Teosto-palkinto-ehdokkaat julkistettu

Teosto-palkinto-ehdokkaat julkistettu

Jos palkinnon saa yksi teos tai teoskokonaisuus, palkintosumma on 25 000 euroa. Jos palkinto jaetaan useamman teoksen kesken, palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2018 aikana.

”Teosto-palkinnon esiraati on erinomainen näköalapaikka Suomessa eri muodoissa julkaistavan musiikin tilaan. Kaksi vuotta raadissa ovat olleet avartava kokemus”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen. “Suomalaisten musiikillinen luomisvoima on erinomaisessa terässä, genreistä riippumatta, ja jokaisella vuodella tuntuu olevan oma persoonallisuutensa. Tänä vuonna taidemusiikki ja omintakeiset tulkinnat siitä, mitä on pop, tuntuivat erityisen vahvoilta alueilta. Ehdokkaiden valinta oli tänäkin vuonna vaikeaa, mutta uskomme pystyvämme tarjoamaan voittajan valitsevalle tuomaristolle erittäin antoisan urakan”, Tolonen jatkaa.

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen

Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan:

Love – Color Dolor
Stina Koistisen ja Nicolas ’Leissi’ Rehnin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset levyllä Love.
Koistinen ja Rehn ovat sävellyksillään ja sovituksillaan luoneet Color Dolorille poikkeuksellisen vahvan ja ainutlaatuisen maailman. Albumi on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka koostuu sekä häkellyttävän hienoista ja paikoin jopa röyhkeistä popkappaleista että pienieleisistä teoksista, jotka muistuttavat enemmän äänimaisemaa kuin perinteistä laulua. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Ođđa Áigodat – Solju
Hilda Länsmanin ja Ulla Pirttijärven sävellykset ja sanoitukset sekä Samuli Laihon ja Teho Majamäen sovitukset levyllä Ođđa Áigodat.
Soljun levy on häikäisevän kaunista ja suurieleistä pop-musiikkia, yhtä aikaa lokaalia ja globaalia. Sen juuret ovat saamelaisessa traditiossa, mutta se aukoo uusia uria maailmalle. Levyn nimi on kuvaava: Uusia aikoja! Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Snap Music – Sebastian Hilli
Sebastian Hillin sävellys Snap Music.
Hilli maalaa teoksessaan häkellyttävän tarkan kuvan turboahdetusta, omaa ääntään nopeammasta ja informaatioähkyyn taipuvaisesta, rajattua huomiokykyä raastavasta ajastamme. Sävellys tanssii taitavasti kaaoksen veitsenterällä, imien siitä energiaa ja inspiraatiota. Kuuntele teos Yle Areenassa (teos alkaa kohdasta 01’17’03)

Taika tapahtuu – Litku Klemetti
Litku Klemetin sävellykset ja sanoitukset levyllä Taika tapahtuu.
Litku Klemetti esittäytyy levyllään taitavana säveltäjänä, jolla on ilmiömäinen taito kuljetella monipolvisia melodisia kuvioita. Sanoitukset tukevat kokonaisuutta kertoen kiemuraisia tarinoita arkisista asioista, joista muodostuukin juonen edetessä suuri seikkailu. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Tuomas Palonen – Tuomas Palonen
Tuomas Palosen sävellykset ja sanoitukset levyllä Tuomas Palonen.
Tuomas Palosen levy on mystiikkaa huokuva, mestarillinen sekoitus suomalaista kansanmusiikkia ja anglo-amerikkalaista folk-perinnettä, kiinni yhtä lailla historiassa ja nykyisyydessä, perinteessä ja tekijänsä persoonassa. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Under the Arching Heavens: A Requiem – Alex Freeman
Alex Freemanin kuoroteos Under the Arching Heavens: A Requiem Aleksis Kiven, Viljo Kajavan, Edith Södergranin, Siegfried Sassoonin ja Walt Whitmanin teksteihin.
Freemanin vaikuttava kuoroteos pureutuu yhteen kansallisista kipupisteistämme, aseenaan kauneus. Sopusuhtainen ja syvällinen teos kutsuu hiljentymään ja tarjoaa lohtua hetkiin, jolloin olemme kasvokkain kaiken katoavaisuuden kanssa. Kuuntele teos Yle Areenassa (teos alkaa kohdasta 4’10 ja se on kaksiosainen, osien välissä on haastatteluita).

 Vihapuheita ja rakkauslauluja – Laineen Kasperi
Kasperi Laineen ja Pekka Luostarisen sävellykset ja sovitukset sekä Kasperi Laineen sanoitukset levyllä Vihapuheita ja rakkauslauluja.
Teräväkatseinen lyyrikko onnistuu uudella levyllään tekemään henkilökohtaisesta yleistä. Ja poliittista. Vihapuheita ja rakkauslauluja kertoo maailmastamme ajattomalla tavalla, joka kestää kuuntelua vuosikymmenestä toiseen. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla Teoston asiakkaina olevat säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 16. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko-musiikkitoimittajat Arttu Tolonen (esiraadin pj), Tuuli Saksala ja Amanda Kauranne, Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro, musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist, muusikko Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat viime vuoden Teosto-palkintovoittajat Astrid Swan ja Joona Toivanen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet professori Tuija Hakkila-Helasvuo (Taideyliopiston Sibelius Akatemia) ja musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari (Nelonen Median radiot).  Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 25. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

Musiikintekijöiden rahaston haku käynnissä 28.2.2019 saakka

Stipendihaku kahdesti vuodessa

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

  • 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
  • 2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin nuottien kopiointikorvauksista.

Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

 

Kopiosto etsii tuntemattomia tekijöitä

Pro gradu -tutkimus co-writingista

Hänen gradunsa käsittelee co-writingia ja on nyt luettavissa verkossa.

Tutkielma käsittelee ammattilauluntekijöille tyypillistä työmuotoa, co-writingia eli tiimissä kirjoittamista, ammattilauluntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin tekijät työskentelevät co-writing-tilanteessa päästäkseen onnistuneeseen lopputulokseen eli uuden laulun syntymiseen sekä sitä, millaiset ovat tekijöiden näkökulmasta ihanteelliset olosuhteet onnistuneelle co-writing-sessiolle. Lisäksi tutkimus pyrkii valottamaan sitä, millä perusteilla ammattilauluntekijät valikoivat yhteistyökumppaninsa alalla, jossa työsopimuksia ei tehdä, ja millaista itsenäistä urasuunnittelua ammattilaiselta vaaditaan (ote gradusta).

 

Lue Teoston sivuilta Jonnaemilian haastattelu aiheesta.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen nykytaso säilyy

Tekijöiden kannalta olennaista päätöstä edelsi usean kansanedustajan ja valiokunnan systemaattinen työ sekä tekijänoikeusjärjestöjen oma aktiivisuus.

Mikko Alatalo (kesk), Raija Vahasalo (kok) ja Pia Viitanen (sd) kokosivat ensimmäisenä puoluerajat ylittäneen budjettialoitteen, kun tieto hallituksen esityksestä leikata hyvitystä 11 miljoonasta eurosta 9 miljoonaan euroon saapui.

”Meillä oli vahva usko asian läpi menoon alusta asti. Hyvitysvarat ja niistä maksetut tuet ovat monimuotoiselle ja alueellisesti tavoittavalle kotimaiselle kulttuurille olennaisia. Valtion mittakaavassa pienellä investoinnilla saavutetaan suuri tuotto,” tiivistää asiaa vahvasti ajanut Kokoomuksen Raija Vahasalo.

Tuomo Puumalan (kesk) johtama sivistysvaliokunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran jo keväällä kehysbudjetin yhteydessä. Syksyn budjettikäsittelyn lähestyessä valiokunta valitsi yksityisen kopioinnin hyvityksen yhdeksi keskustelun painopistealueeksi.

”Sivistysvaliokunta on jo aiemmin todennut, että jos hyvityksen taso ei ole riittävä on asiaan palattava. Meille oli tärkeää puuttua paitsi hyvityksen suuruuteen myös järjestelmän kehitystarpeisiin,” sanoo Puumala. ”Yli ryhmärajojen tukea nauttivaa asiaa on ollut mukava edistää. Nyt on tärkeää, että uudistusprosessi toteutetaan valiokunnan linjaamassa aikataulussa, keskeisten sidosryhmien kanssa,” hän jatkaa.

Sivistysvaliokunnasta asia eteni Piia Viitasen (sd) johtaman valtiovarainvaliokunnan sivistysjaokseen, joka otti asiaan myönteisen kannan. Viitanen oli jo aikoinaan asiaa esittelevä ministeri, kun hyvitys päätettiin siirtää valtion budjettiin.

”Taiteilijat ja tekijät tarvitsevat toimeentulonsa ja arvostusta työlleen. Kohtuullinen korvaustaso on turvattava. Tämä tukee luovaa taloutta, jota on viisasta edistää ja antaa sille kasvun mahdollisuudet,” sanoo Viitanen.

Lopulta ratkaiseva päätös tehtiin valtiovarainvaliokunnassa. Puheenjohtaja Timo Kallin (kesk) sekä muiden hallituspuolueiden edustajien Timo Heinosen (kok) ja Matti Torvisen (sin) johdolla päätettiin esittää eduskunnalle määrärahaan lisää 2 miljoonaa euroa. Lisäksi valiokunta esitti pontena, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot huhtikuuhun 2019 mennessä. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin nykyisen budjettipohjaisen järjestelmän uudistamistyö vuonna 2019 alkavalla hallituskaudella.

”On tekijöiden kannalta olennaista, että budjettipohjasta järjestelmää päivitetään vastaamaan digitaalisen ajan vaatimuksia kohtuullisesta korvauksesta. Uudelle hallitukselle jää siis tehtävää,” tiivistää Timo Heinonen.

Mukana vaikuttamistyössä olleet järjestöt kiittävät eduskuntaa lämpimästi viisaasta päätöksestä.

”Tekijöiden kannalta on hienoa, että jokaisesta puolueesta löytyy rohkeita luovan talouden puolestapuhujia. Lisäksi vaikuttamistyö oli upea taidonnäyte järjestöjen yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa,” toteaa Mesin toimitusjohtaja Hannu Saha.

Vaikuttamistyössä mukana olivat

Musiikin edistämissäätiö MES
AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry
Kopiosto ry
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry
Lyhty – Luovan työn tekijät ja yrittäjät -verkosto, ml. esimerkiksi Forum Artis – Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry, visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry., Suomen elokuvatoimistojen liitto ry

Olli Virtaperkolle ja Saara-Sofia Sirénille Teoston Vuoden kulttuurikummipari -tunnustus

”Virtaperko ja Sirén ovat toimineet sillanrakentajina kotimaisen musiikkialan sekä politiikan kentän välillä. Kulttuurikummitoiminnan tavoitteena onkin luoda luonteva keskusteluyhteys päättäjien ja musiikin ammattilaisten välille sekä kehittää musiikintekijöiden ja suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä. Säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille ajankohtaisia aiheita ovat tänä vuonna olleet Teosto-tulojen verotus ja EU:n tekijänoikeusuudistus”, kertoi Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen Helsingin Musiikkitalossa pidetyssä tilaisuudessa.

Olli Virtaperko on toiminut Teoston kulttuurikummina vuodesta 2011. Hänen ja Saara-Sofia Sirénin yhteistyö sai alkunsa syksyllä 2016 Turun Musiikkijuhlien avajaiskonsertin yhteydessä käydyistä keskusteluista, jotka sittemmin ovat jatkuneet Teoston kulttuurikummiprojektin puitteissa. Heidän keskustelujensa ytimessä ovat yhtäältä olleet tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset, mutta toisaalta myös kulttuuriin, taiteen ja politiikan suhteet laajemmin.

”Yhteistyö Saara-Sofian kanssa on ollut antoisaa ja vuorovaikutteista. Olen kulttuurikummina pyrkinyt tarjoamaan näköaloja säveltäjänä ja ammattitaiteilijana toimimiseen sekä työn erityispiirteisiin ja vaatimuksiin, ja vastineeksi keskustelumme ovat täsmentäneet ja syventäneet ymmärrystäni politiikan ammattilaisen työstä. Molemminpuolinen kiinnostus toisen osaamiseen ja työhön on ollut kiitollinen lähtökohta keskusteluille”, Olli Virtaperko sanoi.

”Teoston kulttuurikummitoiminta on hieno esimerkki siitä, miten häivytetään raja-aitoja, tuodaan ihmisiä yhteen ja haetaan yhdessä kulmaa johonkin ajankohtaiseen asiaan. Ollin kanssa olemme puhuneet tekijänoikeuksiin liittyvistä teemoista, jotka ovat monimutkaisia, mutta kun niitä perkaa yhdessä musiikintekijän kanssa, niin asioista saa selkoa. Toivon että hyvä yhteistyö Ollin kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa”, kuvaili Saara-Sofia Sirén.

SILTA MUSIIKINTEKIJÖIDEN JA PÄÄTTÄJIEN VÄLILLE

Teoston tavoitteena on edistää säveltäjien, sanoittajien, musiikkikustantajien ja alan menestymismahdollisuuksia. Kulttuurikummien avulla kansanedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovan alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeen aikana useat kansanedustajat sekä suomalaiset mepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.

Timo Hietala ehdokkaana pohjoismaisen Harpa-elokuvamusiikkisävellyspalkinnon saajaksi

Lisätietoa Nordic Film Music Days

 

​Timo Hietala’s score to the feature film Suomen hauskin mies ((Laugh or Die) is an example of masterful craftmanship, it is timeless and elegant music that provides the mood for an excellent film. Music is only there when needed but then it truly speaks. The usual traps of sentimentality and too much emotial underlining are carefully avoided. Instrument colors are there to support the story at all times, like the bassoon enforcing the role of a rare double reed instrument on screen. Timo’s score is much like the movie, based on a great script and solid actor performance. Music is written with authority and performed beautifully. This movie and its score prove that quality and good storytelling never get old.
TIMO HIETALA (born 1960) is a professional and critically acclaimed composer, arranger and musician from Helsinki Finland.
His wide career contains a vast amount of productions in all medias and orchestras.
He is mostly known for his works with over 60 films; feature, documentary and TV.Hietala has been nominated six times for JUSSI award, winning twice. In 2016 he won the Grand Score Award in Berlin and has also received nominations for Deutsche Film Preis 2011 and Nordic Film Composers Award 2011.
Films with his music have won prizes like IDFA main prize 2015 and British Documentary Award ”Grierson Award” for best international documentary 2013 etc.

Alongside Hietala’s film scores he has worked successfully with drama music in theaters and radio. Especially his music and soundworks in the Finnish National Theatre has been a great success among audiences and critics. His opera Ihmepoika A / Wonder boy A won the YAM Award for Best Opera in 2017.

Hietala is also known for his compositions and arrangements for symphony orchestras and has commissioned scores by Ensemble Intercontemporain Paris, Finnish Radio Symphony Orchestra, Helsinki Philharmonic Orchestra and UMO-Jazz Orchestra, BBC London Proms, to name a few.
Hietala has worked with the best Finnish conductors, classical and jazz instrumentalists and opera singers during his career and has his own group HumppAvanti inside the Avanti Chamber Orchestra originally founded by Esa-Pekka Salonen, Magnus Lindberg and Jukka-Pekka Saraste.

​In his works Hietala creatively combines different music genres; concert-, jazz-,improvisational-, ethnic-, rock- and electronic music, and is therefore held as the ”musical freethinker & maker” in the Finnish music scene.

Georg Malmstén -säätiön apurahat myönnetty

Hakijoita oli 237 kpl. 27 apurahaa, suuruudeltaan 1.000 – 2.000 euroa myönnettiin mm. seuraaville.

 Merita Berg, Esa Eloranta, Pauli Hanhiniemi, Heimo Hatakka, Antti Hermaja, Suvi Isotalo, Jukka Itkonen, Timo Kiiskinen, Maritta Kuula, Jooel Laakkonen, Maija Lehtinen, John-Peter Lemström, Tuomas Logrén, Hilkka Louhivuori, Matti Pitkänen Sofi Meronen, Iisa Pajula, Mari Rantasila, Jussi Rasinkangas, Rasmus Soini, Aki Rissanen, Fanni Sjöholm, Jere Valkonen, Piia Viitanen.

Apurahoina jaettu summa 51.500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin UMO Jazz Orchestran taiteelliselle tiimille

Uuden Musiikin Orkesteri UMO on Suomen ainoa täyspäiväinen ja julkisrahoitteinen jazzmusiikkia esittävä yhtye. UMO:a on viime aikoina vaivanneet taloudelliset haasteet. Tästä huolimatta UMO on kuitenkin tarjonnut yleisölle jatkuvasti vaihtelevia, monipuolisia ja korkealaatuisia konserttielämyksiä. Lisäksi muusikoiden sekä säveltäjien näkökulmasta UMO:n koulutuksellinen ja työllistävä asema on ollut merkittävä jo vuosikymmenien ajan.

”llman UMO:n kaltaista opinahjoa olisi suomalaisen jazzmuusikkouden yleinen taso eittämättä tuntuvasti heikompi”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, säveltäjä Pessi Levanto. Hän täsmentää, että vaikka taloudellisiin haasteisiin on toistaiseksi löytynyt ratkaisu, on huomionosoitus tarpeen.

”Kiitos UMO:lle, jonka ainutlaatuinen asema suomalaisena jazzmusiikin instituutiona ja opinahjona on merkittävä. Kunnioitamme myös sitä sitkeyttä, jolla orkesterilaiset ovat vaikeuksista huolimatta jatkaneet inspiroitunutta yleisötyötä ja jazzperinteen vaalimista”, Levanto sanoo.

”UMO:n taiteellinen tiimi on otettu kunniamaininnasta.

”Saamamme kunniamaininta tuntuu erityisen hyvältä juuri nyt, koska jo jonkin aikaa jatkunut epävarmuuden tila UMO:n tulevaisuudesta on asettanut haasteita taiteellisen sisällön laadukkaalle toteutumiselle. Hankalista ajoista huolimatta olemme tässä nähtävästi onnistuneet, mutta emme pelkästään suunnittelijoina vaan koko UMO-organisaationa”, toteaa UMO Jazz Orchestran taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen. Kiitos kuuluu hänen mukaansa myös muusikoille ja musiikintekijöille.

”Haluamme erityisesti kiittää kaikkia UMOlle musiikkia säveltäneitä ja sovittaneita taiteilijoita. Loppujen lopuksihan musiikin henkeen ja toteutumiseen eniten vaikuttavat muusikoiden luovuus ja heidän yhteissoittonsa, mutta myös heille kirjoitetun musiikin laatu ja taiteellinen syvyys”, toteaa UMO Jazz Orchestran taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.


Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi

Lisätietoja

Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8999

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat

2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo