen kuulemattomiin arkistojen aarteisiin sekä ennen kaikkea uusien kykyjen löytämiseen. Tämä on tehnyt Svartista haluttavan kumppanin myös ulkomaalaisille artisteille.

Yhtiön satoihin uudelleenjulkaisuihin lukeutuu niin Wigwamia, Tehosekoitinta, Hanoi Rocksia, Hurriganesia kuin Eero Koivistoista, mutta samalla yhtiö on rakentanut kansainvälistä uraa mittavalle määrälle uusia kotimaisia artisteja monessa eri genressä jazzista metalliin. Svartin nykyartisteista tunnetuimpiin kuuluvat esimerkiksi Beastmilk, Oranssi Pazuzu, Hexvessel, K-X-P, Mikko Joensuu, Jess and The Ancient Ones, Pekko Käppi, Kauko Röyhkä sekä Kimmo Pohjonen.

Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Mikko Kaipainen (Yousician), Tomi Korhonen (Business Finland), Emilia Kullas (Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA), Teemu Laitinen (PME Records), Laura Liski (työ- ja elinkeinoministeriö), Miikka Maunula (Yleisradio), Kaisa Rönkkö (Music Finland) ja Eicca Toppinen (Apocalyptica Agency).

Panu Aaltion sävellys elokuvaan Luontosinfonia ehdokkaana pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon saajaksi

Julkaistu

Vuonna 2019 ilmestyneen Luontosinfonia-elokuvan on ohjannut Marko Röhr ja elokuvannut Teemu Liakka. Musiikki on elokuvassa olennaisessa osassa, ja Panu Aaltion sävellys tukee harmonisesti Suomen luonnon vaikuttavuutta kaikkina vuodenaikoina.

”Olen erittäin otettu ja kiitollinen tästä kunnianosoituksesta – ottaen huomioon kuinka upeita suomalaisia elokuvia on vuonna 2019 tehty ja sävelletty. Olen erityisen iloinen tämän kyseisen ehdokkuudesta tämän kyseisen elokuvan kohdalla, koska se on ollut minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä. On upeaa viedä ihmiset luontoseikkailulle, jossa he voivat luoda oman kertomuksensa ja tarinansa omista lähtökohdistaan. Uskon, että se voi johtaa syvempään empatiaan ja ymmärrykseen”, Aaltio sanoo.

Englanninkielinen tuomariston perustelu ehdokkuudelle

As a concept, Nature Symphony (Luontosinfonia) offers rare respect for a feature film score in general. This time the composed score doesn’t have to struggle for attention or, on the other hand, hide somewhere behind the dialogue, avoiding to be spotted. This time the music is starring the main role, in a perfect harmony with the beautiful and capturing portraits of nature. Panu Aaltio’s score delivered by Vantaa Pops Orchestra is clear, dynamic, and accurate. In these times that our attention is constantly distracted, we deeply miss experiences like this. It is a great reminder – we shall respect the nature as long as it’s there. And Panu Aaltio’s score truly respects the scenery and characters of this tribute to our nature, ending up to a strong, yet intimate ensemble.

Harpa- pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto on jaettu vuodesta 2010. Palkinto jaetaan 24.2.2020 Berliinissä elokuvafestivaalien yhteydessä.

 Harpa 2020 -ehdokkaat

DK Kåre Bjerkø ​The truth will out
FI   Panu Aaltio Luontosinfonia Nature Symphony
IS   Gyða Valtýsdóttir Mikhel
SE  Anders Niska and Klas Wahl Balloons over Babylon 

NO Information to follow

 

Lisätiedot https://www.nordicfilmmusicdays.com/

Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Soili Perkiölle, Jukka Kuoppamäelle ja Anssi Tikanmäelle

Julkaistu

Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt antaa 6.12.2019 ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunniamerkit. Kaikki kunniamerkit löytyvät Ritarikuntien sivustolta.

Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalit taiteen ja kulttuurin alalla ansioituneille suomalaisille:

Arne, Tor, konstnär, Helsingfors

Hinkka, Jorma Vilhelm, graafinen suunnittelija, Helsinki

Kuoppamäki, Jukka, säveltäjä, sanoittaja, Saksa

Niiniluoto, Leena Maarit Anneli, kirjailija, toimittaja, Helsinki

Pajunen, Jukka-Pekka, suomentaja, Helsinki

Palo, Mari Johanna, oopperalaulaja, Kirkkonummi

Parvela, Timo, kirjailija, Kirkkonummi

Perkiö, Soili Mirjami, säveltäjä, musiikkikasvatuksen lehtori, Nurmijärvi

Saksa, Perttu, kuvataiteilija, Helsinki

Tikanmäki, Anssi Matti, säveltäjä, Tampere

Varis, Tuula-Liina, kirjailija, Joensuu

Vilpas, Eija Annikki, näyttelijä, Espoo

Yli-Maunula, Pirjo, taitelijaprofessori, Oulu

Markkinaoikeus hyväksyi valtaosan Teoston MTV:lle esittämistä vaatimuksista

Julkaistu

MTV:llä ja Teostolla on jo useita vuosia ollut erimielisyys koskien musiikkisisältöjen tekijänoikeuskorvauksia MTV:n maksuttomissa ja maksullisissa audiovisuaalisissa palveluissa. MTV on kieltäytynyt maksamasta Teoston hinnaston mukaisia korvauksia vuodesta 2017 alkaen. Teosto on hakenut markkinaoikeudessa MTV:ltä saamatta jääneitä korvauksia ja myös vahvistusta hinnoittelunsa kohtuullisuudesta. Vastaavasti MTV on hakenut markkinaoikeudesta muutoksia maksuihin.

Markkinaoikeus ratkaisi kiistan tänään valtaosin Teoston hyväksi. Päätöksen johdosta MTV:n tulee maksaa musiikin oikeudenomistajille kuuluvia korvauksia 1,7 miljoonaa euroa vuosien 2017 ja 2018 osalta. Lisäksi MTV:n maksettavaksi määrättiin Teoston oikeudenkäyntikuluja 600 000 euroa.

”Olemme tyytyväisiä siihen, että markkinaoikeus on vahvistanut Teoston maksuttomien tv-kanavien hinnoittelumekanismin. Korvaukset voidaan nyt tilittää täysimääräisinä musiikin oikeudenomistajille. Päätös takaa osaltaan markkinarauhan ja mahdollisuuden tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle.” sanoo Teoston lakiasiainjohtaja Antti Härmänmaa.

Erimielisyyden kohteena kiistassa oli Teoston 1.1.2017 käyttöönotettu uusi av-hinnasto, jossa hinnastorakennetta yksinkertaistettiin. Teoston käyttämä hinnoittelumalli on käsitelty ja vahvistettu jo vuonna 2017 kilpailu- ja kuluttajavirastossa.  Oikeuskäsittelyä varten teetetyn riippumattoman selvityksen mukaan Teoston hintataso noudattelee eurooppalaista keskitasoa.

MTV:n maksullisten kanavien osalta Teoston vaatimia lisäkorvauksia MTV:lle ei kuitenkaan määrätty. Teosto tulee arvioimaan kannanoton vaikutuksia lähikuukausien aikana.

MTV:ltä saatavat korvaukset voidaan tilittää edelleen musiikin tekijöille ja kustantajille sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen ja korvaukset on saatu. Teosto maksaa korvaukset 4-6 kuukauden kuluttua siitä, kun MTV on maksanut korvaukset Teostolle.

Mahdollinen valituslupa päätökseen tulee hakea 60 päivän sisällä päätöksen antamisesta. Mikäli valituslupaa haetaan, saattaa kulua useita kuukausia ennen kuin lopullinen ratkaisu asiaan saadaan.

Lue lisää: kysymyksiä ja vastauksia Teoston haastehakemuksesta markkinaoikeuteen

Paula Vesalalle musiikin valtionpalkinto

Julkaistu

Arkkitehtuurin valtionpalkinto jaettiin maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdille ja muotoilun valtionpalkinto Korutaideyhdistys ry:lle.

Elokuvajournalisti Kalle Kinnunen sai elokuvataiteen valtionpalkinnon.

Näytelmäkirjailija Heini Junkkaala ja tanssitaiteilija Liisa Pentti palkittiin esittävien taiteiden valtionpalkinnolla.

Kirjailija Eeva Kilpi ja runoilija Cia Rinne saivat kirjallisuuden valtionpalkinnot.

