Varaudu normaalia pienempiin tilityksiin

Varaudu normaalia pienempiin tilityksiin

Hyvien uutisten kertominen on mukavaa. Huonojen uutisten vähemmän mukavaa. Huonon uutisen kertomisen tuskaa lieventää se, että kyseessä on aihe, jonka alalla toimivat aavistavat: tekijänoikeuskorvaukset laskevat merkittävästi koronatilanteen vuoksi.

Henkilökohtaisella tasolla tarkasteltuna tilitysten suhteellinen pieneneminen riippuu siitä, miltä alueilta on aiemmin saanut tekijänoikeuskorvauksia – siis siitä, missä musiikkisi soi.

Isoja tapahtumia ei tänä kesänä järjestetä. Teosto ennustaa, että tapahtumien, konserttien ja festivaalien peruuntuminen vähentää suomalaisille musiikintekijöille maksettavia tekijänoikeuskorvauksia kolmella miljoonalla eurolla elokuun loppuun mennessä.

Jos tapahtumia ja konsertteja ei voida järjestää normaaliin tapaan syksylläkään, laskuvaikutus jatkuu.

Koronaepidemian ennustetaan vähentävän mainosmyyntiä. Kaupallisen median kokemat kolaukset heijastuvat myös tekijänoikeuskorvauksiin, koska ne kertyvät  suhteessa kunkin mediatoimijan liikevaihtoon.

Spotifyn osalta ei ole saatavilla yksiselitteistä tietoa koronapandemian vaikutuksista palvelun käyttämiseen. No, tässä ei olekaan olennaista striimaamisen mahdollinen kasvu vaan kuukausimaksullisten asiakkaiden määrän kehitys. Tässä lienee tapahtunut normaalia kasvua pandemian aikana.

Valitettavaa on, että Pohjoismaiden joukossa Suomi pitää edelleen häntäpäätä halukkuudessa maksaa suoratoistopalveluista. Online-alueelta ei siis ole odotettavissa merkittävää kompensaatiota tekijänoikeuskorvausten alenemiseen.

Vetosimme heti koronaepidemian alkuvaiheessa Yleen, jotta se lisäisi suomalaisen musiikin käyttöä. Kiitettäviä muutoksia onkin ollut havaittavissa. Nähtäväksi jää tämän taloudellinen vaikutus suomalaisten musiikintekijöiden hyväksi. Tuskin se ainakaan on negatiivinen.

Poikkeusolojen vaikutukset Teosto-tilityksiin konkretisoituvat ensimmäisen kerran joulukuussa, jolloin tilitetään kesän konsertit, festarit ja tapahtumat. Joita ei nyt ole. Tämän kesän konserttien ja muun elävän musiikin peruutukset vaikuttavat myös kesäkuun 2021 tilityksiin.

TE-toimistot ovat linjanneet musiikintekijät ja muusikot yrittäjiksi, ja työttömyyskorvaustakin on onneksi ollut tässä erikoistilanteessa tarjolla, jos vaan on osannut kertoa hakemuksessa omasta työttömyydestään oikealla tavalla. Mitenköhän musiikintekijä osaa olla oikealla tavalla työtön?

Loppuun edes hienoisesti hyvältä maistuva uutinen: Teosto ja sen jäsenjärjestöt valmistelevat tukea, jolla kompensoitaisiin tekijänoikeuskorvausten alenemista. Tämä toteutunee syyskaudella.

Nyt selvitetään, voitaisiinko tukeen käyttää kansallisia varoja. Niitä on vuosien varrella pidätetty tilityksistä ja kerätty Teosto-rahastoon pahan päivän varalle. Sehän meillä on nyt käsillä, joten valmistelu on perusteltua. Valmistelu esitellään elokuussa Teoston jäsenkokoukselle, joka tekee päätöksen toteuttamisesta.

Tukisumma tullee kuitenkin olemaan huomattavasti pienempi kuin musiikin tekijänoikeuskorvausten kokema pudotus. Siksi ministeriöiden osoittamat tuet ja yrittäjien työttömyysturva ovat äärimmäisen merkityksellisiä alan elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Mikä on Ylen exit-strategia?

Kun koronakriisi tuli Suomeen, laittoi Musiikintekijät alulle vetoomuksen, jossa pyydettiin Yleä ja kaupallisia radiokanavia painottamaan kotimaisen musiikin esittämistä toistaiseksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 6100 yksityishenkilöä.

