EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijöiden rahaston stipendisaajat julkistettu

Tekijä: Nina Lith

Musiikintekijöiden rahaston stipendisaajat julkistettu

Julkaistu

 Työskentelystipendejä myönnettiin 40, Hankintastipendejä 22 ja Reissustipendejä 9. Näiden stipendien summat vaihtelivat 400-2500 euron välillä. 6000-12000 euron Erityisstipendiä ei tällä kertaa jaettu.

Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja Jari Eskolan mukaan hakemusmäärät vaikuttavat viime aikoina tasaantuneen noin 600 hakemukseen.

”Suurin paine on kuitenkin edelleen työskentelystipendeissä, mutta myös musiikintekolaitteiden hankinta on jatkuvasti ajankohtaista musiikintekijöille. Tällaiset hankinnat voivat olla esim. parempi mikrofoni, sample-kirjasto, uusi läppäri, tai audio-interface, sellaisia arkisessa aherruksessa tarvittavia laitteita”, Eskola sanoo.

Kaikki myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2020.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

 

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi

Top 20 – Future Hitmakers – haku päättyy 17.11.2019

Julkaistu

Hakuaika kurssille on 14.10.-17.11.2019.

Hae tästä!  

Vuoden 2020 kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan.

Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat  ja valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen.

Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Huhtikuun kurssikerralla puretaan hittibiisi osiin – sanallisesti ja käytännön esimerkein.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-kotitehtävinä ja saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät co-write-tiimissä biisin päivän aikana.

Kurssilla korostuu käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.

AIKATAULU JA OHJELMA

Future Hitmakers koostuu neljästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta. Lisäksi kolmen ensimmäisen kurssikerran päätteeksi kurssilaiset saavat co-write -kotitehtävän. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kurssikertojen lisäksi myös co-write -työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla koko kevään mittaan.

MA 13.1.2020 KLO 15.30-19.30: BIISINTEKEMISESTÄ AMMATTI

Ensimmäisellä kurssikerralla käsitellään biisintekijän ominaisuuksia ja menestyksen edellytyksiä, biisinteon prosessia ja sitä, miten biisinkirjoituksesta tulee ammatti. Puhujat kertovat työskentelymetodeistaan, biisinkirjoittajien rooleista ja työnjaosta sekä co-writesta ja niiden tekemisen hyödyistä.

Tilaisuutta isännöi Suomen Musiikintekijät.  Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

HUOM! Ensimmäisen kurssikerran jälkeen kannattaa varata vapaamuotoiseen tutustumiseen. Tämä osio ei ole pakollinen, mutta erittäin suositeltava.

MA 10.2.2020 KLO 15.30-19.30: MITEN PÄÄSTÄ MUKAAN BISNEKSEEN?

Toisella kurssikerralla käsitellään levy-yhtiön ja kustantajan roolia ja alalla tehtäviä sopimuksia. Puhujat kertovat, miten lähestyä oikeita tahoja ja mistä tekijän tulovirrat muodostuvat.

Tilaisuutta isännöi Suomen Musiikkikustantajat ry. Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

MA 9.3.2020 KLO 15.30-19.30: KANSAINVÄLINEN URA

Kolmannella kurssikerralla käsitellään uran rakentamista kansainvälisesti ja sitä, millaisia reittejä kansainväliseen menestykseen voi olla. Ketkä ovat uranrakennuksen tärkeimmät partnerit ja mihin tekijän kannattaa uran alkuvaiheessa keskittyä, jos tähtäimenä ovat kansainväliset julkaisut ja isommat musiikkimarkkinat?

Tilaisuutta isännöi Music Finland. Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

MA 6.4.2020 KLO 15.30-19.30: BIISI PALASIKSI

Neljännellä kurssikerralla kaksi puhujaa avaavat biisinteon prosessia, kappaleen syntyvaiheista tuotantoon pienryhmässä. Kumpikin puhuja käyttää kaksi tuntia yhden biisin avaamiseen ja kurssilaisten ryhmät valmistelevat lyhyen tiivistelmän sessiosta toisilleen kurssikerran päätteeksi.

Tilaisuutta isännöi Teosto. Paikka: Kampin Huippu, Urho Kekkosen katu 2 C, 6. krs, Helsinki

MA 11.5.2020: STUDIOPÄIVÄ

Kurssilaisille järjestetään päivän kestävä studio-/kirjoitussessio. Studiosession jälkeen kurssilaiset saavat palautetta biiseistään musiikintekijöiltä ja -kustantajilta.

Paikka: The Fried Music Oy, Pursimiehenkatu 26 C, Helsinki

HAE KURSSILLE

Hakuaika kurssille on 14.10.-17.11.2019.

