EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Julkaistu

Lapset tarvitsevat oman musiikkinsa ja Salossa uuden lastenmusiikin tekemiselle on pitkät perinteet. Salo – Lasten Laulukaupunki ry järjestää tänä vuonna Lastenlaulufestivaalit jo 31. kerran ja yhtenä tunnettuna osana tapahtumaa toteutetaan myös kaikille lauluntekijöille avoin uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu. Kilpailun sadosta tuotetaan järjestyksessään 26. Salossa Soi -tallenne.

Lastenmusiikissa on aina lapsuuden aito arvostaminen olennaista ja teemat ovat useimmiten varsin ajattomia. Aiheet löytyvät lasten läheltä kodista, luonnosta, saduista ja lasten omasta maailmasta ja laulua voivat laulaa lapset itse tai niitä voidaan laulaa lapsille. Laulaminen tuo mielihyvää, luo tunnelmaa, yhdistää, auttaa oppimaan ja luo lapselle rakkaita muistoja.

Kilpailuaikaa on 24.2.2021 saakka. Kilpailuun lähetettävän demon ei tarvitse olla studiossa tehty, pelkästään laulettu versiokin riittää. Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse info@lastenlaulukaupunki.fi.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 26”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 12.6.2021, säestyksenä käytetään taustanauhaa. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa. Säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta https://lastenlaulukaupunki.fi/category/tapahtumat/.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €. Kolmas palkinto on 25 kpl tuoreita äänitallenteita.

Tapahtuman ajankohta voi koronapandemian vuoksi muuttua ja muutoksista ilmoitetaan Lasten Laulukaupungin somekanavissa.

Musiikkiala on jatkuvasti tiiviissä yhteydessä päättäjiin – kärkenä tuet, sosiaaliturva ja exit-suunnitelma

Julkaistu

Musiikkialan on todettu ottaneen koronakriisin vastaan ensimmäisenä tapahtumien peruuntumisen ja kieltämisen takia, ja palautuvan siitä viimeisenä alan toimintarakenteiden vuoksi. Tällä tarkoitetaan erityisesti tekijänoikeuskorvauksia, jotka tilitetään oikeudenomistajille eli musiikintekijöille ja -kustantajille viiveellä. Musiikkiala arvioikin, että alan tulonmenetykset koronakriisistä johtuen jatkuvat vielä pitkälle vuoteen 2022, ellei jopa vuoteen 2023.

Kun koronakriisi sulki keikkapaikat ja tapahtumat vuoden 2020 maaliskuussa, yhdisti musiikkiala voimansa, jotta tieto alan kriisiytymisestä ja sen vaikutuksista saavuttaisi päättäjät. Jo lähes vuoden ajan on tehty tiivistä yhteistyötä alan järjestöjen ja yrityksien kesken, jotta tilannekuva on saatu luotettavasti kartoitettua ja laadittua esimerkiksi tukitarpeista selkeää kuvaa. Näin on saatu alalle jo ohjattua tukea, esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavina apurahoina.

Tilannekuva vuoden 2021 alussa

Epidemiatilanne pitää keikkapaikat edelleen suljettuina ja rokotuksien edistyminen jättää suurta epävarmuutta tulevien tapahtumien toteutumiselle. Musiikkiala pitääkin nyt tärkeänä, että tukia jatketaan ja kehitetään vastaamaan tarkemmin kentän tarpeisiin. Näistä tarpeista viestitään jatkuvasti päättäjien suuntaan, jotta heillä on käytössään ajantasainen ja oikea tieto.

Musiikkiala esittää nyt seuraavia toimenpiteitä toimialan tukemiseksi:

  1. Kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille
  2. Kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi
  3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille
  4. Takuutuki tapahtumajärjestäjille
  5. Pitkän tähtäimen rakennetuki
  6. Musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä

Näiden lisäksi on suunnitteilla lisätukia eri toimijoiden kautta, esimerkiksi Teoston koronatukea on tarkoitus jakaa lisää kesäkuussa 2021.