Ylen ajatukset kävivät yksiin adressin allekirjoittaneiden toiveen kanssa. Julkaisujohtaja Ismo Silvon mukaan Yle Radio 1, Radio Suomi ja YleX lisäsivät kotimaisen musiikin soittoa koronakeväänä yhteensä 170 tunnilla kuukaudessa.

”Siis absoluuttisesti runsaat viisi tuntia lisää kotimaista musiikkia joka päivä verrattuna 2019 vastaavaan aikaan ja alkuvuoden 2020 tilanteeseen”, Silvo kirjoittaa Ylen nettisivuilla.

Silvo perustelee kotimaisuusasteen lisäämistä sillä, että epävarmoina aikoina kotimainen musiikki luo tuttuutta ja jatkuvuuden tunnetta tärkeällä tavalla. Tuttuun tosiaan luotettiin. Ainakaan Radio Suomi ei poikkeusaikana ottanut uutta kotimaista soittoonsa enempää tavallisestikaan: Viikoilla 12­–24 uutuuslevyjä pääsi soittoon yhteensä 29. Ne olivat kaikki kotimaisia. Vastaavana aikana viime vuonna Radio Suomi otti soittoon 34 kotimaista ja 11 ulkomaista uutuusbiisiä.

Kotimaista musiikkia lisättiin myös siksi, että Yle halusi ”tukea ja helpottaa kotimaisten muusikoiden äkkiä muuttunutta ansaintatilannetta elävän musiikin poistuttua muilta lavoilta”. Poikkeustila on nyt maassamme ainakin tältä erää ohi, mutta yleisötilaisuuksien peruuntuminen vaikuttaa musiikintekijöiden toimeentuloon vielä pitkään. Tästä lisää Akun latauksessa.

Mikä mahtaa olla Ylen exit-strategia koronakriisissä? Silvo ei kirjoituksessaan kerro, palataanko kotimaisen musiikin soittomäärässä aikaan ennen koronakriisiä. Vai käykö niin, että muutos on pysyvä, uusi normaali?

Musiikintekijä-lehti palaa aiheeseen syksyllä.

Lämmintä kesää!

Sanna Korkee
Musiikintekijän päätoimittaja

 

P……..n kevät ikinä

Tovi sitten, kun kevätpäivä yltyi mukavan lämpimäksi, pihamme terassille kokoontui joukko kavereitamme soittimineen turvavälit pitäen. Tilaisuus soitella yhdessä kuin vanhaan hyvään aikaan oli saanut heidät matkaamaan itä-Vantaalle asti. Naapureiden leuat loksahtivat kun pro-tason jamittelu kajahti ilmoille, ja koiranulkoiluttajat pysähtyivät kuuntelemaan. Pari tuntia kului kuin siivillä.

Näitä muusikkoheppuja vaivasi paha kutina, jota hetki pihallamme hetkellisesti helpotti. Jos on tottunut sosialisoimaan, liittämään koko arkensa ja elämänsä musiikkiin ja keikkailuun, kevät 2020 on totisesti vetänyt maton jalkojen alta.

Maaliskuussa, kun koko kevään tapahtumat peruttiin, olivat tuttujen reaktiot epäuskoisia. Yksi kommentoi Facebookissa 40 keikan kiertueensa yhtäkkistä peruuntumista; se on jo niin absurdia ettei voi kuin nostaa kädet pystyyn. Turha edes harmitella.

Tulojen menetys on tietenkin usealle hälyttävän katastrofaalinen asia, mutta jos jotain hyvää, niin ainakin tämä tilanne on tasapäistänyt alaa. Kaikki ovat samassa tilanteessa.

Käsi ylös, kuka on joskus tuntenut kateutta muiden festarikeikoista? Minä olen, joka kesä! Mutta nyt ei tarvitse.

Kun jäin äitiyslomalle, pelkäsin hieman etukäteen kaikesta paitsi jäämisen tunnetta. Perhe vs. ura, ikiaikainen pähkinä. Mutta nyt vauvan hoitelu ja kotona olo tuntuu ajoituksellisesti niin täydelliseltä, että ystäväni epäili koronaviruksen olevan peräisin erään vantaalaisäidin kotilaboratoriosta.

