EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Stipendejä haetaan ja myönnetyt stipendit julkaistaan sivulla Klaavi.fi

Stipendihaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on raportoitava myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta (sivun alalaidassa esittely).
  • Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

Toni Wirtaselle vuoden 2021 Juha Vainio -palkinto

Julkaistu

Toni Wirtasen elämäntyö Apulanta on ehtinyt muodostua 30 vuodessa bändistä brändiksi, mutta sitä se ei olisi tehnyt ilman lauluntekijä Toni Wirtasta ja hänen kasvutarinaansa vihaisesta nuoresta miehestä pohdiskelevaksi keski-ikäiseksi, joka löytää sanoituksiinsa myös valoa pimeyksien reunoilta.

Apulannan musiikillinen tyyli haki 1990-luvun alkupuolella uomaansa punkin, metallin, popin ja grungen välimaastosta, kunnes ensimmäinen hitti Mitä kuuluu viitoitti yhtyeen tien kohti suurempia yleisöjä. Ensi hitillä kuuluu jo Toni Wirtasen sanoitusten tavaramerkki eli vimmainen kokemus vieraudesta, johon 1990-luvulla itseään ja paikkaansa etsivän kuulijan oli helppo samaistua. Yhtyeen seuraavakin hitti Anna mulle piiskaa vuonna 1997 jatkoi vielä lamasukupolven tunnoissa: ”Ei oven takana sinua odota / iloinen ystävä kädessään kukkia”.

Apulannan 30-vuotisen suosion uudet luvut ovat käynnistyneet käänteentekevillä kappaleilla, joissa Toni Wirtanen on löytänyt uuden tavan sanoittaa kokemustaan maailmasta ja ihmisen osasta. Tällaisia uuden alkuja ovat olleet muun Teit meistä kauniin (1998), Odotus (2000), Pahempi toistaan (2005), Armo (2005) ja Valot pimeyksien reunoilla (2015).

Toni Wirtasen tunnetuimmissa kappaleissa musiikki ja sanat muodostavat kokonaisuuden, jossa toista on vaikea kuvitella ilman toista.  Musiikki tarvitsee näköisensä tekstin ja päinvastoin. Tässä mielessä Toni Wirtanen on muusikko ja musiikintekijä mitä suurimmassa määrin myös sanoittaessaan.

Wirtasen mielestä tekstin tehtävä on pikemmin herättää tunteita ja mielikuvia kuin kertoa jostain. Kun tekstit onnistuvat tässä, ne kertovat väistämättä kuulijalleen jostain hänelle tärkeästä ja merkityksellisestä. Ne ovat musiikillisia musteläiskätestejä, joista näkee itsensä, pelkonsa ja unelmansa.

Toni Wirtanen on luonnostellut monet kappaleensa ensin remuenglanniksi, mutta hän viimeistelee ne aina suomeksi. Tämä on yksi syy, jonka ansiosta suomi säilyi 1990-luvulta alkaen amerikkalaisvaikutteisen Suomi-grungen ja alt-rockin valtakielenä. Voimasoinnut saivat vielä lisää voimaa ja tarttumapintaa Wirtasen äidinkielestä, jossa kaikuu katu-uskottavuuden lisäksi perinteen tuntemus Kalevala-vaikutteita myöten.

Apulannan menestys on hyvä esimerkki siitä, että jääräpäisestä uskosta omaan tekemiseen voi kasvaa kansallisen tason tarina omakustanneasenteella ja ilman suuria levy-yhtiöitä. Wirtanen on kulkenut myös sanoittajana oman tiensä ja valaa esimerkillään uskoa muihinkin tekstintekijöihin. Omaäänisyys kannattaa pitkän päälle aina.  Omaleimaisuuden lisäksi Wirtanen on osoittanut monipuolisuutensa kynäilemällä lauluja muille artisteille kuten Irinalle, Kaija Koolle ja Antti Tuiskulle, jotka ovat tyylillisesti etäällä Wirtasen omimmasta genrestä.

Näillä perusteluilla tämän vuotinen Juha Vainio -palkinto luovutettiin Toni Wirtaselle 29.7. Kotkan Kauppatorilla järjestetyssä tilaisuudessa. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava, vuonna 1990 perustettu rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.

***

Juha Vainio Rahasto on jakanut aikaisemmin 29 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille.
Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki ja Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys.

Taiken korona-apuraha-info ke 23.6. klo 14

Julkaistu

Valtion korona-apurahat taiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille sekä korona-avustukset taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille ovat nyt haettavana Taiken kautta. Nyt viidennellä korona-apurahakierroksella jaossa on noin 55 miljoonaa euroa. Haku on käynnissä 30. kesäkuuta 2021 klo 16.00 saakka.

Taike vastaa korona-apurahaa ja sen hakemista koskeviin kysymyksiin Muusikkojen liiton järjestämässä korona-apuraha-infossa keskiviikkona 23. kesäkuuta 2021 klo 14–16.

Tilaisuus on avoin kaikille, eikä osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan!