Myös Musiikintekijöiden rahastosta on jaossa helmikuun 2021 haussa koronan takia enemmän rahaa.

Musiikkiala on myös viestinyt päättäjille freelancereiden sosiaaliturvan puutteista. Erityisen ongelmallinen on työttömyysturva: tekijänoikeustulot tulevat usein pitkällä viiveellä ja ne eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta työttömyyskorvausta maksettaessa ne vähentävät sitä. Kyseessä on ristiriitainen kirjaus työttömyyspäivärahan yhteensovittamista koskevassa asetuksessa.

Musiikkiala on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa siihen, että ongelmallinen kirjaus muutettaisiin. Eduskunnassa kerättiin vuoden vaihteessa poikkiparlamentaarista aloitetta ”Tekijänoikeusjärjestöjen maksamien korvausten vaikutus työttömyysturvan sovitteluun poistettava.” Musiikkiala seuraa tiiviisti asian edistymistä.

Kriisin yli

Vaikuttamistyötä tehdään edelleen tiiviisti yhdessä läpi koko kulttuurisektorin. Kriisi jatkuu ja tilanne muuttuu usein päivittäin.

Musiikkialan toimenpide-ehdotukset on saatettu päättäjien tietoon. Tukien huolellinen kohdentaminen musiikkialan eri toimijoille, tapahtumajärjestäjien takuutuen järjestäminen sekä pitkän tähtäimen rakennetuki auttaisivat musiikkialaa selviytymään tilanteesta kohtuullisesti.

Erityisen tärkeää on nyt myös luodata näkymää tulevaisuuteen. Musiikkiala käykin jatkuvaa keskustelua päättäjien kanssa siitä, miten ja milloin musiikki- ja tapahtuma-alaa voidaan avata hallitusti viranomaisyhteistyössä.

Luovien alojen merkittävyys paitsi taloudellisiin niin myös henkisiin tarpeisiin on tunnistettu. Nyt on tärkeää saada toivoa myös alalle toimiville.

Katso myös Music Finlandin toiminnanjohtajan Kaisa Rönkön vierailu Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelmassa 3.2.2021. Rönkön osuus alkaa noin kohdasta 12.30.

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten ja Suomessa asuvien musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Stipendejä haetaan Klaavi.fi-sivuston kautta.

Stipendihaku kahdesti vuodessa

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

  • 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
  • 2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.

Yhteystiedot

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036

Tampereen Kalevaan ensimmäinen taiteilijatalo – Jallukkaan valitaan asukkaat tänä keväänä

Julkaistu

Tampere saa ensimmäisen vuokratalon kulttuurialan toimijoille. Elävän musiikin säätiö Elmu sr ja Y-Säätiön kokonaan omistama M2-Kodit rakennuttavat Kalevan kaupunginosaan Tampereen Jallukka -nimeä kantavan kuusikerroksisen talon.

Tampereen Jallukka valmistuu Sarvijaakonkadulle loppukeväästä. Hakuaika asuntoihin on 8.–28. helmikuuta. Valitut asukkaat pääsevät muuttamaan taloon 1. kesäkuuta.
Asunnot vuokrataan musiikkialan toimijoille ja esittävän taiteen ammattilaisille, joiden alana on esimerkiksi näyttämötaide, tanssitaide, televisio tai elokuva. Työnä voi olla vaikkapa esiintyminen, lavastus, av-tekniikka, ohjaus, tuottaminen tai käsikirjoittaminen.

Talossa on yhteensä 39 asuntoa, parkkihalli, treenitiloja, soitinvarastoja ja muita yhteisöllisiä tiloja. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

Hakijan on kyettävä osoittamaan musiikkialan tai esittävän taiteen alan ammattilaisuus, sillä kaikki asunnot ovat rajatulle kohderyhmälle tarkoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Myös eläkeläiset voivat hakea talon asukkaiksi. Hakemuksessa tulee todistaa työskennelleensä alalla. Hakijoita koskevat varallisuusrajat.

Tampereen Jallukan juuret ulottuvat noin kymmenen vuoden taakse, jolloin Elmu-säätiö lähti ideoimaan musiikkialan toimijoille suunnattua vuokrataloa Helsinkiin ja sai kumppanikseen Y-Säätiön.
Helsingin Jallukka valmistui Jätkäsaareen keväällä 2017. Erinomaisen vastaanoton innoittamana Elmu sr ja Y-Säätiö päätyivät jatkamaan Jallukan tarinaa Tampereella.

Tampereen Jallukan rakennuttamisprojekti on edennyt vauhdilla. Ensimmäiset keskustelut asiasta käytiin kaupungin kanssa kesällä 2018.

”Tampere oli voimakkaana teatteri- ja musiikkikaupunkina ensimmäisenä mielessä, kun mietimme Jallukkaa Helsingin ulkopuolelle. Päätöstä vahvistivat kaupungin satsaukset kulttuuriin, erityisesti Kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuhanke. Tiedossamme oli myös kaupungin nopea päätöksentekoprosessi. Kaikki tuntuu valmistuvan Tampereella etuajassa!”, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kommentoi.

”Meillä on todella hyvät kokemukset Helsingin Jallukan rakennuttamisesta yhdessä Elmu-säätiön kanssa. Tässäkin projektissa on ollut alusta asti hyvä henki kaikkien toimijoiden kesken”, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Tieto taiteilijatalon rakentumisesta on otettu kentällä hyvin vastaan. ”Jallukka tulee helpottamaan monen tamperelaisen muusikon elämää”, muusikko Risto Ylihärsilä kommentoi.

Tampereen Jallukan etuja ovat markkinoihin nähden huokeammat asumiskustannukset. Lisäksi vuokrakodin mukana tulevat tiivis yhteisöllisyys, asukkaiden pieni vaihtuvuus ja oman työn luonteen huomioonottava asumisympäristö.
”Jallukassa on loistava yhteishenki. Niin soittajia, soittimia, kahvia kuin lasten ulkoiluhaalareita kierrätetään käytävillä ja tapahtumissa. Lukuisat harrastekerhot täyttävät yhteiset tilat. Talon asukkaille on löytynyt soitin- ja lauluoppilaita omasta takaa. Tärkeää on myös se, että jokaisella on oma rauha, jota kunnioitetaan. En vaihtaisi mihinkään tätä yhteisöllistä asumista, enkä uusia ystävänaapureitani”, kommentoi laulaja Anna Hanski, Helsingin Jallukan pitkäaikainen asukas.

”Talon nimi tulee muusikoiden menneiden vuosikymmenien suosikkijuomasta Jallusta. Helsingissähän sijaitsee legendaarinen taiteilijakoti, jonka nimestä inspiroituneena päädyimme hyvin vapaalla otteella Jallukkaan. Ja nythän se on jo käsite”, Tynkkynen sanoo nauraen.

Asuntohaku 8.-28.2.
Muusikot: https://jallukka.fi/
Muut kulttuurialan ammattilaiset: https://m2kodit.fi/tampereenjallukka

Elävän musiikin säätiö Elmu sr on perustettu vuonna 1989. Säätiön tehtävänä on edistää elävän musiikin esittämismahdollisuuksia, tukea musiikki- ja kaupunkikulttuuria mm. vuosittain jaettavin stipendein ja apurahoin. Säätiö oli aikanaan Radio Cityn merkittävä omistaja. Nykyisin säätiö on mukana mm. Tuska festivalin toiminnassa.
Vuodesta 2009 säätiö on ajanut musiikkialan vuokratalojen rakentamista. Ensimmäinen vuokratalo, Jallukka, valmistui Helsinkiin vuonna 2017. Toinen Jallukka nousee Tampereelle vuonna 2021. Vuokratalojen hallinnointia varten säätiö on perustanut yleishyödyllisen asunto-osakeyhtiön Elmu Asunnot Oy:n.

Y-Säätiö on Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja asunnottomuustyön asiantuntija. Y-Säätiö edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Y-Säätiö on yleishyödyllinen, poliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon. Y-Säätiö-konsernilla on yli 17 000 asuntoa yli 50 paikkakunnalla. M2-Kodit on osa konsernia. ysaatio.fi / m2kodit.fi 

Minun musiikkini -ohjelma jatkuu uusin jaksoin

Julkaistu
 

Kahden taiteilijan aito kohtaaminen. Kirjailija Juha Itkosen vetämä 6-osainen, musiikkipitoinen keskusteluohjelma. Sarjan kussakin osassa Itkonen keskustelee musiikista, biisintekemisestä, kirjallisuudesta ja luovuudesta yhden tunnetun suomalaisen lauluntekijän/artistin kanssa. Kukin artisti esittää pienimuotoisia versioita tunnetuista kappaleistaan.

Yle Musiikki ja Suomen Musiikintekijät ovat yhteistyössä tuottaneet toisen kauden Minun musiikkini -ohjelmaa. Uudella kaudella kirjailija Juha Itkosen vieraina ihanissa Villa Vikanin maisemissa Raaseporissa musisoivat ja keskustelevat Maija Vilkkumaa, Anssi Kela, Ellinoora, Kauko Röyhkä, Litku Klemetti ja Marko Annala.

Jaksot katsottavissa 3.2.2021 alkaen Yle Areenassa, mistä löytyvät vielä viime kaudenkin jaksot. Ohjelman ensimmäinen jakso myös Yle Teemassa 3.2.2021 klo 21.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

Julkaistu

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

  1. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry (myöhemmin järjestäjä) järjestävät avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun tangomusiikin edistämiseksi.
  2. Tangon, jonka aihe on vapaa, tulee soveltua naisen ja/tai miehen laulettavaksi.
  3. Kilpailu on avoin kaikille. Järjestäjän nimeämän tuomariston jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.
  4. Sävellysten ja sanoitusten pitää olla ennen julkaisemattomia eikä niitä saa julkistaa eikä julkisesti esittää ennen 11.7.2021 ilman järjestäjän lupaa.
  5. Säveltäjä ja sanoittaja voivat osallistua kilpailuun useammallakin kappaleella.
  6. Tangon enimmäiskesto on neljä (4) minuuttia.
  7. Järjestäjän nimeämä tuomaristo valitsee voittajasävelmän, joka esitetään Seinäjoen Tangomarkkinoilla 2021 erikseen nimettävän artistin ja orkesterin tulkitsemana. Järjestäjä pyrkii löytämään parhaan mahdollisen laulusolistin tangolle. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa voittajasävelmä valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kilpailun järjestäjä sopii Seinäjoella tapahtuvan tangon esitykseen liittyvät järjestelyt.
  8. Järjestäjä varaa itselleen tai nimeämälleen kolmannelle osapuolelle oikeuden neuvotella kilpailussa kymmenen kärkeen sijoittuneiden sävellysten ja sanoitusten kustannusoikeuksista 31.12.2021 mennessä.
  9. Voittaneen kappaleen tekijät (säveltäjä ja sanoittaja) saavat yhteensä 3000 euron palkinnon.
  10. Kilpailuun osallistuvista tangoista on vaihtoehtoisesti lähetettävä:
  1. Postitse

Nuotti kolmena (3) kappaleena sointu- ja tekstimerkintöineen sekä sanat kolmena (3) kappaleena erillisellä paperilla. Nuotit sekä sanat tulee olla irrallisilla, yksipuolisilla A4-kokoisilla papereilla (ei niitattuina eikä teipattuina yhteen).
Mukaan on liitettävä MP3-tallenne, jossa tango on esitetty (vain yksi kappale/tallenne).
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä myös suljettu, kappaleen nimellä varustettu kirjekuori, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet.
Materiaali on postitettava suljetussa kirjekuoressa viimeistään 28.4.2021 (yksi tango/kirjekuori) osoitteella:

Seinäjoen Tangomarkkinat / Tangosävellyskilpailu
Kauppatori 1-3. 2krs.
60100 Seinäjoki

tai

  1. Sähköisesti

Nuotti sointu- ja tekstimerkintöineen pdf-tiedostona sekä sanat erillisenä doc-tiedostona. Mukaan liitettävä MP3-muotoinen tallenne, jossa tango on esitetty.
Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaalissa saa olla näkyvillä.
Mukaan on liitettävä erillinen tekijat.doc-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.
Materiaalit on toimitettava 30.4.2021 mennessä sähköpostiosoitteella: tangoteos@tangomarkkinat.fi.

Lisätiedot

Kristiina Heikkilä
044 7843 224
kristiina.heikkila@tangomarkkinat.fi

Sävellys- ja sanoituskilpailu 2021

 

 

 

 

 

Tornion kaupungin juhlavuoden sävellys- ja sanoituskilpailu

Julkaistu

Kilpailun kulku

Kilpailu on käynnissä 28.12.2020–28.2.2021. Raati valitsee osallistuneista biiseistä jatkoon kolme kappaletta. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa kolme jatkoon valittua kappaletta valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kolme finalistia julkaistaan huhtikuun 2021 aikana Tornion kaupungin Facebook-sivulla, jossa yleisö äänestää kilpailun voittajabiisin. Voittajabiisin tekijä palkitaan 800 eurolla. Kaikki kolme finalistia saavat myös Tornio-tuotepaketin.

Kilpailun säännöt

  • Kilpailukappaleiden tulee olla laulettua musiikkia ja laulutekstin kielenä suomi. Genre on vapaa.
  • Kilpailukappaleiden tulee olla ennen julkaisemattomia ja esittämättömiä, ja kestoltaan noin 3–5 minuuttia.
  • Arvioinnissa huomioidaan muun muassa se, miten biisissä on huomioitu Tornion kaupungin juhlavuosi ja Tornion erityispiirteitä.
  • Tekijöiden ei tarvitse olla torniolaisia tai torniolaislähtöisiä.
  • Tekijöitä voi olla useampia/kappale.
  • Tekijät voivat osallistua kilpailuun yhdellä tai useammalla teoksella.

Kilpailuun osallistuminen ja toimitettava materiaali

  • Materiaali on toimitettava 28.2.2021 mennessä sähköpostilla: kulttuuritoimisto@tornio.fi. Aihekenttään teksti: ”Tornio 400/Sävellys- ja sanoituskilpailu, kappaleen nimi”.
  • Vaadittavat materiaalit:
  • Kappale mp3-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja.
  • Nuotti pdf-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja. Nuotista on löydyttävä vähintään melodia ja sointumerkinnät Sanat nuottiin liitettynä ovat toivottavia, mutta eivät pakollisia.
  • Lauluteksti PDF-tiedostona nimettynä kappaleen nimellä, ei tekijätietoja.
  • Erillinen PDF-tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, tekijäroolit, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Tiedoston nimeksi ”Kappaleen nimi_tekijät”.
  • Jokaisesta kilpailuun osallistuvasta kappaleesta on lähetettävä oma sähköposti.

Lisätietoja 
Arto Kiimalainen, arto.kiimalainen@lappia.fi, p. 040 152 8432
Merja Stenberg, juhlavuoden koordinaattori, merja.stenberg@tornio.fi, p. 040 706 6637

Kilpailun sivut 

Tutkimus: Kulttuuri ja luovat alat avainasemassa Euroopan kasvussa ja talouden jälleenrakennuksessa

Julkaistu

Konsulttiyhtiö EY:n laatimassa tutkimuksessa ”Eurooppaa jälleenrakentamassa: kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan” kuvataan Euroopan luovien toimialojen kasvua ennen pandemiaa sekä koronan niille aiheuttamia valtavia vaikutuksia. Siinä esitetään myös kulttuurin ja luovan alan toipumista edistäviä suosituksia sekä mahdollisuuksia, joilla kulttuuri voi osallistua EU:n talouden elvyttämiseen.

Kulttuuri on elinvoimainen talous

Tutkimuksen mukaan kulttuurilla ja luovalla alalla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Vuonna 2019 ne muodostivat 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta 643 miljardin euron liikevaihdon ja 253 miljardin euron yhteenlasketun arvonlisän myötä.

”Suomessa kulttuuri muodostaa noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, joten meillä on vielä paljon potentiaalia hyödyntämättä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Luovat alat kuuluivat myös Euroopan suurimpien työllistäjien joukkoon, sillä ne työllistivät yli 7,6 miljoonaa ihmistä Euroopassa – yli kahdeksan kertaa enemmän kuin tietoliikenneala ja kolme kertaa enemmän kuin autoteollisuus. Myös Suomessa kulttuuri on erittäin työvoimavaltainen toimiala, joka työllistää jopa 135 000 suomalaista. Kulttuuriala on muita toimialoja selvästi tasa-arvoisempi ja työllistää runsaasti nuorta ja koulutettua väestöä.

EY:n tutkimuksessa luovaan alaan luettiin niin perinteiset kulttuurialat kuten kuvataiteet, musiikki, esittävä taide ja kirjallisuus mutta myös arkkitehtuurin, median ja peliteollisuuden osa-alueet. Näillä katsottiin olevan keskeinen rooli myös korona-ajan jälkeisessä talouden jälleenrakennuksessa.

Kasvava, innovatiivinen ja yrittäjävetoinen toimiala

Kulttuuriala ja luovat toimialat kasvoivat vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja niiden kauppatase oli 8,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Tämä korostaa Euroopan asemaa kulttuurin keskittymänä maailmantaloudessa.

”Kulttuuriala on kasvanut, koska se on ollut innokas omaksumaan uusia teknologioita sekä alusta asti innovatiivinen ja kansainvälinen. Luovat sisällöt ovat erinomainen vientituote, myös Suomelle”, sanoo Teoston Salminen.

Tutkimuksessa kuvataan myös toimialan muuttumista entistä yrittäjävetoisemmaksi: jopa 33 % kulttuurin ja luovan alan työvoimasta on yrittäjiä tai itsensätyöllistäjiä. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan väestössä keskimäärin (14 %). Suuntaus on samanlainen myös Suomessa: meillä 27 % kulttuurialan työllisistä on yrittäjiä, kun koko väestöstä osuus on 13 %.

Korona romahdutti elinvoimaisen toimialan

Tutkimuksessa käsitellään laajasti koronan vaikutuksia kulttuuriin ja luovalle alalle. Sen mukaan koronavirus on iskenyt luovalle alalle vielä matkailualaakin pahemmin. Kulttuuri ja luovat alat ovat heti lentoliikenteen jälkeen pahiten koronasta kärsinyt toimiala. Ala menetti vuonna 2020 liikevaihdostaan 31 % eli 216 miljardia euroa. Pahiten kärsivät musiikki (-75 %) ja esittävät taiteet (-90 %). Kuvataiteiden liikevaihto laski 53 miljardia euroa ja audiovisuaalisten teosten liikevaihto 26 miljardia euroa.

Vaikutukset ovat myös pitkäaikaisia: EY:n tuoreen Future Consumer Indexin mukaan 46 % vastaajista ei uskaltaisi mennä konserttiin moneen kuukauteen ja 21 % moneen vuoteen. Kriisin vakavuudesta kertoo mm. se, että tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille ja esiintyjille keräämien korvausten määrä on laskenut noin 35 %, mikä luo ison loven näiden ammatinharjoittajien tuloihin vuosina 2021 ja 2022.

Korona-aika on myös tuonut ilmeiseksi kulttuurin hyvinvointia ja kansan yhtenäisyyttä edistävän voiman. ”Kun kulttuuria ei ole ollut saatavilla, Eurooppalaiset ovat huomanneet sen syvällisen arvon ja sen kyvyn tuoda ihmisiä yhteen. Tämä tutkimus muuttaa kärsimyksen luvuiksi ja tarjoaa selkeät ohjeet ratkaisuksi.”, sanoo elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre tutkimuksen julkistukseen liittyvässä tiedotteessa.

Luova ala täysimääräisesti mukaan jälleenrakennukseen

Koska kulttuurin ja luovan alan vaikutus talouteen on merkittävä, tulisi niiden EY:n mukaan olla keskeinen osa eurooppalaisia elvytystoimia. Kulttuuri ja luovat alat ovat paljon muutakin kuin yksi monista kriisiin joutuneista aloista: niiden tulisi olla myös merkittävä osa ratkaisua aikana, jolloin tarvitsemme poliittista yhtenäisyyttä sekä voimakasta taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Siksi EY suosittaa toimenpiteissään kolmen kohdan ohjelmaa:

1. Rahoitustilanteen korjaaminen. Kyetäkseen toimimaan kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat paitsi merkittävää julkista rahoitusta, myös yksityisten investointien edistämistä. Tähän kuuluu niin EU:n elpymisvälineen suuntaaminen luovalle alalle kuin muu pitkän aikavälin rakenteellinen rahoitus.

2. Päättäjien luoma vankka oikeudellinen kehys, jolla rakennetaan luovaa taloutta elvyttävät olosuhteet. Parhaillaan Suomessakin implementoitavana oleva tekijänoikeusdirektiivi on tutkimuksen mukaan keskeinen lainsäädäntöhanke, jolla rakennetaan edellytykset luovan talouden toimiville markkinoille alustajättien puristuksessa. Samoin tekijänoikeuden vahva suojaaminen sekä kulttuurialan yrittäjyyden edistäminen ovat avainsasemassa.

3. Kolmantena suosituksena on kulttuurin voiman täysimääräinen hyödyntäminen koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjänä. Tähän kuuluu kulttuurin yhdistäminen myös muihin sektoreihin kuten matkailuun, tutkimukseen ja koulutukseen, mikä voi merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseen.

 

Tutkimuksesta:

Tutkimuksen teetti Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC (European Grouping of Societies of Authors and Composers) ja toteutti useiden muiden eurooppalaisten luovan alan järjestöjen ja organisaatioiden yhteenliittymä. Tämä korostaa tutkimuksen tulosten ja suositusten saamaa monialaista tukea. Suomen luvuissa on käytetty Tilastokeskuksen laatimaa kulttuurin satelliittitilinpitoa sekä työvoimatutkimusta ”Kulttuurityövoima Suomessa 2018”

 

Linkki tutkimuksen suomenkieliseen yhteenvetoon

Linkki tutkimuksen verkkosivustolle (englanniksi), jossa julkaistaan koko tutkimusaineisto tiistaina 26.1.2021

 

Lisätietoja

Musiikkiala on nyt uhattuna – näytä tukesi

Julkaistu

Musiikkiala on kohdannut koronavuotena valtavan kriisin. Huolehditaan yhdessä, että kaikilla on mahdollisuus nauttia musiikista jatkossakin.

Osoita tukesi tai kerro omakohtainen kokemuksesi sosiaalisessa mediassa häshtägillä #oikeusmusiikkiin.

Voit hyödyntää valmiita sosiaaliseen mediaan sopivia iskulauseita sisältä kuvia, jotka ovat vapaasti ladattavissa täältä. Materiaalia on kahta eri väriä – punainen ja vihreä. Instagramiin sopivat pystysuuntaiset kuvat, Facebookiin vaakasuuntaiset kuvat. Kuvat on tarkoitus jakaa sosiaalisessa mediassa järjestyksessä 1, 2, 3. Numerot näkyvät kuvakansion tiedostoissa. Esimerkiksi Instagram-julkaisuissa on mahdollista hyödyntää karuselliasetusta ja laittaa kuvat samaan julkaisuun. Kaikki on nimetty dropbox-linkissä asianmukaisesti. Täällä löytyvät materiaalit myös ruotsiksi ja pohjoissaameksi.

Alla myös esimerkkitekstejä, joita voit hyödyntää. Kerro mielellään myös omakohtainen kokemus, miten tämä kriisiaika on vaikuttanut työskentelyysi.

Kaikilla on #oikeusmusiikkiin!

 

Esimerkkitekstejä

****
1. Musiikki auttaa meitä jaksamaan kriisin keskellä. Se sanoittaa tunteitamme, edistää hyvinvointiamme ja synnyttää yhteisöllisyyttä. Koronakriisissä musiikki on tärkeämpää kuin koskaan.
Jokaisella suomalaisella on oikeus musiikkiin. #oikeusmusiikkiin
JAA, jos musiikilla on sinulle merkitystä

2. Musiikki on muutakin kuin se mikä näkyy ja kuuluu suoraan sinulle. Se on kasvava ja työllistävä toimiala, joka työllistää yli 30 000 ammattilaista. Heidän työnsä mahdollistaa kokemuksemme, lempibiisimme ja yhteiset hetkemme.
Jokaisella heistä on oikeus tehdä työtään. #oikeusmusiikkiin
JAA, jos haluat pitää nämä ihmiset töissä.

3. Musiikkiala on nyt uhattuna. Alan toimintaedellytykset ovat olleet pian vuoden pysähdyksissä.
Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti.

Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus ja oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021. #oikeusmusiikkiin

JAA, jos uskot musiikin voimaan jatkossakin.

****

Musiikki auttaa meitä jaksamaan kriisin keskellä. Se sanoittaa tunteitamme, edistää hyvinvointiamme ja synnyttää yhteisöllisyyttä.

Musiikki on myös kasvava ja työllistävä toimiala, jossa työskentelee yli 30 000 ammattilaista. Heidän työnsä mahdollistaa kokemuksemme, lempibiisimme ja yhteiset hetkemme.

Musiikkiala on nyt uhattuna.
Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti.

Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021. #oikeusmusiikkiin

JAA, jos haluat musiikin soivan jatkossakin.

Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu

Julkaistu

Georg Malmstén -säätiö on jakanut 14. joulukuuta vuoden 2020 apurahat sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Apurahoja jaettiin 38 kpl ja ne olivat suuruudeltaan 1 000 – 2 000 euroa. Jaettu summa oli 73 000 euroa. Hakijoita oli 391 kpl. Apurahan saivat seuraavat:

Marko Haavisto, Olli Haavisto, Vesa Hautamäki, Henna Hietamäki, Lauri Huumonen, Alex Hyvärinen, Jonne Järvelä, Tommi Kalenius, Emmalotta Kanth, Sampo Kasurinen, Asko Keränen, Suad Khalifa, Matias Kilpiö, Ville Kyttälä, Okko Laru, Tommi Läntinen, Jarkko Martikainen, Riku Mattila, Mikko Mustonen, Niclas Peltonen, Veera Railio, Artturi Rönkä, Soila Sariola, Niilo Sevänen, Emilia Suhonen, Mirva Tarvainen, Sebastian Teir, Markus Vanhala, Jenni Vartiainen, Johanna Viksten, Laura Voutilainen, Jukka-Pekka Välimaa ja Anton Äikäs.

Viime vuosina jaettu tukisumma on ollut noin 50 000 euroa, mutta säätiön hallitus päätti nostaa tukisummaa ja lisätä tuen saajien määrää vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Apurahoina jaettu summa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.