Uudenlainen arki on nyt syntynyt, ja ihmiset ovat löytäneet eri tapoja pärjätä tilanteessa. Tiedän kaveripiiristäni useita, jotka alkoivat viimein tehdä sitä kauan hautunutta soololevyä. Ilmassa on vilpittömyyttä: bisnes on kuollut – eläköön musiikki.

Lentoyhtiöitä kaatuu ja koneet seisovat maassa, mutta lainaan länsimaista ajattelijaa Anthony Kiedisiä: Music is my aeroplane.

Tekstit tulevat ulos intiimimpinä ja koska mailat on lentäneet ulos ikkunasta, niitä ei voi puristaa. Tulevaisuus on epävarma, onko keikkoja ja milloin, tuleeko sinne ihmisiä, mitä tapahtuu? Mutta musiikki on vielä täällä.

Muusikot treenailevat päivät läpeensä niin kuin viimeksi teineinä (paitsi ne joilla on pieniä lapsia). Jotkut taas ovat laittaneet kitarat laukkuun ja huomanneet, että edelliset 20 vuotta on tullut vain soitettua ja nyt voisi opetella tekemään jotain muutakin.

Tätä kirjoittaessa on vielä epävarmaa, mihin suuntaan koronapeikon seikkailut etenevät ja onko edessä uusia tartuntapiikkejä ja rajoituksia. Alan tukitoimet toivottavasti pelastavat mahdollisimman monia konkurssilta. Kesä tulee silti, nuput aukeavat. Kukin voi tulevaisuudessa arvioida, oliko kevät 2020 paskin vai parhain ikinä.

Lentoyhtiöitä kaatuu ja koneet seisovat maassa, mutta lainaan länsimaista ajattelijaa Anthony Kiedisiä: Music is my aeroplane.

Kanerva on muusikko ja lauluntekijä, joka kirjoittaa rakkauskirjeitä musiikintekijöille.

 

Anna sen soida! Yli tuhat musiikin ammattilaista haki tukea – nyt on sinun vuorosi auttaa

Sanoman käynnistämän Anna sen soida -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomio kotimaisen musiikin tukalaan tilanteeseen ja tukea muusikoita ja musiikintekijöitä koronakriisin aiheuttamassa taloudellisessa ahdingossa. Tavoitteena on varmistaa, että suomalaisen musiikkikentän ammattilaiset selviävät pahimman yli ja kotimainen musiikki nousee jaloilleen myös koronakriisin jälkeen. Sanoma lahjoitti Musiikin edistämissäätiön varainkeruun aloituspotiksi noin 350 000 euroa.

”Viime viikolla päättyneellä hakukierroksella työskentelytukeen tuli yli tuhat hakemusta. Se on melkein kolminkertainen määrä normaaliin hakukierrokseen verrattuna. MES:n työskentelytuen toimikunta on paraikaa arviointityössään ja tieto hakijoille saadaan 30.6. tiistaina. Työskentelytuki on noin 1700 euroa. Nyt tukea saa viidennes hakijoista, joten lisälahjoitukset ovat lämpimästi tervetulleita”, kertoo Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja Hannu Saha.

Anna sen soida -kampanjassa käännetään volyyminappia isommalle sitä mukaa, kun kesä etenee. Perjantaina käynnistyvässä näkyvässä mainoskampanjassa televisio- ja radiokanavilla esiintyy eturivin muusikoita Elastisesta Andy McCoyhin ja Samu Haberista Maustetyttöihin.

Heinäkuun alussa alkaa soida myös uusi Anna sen soida -radiokanava, joka on Sanoman toinen tärkeä muoto musiikin ammattilaisten taloudelliseen tukemiseen. Kanavalle on kiinnitetty tällä hetkellä lähes sata musiikin ammattilaista kanavaääniksi kertomaan parhaita tarinoita ja elämään jääneitä legendoja. Kanavalla soitetaan musiikkia ilman genrerajoja ja soittolistoja. Äänessä on monipuolinen joukko musiikin ammattilaisia roudareista ja teknikoista eturivin artisteihin, mukana esimerkiksi Antti TuiskuLaura NärhiRobin PackalenSuvi TeräsniskaAki TykkiKnipiMariska ja Tuure Boelius.

”Meillä on selkeä viesti kerrottavana: kotimainen musiikki, muusikot ja musiikintekijät tarvitsevat apuamme. Tehdään yhdessä kaikkemme, että pahimman yli päästään hyvissä voimissa ja ensi kesänä festareilla ja keikoilla soi jälleen! Jo tähän mennessä on ollut hienoa nähdä, mitä saadaan aikaiseksi kun ihmiset, järjestöt ja yritykset ryhtyvät hommiin. Nyt on koko kesä aikaa osallistua”, kommentoi Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso.