Osallistumislinkki:
Taiken korona-apuraha-info 36.6. klo 14–16

Teoston koronatukea yli 1 200 musiikin tekijälle ja kustantajalle

Julkaistu

Koronapandemia on laskenut merkittävästi Teoston keräämiä tekijänoikeuskorvauksia. Teosto-rahastosta maksettavalla erityistuella on tarkoitus lieventää näitä taloudellisia menetyksiä, joita pandemia-aikana on aiheutunut ammattimaisille musiikin tekijöille, säveltäjille ja musiikkikustantajille. Tuki on tarkoitettu mahdollistamaan sitä, että taiteellinen työskentely voi jatkua tekijänoikeuskorvausten laskusta huolimatta.

Teoston koronatuen toisen kierroksen haussa (14.-30.5.2021) haettavana oli kaikkiaan kaksi miljoonaa euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 1499 kappaletta, joista 1 250 hyväksyttiin. 249 hakijaa ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä.

Tuen kriteereinä olivat: 

  • Teoston asiakkuus
  • Vuosina 2018-2020 maksettujen tilitysten määrä on yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä olivat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Haussa huomioitiin tilitysalueita, joihin koronapandemian on arvioitu vaikuttaneen negatiivisesti joko suoraan tai välillisesti.
  • Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan yllä mainittujen tilitysalueiden tilitysten määrästä. Alin tukisumma on 550 euroa ja ylin 10 000 euroa. Kaikkiaan tukea jaettiin 12 luokassa. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Hakijoiden tilitystiedot tarkistettiin Teoston järjestelmästä automaattisesti, ja tarkistamisen jälkeen tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, musiikkikustantajien ja Teoston toimiston edustus.

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 30.6.2021. Tukisummat maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen maksaneelle rahastolle.

Taiteellista toimintaa varten saatu apuraha on verovapaata tuloa musiikin tekijöille lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §).

Syksyllä kolmas koronatuen hakukierros

Teosto jakoi koronatukea ensimmäisen kerran syksyllä 2020. Tuolloin tukea jaettiin kaikkiaan 542 500 euroa.

Kuluvana vuonna Teosto jakaa koronatukea kahteen otteeseen. Nyt loppukeväästä tukea maksetaan 1 998.350 euroa ja tulevana syksynä on tarkoitus järjestää miljoonan euron koronatukikierros.

Muita tukikanavia

Koronapandemian aiheuttaman haastavan tilanteen jatkuessa musiikin ammattilaisten kannattaa seurata myös muiden tukikanavien hakuja, kuten:

Musiikinedistämissäätiö
Music Finland
Suomen Musiikintekijät
Madetoja-säätiö
Musiikkikustantajien tuki jäsenilleen
Madetoja-säätiö
Musiikkikustantajien tuki jäsenilleen

Lisätietoja 

Kysymyksiä ja vastauksia koronatuesta

Hakemukset löytyvät edelleen Klaavi-järjestelmästä www.klaavi.fi

Koronatuen neuvonta 9.7. saakka: koronatuki@teosto.fi ja puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10-16.00.

Taiken koronatuki haettavissa – huomioi ainakin nämä

Julkaistu

Olemme poimineet muutamia pointteja, joita erityisesti musiikintekijöiden olisi tärkeää huomioida täyttäessään hakemusta.

  • Tukimuotoja on kaksi:
    • apuraha yksityishenkilöille
    • toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille
    • HUOM! Hakijan tulee valita näistä jompi kumpi.