Oopperalaulaja Camilla Nylund ja muusikko Paula Vesala palkittiin musiikin valtionpalkinnoilla, ja räppäri Ailu Valle sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.

Visuaalisten taiteiden valtionpalkinnot jaettiin kuvataiteilija Jukka Korkeilalle, valokuvataiteilija Tiina Itkoselle ja mediataiteen asiantuntija Perttu Rastaalle, ja monitaiteen valtionpalkinnon sai taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen.

Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain taiteenalansa valtionpalkinnoista. Palkinnon voi saada taiteilija, taiteilijaryhmä, taidekriitikko, taidejournalisti tai taiteenalalla toimiva yhdistys tai muu yhteisö tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta taiteen alan hyväksi.

Palkintoperustelut

Paula Vesala (s. 1981) on multitalentti visionääri, joka oman musiikkinsa lisäksi säveltää ja sanoittaa muille artisteille. Vesalan musiikki ja lyriikat resonoivat nykyhetkessä, samalla sekä suvereenisti valloittaen että rohkeasti haastaen pop-iskelmän kenttää. Vesalan yhdessä Jori Sjöroosin ja Mira Luotin kanssa luoma PMMP-yhtye oli 2000-luvun alun iso sukupolvikokemus. PMMP:n lopetettua aktiivisen uransa 2013 Paula Vesala muuntui sooloartisti Vesalaksi.

Artisti-Vesala on ultramoderni, musiikillisesti uuteen aikaan ja 2020-luvulle kurottava auteur. Samaan aikaan lyyrikko Paula Vesala edustaa lauluteksteissään kirkkainta suomalaisen kirjallisen laadun perinnettä. Kipeiden teemojen käsittely kevyessä esitysmiljöössä luo Vesalan taiteeseen sen sävykkään katkeransuloisen voiman. Laaja-alaisuus on oleellinen osa Paula Vesalan ominaislaatua. Vuonna 2020 saa ensi-iltansa Kansallisoopperan tilaus, jossa Vesalan ja Esa-Pekka Salosen yhteistyönä syntyy immersiivistä teknologiaa hyödyntävä teos.

Musiikin valtionpalkinnoista päättää musiikkitoimikunta.

Einille, Tino Alhgrenille ja Neitoset-orkesterille Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Julkaistu

Jo 17-vuotiaana ensisinglensä julkaissut Eini Pajumäki on esittänyt uransa aikana niin ikivihreitä kuin discoiskelmiäkin.

”Eini on laulanut yli 40-vuotisen uran, mutta elää parhaita vuosikymmeniään yleisön edessä. Hän liikuttaa, koskettaa kaikenikäistä yleisöä, ääni helisee ja soi niin kuin Toivo Kärjen löytämillä taiteilijoilla”, kuvaili Kullervo Linnan Säätiön jäsen Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Naismuusikoista muodostuva Neitoset-orkesteri on sanonut tarjoavansa yleisölle ikivihreiden suomalaisiskelmien ja tanssilavamelodioiden lisäksi naisenergiaa, nuoruuden intoa ja raudanlujaa ammattitaitoa.

”Kruununa tälle kaikelle on stemmalaulu, laulaminen äänissä, sekin irtoaa tästä kvintetistä, jonka naisellisuutta, sen oikeaa hyväksikäyttöä ja ammattimaisuutta ei voi kuin hämmästellä. Mieleen nousevat 1930-lukujen ravintoloiden naisorkesterit ja Harmony Sistersin läpimurto”, Niiniluoto totesi.

Kolmantena palkitullaTino Ahlgrenillaon upea lauluääni ja karisma, joiden myötä hänet valittiin vuosi sitten Tangokuningas-kilpailussa yleisön suosikiksi. Kullervo Linnan Säätiön palkinnon hän sai kyvyistään tulkita tango- ja tanssimusiikkia.

”Tino Ahlgren lauloi 11-vuotiaana rokkia, kun taas aikuisena hän on perinteisen, syvän ja intohimoisen tangon lumoissa. Sitä voi kuitenkin esittää pilke silmäkulmassa.

Tunnutuspalkinnon hän saa valloittavasta tavastaan laulaa suomalaista iskelmäaarteistoa turkulaisen tanssiorkesterin kanssa”, Niiniluoto kertoi.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 1000-2000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.