Yksittäiselle ihmiselle helpoin tapa tukea kotimaisen musiikin monimuotoisuutta on lahjoittaa rahaa Musiikin edistämissäätiölle suoraan tästä linkistä: https://donation.securycast.com/mes. Musiikin edistämissäätiön verkkosivuilta https://www.musiikinedistamissaatio.fi/ löytyy lisää tietoa keräyksestä.

Myös yrityksillä on mahdollisuus osallistua tukikampanjaan Anna sen soida -radion kautta. Yritysten tarjoama tuki mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni hyvä tarina tulee kuulluksi ja alan tekijät saavat tukea vaikeassa tilanteessa. Kaikki lahjoitetut varat päätyvät Musiikin edistämissäätiön kautta musiikkialan ammattilaisille.

Lisätietoa ja ohjeita osallistumiseen löytyy osoitteesta https://www.annasensoida.fi.

Biisileiri Hailuodossa

BIISILEIRI HAILUODOSSA

Biisileiri on kotimaisille lauluntekijöille, ja -kirjoittajille suunnattu tapahtuma, jossa etsitään omia vahvuuksia ja kehitytään biisintekijöinä. Työskentely tapahtuu ryhmissä ja työskentelyssä hyödynnetään Kulttuuritalo Päiväkodin uniikkien työtilojen lisäksi Hailuodon kansallismaisemaa, saaren hiekkarantoja ja luontoa yleensä. Biisileirillä valmistuneita kappaleet on mahdollista äänittää Kulttuuritalo Päiväkodin ”Maailman pienimmässä studiossa”.

Biisileirin ohjaajina toimivat Samuli Putro ja Yona. Samuli Putro on palkittu laulaja-lauluntekijä, joka on julkaissut toistakymmentä albumia. Yona on Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta valmistunut laulaja-lauluntekijä, joka on julkaissut 7 sooloalbumia ja vieraillut lukuisten artistien levyillä.

Biisileirille valitaan hakemusten perusteella 20 biisintekijää. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 30.6.2020 mennessä osoitteeseen info@kulttuuritalopaivakoti.fi
Kerro hakemuksessasi julkaistuista kappaleistasi, mahdollisesta co-write-kokemuksestasi, sekä liitä hakemuseesi CV.

Biisileirin hinta on 350 eur / henkilö. Hinta sisältää aamiaisen, saunan ja yhteismajoituksen Hailuodon Majakkapihan tunnelmallisessa Tuvassa, Marjaniemessä meren rannalla.

Samuli Putro Spotify’ssa: https://open.spotify.com/artist/7c1LwhVSjP68zgMA7iqsC6

Yona Spotify’ssa: https://open.spotify.com/artist/5BkXsfNLBm4G7L82WEBCf

Kulttuuritalo Päiväkoti: https://www.kulttuuritalopaivakoti.fi/

Hailuodon Majakkapiha: https://www.majakkapiha.fi/majoitus

Musiikkialan vetoomuksen tulokset: Kasvua on ollut, mutta huomio kiinnittyy soitetun musiikin yksipuolisuuteen

Vetoomus tehtiin heti koronakriisin alettua, ja sen on nyt allekirjoittanut yli 6100 yksityishenkilöä. Yle lupasi katsauksen kevään lopulla kotimaisen musiikin soittomäärien kasvusta. Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo raportoi koronakevään musiikkiantia Ylen kanavilla.

Toiminnanjohtaja Aku Toivonen kommentoi:

”Kotimaisen musiikin määrän kasvu on kyllä tunnistettu – harmittelu on kohdistunut siihen, että pääpaino kasvussa on ollut tutuissa ja turvallisissa kappaleissa uuden musiikin esittämisen sijaan. Ymmärrän hyvin tämän ratkaisun perusteet, mutta harmittelijoilla on kuitenkin pointtinsa: jos uusi musiikki ei saa esityksiä, sen elinvoimaisuus kuihtuu. Pitkään jatkuessaan tämä näivettää suomalaista musiikkikulttuuria kaiken kaikkiaan. Tätähän me emme halua. Onneksi meillä on laadukasta suomalaista musiikkisisältöä, ja toivottavasti sitä on jatkossakin.”
Aikaisempi uutisointi aiheesta