Apuraha yksityishenkilöille

  • Lue ohjeet huolella!
  • Apurahaa ei myönnetä hakijalle
    • jolla on samanaikaisesti valtion taiteilija-apuraha tai muu Taiken myöntämä vähintään neljän kuukauden mittainen työskentelyapuraha
    • jolle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke
    • jolla on päätoiminen, kuukausipalkkainen työ.
  • Taiken koronatuki lähtökohtaisesti katkaisee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, eli kannattaa huolella arvioida, kannattaako tukea hakea laisinkaan.
  • Keikkoja ja muuta epäsäännöllistä työtä saa tehdä apurahan työskentelyjakson aikana.
  • Hakulomakkeessa pitää ilmoittaa, jos on samanaikaisesti ansiotyössä. Tämä käytännössä poissulkee koronatuen. Muuten arviointikriteerit ovat samat kuin aikaisemmissa hauissa.
  • Työskentelysuunnitelma:
    • Työskentely voi olla esim. oman ammattitaidon ylläpitämistä, käynnistyvän toiminnan suunnittelua, harjoittelua, taiteellista tai luovaa työtä tai muuta vastaavaa toimintaa. Tee suunnitelma huolella, eli ylimalkainen ”luovaa työskentelyä” ei varmastikaan ole riittävän kuvaavaa.
    • Kuvaile tähän esim. miten aiot ylläpitää ammattitaitoasi ja millaisia uusia luovaa työtä edellyttäviä projekteja suunnittelet. Voit myös listata kaikki ne projektit, joihin todennäköisesti tulet kirjoittamaan kappaleita apurahakaudella. Älä ole turhan vaatimaton, äläkä arvuutteleva, vaan listaa selkeästi tiedossasi olevat työsi.
    • Kuvatun työskentelyn tulee olla nimenomaan taiteellista ja luovaa työskentelyä. Muutoin verottaja voi tulkita tuen verolliseksi tuloksi.
    • Koronatukea ei voi myöskään kohdentaa mihinkään muuhun kuin elinkustannuksiin työskentelyn aikana, eli ei esim. instrumenttien hankintoihin. Älä siis kirjoita ostavasi tuella uutta instrumenttia.
  • Samaan tarkoitukseen haetut, haettavat tai saadut apurahat:
    • Kirjaa tähän, mikäli olet saanut tälle kyseiselle apurahan työskentelyjaksolle (eli 1.9.-31.12.21) vastaavaan tarkoitukseen apurahoja, eli tukea nimenomaan koronan aiheuttamiin tulonmenetyksiin.
    • Mikäli olet saanut esim. Teoston koronatukea, kirjoita selkeästi saamasi tuen määrä.
    • Kirjoita myös selkeästi, mikäli et ole saanut (tai hakenut) mitään vastaavaa tukea.
    • Taike tarkastaa mahdolliset omat päällekkäiset myönnöt sekä mm. SKRn vuosiapurahojen saajat.
  • Koronapandemiasta johtuva työn ja tulojen väheneminen:
    • Tässä kohdassa tuodaan esiin koronan vaikutukset taloudellisiin menetyksiin.
    • Älä ole turhan vaatimaton, äläkä arvuutteleva, vaan listaa selkeästi taloudelliset menetyksesi.
    • Lähde oletuksesta, että hakemuksen lukeva henkilö ei välttämättä ymmärrä mitään musiikkialan toimintaperiaatteista. Voit aloittaa taloudellisten menetyksien arvioinnin käyttämällä tukenasi esim. seuraavaa lausetta:
      • Musiikintekijä saa tekijänoikeuskorvauksia, kun hänen kirjoittamiaan kappaleita esitetään julkisesti. Live-esiintymisiä ei ollut juuri lainkaan maaliskuusta 2020 alkaen. Tämä on romahduttanut musiikintekijöiden tulot. Tilanne tulee myös jatkumaan pitkään, sillä tekijänoikeustulot tilitetään musiikintekijöille viiveellä ja keikkojen määrän palautumisessa ennalleen kestää pitkään. Music Finland arvioi musiikkialan toipuvan vasta vuosina 2022-2023. Lähde:
        https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/kyselyanalyysi-musiikkialalla-uskotaan-tilanteen-parantuvan-vasta-2022-tai-2023
    • Voit listata tulojen pudotuksen vertailuksi useamman vuoden tekijänoikeustilityksiäsi mahdollisimman tarkasti, esim. vuosilta 2018-2020. Ole täsmällinen ja selkeä, mutta tuo selkeästi esiin myös suunnitteluasteella olleet projektit, joista olisi ollut odotettavissa tuloja. Listaa myös esim. mahdollinen hittibiisisi, josta olisit odottanut runsasta esityskorvauksien määrää.
    • Pudotuksen arvioinnissa voit käyttää tukena Teoston ilmoittamaa arviota 45 % laskusta julkisen esittämisen tilityksien määrässä kesäkuulta 2020 (10,6 milj.eur) kesäkuulle 2021 (5,8 milj. euroa).
      Lähde: https://www.teosto.fi/teosto-tilitti-213-miljoonaa-saveltajille-sanoittajille-sovittajille-ja-musiikkikustantajille/
    • Kirjoitettavan selvityksen lisäksi menetyksien kokoluokka (brutto) arvioidaan raksi ruutuun -valinnalla. Huomaa, että tässä kohdassa kysytään bruttomenetyksistä vain vuodelta 2021 (kirjaa arvio vuoden 2020 menetetyistä tuloista kirjoitettavaan selvitykseen).
  • Työskentelyjakso koronatuelle on 1.9.-31.12.2021.
  • Tukisummat henkilöhakijoille on 6000€ (2000€/kk).
  • Taiken taidetoimikuntien jäsenistä koottu monialainen asiantuntijapaneeli antaa arvion hakemuksista. Johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä.
  • Haku päättyy 30.6.2021 klo 16.
  • Päätöksiä voi odottaa elo-syyskuun vaihteessa ja tuet laitetaan maksuun syyskuussa.

Toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille

  • Lue ohjeet huolella!
  • Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, toiminimille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.
  • Avustuksen hakeminen edellyttää Y-tunnusta.
  • Toiminta-avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia.
    • Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin
      • Hyväksyttäviä kuluja ovat palkat ja yhtiön peruskulut (esim. työhuoneen vuokra tms). Poistoihin eli esim. kalustohankintoihin ei voi käyttää koronatukea.
    • Avustuksen käyttöaika on 31.12.2021 saakka
  • Lähde oletuksesta, että hakemuksen lukeva henkilö ei välttämättä ymmärrä mitään musiikkialan toimintaperiaatteista. Voit aloittaa taloudellisten menetyksien arvioinnin käyttämällä tukenasi esim. seuraavaa lausetta:
  • Voit listata tulojen pudotuksen vertailuksi useamman vuoden tekijänoikeustilityksiäsi mahdollisimman tarkasti, esim. vuosilta 2018-2020. Ole täsmällinen ja selkeä, mutta tuo selkeästi esiin myös suunnitteluasteella olleet projektit, joista olisi ollut odotettavissa tuloja. Listaa myös esim. mahdollinen hittibiisisi, josta olisit odottanut runsasta esityskorvauksien määrää.
  • Pudotuksen arvioinnissa voit käyttää tukena Teoston ilmoittamaa arviota 45 % laskusta julkisen esittämisen tilityksien määrässä kesäkuulta 2020 (10,6 milj.eur) kesäkuulle 2021 (5,8 milj. euroa).
    Lähde: https://www.teosto.fi/teosto-tilitti-213-miljoonaa-saveltajille-sanoittajille-sovittajille-ja-musiikkikustantajille/
  • Yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille myönnettävä avustus on veronalaista tuloa.
  • Avustus pienyrittäjille on 8000€ tai 12000€ riippuen siitä, työllistääkö yrittäjähakija koronatuella myös muita kulttuurialan ammattilaisia (esim. taustamuusikkoa, ääniteknikkoa).
  • Taiken asiantuntijat arvioivat hakemukset ja johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä. Yritysten hakemuksia ei käsitellä vertaisarviointina.
  • Haku päättyy 30.6.2021 klo 16.
  • Päätökset tehdään ja niistä viestitään elokuun loppuun mennessä. Tuet maksetaan syyskuussa.

 

Koronatuen hakemus yksityishenkilöille Taiken sivuilla 

Toiminta-avustushakemus elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille Taiken sivuilla

Taide- ja kulttuurialan viides koronahaku on 16.6.–30.6.2021

Julkaistu

Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen.

Tukea voivat hakea myös taiteen ja kulttuurin ammattiryhmät, jotka eivät yleensä ole Taiteen edistämiskeskuksen asiakkaita. Yleensä Taike tukee apurahoin vain ammattitaiteilijoita ja taidejournalisteja. Koronahaun piiriin kuuluu laajemmin taiteen ja kulttuurin ekosysteemi eli taiteen ja kulttuurin kentällä työllistyvät ammattilaiset.

Apuraha yksityishenkilöille

Yksityishenkilöt voivat hakea työskentelyapurahaa, jonka suuruus on 6 000 euroa. Se on tarkoitettu kolmen kuukauden työskentelyyn välillä 1.9.–31.12.2021.

Työskentelyapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille, joiden työ ja toimeentulo ovat vähentyneet tai loppuneet koronaepidemian vuoksi.  Apuraha on tarkoitettu hakijan omaan työskentelyyn tai luovan työn ja toiminnan uudelleen käynnistämiseen tilanteessa, jossa hakija on menettänyt työtilaisuuksia tai estynyt harjoittamasta ammattiaan. Apurahaa voi käyttää esimerkiksi oman ammattitaidon ylläpitämiseen, käynnistyvän toiminnan suunnitteluun, harjoitteluun, taiteelliseen tai luovaan työhön tai niitä tukevaan toimintaan. Taiteelliseen toimintaan käytettävä apuraha on verovapaa.

Toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen. Avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia. Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustus on veronalaista tuloa.

Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.

Haun aikataulu

Molemmissa tukimuodoissa hakuaika alkaa 16.6. ja päättyy 30.6. klo 16.00. Hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä elokuun loppuun mennessä. Maksupäivä on syyskuussa.

Lisätiedot:

Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, puh. 0295 330 720, esa.rantanen@taike.fi

www.taike.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

 

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn kyselytutkimus buyout-sopimuksista

Julkaistu

Lue englanninkielinen yhteenveto alta. Lue koko raportti tästä.

In Europe and all over the world, audiovisual composers and their organisations have launched awareness and education campaigns to stop buyout contracts, which deprive them from a fair and proportionate remuneration. ECSA fully supports those campaigns and pays tribute to all the composers standing against buyouts. For the last 3 years, our Alliance also launched various initiatives to measure the impact of those practices, to study how they were implemented in Europe, and to propose solutions to prevent those contracts and their harmful effects. In a context where global Video on Demand (VOD) platforms are booming, our survey shows that:

  • 53% of our members have experienced buyout contracts.
  • 63% have experienced a growth of those contracts in the last three years.
  • 66% of them have been offered contracts which forced them to sign away partial rights such as synchronisation or mechanical rights.

A total “buyout” contract refers to a contract covering all services performed by an author, as well as future exploitations, in exchange for a single lump sum payment. Such a contract means that the author will receive no royalties in the future, regardless of the success of the work. In addition, the composer is often required to accept that his or her contribution will be qualified as a “work made for hire” (pursuant to the provisions of a non-EU law) and be subject to foreign non-European jurisdictions. If an author refuses or objects, this can have serious consequences on his/her professional opportunities and career.

The European Commission has recognised that those practices raise a challenge for creators, as they impose an extra-territorial application of foreign law in Europe, in contradiction with the 2019 Copyright Directive, as well as several national copyright laws. To prevent abusive buyout contracts, ECSA urges European and national policy makers to take the following actions:

  • As many EU Member States have not yet implemented the 2019 Copyright Directive, we urge them to implement Article 18 (Principle of appropriate and proportionate remuneration) in a mandatory manner and ensure it applies to all copyright contracts. France has adopted a similar approach by prohibiting contracts that could deprive screen composers from their right to a proportional remuneration, regardless of the applicable law of the contract.
  • We also ask all EU Member States to implement Article 19, which requires authors’ contractual counterparts to provide transparent information regarding the exploitation and revenues generated by the works, in a comprehensive and ambitious manner.
  • We urge the European Commission to ensure that competition law does not prevent collective bargaining agreements between authors and their contractual counterparts. Such collective bargaining agreements could contribute to create fairer contractual terms and secure that royalty payments cannot be circumvented through contracts, including by the choice of laws in contracts.

Read our full paper to better understand buyout’s detrimental effects on composers’ livelihoods and why policy makers should prevent them to the benefit of all authors and the future generation of European creators.

ECSA (European Composer and songwriter Alliance)

Suomi elää luovuudesta -kampanjan vetoomus luovutettiin elinkeinoministeri Lintilälle

Julkaistu

Kampanjan puolesta vetoomuksen luovuttivat kuvataiteilija Hannaleena Heiska, elokuvaohjaaja Virpi Suutari, musiikin tekijä Eicca Toppinen, Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa ja Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.

”Kampanjamme vetoaa, että luovat alat saavat vihdoin ansaitsemansa arvostuksen yhtenä Suomen kestävimmistä hyvinvoinnin lähteistä – nyt ja tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alat tulisi huomioida tasa-arvoisesti suhteessa muihin elinkeinoihin. Haemme tasa-arvoa sekä eri investointi-instrumenttien että myös tulevaisuuden kriisien ja poikkeustilojen tukirakenteiden osalta. Koronakurimus ei saa enää koskaan toistua,” kampanjan järjestäneen Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa kertoo.

”Luovat alat ovat sekä työllisyyden että BKT:n kannalta merkittävämpiä kuin monet perinteiset teollisuudenalat”, sanoo Lyhty-projektin Lauri Kaira.  ”Ne ovat selvästi suurempi työllistäjä kuin mm. kemianteollisuus, metsäteollisuus tai sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Luovien alojen BKT-osuus suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla, maataloudella tai tekstiiliteollisuudella.”

Ministeri kutsuu alan keskustelemaan tulevasta

”Tämä kampanja nostaa hyvin esiin luovien alojen merkityksen suomalaiselle hyvinvoinnille. Kustannustuen ja tapahtumatakuun kaltaiset tuet ovat tarkoitettu osaltaan helpottamaan alan ahdinkoa korona-aikana”, elinkeinoministeri Lintilä toteaa.

”On tärkeää ottaa opiksi ja katsoa myös eteenpäin. Jotta luovat alat pystytään huomioimaan tulevaisuudessa paremmin sekä kriisi- että normaaliaikoina, on hyvä lisätä vuoropuhelua valtion ja alan välillä.
Kutsun luovan alan edustajat työryhmään keskustelemaan luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin edistämisestä. Alan tulevaisuutta on tarpeen miettiä muun muassa maabrändin, yrittäjyyden kehittämisen, rahoituksen ja tukien sekä kriisivarautumisen näkökulmista”, ministeri jatkaa.

”Kiitämme ministeriä tästä avauksesta ja halusta nostaa luovat alat tasa-arvoiseen asemaan. On tärkeää, että työryhmä pääsee pian vauhtiin ja tekemään konkreettisia tekoja alan potentiaalin lunastamiseksi koko Suomen tasolla,” sanoo Tekijänoikeusakatemian Anne Salomaa.

Kampanjan vetoomuksen allekirjoittajina toimivat luovan työn tekijät kaikilta kulttuurin alueilta. Allekirjoittajien joukossa on vaikuttava joukko tunnettuja kasvoja.

Liitteet:

  • Suomi elää luovuudesta -vetoomuksen allekirjoittajat
  • Kuvassa vetoomuksen luovuttaneet luovan työn tekijät ja järjestöjen edustajat ministerin kanssa (oikealta vasemmalle): musiikin tekijä Eicca Toppinen, ohjaaja Virpi Suutari, kuvataiteilija Hannaleena Heiska, elinkeinoministeri Mika Lintilä, Sanaston toimitusjohtaja ja Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa sekä Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. Teos taustalla: Markku Keränen, Kesäkerroin 2017.

Turun tuomiokirkon Pääsiäishymni 2022

Julkaistu

Etsimme uutta sävelasua virren 90 tekstin pohjalta.

Miten pääsiäisriemu soi säveltämässäsi teoksessa? Onko ajatuksissasi perinteinen virsi, riemukas irrottelu, melismaattinen juhlaveisu, korkeuksiin kohoava riemulaulu vai menevä gospellaulu, vuorotteleva kansanhymni vai jotain muuta?

Säveltäjän mielikuvitus on vapaa erilaisille sävelmäehdotuksille, sellaisillekin, joita kilpailun julistaja ei osaa edes aavistaa.

Turun tuomiokirkkoseurakunta kunnioittaa vuosisataista perinnettä ja katsoo luottavasti ja avoimin mielin uuteen. Etsimme uutta sävelasua pääsiäistekstille “Kristus nousi kuolleista”. Tarkoitus on löytää uusi ja innoittava jumalanpalveluslaulu, joka kuvastaa pääsiäisen juhlavaa riemua vanhoin sanoin mutta uusin sävelin.

Kilpailun säännöt

Kilpailuteos

Haemme teosta

–    yksiääniselle kuorolle ja/tai seurakunnalle. Kuoro voi jakaantua, mutta lauluosuuden moniäänisyys ei ole sallittu. Lisäksi esityskokoonpanossa voi olla urku- tai piano-osuus yhdelle soittajalle.

  • joka soveltuu yhteislauluksi tai sisältää vähintään yhden seurakunnan laulaman osuuden.
  • tekstinä on oltava ”Kristus nousi kuolleista / kuolemalla kuoleman voitti. Ja haudoissa oleville elämän antoi.” Tämän tekstin lisäksi on mahdollista käyttää myös muuta tekstiä. Säveltäjä vastaa tällöin siitä, että hänellä on tekstin täysi käyttöoikeus, ja säveltäjä vastaa ja vakuuttaa, että tekstin käyttäminen ei loukkaa kolmansien osapuolien tekijänoikeuksia.

–     joka sopii toteutettavaksi jumalanpalveluksessa virren tai virsisovituksen asemesta. Sävellyksen kestoa ei muutoin ole rajattu. Säveltäjän on merkittävä teoksen kesto partituuriin.

Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestää Turun tuomiokirkkoseurakunta

Osallistumisoikeus

Jokaisella vakinaisesti Suomessa asuvalla henkilöllä on osallistumisoikeus kilpailuun ilman ikärajaa.

Sama säveltäjä voi osallistua kilpailuun usealla teoksella, mutta kukin teos on lähetettävä erillisenä lähetyksenä ja kukin varustettava omalla nimimerkillä.

Sävellyksen on oltava aiemmin julkaisematon ja aiemmin esittämätön. Teosta ei saa esittää ennen pääsiäistä 2022.

Alaikäisen säveltäjän puolesta osallistumisen vahvistaa allekirjoituksellaan tämän huoltaja.

Kilpailuteoksen toimittaminen

Sävellys toimitetaan postitse osoitteeseen Turun tuomiokirkkoseurakunta/ Sävellyskilpailu, PL 922, 20101  TURKU 1.2.2022 mennessä (postileiman päiväys). Myöhästyneitä teoksia ei huomioida.  Partituureja ei palauteta tekijöille kilpailun jälkeen.

Selkeästi käsin tai koneella kirjoitettu nimimerkillä varustettu sävellys laitetaan kuoreen, johon sisällytetään myös toinen, suljettu kuori, jonka päällä on nimimerkki ja sisällä tekijän yhteystiedot (nimi, osoite, syntymäaika ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero.). Yhteystiedoissa tulee olla mukana allekirjoitus, jolla osallistuja sitoutuu noudattamaan kilpailun sääntöjä. Alaikäisen osallistujan sitoumuksen allekirjoittaa myös huoltaja.

Epäselvästi kirjoitettuja partituureja ei huomioida.  Teokset arvioidaan ilman tekijätietoja. Mikäli teoksen esittäjä harkitsee tarvitsevansa kantaesitystä varten puhtaaksikirjoitettua esitysmateriaalia kilpailupartituurin lisäksi tai sijasta, säveltäjä sitoutuu toimittamaan sen ilman eri korvausta.

Tuomaristo

Tuomariston muodostavat aakkosjärjestyksessä urkuri Markku Hietaharju, säveltäjä Osmo Honkanen, kappalainen Mika Mäntyranta, kanttori Jukka Pietilä, kanttori Anu Åberg (pj).

Palkinnot 

Kaikki teokset kilpailevat samassa sarjassa.

  1. palkinto 2000 euroa
  2. palkinto 1000 euroa
  3. palkinto 500 euroa

Lisäksi tuomaristo myöntää 300 euron tunnustuspalkinnon vuoden 2004 jälkeen syntyneelle lapselle tai nuorelle.

Tuomaristo voi halutessaan jakaa palkinnot toisin.

Kilpailun järjestäjä tulee anomaan palkinnoille verovapautta.

Kilpailun aikataulu

Palkinnon saajat julkistetaan 15.3.2022. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Palkinnon saajat kutsutaan 1. pääsiäispäivän messuun Turun tuomiokirkkoon 17.4.2022 klo 10. Palkinnonsaajien matkakulut korvataan.

Voittajateos esitetään Turun tuomiokirkon jumalanpalveluksessa pääsiäisenä 2022 ja sen esittää Turun tuomiokirkon oma kuoro.

Esitys- julkaisu- ja tekijänoikeudet

Turun tuomiokirkkoseurakunta varaa itselleen oikeuden kantaesittää kaikki palkitut teokset vuoden 2022 aikana. Kilpailun järjestäjällä on oikeus radioida, äänittää, kuvanauhoittaa, televisoida, filmata ja valokuvata sekä tehdä niistä ääni- ja kuvatallenteita. Tekijänoikeudet jäävät säveltäjille.

Palkitsematta jääneiden säveltäjien nimiä ei julkaista.

Tuomaristo saa säveltäjien nimet tietoonsa, kun voittajateokset on valittu.

Kilpailun suojelija 

Kilpailun suojelija on Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma.

Muuta

Kilpailussa käytettävä kieli on suomi.

Tuomariston päätöksistä ei voi valittaa, tuomaristo ei perustele päätöstään eikä anna kilpailijoille palautetta.

Kysymyksiä ja vastauksia Teoston koronatuesta

Julkaistu

Miksi Teosto jakaa koronatukea?

Koronapandemia on laskenut merkittävästi Teoston keräämiä tekijänoikeuskorvauksia, jotka ovat monen ammattimaisen musiikin tekijän ja kustantajan tärkeä tulonlähde. Koronatuella on tarkoitus lieventää näitä taloudellisia menetyksiä.

Tuki on tarkoitettu mahdollistamaan sitä, että taiteellinen työskentely (säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen) ja musiikinkustannustoiminta voi jatkua tekijänoikeuskorvausten tippumisesta huolimatta.

Kuinka paljon tekijänoikeuskorvaukset ovat pudonneet?

Vähentyneiden esitysten ja laskevien liikevaihtojen myötä tekijänoikeuskorvausten tilitykset ovat laskeneet. Vuodelta 2020 Teoston korvauskertymä laski edellisestä vuodesta noin seitsemän miljoonaa euroa. Koska Teosto tilittää tekijänoikeuskorvauksia noin puolen vuoden viiveellä siitä, kun teoksia on esitetty, ovat nämä menetykset näkyneet korvausten saajien tilityksissä vasta loppuvuodesta 2020 eteenpäin. Suurin pudotus tilityksissä tulee olemaan vuonna 2021.

Kuka on päättänyt Teoston koronatuesta ja sen määrästä?

Tuesta päättää Teoston jäsenkokous Teoston hallituksen esityksestä. Koronatukea jaetiin ensimmäisen kerran vuonna 2020. Tuolloin jäsenkokous päätti elokuussa 2020 tuen kriteereistä ja myönsi tukeen miljoona euroa.

Ensimmäisen tukikierroksen palautetta käsiteltiin jäsenkokouksessa helmikuussa 2021 ja kokoukselle esiteltiin suunnitelma vuoden 2021 koronatukitoimiksi.

Toisen tukikierroksen järjestämisestä ja sovellettavista kriteereistä päätettiin toukokuun 2021 jäsenkokouksessa. Tuolloin tukeen päätettiin kanavoida keväälle 2021 kaikkiaan kaksi miljoonaa euroa, jossa olivat mukana ensimmäiseltä kierrokselta jakamatta jääneet varat. Lisäksi varauduttiin jakamaan loppuvuodesta 2021 vielä kolmas, miljoonan euron tukikierros.

Kenelle koronatuki on tarkoitettu?

Teoston koronatuki on tarkoitettu ammattimaisesti toimiville säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille, jotka ovat Teoston oikeudenomistaja-asiakkaita.

Vuonna 2020 Teostolla oli kaikkiaan 35 779 oikeudenomistaja-asiakasta. Heistä kuitenkin vain 23 % sai tilityksiä yli 1000 euroa vuodessa. Ks. https://www.teosto.fi/ajankohtaista/vuosikertomus/vuosi-2020-lukuina/

Mitkä ovat tuen saamisen kriteerit?

Hakijan
1) tulee olla Teoston asiakas
2) saamien tilitysten tulee ylittää tuen saamisen edellytyksenä oleva tilitysraja. Ammattimaisesti toimivana musiikin tekijänä tai kustantajana pidetään koronatuen kohdalla niitä asiakkaita, joille on maksettu yhteensä vähintään 1500 euroa (brutto) tilityksiä kolmen vuoden aikana tietyillä tilitysalueilla. Tuen kriteereissä huomioidaan ne tilitysalueet, joihin koronatilanteella on katsottu olevan vaikutuksia.

Syksyllä 2020 tukea maksettiin niille asiakkaille, joiden teosten vuosina 2017-2019 olleista esityksistä konserteissa ja tapahtumissa sekä kaupallisilla radio- ja televisiokanavilla Teosto oli maksanut tilityksiä yhteensä vähintään 1.500 euroa.

Palautteen perusteella havaittiin, että kriteeristö koettiin epäselväksi. Siksi sitä muutettiin kevätkaudelle 2021. Uudella kierroksella koronatuki perustuu vuosina 2018-2020 maksettuihin tilityksiin (kun se aiemmin perustui vuosina 2017-2019 tapahtuneisiin teosten esityksiin). Kevään kierroksella myös tuen kriteerinä olevia tilitysalueita huomioidaan laajemmin: nyt tilitysalueiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Tarkka luettelo laskennan piiriin kuuluvista tilitysalueista ja tilityksistä on Teoston verkkosivuilla.

Tilitysten määrä osoittaa, että musiikin säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen tai kustantaminen on aktiivista ja osa hakijan ammatinharjoittamista tai elinkeinotoimintaa.

Mistä koronatuki rahoitetaan?

Koronatuki on Teoston tilityksistä erillinen tuki, joka rahoitetaan Teosto-rahastosta. Teosto-rahasto on perustettu vuonna 2009 aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Sen varat ovat karttuneet mm. Teoston omaisuuden myynneistä saaduilla tuotoilla, omaisuuden arvon nousulla sekä ns. kansallisista varoista, joita yhdistys pidättää oikeudenomistajien sekä ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti.

Lue lisää: www.teosto.fi/tietoa-teostosta/teosto-rahasto/

Miksi koronatukea eivät voi hakea muut kuin Teoston asiakkaat?

Teosto on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka huolehtii ensisijaisesti oikeudenomistajiensa asioista. Teoston tehtäviksi on yhdistyksen säännöissä asetettu tekijänoikeuden valvominen ja hallinnointi sekä kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen edellytysten edistäminen.

Teoston jäsenkokous on päättänyt, että tuki on tarkoitettu kompensoimaan menetettyjä tekijänoikeustuloja ja siten kohdentaa tuen Teoston oikeudenomistaja-asiakkaille. Edunvalvonnassa Teosto pyrkii kuitenkin edistämään myös koko musiikkialan elinvoimaisuutta ja on siksi puhunut voimakkaasti esimerkiksi kulttuurialan sosiaaliturvan ja tukijärjestelmien kehittämisen puolesta.

Miksi koronatuen saamiselle pitää olla tilitysraja?

Teostolla on noin 35.000 oikeudenomistaja-asiakasta. Heistä kuitenkin vain osa on tilitysten määrällä mitattuna ammattimaisesti toimivia säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia tai musiikkikustantajia. Koronatuki on tarkoitettu osaltaan mahdollistamaan näiden aktiivisesti toimivien oikeudenhaltijoiden ammatinharjoittamisen ja elinkeinotoiminnan jatkuminen koronapandemian aikana. Ammattimaista toimintaa osoittavaksi tilitysten määräksi on harkittu yhteensä keskimäärin 500 euron vuositilitys tukikriteereissä huomioitavilla tilitysalueilla.

Huomioidaanko jälkikäteen tehdyt korjaukset tilityksiin tukikriteereissä?

Korjaustilitykset ovat mukana kriteereissä siltä osin, kun ne on voitu kohdentaa laskentaan kuuluville tilityksille. Tarkemman listan niistä tilityksistä, jotka ovat mukana tukikriteereissä voit tarkistaa Klaavi-järjestelmästä haun yhteydessä. Jos siis korjaus on kohdentunut listalla olevaan tilitykseen, se on mukana vertailuarvossa. Muussa tapauksessa korjausta ei huomioida.

Miksi kaikki tilitykset eivät ole mukana kriteereissä? 

Tuella on haluttu kompensoida erityisesti koronan aiheuttamia menetyksiä. Siksi mukaan on otettu ne tilitysalueet, joihin koronalla on katsottu olevan joko suoria tai välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi online-puolella osalta korona on kasvattanut tilityksiä, joten niiden ottaminen mukaan tukikriteereihin ei olisi tarkoituksenmukaista.

Miksi tilitysrajan laskennassa huomioidaan kolmen vuoden tilitykset?

On tavanomaista, että tilitysmäärät vaihtelevat vuosittain. Huomioimalla tilitysrajan määräytymisessä useamman vuoden tilitykset mahdollistetaan tuen piiriin pääseminen myös niille asiakkaille, joiden tilityksissä on merkittävää vuosikohtaista vaihtelua.

Miten hakemukset käsitellään?

Hakemukseen on ilmoitettu ainoastaan Teoston asiakasnumero ja omat henkilötiedot. Hakuajan päättymisen jälkeen Teosto laskee kaikkien hakijoiden osalta automaattisesti sen, ylittyykö tuen saamisen edellytyksenä oleva tilitysraja. Mikäli tilitysraja ylittyy, hakemukset luokitellaan tilitysten määrän perusteella alustavasti enintään kahteentoista luokkaan niin, että tukipäätökset tekevä toimikunta voi ne käsitellä.

Kuka tekee tukipäätökset ja millä perusteella?

Tukipäätökset tekee Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien edustus. Teoston hallitus nimitti toimikunnan kokouksessaan 12.5.2021. Koronatukitoimikunnan jäsenet ovat jäsenjärjestöjen edustajina toiminnanjohtajat Vappu Verronen, Jari Muikku ja Aku Toivonen sekä Teoston edustajina Risto Salminen (puheenjohtaja), Heikki Saarinen ja Martti Kivistö (sihteeri).

Milloin toisen kierroksen tukipäätöksistä ilmoitetaan?

Tukipäätökset pyritään tekemään ennen juhannusta ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kesäkuun aikana.

Millä perusteella tukihakemus voidaan hylätä?

Tukipäätös hylätään, jos hakija ei ole Teoston asiakas tai jos hänelle ei ole maksettu tilityksiä tukikriteereihin kuuluvilla tilitysalueilla vuosina 2018-2020 yhteensä vähintään 1.500 euroa.

Kuinka paljon tukea on mahdollista saada?

Tukea jaetaan enintään 12 erisuuruisessa luokassa. Niissä tukisummat ovat vähintään 300 euroa ja enintään 10 000 euroa. Tukisummat päättää Teoston hallituksen nimittämä toimikunta hakemusten käsittelyn yhteydessä, kun hakemusten määrä on tiedossa. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että käytettävissä oleva koronatuki voidaan kokonaisuudessaan jakaa hakijoille. Teoston hallitus vahvistaa toimikunnan päätöksen ennen tukisummien maksamista.

Millä perusteella tukisummat määräytyvät?

Tukisummat ovat suhteessa hakijalle vuosina 2018-2020 Teoston maksamiin tilityksiin tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä ovat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Tukea jaetaan enintään 12 luokassa.

Milloin myönnetyt koronatuet maksetaan?

Myönnetty tukisumma maksetaan hakijan Klaavissa ilmoittamalle pankkitilille kesäkuun 2021 loppuun mennessä.

Ovatko koronatuet verottomia?

Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien koronatuki on apuraha taiteelliseen työskentelyyn. Tuloverolain 82 §:n mukaisten apurahan verovapauden edellytysten täyttymisessä on huomioitu Verohallinnon 21.8.2020 antama soveltamisohje.

Musiikkikustantajien koronatuki on toiminta-avustus, joka on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 4 §:n mukaisesti kustantajan veronalaista elinkeinotuloa.

Pitääkö koronatuen käytöstä raportoida jotenkin?

Ei tarvitse. Tuki on tarkoitettu yleisesti edesauttamaan taiteellisen työn ja musiikinkustannustoiminnan jatkamista myös koronapandemian aikana.

Lähde: Teoston verkkosivut