Kurssille otetaan 21 musiikintekijää. Kurssin osallistujavalinnat tehdään joulukuun puoliväliin mennessä, minkä jälkeen valinnoista ilmoitetaan kaikille hakijoille.

Kurssi on maksuton ja järjestetään Helsingissä. Kurssimatkat ja mahdolliset majoitukset ovat osallistujille omakustanteisia.

KENELLE KURSSI ON TARKOITETTU?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia kirjoittajia, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä tai musiikkialalla jo osittain toimivia tekijöitä, jotka ovat menestyksen kynnyksellä.

Oleellista on halu tehdä biisintekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille. Hakijan eduksi katsotaan co-write-kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä. Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17-27 vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle. Mukaan voivat hakea myös muun ikäiset, missä tapauksessa hakijan tulee keskittyä perustelemaan hakemuksessa erityisen hyvin, miksi juuri hänen pitäisi tulla valituksi.

TOP 20 -KURSSISTA SANOTTUA

”Hitmakers-kokemus ajoi mun biisintekijyydessä monia asioita vauhdilla eteenpäin. Mentoreilta sai hyödyllisiä vinkkejä ja käytännön tietoa, ja samalla kirjoittaminen muiden kurssilaisten kanssa kehitti omaa tekijyyttä. Kurssin jälkeen oon mm. ollut Song Hotel -biisileirillä, saanut sitä kautta ensimmäisen kansainvälisen cuttini ja jatkanut kirjoittamista eri artistien ja songwriterien kanssa. Iso osa mun nykyisistäkin cowriteista tulee tehtyä kurssilla tavattuje tyyppien kanssa ja parasta ehkä täs kaikessa onkin se, että työkavereista on tullut samalla myös frendejä.” 
Emmi Hakala, osallistui kurssille 2017

”Kurssilla hienointa oli nähdä muiden kurssilaisten erilaisia musiikillisia taustoja sekä erilaisia toiveita tulevaisuudesta musiikin parissa. Vierailevilta puhujilta isoin anti oli nähdä eri perspektiivit ja työtavat, joilla musiikkia voi lähestyä ja työstää. TOP20 -kurssi on mielestäni hyvä alusta musiikkimaailman ja -bisneksen hahmottamiseen sekä avaus co-write-kulttuurin arkeen.” 
Johannes Brotherus & Antti Heiskala / KUUMAA-yhtye osallistuivat kurssille 2017

Aikaisempien vuosikurssien kurssilaisista moni on päätynyt alalle ja tekee musiikkia ammattilaisina. Useampikin kirjoittaja on solminut kurssin jälkeen kustannussopimuksen. Näiden joukossa on mm. Olavi Uusitalo, Teemu Javanainen (2018), Mikko Koivunen (2017) ja Tiina Vainikainen (2016). Tiina Vainikaisesta onkin nopeasti tullut yksi Suomen menestyneimpiä pop-kirjoittajia ja ensimmäisen vuoden sisällä hänellä oli 5 Suomen ykköstä Spotifyssa. Voit lukea lisää Tiinan tarinasta Teostory-lehdestä.

Vuoden 2020 kurssin hakuaika on 14.10.-17.11.2019. 

Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely

Hae nyt Tohmajärvelle taiteilijaresidenssiin kesälle 2020

Julkaistu

Tervetuloa Tohmajärvelle!

Tohmajärven kulttuuritoimi hakee taiteilijoita työskentelemään kunnan taiteilijaresidenssiin kesäkaudelle 2020.  Tarvitsetko esimerkiksi rauhallista harjoittelu- ja sävellystilaa, kylpyä suomen kielen kehdossa Maiju Lassilan jalanjäljillä tai työtiloja teostesi valmistamiseen?

Kaksi taiteilijaa voi työskennellä yhtä aikaa joko kuukauden jaksoissa ajalla 1.-30.6. tai 1.-31.7., tai vaihtoehtoisesti koko kesäkauden 1.6.-11.8.2020.

 

Asuminen residenssissä

Residenssi on vanha Kemien kansakoulu, joka on talvisin Keski-Karjalan musiikkiopiston käytössä. Residenssi sijaitsee Tohmajärven keskustassa osoitteessa Kirkkotie 16, 82600 Tohmajärvi. Talon takaa löytyvät pururadat ja luonto- sekä patikointi- ja pyöräilypolut, ja yhdessä viereisen museoalueen kanssa talo muodostaa laajan puutarhamaisen piha-alueen.

Kahdelle taiteilijalle on varattu oma makuuhuone eri puolilla taloa sekä jaettu kylpyhuone, ja yhteisessä käytössä on myös keittiö. Tilat on äänieristetty. Talo on kesäkaudella varattu taiteilijoiden käyttöön.

Halutessaan voi myös tehdä matkoja Venäjän puolelle. Tohmajärveltä saa viisumin kätevästi, ja Niiralan raja-asema on myös Tohmajärvellä.

Asuminen residenssissä on taiteilijalle maksutonta. Vastineeksi residenssiajasta voit jättää jonkinlaisen jäljen Tohmajärvelle: järjestää esimerkiksi työpajan, taiteilijatapaamisen tai -esittelyn, esiintymisen tai lahjoittaa vaikkapa teoksen.

 

Hakuohjeet

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30.11.2019 mennessä joko postitse osoitteeseen Tohmajärven kunta, Taiteilijaresidenssi, Järnefeltintie 1, 82600 Tohmajärvi tai sähköpostilla residenssin hoitajalle osoitteeseen kaisahannelejussila@gmail.com.

 

Hakuperustelut ja päätökset

Residenssiin valitaan työskentelemään yhteensä  2-4 taiteilijaa. Ideana olisi, että samaan aikaan työskentelisi 2 eri alan taiteilijaa. Kesän 2020 valinnoista ilmoitetaan viimeistään tammikuun alussa.

 

Tietoa residenssistä

Lisätietoja antaa residenssin hoitaja Kaisa Jussila puhelimitse numerossa 040 771 0729 tai sähköpostilla osoitteessa kaisahannelejussila@gmail.com.

 

Lisätietoa Tohmajärvestä

www.tohmajarvi.fi

www.tohmajarviseura.fi

www.visitkarelia.fi/fi/Kohteet/Tohmajarvi

Mentorointistipendihaku auki

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden tarjoama ainutlaatuinen jäsenpalvelu, jossa pääset arvostetun musiikintekijän mentoroitavaksi noin vuodeksi. Lähetä hakemuksesi nyt!

  • Haku päättyy 31.10.2020.
  • Henkilökohtainen mentorointisuhde n. vuoden ajan.
  • Mentori valitsee mentoroitavan hänelle suoraan osoitettujen hakemusten joukosta. Kannattaa siis kohdentaa huolella hakemus juuri haluamalleen mentorille.
  • Voit hakea vain yhdelle mentorille/hakukierros.
  • Sisältää n. 6 tapaamiskertaa.
  • Avoin ja maksuton palvelu.
  • Mentorointistipendin saajat julkistetaan seuraavissa pikkujouluissa.

Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Hae tästä Mentorointistipendiä vuodelle 2021

Mentorit 2021

Paleface

Paleface alias Karri Miettinen on uraauurtava rap-artisti ja kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena sanoittajana ja hänet on palkittu useilla Emma-patsailla ja Suomen Kulttuurirahaston suurella kulttuuripalkinnolla ”sosiaalisesta tarkkanäköisyydestä”.

Hän on toiminut päätoimisena artistina 1990-luvun lopulta saakka ja hän on nähnyt musabisneksen muutoksen. Palefacen englanninkielisen debyyttialbumin julkaisusta tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Oman artistiuransa lisäksi hän on toiminut muun muassa Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana-yhtyeessä.

Palefacen pääfokus on lyriikoissa. Tietotaito ei rajoitu pelkästää rap-musiikkiin, vaan hän on kirjoittanut myös lauluntekstejä, musikaalia ja oopperalibreton. Palefacella on paljon annettavaa myös pitkän artistiuran rakentamisen, mediaosaamisen ja musabisneksen koukeroiden tuntijana. Hän on armoitettu musadiggari ja levykeräilijä, joka tuntee myös perinnemusiikkia.

Eeva Kontu

Eeva Kontu on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa (Royal Academy of Music) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2005 teatterikapellimestarina aloittanut Kontu on työskennellyt yli 40 musiikkiteatteriteoksessa. Hänen viimeisimpiä töitään kapellimestarina ovat Päiväni Murmelina (HKT 2020), Kinky Boots (TTT 2020 ja HKT 2018), Maailma on tehty meitä varten (Suomen Komediateatteri 2020) ja Myrskyluodon Maija (HKT 2017).

Kontun sävellyksiä ovat mm. Hamlet – rock-musikaali (TTT 2020), Kepeä elämäni (2019), Tytöt 1918 (TTT 2018) sekä musiikkinäytelmä Viita 1949 (TTT 2016). Hänen töihinsä lukeutuu lisäksi elokuva-, kuunnelma- ja dokumenttimusiikkia sekä runsaasti sovituksia ja musiikkidramaturgioita. Kontulle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinto ensimmäisenä musiikkiteatterin alalla. Teatteritöiden lisäksi Kontu on työskennellyt YLE:n tv-ohjelmassa Tartu mikkiin vuosina 2012-2014, ja hän toimii myös freelancemuusikkona eri yhtyeissä ja orkestereissa.

Verneri Pohjola

Trumpetisti-säveltäjä Verneri Pohjola on luonut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ainutlaatuisen soittotyylin, jonka tunnistaa ensi kuulemalta. Hänen soitossaan hehkuvat lämpö, rauhallisuus sekä vahva ja ilmeikäs improvisaatio. Taiteilijasukuun syntynyt Pohjola aloitti trumpetin soiton 15-vuotiaana. Innostus musiikkia kohtaa nousi toisaalta rockin ja jazzin myötä, mutta myös elokuvamusiikilla oli vahva rooli nimenomaan trumpettiin tarttumisessa. Hän opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa, Örebron musiikkikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2012. Vuosituhannen alussa hän tuli tunnetuksi yhtyeistä Ilmiliekki Quartet, Quintessence ja Q-Continuum. Emma-palkittu oma debyyttilevy Aurora (Texicalli Records 2009/ACT 2011) räjäytti eurooppalaisen ja amerikkalaisen jazzkentän keräten ylistäviä arvioita molemmilta mantereilta. Pohjola on lunastanut paikkansa yhtenä Euroopan arvostetuimmista jazzmuusikoista. Viime vuosien tunnustuksiin kuuluvat mm. Emma-palkinto Bullhorn-levystä vuoden parhaana jazzalbumina vuodelta 2015 sekä Suomen korkein jazzmuusikolle myönnettävä tunnustus, Yrjö-palkinto vuonna 2017. Hän tekee nykyään vahvaa uraa ulkomailla esiintymällä ja levyttämällä säännöllisesti eri kansainvälisten kokoonpanojen kanssa.

Mentorina Verneriltä saa apuja etenkin taiteen tekemisen monissa solmukohdissa, kuten hahmottamaan sen, mikä on olennaista milloinkin ja miten keskittymistä voi kohdentaa juuri niihin asioihin, joista on sillä hetkellä apua.

Samuli Putro

Samuli Putro on lauluntekijä jonka tietämys on rajallista mutta omakohtaista.

Paula Vesala

Paula Vesala laulaja, musiikintekijä, muusikko ja näyttelijä. Vesala oli PMMP-yhtyeen toinen laulusolisti ja sanoittaja. Nykyisin hän tekee soolouraa taiteilijanimellä Vesala.

Vesala on säveltänyt ja sanoittanut lauluja PMMP:n lisäksi myös muille yhtyeille ja artisteille, kuten Johanna Kurkelalle, Jenni Vartiaiselle, Vesa-Matti Loirille, Martti Saariselle, Katri Ylanderille, Tiktakille, Petralle, Antti Tuiskulle, Anna Abreulle, Uudelle Fantasialle, Freemanille, Katri Helenalle, Jipulle, Samuli Edelmannille, Stigille, Jesse Kaikurannalle ja Asalle. Vesala on lisäksi säveltänyt musiikkia muun muassa Teatteri Vantaaseen, Kuopion ylioppilasteatteriin, Vaasan kaupunginteatteriin, Porin kaupunginteatteriin ja Suomen Kansallisteatteriin.

Vesala sai heinäkuussa 2016 Juha Vainio -sanoituspalkinnon. Kesäkuussa 2019 Vesala palkittiin ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla.

Vesalalla on monipuolista kokemusta niin artistina kuin musiikintekijänä. Mentorina hänen osaamisalueensa on laaja ja kattaa niin esiintymisen sen eri muodoissa kuin musiikintekemisen genrerajoista riippumatta.

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku 31.10.2019 asti

Julkaistu

Säätiön työskentelyapurahat jaetaan vuosittain. Ne on tarkoitettu kotimaisten teosten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Malmstén-apurahaa myönnetään vain luovaan työhön (ei esim. tuotanto-, markkinointi- tai kiertuekuluihin).

Haku tapahtuu klaavi-fi-palvelussa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 31.10.2019.

 

toimisto@musiikintekijat.fi
puhelin 09 407 991
https://www.musiikintekijat.fi/georg-malmsten-saatio

Laululyriikkakilpailu

Julkaistu

Suomen sanoittajayhdistys avaa Syksy 2019 -laululyriikkakilpailun

Kilpailun tuomaristo

Rafael Elivuo on Kaiku Songs -kustantamon A&R, säveltäjä ja tuottaja. Rafaelin tehtäviin kuuluvat tuoreiden kykyjen etsiminen, biisien välittäminen ja tekijäsuhteet. Hän on ollut tekemässä kappaleita mm. ABREUlle, Lukas Leonille ja Laura Voutilaiselle.

Asko Kallonen on Warner Music Finlandin General Manager, vastuualueena Kotimaisen musiikin osasto. Hän työskentelee lisäksi a&r-henkilönä mm. Lauri Tähkän, Sannin, Kaija Koon ja monen muun Warnerin laajan kotimaisen musiikin repertuaariin kuuluvan artistin taustalla. Kallosella on myös muusikkotausta ja hän on toiminut 80-luvulla kitaristina Päät-yhtyeessä sekä kirjoittanut lauluja Keba-yhtyeen kitaristina.

Olli Saksa on mm. Arttu Wiskarin takana olevan Mökkitie Recordsin toimitusjohtaja ja tuottaja. Mökkitielle signattuja artisteja ovat mm. HesaÄijä ja Erika Vikman. Ollin tehtäviin kuuluu jatkuvasti haistella, mitä alalla on tapahtumassa ja minkälaisia tekijöitä he kaipaavat talliinsa.

Markus Ala-Kauhaluoma on muusikko, säveltäjä ja Lumottu Apina -yhtyeen laulaja. Markuksen historiaan mahtuu Universal Musicin Palava-yhtyeen lisäksi kappaleiden tekemistä muille artisteille kuten Annika Eklundille. Markuksen viimeisin julkaisu on Lumotun Apinan uusi sinkku Neljän ruuhkaan eksyneille. (Kuva: Julius Rosenberg)

Anniina Tarasova on Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja, biisintekijä ja Gummeruksen esikoiskirjailija (oikealta nimeltään Anniina Tchernych). Hän on erityisen kiinnostunut kirjoittamaan kappaleita tulevaisuuden artistilupausten kanssa.

 

Kilpailun säännöt

1.  Suomen sanoittajayhdistys järjestää syksyllä 2019 kaikille avoimen laululyriikkakilpailun. Se sopii niin aloittelijoille kuin jo pidempään kirjoittaneille, mutta kappaleiden odotetaan olevan kirjoitettu mittaan.

2. Kilpailuaika on 16.9.–15.10., ja kilpailutekstien on oltava perillä viimeistään 15.10.2019.

3. Kilpailussa on kaksi sarjaa:

a)      Syksy-aiheinen kappale – haemme kokonaisia laulutekstejä, jotka kertovat jollain tavalla syksystä toiveikkaan sävyn kautta. Pelkkä teksti riittää, kappaleen ei tarvitse olla sävelletty. Genre voi olla mitä tahansa iskelmästä poppiin ja räppiin. Sanoituksien tulee olla suomenkielisiä, kilpailijan itse kirjoittamia ja missään mediassa aikaisemmin julkaisemattomia.

Erottele lähettämässäsi tiedostossa selkeästi kertosäkeet ja säkeistöt, mahdolliset c-osat tai tavanomaisesta kaavasta poikkeavat ratkaisut. Lähetä teksti PDF-tiedostona, jossa on nimimerkkisi, mutta ei omaa nimeäsi. Ilmoita nimimerkkisi sähköpostissa ja mainitse, että sanat tulevat Syksy-kategoriaan.

b)      Kilpailu valmiiseen melodiaan vapaalla aiheella. Esituotettu demo löytyy laulettuna ”hyräilyversiona” täältä: https://soundcloud.com/anniina-tarasova/sanoituskilpailu-2019-kilpailukappale, ja kappaleesta on myös instrumentaaliversio ilman laulua: https://soundcloud.com/anniina-tarasova/ilman_laulua. Kappaleen on tehnyt Markus Ala-Kauhaluoma. Kappaletta ei valitettavasti anneta ladattavaksi omalle koneelle. Tarkoituksena on, että voittajakappale voisi päätyä Lumottu Apina -yhtyeen keikkamateriaaliksi tai sitä tarjotaan jollekin muulle levyttävälle artistille. Haemme nykyaikaista suomenkielistä pop-kappaletta.

Erottele lähettämässäsi tiedostossa selkeästi säkeistöjen rivit, kertosäe ja c-osa. Pelkkä teksti riittää, mutta bonusta on, jos kilpailija laulaa tai laulatuttaa valmiin sanoituksensa jommankumman demon päälle ja lähettää mp3-tiedostona. Laaduksi riittää puhelimen sanelin, sillä tärkeintä on, että tallenteesta saa selvän – että teksti todella taipuu melodiaan.

Lähetä sanoitus PDF-tiedostona, jossa on nimimerkkisi, mutta ei omaa nimeäsi. Ilmoita nimimerkkisi sähköpostissa.

4. Voittajat julkaistaan 28.10.2019 alkavalla viikolla ja voittajista lähetetään mediatiedote. Suomen sanoittajayhdistys pidättää oikeuden jättää voittajan valitsematta tai valita voittajan vain toisesta sarjasta, mikäli kilpailukappaleet eivät täytä laulun tunnusmerkkejä. Kilpailuun voi osallistua useammalla tekstillä ja ne voi lähettää samassa sähköpostissa, kuitenkin jokainen erillisenä PDF-tiedostona. Merkitse selkeästi, kumpaan kilpailusarjaan teksti kuuluu.

5.  Voittajat saavat kumpikin kaksi tuntia sanoitussparrausta Annika Tellolta Jademagia Music Oy:sta, joka on mm. laululyriikan valmennuksia tarjoava musiikkiyhtiö.

6.  Kilpailusanoitukset lähetetään yhdistyksen sihteerille Ismo Rauvolalle kilpailu@sanoittajat.fi viimeistään 15.10.2019, sähköpostin otsikoksi kirjoitetaan Kilpailu 2019 ja oma nimimerkki. Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtajasta Anniina Tarasovasta ja kahdesta jäsenestä, Jussi Keinosesta ja Taina Kuuskorvesta, koostuva esiraati esittelee tuomaristolle 5 finalistia per sarja. Esiraati tai tuomaristo eivät näe osallistujien nimiä tekstejä arvioidessaan.

Jussi Keinonen säheltää päätyökseen kulttuuribisneksessä, eniten kirjojen ja musiikin parissa. Keski-ikäinen epätoivoinen optimisti ja markkinointiekonomi on Suomen sanoittajayhdistyksen perustajajäseniä.

Taina Kuuskorpi on Suomen sanoittajayhdistyksen perustajajäsen ja ex-puheenjohtaja, joka hakkaa kirjailijana kaiket päivät näppäimistöä ja kirjoittamiskursseilla kannustaa myös opiskelijoita tekemään samoin. Työntää nenänsä kaikkeen kirjalliseen ja arvostaa osuvaa ja oivaltavaa tekstiä.

7.      Sanotuksien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla. Valmiiseen sävellykseen kuuluvan kilpailun (b-sarja) voittaja luovuttaa option muokata voittajatekstiä yhdessä kappaleen säveltäjän kanssa, mikäli se on tarpeen julkaisukynnyksen ylittämiseksi. (EDIT: tarkennettu kohtaa 7)

8.      Lisätietoja kilpailusta antaa Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja Anniina Tarasova, anniina.tarasova@gmail.com

Suomen sanoittajayhdistys on perustettu vuonna 2014 tukemaan laulujen sanoittamisen harrastusta ja ammattimaista toimintaa. Kokeilukäytössä on myös sanoittajien, säveltäjien ja laulajien yhdistämiseen tarkoitettu sivusto, johon profiilin tekemällä tai niitä selailemalla voisi löytää sopivia yhteistyökumppaneita biisien tekemiseen – joko luodakseen itselleen uraa musiikin parissa tai harrastusmielessä omaksi ilokseen. Sivusto löytyy https://www.sanoittajat.fi/tekijat/

Musiikilla on tekijänsä, tekijä tarvitsee treenikämppänsä

Julkaistu

Syyskuussa helsinkiläisiä musiikkipiirejä on kuohuttanut Elmun kohtalo, jota muiden muassa jäsenemme Mikko Von Hertzen on nostanut ansiokkaasti esiin sosiaalisessa mediassa. Nosturille ei ole toistaiseksi löytynyt korvaajaa, vaikka häätö Elmun nykyisistä tiloista häämöttää vain muutaman kuukauden päässä.

Helsingin kaupunki on ollut tilanteesta varsin tietoinen vuosien ajan, mutta jostain syystä Elmu on jätetty silti tuuliajolle. Voisiko kyseessä olla puhtaasti poliittisen tahtotilan puute? Treenaavien bändien ja musiikintekijöiden reaaliarvoa kaupungille kun on vaikeaa laskea Excelillä.

Tahtotilaa ratkaisulle tuskin ainakaan lisää se, että Helsingin kaupungilta käytännössä uupuu laaja livemusiikin strategia. Lähes jokaisesta Helsingin kokoisesta eurooppalaismetropolista sellainen löytyy. Haastankin kotikaupunkini virkamiehet tätä strategiaa viipyilemättä viilailemaan. Strategiaa odotellessa Elmulle pitää löytyä uusi koti.

Jos Nosturi on profiloitunut viime vuosina pääosin keski-ikää hipovien rokkareiden treenilokaationa, niin Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Harjun nuorisotalo on palvellut ansiokkaasti nimenomaan nuoria helsinkiläisbändejä ja artisteja. Vuodesta 1986 toiminut Harjun musiikkitalo on tarjonnut nuorille treenitilojen ohella laadukasta demostudiotoimintaa, samaan tapaan kuin Munkkiniemen nuoristalo.

Nyt Harjun talo on yllättäen lakkautusuhan alla. Kaikessa hiljaisuudessa Helsingin Nuorisoasiainkeskus on päättänyt sulkea musiikkitalon toiminnan ja YT-neuvottelujakin on käyty loppukesästä saakka. Huomioiden Harjun korkean käyttöasteen ja asiaansa intohimoisesti suhtautuvan henkilökunnan, tällaista päätöstä on helsinkiläisenä veronmaksajana mahdotonta niellä. Lopetuspäätöstä on perusteltu Nuorisoasiankeskuksessa muun muassa sisäilmaongelmilla, vaikka kukaan talon työntekijöistä saati nuorista ei ole tiettävästi oireillut. Sisäilma vaikuttaakin lähinnä oivalta tekosyyltä savustaa nuoristotyö pois tontilta, joka sijaitsee kaavoittajan vinkkelistä Helsingin tämän hetken kiinnostavimmalla kasvualueella.

Jos Helsinki ei panosta treenitiloihin, meiltä on mahdotonta odottaa uusia kevyen musiikin menestystarinoita. Unohdetaan, että treenikämppiin linkittyy sekä helsinkiläinen esittävä että luova säveltaide. Musiikilla on tekijänsä, jolle pitää löytyä kohtuuhintainen treenikämppä.

Markus Nordenstreng
Kirjoittaja on musiikintekijä, muusikko ja Suomen Musiikintekijöiden hallituksen varapuheenjohtaja

Minun musiikkini -ohjelma alkaa 15.10.2019

Julkaistu

Suomen menestyneimpiin kirjailijoihin lukeutuva Juha Itkonen tekee uuden aluevaltauksen Minun musiikkini -tv-sarjan isäntänä. Mukana ohjelmassa ovat Sanni, Chisu, Samuli Putro, Iisa, A.W. Yrjänä ja Mariska. He käyvät valaisevia kahdenkeskisiä keskusteluja Juhan kanssa ja esittävät intiimejä musiikkiesityksiä.

Juha Itkonen rakastaa musiikkia. Se on intohimo, joka kuuluu myös hänen kirjoissaan – muun muassa romaaneissa Anna minun rakastaa enemmän ja Palatkaa perhoset. Juhasta itsestään olisi voinut tulla muusikko, mutta kirjoittaminen vei lopulta pidemmän korren.

”Minun päässäni soi ja niin soi usein kirjoissanikin. Musiikki on minulle tietyllä tapaa uskonto. Minua kiinnostaa kuulla, miten lauluntekijöiden laulut syntyvät ja mitä yhteistä meidän työssä ja elämässä on”, Juha Itkonen sanoo.

Minun musiikkini -sarjassa Juha käy vieraansa kanssa keskusteluja biisinteosta ja luovuudesta. Artistin musiikin kautta pureudutaan syvemmälle hänen uransa ja elämänsä kiinne- ja käännekohtiin. Myös Juha Itkonen valottaa, millä tavalla Sannin, Chisun, Samuli Putron, Iisan, A.W. Yrjänän ja Mariskan musiikki on kuulunut hänen oman elämänsä soundtrackiin.

”Meissä kaikissa musiikki herättää yksityisiä muistoja, tietyt kappaleet yhdistyvät tiettyihin elämän hetkiin. Se juuri on musiikissa niin hienoa.”

Tätä on luvassa

Minun musiikkini -sarjassa on kuusi jaksoa. Jokaisessa jaksossa Juha tapaa yhden artistin tunnelmallisessa Villa Vikanin huvilassa Raaseporissa.

Huvila on Musiikin edistämissäätiön omistama musiikintekijöiden ja muusikoiden turvasatama, jossa voi paitsi rentoutua ja inspiroitua myös uppoutua levytysstudioon. Huvilan monipuolisissa puitteissa artisti esittää kiinnostavia, välillä hyvinkin epäkonventionaalisia versioita omista kappaleistaan.

Minun musiikkini nähdään Yle Teemalla kerran viikossa tiistaisin klo 20.00, mutta kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistaan Yle Areenassa jo 15.10.

1. jakso 15.10.: Chisu

Samaan aikaan sekä kuplivan avoin että salaperäinen lauluntekijä keskustelee Juhan kanssa esimerkiksi muusikon ja kirjailijan ammattien itsekeskeisyydestä sekä suuresta muutoksesta uudella Momentum-albumillaan. ”Tää oli vähän isänmurha: minä tiedän paremmin”, Chisu nauraa. Jaksossa kuullaan taidokkaita, pienimuotoisia versioita mm. hittibiiseistä Momentum ja Baden-Baden.

2. jakso 22.10.: Samuli Putro

Zen Café -yhtyeen keulakuvana läpimurtonsa tehnyt lauluntekijä pohtii Juhan kanssa nuoruuden bändivuosien kauaskantoista merkitystä, musiikin pyhyyttä sekä perheellisyyden tai perheettömyyden vaikutusta luomiseen. Jaksossa kuullaan intiimit versiot mm. kappaleista Olet puolisoni nyt ja Tuolla lentää pääskysiä.

3. jakso 29.10.: Sanni

Suomen viime vuoden striimatuin naisartisti aloitti uransa häkellyttävän nuorena ja suoraan huipulta. Juhan kanssa kohdatessaan Sanni pohdiskelee unelmia ja niiden hintaa: mitä sitten, kun haaveet käyvät toteen ja sadusta tulee todellisuutta. Jaksossa kuullaan uniikit versiot muun muassa kappaleista Hei kevät, Trampoliini ja Jos mä oon oikee.

4. jakso 5.11.: Iisa

Ansioitunut lauluntekijä Iisa keskustelee Juhan kanssa muun muassa melankolian imusta ja vaaroista, pianonsoiton traumaattisuudesta ja runotytöistä ja -pojista. Viisi vuotta soolouralla ollut biisintekijä muistelee myös aikojaan legendaarisen Reginan laulusolistina ja ”hipsteri”-ikonina. ”Hipsteripuheen aikoihin asuin kyllä jo Helsingissä, mut mä oon totaalisen junantuoma”, Iisa sanoo. Jaksossa kuullaan Itkoselle räätälöidyt versiot esim. kappaleista Polulta harhaan ja Kun olit nuori.

5. jakso 12.11.: A.W. Yrjänä

Nuoruudessa CMX ei ollut varsinaisesti Juhan juttu, mutta myöhemmin hän on on oppinut arvostamaan sekä A.W.Yrjänän musiikkia että hänen rönsyilevää taiteilijuuttaan. ”Musta tuntuu että sun aivot toimii ihan eri lailla kun mun”, Juha sanoo Yrjänälle kulinaristimuusikon kokkaamien ramen-nuudelien äärellä. Jaksossa kuullaan muun muassa Itkosen suosikkikappale Pelasta maailma riisuttuna versiona.

6. jakso 19.11.: Mariska

Artisti Mariska on myös Suomen parhaita sanoittajia, tuntematon tekijä monien koko kansan suosikeiksi nousseiden kappaleiden takana. Mariska ei kuitenkaan pidä muille kirjoittamiaan tekstejä millään tavalla ominaan. Juha ihmettelee miksi. Jaksossa kuullaan Mariskan omien kappaleiden lisäksi ainutkertaiset, pysäyttävät versiot hänen sanoittamistaan lauluista Mestaripiirros ja Suru on kunniavieras.

Minun musiikkini Yle Teemalla ja Yle Areenassa 15.10. alkaen tiistaisin klo 20

Ohjelman kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Budjettiriihessä kulttuurille myönteisiä kirjauksia

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen kiittää budjettiriihen kirjauksia. Erityisesti hänen mieltä lämmittää yksityisen kopioinnin hyvinmaksun säilyttäminen ennallaan 11 miljoonassa eurossa.

”Hyvitysmaksulla on olennainen merkitys suomalaisen musiikin monimuotoisuuden, kehittymisen, kansainvälistymisen ja työllistämismahdollisuuksien turvaajana. Haluankin kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta, opetusministeri Li Anderssonia, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluotoa, valtiosihteeri Tuomo Puumalaa sekä useita muita kulttuurin puolustajia,” hän toteaa.

Lisäksi budjetissa esitettiin muun muassa seuraavia kulttuurin kannalta keskeisiä kirjauksia:

  • Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 milj.euroa 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. 2022 ja 2023
  • Esittävän taiteen VOS-uudistukseen 1 milj. euron lisäys 2020 ja 1,5 milj. varaus 2021, 7 milj. 2022 ja 10 milj. euroa 2023
  • Kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022 – 2023
  • Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.

 

Lisätiedot