Muusikot ja musiikintekijät – erityistyöskentelytuelle jatkoa – hae tukea 12.-19.6.2020

Sanoma Oyj on lahjoittanut Musiikin edistämissäätiölle noin 350.000 euroa jaettavaksi edelleen vapaalla kentällä toimiville suomalaisille muusikoille ja musiikintekijöille koronaepidemian aiheuttamien ongelmien helpottamiseen. Summa jaetaan muusikoille ja musiikintekijöille lyhentämättömänä Musiikin edistämissäätiön kautta. Lahjoitus on aloituspotti isommalle Sanoma Oyj:n kampanjalle Anna sen soida, jonka tavoitteena on kerätä yhteensä miljoonan euron tukipaketti suomalaisen musiikin hyväksi.

Mihin ja kenelle tuki on tarkoitettu

Lahjoitusvara jaetaan erityistyöskentelytukena. Se myönnetään yksityishenkilöille tai yhtyeiden/työryhmien jäsenille yhden kuukauden kestävään työskentelyyn. Jos hakija kuuluu työryhmään, hakemuksessa on mainittava työryhmän tai yhtyeen nimi.

Hakijan tulee esittää perusteltu työsuunnitelma luovaan työhön kuten säveltäminen, sanoittaminen ja sovittaminen tai esiintymisten/levytyksen ohjelmiston harjoitteluun tai yhteisesti näiden molempien kokonaisuuteen.

Tuki on tarkoitettu alalla aktiivisesti ja ammattimaisesti toimiville tekijöille ja esiintyville taiteilijoille, joilla on jo aiempaa näyttöä taiteellisesta työstä. Työskentelytuen suuruus on 1.733 €.

Tuen ehtoja

  • Työskentelytuki on henkilökohtainen apuraha ja se on tarkoitettu kattamaan tavanomaisia henkilökohtaisia elinkustannuksia työskentelyjakson aikana.
  • Työskentelytuen kanssa ei voi samanaikaisesti nauttia toista vastaavaa apurahaa tai palkkaa.
  • Apurahoja myönnettäessä otetaan huomioon muiden tahojen myöntämät apurahat.

Koronapandemian vaikutus toimeentuloon ja työtilaisuuksiin

Erityistyöskentelytuen haussa on tärkeä lisäkysymys siitä, mitkä ovat hakijalle koronaepidemian vuoksi aiheutuneet menetykset taiteellisessa työssä ja mitkä ovat näiden menetysten taloudelliset vaikutukset. Haussakysytään myös mitkä mahdolliset muut korona-ajan tuet (myöntäjä/tuen määrä) hakija on jo saanut.

Hakemusten arviointi

Hakemukset käsittelee alan asiantuntijoista koostuva MES:n työskentelytuen toimikunta. Päätökset ilmoitetaan kaikille kirjallisesti.

Aikataulu

  • Tuen hakuaika: 12.-19.6.2020
  • Toimikuntatyö: 20.-29.6.2020

Päätökset hakijoille 30.6.2020.

Lisätiedot MESin sivuilta.

 

Adressi luovan työn tekijöiden työttömyysturvasta ministerille

Koronakevään työttömyysaalto aktivoi luovan alan vaatimaan pikaista korjausta taiteilijoiden ja tekijöiden työttömyysturvaan.

”Korona takia valtava joukko luovan työn tekijöistä jäi yhtä aikaa työttömäksi. Kuitenkaan he eivät välttämättä saa lainkaan työttömyyskorvausta. Syynä on tekijänoikeuskorvausten virheellinen yhteensovitus työttömyyskorvausten kanssa.  Vaikka tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, ne voivat leikata sen jopa kokonaan pois, ” kertoo adressin keränneen Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Lyhty -verkoston puheenjohtaja Ilmo Laevuo.

”Koronakevään työttömyysaalto toi räikeän epäkohdan dramaattisesti esiin. On kohtuutonta, että pienituloinen muusikko menettää työttömyyskorvauksensa ihan vaan siksi, että monen vuoden takaisen työn tuottamat Teosto- tai Gramex-korvaukset tulevat työttömyysaikana takautuvasti tilille”, sanoo Lyhdyn edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.

Tekijänoikeuskorvausta saavat taiteilijat ovat sosiaaliturvan väliinputoajia. Tekijänoikeustulot tulevat usein pitkällä viiveellä. Ne eivät kerrytä esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta työttömyyskorvausta maksettaessa ne vähentävät sitä.

Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Lyhty -verkoston aloittama adressi taiteilijoiden tasavertaisesta työttömyysturvasta keräsi muutamassa viikossa yli 8500 allekirjoittajaa Adressit.com-palvelussa. Lisäksi 20 luovan alan järjestöä allekirjoitti aloitteen.

Lue adressi: https://www.adressit.com/luovan_tyon_tekijat_tasa-arvoiseen_asemaan_tyottomyysturvassa

Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Lyhty on kotimainen yhteistyöverkosto, joka edistää luovan alan toimintaedellytyksiä ja toimii alan keskustelufoorumina. Lisää Lyhdystä https://lyhtyprojekti.fi tai sosiaalinen media:

Facebook: Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät
Twitter: Lyhty-profiili
Instagram: Lyhty-profiili

 

Kysely: Koronapandemia koetellut taiteen ja kulttuurin toimialaa rajusti

Ministeriö toteutti huhtikuun lopussa kyselyn koronapandemian ja sen pitkittymisen vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden toimintaan.

Arvioitaessa koronapandemian vaikutuksia toimintaan tähän saakka, puolet vastaajista katsoi toimintansa vaarantuneen olennaisesti. Yhdelle neljännekselle vastaajista pandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia toimintaan ja yhdelle neljännekselle vain pieniä muutoksia. Vastaajat arvioivat tilanteen muuttuvan huonommaksi seuraavan kolmen kuukauden aikana, mutta paranevan loppuvuonna. Parhaimmaksi toimintakykynsä pandemian aikana arvioivat julkisyhteisöt.

Lomautuksia oli vastaushetkellä (20.-26.4.) toimeenpantu 38 % yrityksistä sekä joka viidennessä julkisyhteisössä, yhdistyksessä ja säätiössä. Koronapandemia on vaikuttanut myös irtisanomisiin. Arvioitaessa pandemian vaikutuksia jaksolla 1.6.-31.8., arvio lomautusten ja irtisanomisten todennäköisyydestä kasvaa.

Koronapandemian arvioidaan aiheuttavan tulonmenetyksiä eniten yrityksissä, joiden arviot tulonmenetyksistä on noin 83 % koko toimialan tulonmenetyksistä. Nettotulonmenetyksissä pandemian vuoksi saamatta jääneistä tuloista on vähennetty koronan vuoksi toteutumattomat kulut. Vastaukset eivät sisällä tekijänoikeustuloja.

Vastaajista suurin osa edusti yhdistyksiä ja säätiöitä (44 %). Taiteenaloittain vastaajista suurin osa edusti kulttuuriperintöalaa, musiikkia ja näyttämötaidetta.

Digitaaliset palvelut koronapandemian aikana

Valtakunnallisten taiteenalakohtaisten järjestöjen laatimissa yhteenvedoissa tuotiin esiin ne monet vaikeudet, jotka koronapandemia on aiheuttanut. Digitaalisia palveluita kuitenkin kehitetään poikkeusolojen aikana tai toiminnassa hyödynnetään aktiivisesti jo käytössä olevia järjestelmiä. Digitaalisten palveluiden koetaan olevan tärkeitä erityisesti yleisösuhteen säilymisen kannalta, vaikka tuloja ei juurikaan synny.

Eri toimialoilla tarjotaan suoratoistopalveluita, tallenteita, podcasteja, webinaareja sekä erilaisia mobiilisovelluksia. Sirkus- ja tanssitaiteen opetuksessa sekä taiteen perusopetuksessa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan etäopetukseen.

Kyselyn taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 20.-26.4. taide- ja kulttuurialan toimijoille verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista toimijoiden toimintaan. Tietoja kerättiin sekä nopeiden johtopäätösten ja politiikkatoimien muodostamisen tueksi että pidemmän aikavälin politiikan ja toiminnan suunnittelemiseksi.

Kysely kohdistui julkisyhteisöille, yhdistyksille ja säätiöille, yritykselle sekä yksityishenkilöille ja työryhmille. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 1559. Kyselyn vastauksia tulkittaessa on otettu huomioon, että vastausten edustavuus vaihtelee taiteenaloittain, mikä vaikeuttaa alojen välistä vertailua.

Kyselyssä pyydettiin vastaajien arviota kahdelta eri ajanjaksolta: 15.3.-31.5, jolloin toiminnan rajoitukset ovat täysimääräisesti voimassa ja arviota ajalta 1.6.-31.8., jonka oletuksena oli, että toiminnan rajoitukset jatkuvat ainakin kauden loppuun. Kyselyn toteutuksen jälkeen hallitus on tehnyt päätöksiä kulttuurialan toiminnan vaiheittaisesta ja osittaisesta avaamisesta kesäkuun alusta alkaen.

Julkaisu Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla. Raportti kyselyn vastauksistaLinkki toiselle sivustolle (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14)

Lisätietoja

ylijohtaja Riitta Kaivosoja, p. 0295 330 129

kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio (kyselyn toteutus), p. 0295 330 336

Pakkoyrittäjä TE-toimiston tulkinnan vuoksi

Yrittäjäksi tulkitsemisen perusteet ovat olleet moninaisia. ”Hakija työskentelee freelancerina”, ”Harjoittelee soitintaan”, tai kuten TE-toimisto on tämän 25.5.2020 julkaistun Helsingin Sanomien artikkelin (maksumuuri) mukaan Jiri Kurosen kohdalla todennut: ”Vaikka keikat on loppu, Kuronen työskentelee päätoimisesti säveltäjänä”.

Yrittäjä saa työmarkkinatukea (työttömyyskorvausta) koronaepidemiasta johtuvasta työttömyydestä, ja tämä laki on voimassa 30.6.2020 asti (TTL 11 luku 4 c §).

Jos kerran musiikintekijät ja muusikot ovat TE-toimiston mukaan yrittäjiä, olisi kohtuullista, että heillä olisi jatkossakin mahdollisuus saada työmarkkinatukea työttömyytensä vuoksi. Musiikintekijät ja muusikot putoavat tuen ulkopuolelle 1.7.2020 alkaen, jos lakia ei muuteta.

Muusikkojen ja musiikintekijöiden työttömyys tulee jatkumaan vielä pitkään. Todennäköistä on, että koronaepidemian työllisyyttä heikentävät vaikutukset koskevat juuri musiikkialaa kaikkein pisimpään.

Toinen kysymys on se, onko TE-toimiston tulkinta musiikintekijöiden ja muusikkojen yrittäjyydestä oikea. Epäselväksi on jäänyt tulkintaperusteiden loogisuus. Joissakin yhteyksissä vedotaan freelancer- tai itsensätyöllistäjä-statukseen, joissakin vapaa-ajan käyttötapaan (säveltäminen, sanoittaminen, soittimen harjoitteleminen), joissakin Tyel-maksujen maksajatahoon.

Kaipaan vastausta kysymykseen: milloin ja miksi musiikintekijä tai muusikko on yrittäjä, jos hänellä ei ole yritystä ja lähettää verokortin palkan maksajalle laskuttamisen sijaan?

Kolmannen ongelman kuvaamiseen siteeraan alla adressia, jonka Suomen Musiikintekijätkin on allekirjoittanut. https://www.adressit.com/luovan_tyon_tekijat_tasa-arvoiseen_asemaan_tyottomyysturvassa

Tekijänoikeuskorvauksia yhteensovitetaan virheellisesti työttömyyskorvausten kanssa. Tekijänoikeustuloja ei nykyisin pidetä muiden ansiotulojen kaltaisena palkkana, joten ne eivät kerrytä etuuksia ja erilaisia päivärahoja, kuten ansiotulot. Mutta kuitenkin ne pienentävät erilaisia sosiaalietuuksia, kuten työttömyysturvaa.

On kohtuutonta, että tekijänoikeuskorvaus ennen työttömyyskautta tapahtuneesta luovan teoksen käytöstä – ja vuosien takaisesta työstä – leikkaa työttömäksi jääneen taiteilijan työttömyyskorvausta.

Tulojen kohtelun epätasa-arvoon kiinnitti huomiota jo kolmen ministeriön (STM, OPM, TEM) asettama Anne Brunilan vetämä työryhmä vuonna 2017, joka vaati loppuraportissaan tätä epäkohtaa korjattavaksi: ”Tekijänoikeuskorvaukset tulee jättää huomioimatta työttömyyspäivärahan sovittelussa siltä osin, kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms. joka on tehty ennen työttömyyttä.”

Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne on nostanut asian akuutimmaksi kuin koskaan, ja se pitää korjata välittömästi.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät