Nina Lith, Author at Musiikintekijät

Luovan alan ammatti- ja etujärjestöt: tekijänoikeuslain uudistus on askel oikeaan suuntaan

Julkaistu 12.3.2015

Töitä on vielä tehtävä tekijöiden heikon neuvotteluaseman parantamiseksi, toteaa luovan alan tekijöitä edustava Tekijäfoorumi. Eduskunnan hyväksymä tekijänoikeuslain uudistus on kuitenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Eduskunta hyväksyi tiistaina 10.3. hallituksen esityksen tekijänoikeuslain uudistamisesta. Uudistuksessa lakiin lisättiin säännös tekijänoikeuden luovutussopimusten ehtojen sovittelusta. Luovan alan ammatti- ja muiden järjestöjen yhteenliittymä Tekijäfoorumi pitää myönteisenä, että lakimuutosta kohtuullisista ehdoista ylipäätään ryhdyttiin valmistelemaan.

”Se osoittaa, että tekijöiden viesti on kuultu ja ongelma tunnistettu”, sanoo Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula.

Noin 50 000 luovan alan tekijää edustavan Tekijäfoorumin mielestä lakimuutos ei kuitenkaan sisällä konkreettisia muutoksia, jotka todella parantaisivat tekijöiden asemaa. Tämän on todennut myös eduskunnan sivistysvaliokunta hallituksen esitystä koskevassa mietinnössään: ”Jää jossain määrin avoimeksi tuoko erityissäännöksen säätäminen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti parannusta alkuperäisten tekijänoikeuksien luovuttajien asemaan.”

Ammattijärjestöt ihmettelevätkin, miksei todellista muutosta haluta tehdä.

Tekijät ovat lakimuutoksen jälkeen yhtä heikoilla kuin ennenkin esimerkiksi tekijänoikeuden luovutusta koskevissa sopimusneuvotteluissa. Niissä yksittäisen yrittäjän tai freelancerin vastapuolena on usein iso yritys. Kollektiivinen neuvotteluoikeus, jolla ammattijärjestöt voisivat neuvotella sopimusehdoista tekijöiden puolesta, parantaisi tilannetta. Se nyt hyväksytystä esityksestä kuitenkin puuttuu.

Myös kanneoikeus tekijäjärjestöille parantaisi mahdollisuuksia puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin, joihin muusikoiden, journalistien, kuvataiteilijoiden ja muiden tekijöiden on vaikeaa yksin puuttua.

Luovan alan järjestöt toivovat seuraavalta hallitukselta tukea työlleen, jolla pyritään parantamaan tekijöiden neuvotteluasemaa ja kohtuullistamaan sopimusehtoja. Järjestöt odottavat myös toimeksiantajia edustavien järjestöjen kanssa käytäviä keskusteluja sitä, miten sopimus- ja neuvottelukäytäntöjä voitaisiin parantaa.

Lisätietoja:

lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto

sanna.nikula (at) journalistiliitto.fi / 0400 548 708

lakimies Sonia Meltti, Suomen Kirjailijaliitto

sonia.meltti (at) kirjailijaliitto.fi / 044 757 4155

lakimies Tiia-Lotta Lehterä, Suomen Näyttelijäliitto

tiia-lotta.lehtera (at) nayttelijaliitto.fi / 044 207 3171

Korkein oikeus: Verkkokauppa.com vastuussa hyvitysmaksun laiminlyönnin miljoonakorvauksista

Julkaistu 10.3.2015

Korkein oikeus ei 9.3.2015 antamassaan ennakkoratkaisussa muuttanut Helsingin hovioikeuden 5.3.2013 antamaa tuomiota, jonka mukaan Arctecho Oü ja Verkkokauppa.com Oyj velvoitetaan maksamaan hyvitysmaksun laiminlyönnistä johtuvana korvauksena yhteisvastuullisesti 3 500 000 euroa viivästyskorkoineen 1.11.2011 lukien.

Teosto haastoi lokakuussa 2008 virolaisen Arctecho Oü:n ja suomalaisen Arctecho Oy:n (nyk. Verkkokauppa.com Oyj) oikeuteen maksamattomista hyvitysmaksuista. Teosto vaati korvausta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujen laiminlyönnistä vuodesta 2006 alkaen. Verkkokauppa.com -verkkomyymälässä on tarjottu kaikkia Virosta Suomeen tuotavia ja Suomessa hyvitysmaksun piiriin kuuluvia laitteita ilman hyvitysmaksua. Tuotteita on tarjottu ainoastaan suomen kielellä ja suomalaisille kuluttajille.

Korkein oikeus totesi tuomiossaan, että Verkkokauppa.comin virolaisen tytäryhtiön Arctecho Oü:n toiminnan on katsottava olleen tosiasiassa täysin epäitsenäistä suhteessa Verkkokauppaan. Yhtiörakenteen keskeisenä perusteena ja tavoitteena on ollut lakisääteisen velvoitteen välttäminen. Korkeimman oikeuden mukaan Verkkokaupan menettely on ollut niin moitittavaa, että Arctechon osakeyhtiöoikeudellinen erillisyys on tapauksessa voitu syrjäyttää ja katsoa Verkkokaupan olevan vastuussa Teostolle hyvitysmaksuista suoritettavasta korvauksesta.

Teosto on korkeimman oikeuden tuomioon tyytyväinen ja toteaa, että Arctecho Oü:n ja Verkkokauppa.com Oy:n toiminta aiheutti markkinoille vääristymän ja oli haitallista niiden maahantuojien ja myyjien liiketoimille, jotka noudattivat tekijänoikeuslakia ja huolehtivat maahantuomiensa laitteiden hyvitysmaksuista.

Teoston yhteydessä toiminut hyvitysmaksuyksikkö on kerännyt ja hallinnoinut hyvitysmaksua Suomessa sekä tilittänyt korvaukset edelleen luovan alan tekijöille opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti. Vuodenvaihteessa voimaan astuneen tekijänoikeuslain muutoksen myötä tekijöille maksettava hyvitys kappaleiden valmistamisesta rahoitetaan jatkossa suoraan valtion budjetista.

Taustaa hyvitysmaksusta

Hyvitysmaksu perustuu tekijänoikeuslakiin ja tekijänoikeusdirektiiviin. Se on hyvitys tekijänoikeuksien haltijoille, joiden teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön. Tekijänoikeuslain 1.1.2015 voimaan tulleen muutoksen myötä valtio maksaa jatkossa tekijöille hyvitystä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Samalla tallennuslaitteiden ja -alustojen hintoihin sisältynyt hyvitysmaksu kumottiin 1.1.2015 alkaen.

Hyvitysmaksuvaroja käytetään kotimaisen musiikin ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseen. Hyvitysmaksuvarat ovat merkittävässä roolissa myös paikallisen kulttuuritarjonnan elävöittämisessä. Suurin osa korvauskertymästä jaetaan henkilökohtaisina korvauksina eri kulttuurinalojen tekijöille. Osa kohdistetaan tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin.

Hyvitysmaksun jaosta päättää vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja:
Risto Salminen, johtaja, oikeudet
(09) 681 01 222, 040-8445984
risto.salminen(@)teosto.fi

www.hyvitysmaksu.fi

Hämeen kesäyliopiston Musanäytelmä -paja 2015 Opi yhdistämään musiikkia käsikirjoitukseen

Julkaistu 9.3.2015

Aika		28.03. – 26.04.2015 Lauantaisin 28.3. ja 11.4.2015 ja sunnuntaina 26.4.2015 klo 10-17.
Paikka		Verkatehdas, Hämeenlinna
Kohderyhmä		Musanäytelmä-paja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet oppimaan, miten kirjasta tai muusta aineistosta muokataan käsikirjoitus. Paja on erityisesti suunnattu henkilöille, jotka haluavat yhdistää biisejä ja musiikkia käsikirjoitukseen. Kurssille otetaan enintään 16 osallistujaa.
Tavoite		Pajan tavoitteena on, että osallistujat saavat osaamista tehdä elokuvasta tai kirjasta musanäytelmän käsikirjoitus teatteriin. Tässä pajassa oppimisprosessi tapahtuu tekemällä alustava käsikirjoitus, jonka perustana on Anna-Leena Härkösen kirja Kaikki oikein (Härkösen uusi romaani vuodelta 2014).
Sisältö		– kirjan sisällön analysointi ja muokkaaminen musanäytelmäksi – käsikirjoituksen tekemisen lähtökohtia ja tekniikkaa – näytelmän sanoma; sen tarkoitus – idean ja aiheen rajaus – dramaturgia: kokonaisdramaturgia, kohtausten sisäinen dramaturgia – kohtausten leikkaukset – simultaanikohtaukset – henkilöhahmot ja näkökulmahenkilö – biisien kirjoittaminen näytelmään – musiikkityylin valinta – biisien paikat – musadramaturgia – kokonaisuuden hahmottaminen ja tarkastelu – käsikirjoituksen jatkohyödyntäminen
Kouluttajat		Kouluttaja ja pajaohjaaja ohjaaja, dramaturgi, lauluntekijä Nina Erjossaari. Koulutuksen johtaa tuottaja, VTM Kari Aavasto.
Lisätietoja		Ennakkotehtävänä osallistujat lukevat Anna-Leena Härkösen kirjan Kaikki oikein, jonka jälkeen tekevät omalla tyylillään seuraavat tehtäväkokonaisuudet: Laativat roolihenkilöluettelon ja pohtivat roolien merkitystä ja painoarvoa näytelmässä jakavat tekstin kohtauksiin tapahtumien vaihtuessa Tekevät kirjasta havaintomuistiinpanoja ja hahmottavat alustavasti sen työstämistä. Ennakkotehtävä lähetetään viimeistään 23.3.2015 sähköpostitse osoitteeseen kesayliopisto@hame.fi. Lisäksi vapaaehtoinen lisätehtävä: osallistuja voi tehdä sanoituksen tai koko biisin osaksi tulevaa käsikirjoitusta. Välitehtävät: Osallistujat tekevät annetun ohjauksen perusteella hahmotelman käsikirjoitukseksi ja työstävät sen mahdollisimman valmiiksi musanäytelmäksi. Välitehtävät lähetetään viikkoa ennen kakkos- ja kolmosjaksoa kesäyliopistolle kesayliopisto@hame.fi. toimitettavaksi pajaohjaaja Nina Erjossaarelle. Jatkotyöstö: Musapajan lopussa pohditaan yhdessä, miten tehtyjä käsikirjoituksia voidaan hyödyntää esimerkiksi toteuttamalla näytelmä. Tältä osin selvitetään edellytyksiä pajamuotoiseksi jatko-ohjelmaksi.
Hinta		140 €, joka sisältää koulutuksen materiaaleineen. Laskun lähetämme osallistujan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Mikäli samasta työyhteisöstä osallistutaan samaan koulutukseen, ovat ryhmäalennukset perushinnasta seuraavat: 5-9 osanottajaa -5 %, 10-19 osanottajaa -10 %, 20 osanottajaa tai enemmän -15 %. Alennuksen saaminen edellyttää yhteisilmoittautumista ilmoittautumispäivämäärään mennessä ja yhteislaskutusta.
Ilmoittautumiset		19.03.2015 mennessä
Peruutusehdot		Ilmoittautumisajan jälkeen ilman hyväksyttävää syytä tehdyistä peruutuksista veloitamme peruutusmaksuna 50 % koulutuksen hinnasta. Mikäli osallistumista ei peruuteta ollenkaan tai koulutus keskeytetään, perimme koko osallistumismaksun. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. Peruutukset tehdään kirjallisesti sähköpostilla kesayliopisto@hame.fi.

Taiteen edistämiskeskus ja Keski-Suomen taidetoimikunta jakoivat 262 000 euroa apurahoja ja avustuksia

Julkaistu 18.2.2015

Taiteen edistämiskeskus ja Keski-Suomen taidetoimikunta jakoivat taiteilijoiden kohde- ja työskentelyapurahoja sekä yhteisöjen valtionavustuksia vuodelle 2015. Kaikkiaan myönnettiin 262 000 euroa, mikä on 11 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemuksia saapui yhteensä 235 kpl ja haettu summa oli 1 901 835 euroa. Hakemuksia tuli 35 kpl vähemmän kuin vuonna 2014.

Työskentely- ja kohdeapurahoja jaettiin yhteensä 173 000 euroa. Kuvataiteilija Tuomo Blomqvistille Jyväskylästä myönnettiin kaksivuotinen työskentelyapuraha ja jämsäläiselle kuvataiteilijalle Johanna Ketolalle yksivuotinen. Yhteensä työskentelyapurahan sai 24 taiteilijaa. Kohdeapurahan sai niin ikään 24 taiteilijaa tai taiteilijatyöryhmää.

Yhteisöjen erityisavustuksia jaettiin 17 yhteisölle yhteensä 23 000 euroa. Avustukset on tarkoitettu yhteisöille, kuten yhdistyksille, säätiöille, osuuskunnille ja yrityksille Keski-Suomen taidetoimintaa edistäviin hankkeisiin.

Keski-Suomen alueen 14 yhteisölle jaettiin 35 000 euroa avustuksina hyvinvointivaikutusten edistämiseen taiteen ja kulttuurin keinoin. Jaettu summa on 6 500 euroa enemmän kuin vuonna 2014. Hakemuksia tuli 21 kpl ja näiden yhteenlaskettu summa oli 122 138 euroa.

Lastenkulttuurin edistämiseen tarkoitettuja apurahoja ja avustuksia jaettiin yhteensä 31 000 euroa 21 hakijalle. Hakemuksia tuli kaikkiaan 28 kappaletta yhteissummaltaan 139 525 euroa. Lastenkulttuurin avustukset on tarkoitettu lasten- ja nuortenkulttuuria edistäviin hankkeisiin, kuten tapahtumiin, näyttelyihin, esityksiin ja työpajoihin.

”Taiteen ammattilaisten työllistyminen painottui tänäkin vuonna apurahojen kohdentumisessa erityisesti työskentely- ja kohdeapurahoissa. Projekteissa taas taiteen ammattilaiset tekevät yhteistyötä tai ohjaavat taiteen harrastajia” toteaa Taiken Keski-Suomen toimipisteen erityisasiantuntija Sari Ilmola.

Kaikki apurahat ja avustukset vuodelle 2015 olivat haussa 1.-31.10.2014. Keski-Suomen taidetoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan. Apurahat myönnetään veikkausvoittovaroista.

Lisätietoja:

Sari Ilmola, erityisasiantuntija

Taiteen edistämiskeskus

Keski-Suomen aluetoimipiste

Keskustie 20 C 32, 40100 Jyväskylä

puh. 0295 330 830

sari.ilmola@minedu.fi

Apurahoja ja avustuksia myönnettiin seuraavasti:

TYÖSKENTELYAPURAHAT

Elokuvataide

Heinonen Janne, käsikirjoittaja-ohjaaja, Saarijärvi, 5 010 €

Kirjallisuus

Ahokas Juha, kääntäjä, Jyväskylä, 5 010 €

Alatalo Katri, kirjailija, Jyväskylä, 2 000 €

Kanala Sari, kirjailija, Jyväskylä, 1 000 €

Lahtinen Johannes, kirjailija, seppä, Laukaa, 2 000 €

Luoma-aho Ville, runoilija, Jyväskylä, 10 020 € (½-v.)

Lönn Pasi, kirjailija, Jyväskylä, 2 000 €

Marjamäki Raisa, runoilija, Jyväskylä, 5 010 €

Valli Suvi, runoilija, kääntäjä, Jyväskylä, 2 000 €

Kuvataide

Blomqvist Tuomo, kuvataiteilija, Jyväskylä, 20 040 € (2-v.)

Ketola Johanna, kuvataiteilija, Jämsä, 20 040 € (1-v.)

Ruth Anna, kuvataiteilija, Jyväskylä, 8 350 €

Sälekivi Timo, kuvataiteilija, Jyväskylä, 8 350 €

Muotoilu

Huttunen Ulla, emaloija, Jyväskylä, 5 010 €

Venäläinen Kristian, muotoilija, kuvanveistäjä, Laukaa, 6 680 €

Musiikki

Elgland Markus, muusikko, säveltäjä, Jyväskylä, 6 680 €

Kotulska-Rahunen Agnieszka, sellotaiteilija, Jyväskylä, 3 000 €

Pyylampi Leena, muusikko, lauluntekijä, Jyväskylä, 3 000 €

Rasinkangas Pentti, lauluntekijä, muusikko, Jyväskylä, 6 680 €

Viitala Reima, luokanopettaja, Multia, 2 000 €

Näyttämötaide

Sankilampi Annu, ohjaaja, Jyväskylä, 3 340 €

Suora Antti, teatterityöntekijä, Jyväskylä, 3 340 €

Tanssitaide

Lahdenperä Karoliina, tanssija, Jyväskylä, 5 010 €

Valokuvataide

Suomäki Pekka, kuvataiteilija, Jyväskylä, 6 680 €

Työskentelyapurahat yhteensä 24 kpl, 142 250 €

KOHDEAPURAHAT

Arkkitehtuuri

Kähkönen Janne, arkkitehti, Jyväskylä, 800 €

Colonial Colours -yhteistyöprojektin matka- ja elinkustannuksiin Waaw-taiteilijaresidenssissä Senegalissa

Kirjallisuus

Työryhmä Vuorinen Katariina, Jyväskylä, 1 000 €

Kuulas-runofolkprojektin taiteelliseen työhön, äänitteen tekemiseen ja kiertueeseen

Kuvataide

Karjalainen Pertti, kuvataiteilija, Jyväskylä, 1 000 €

yksityisnäyttelyn ja yhteisnäyttelyn materiaali- ja markkinointikuluihin

Karppanen Anne, kuvataidekoulun opettaja, Äänekoski, 1 000 €

näyttelyn materiaalikuluihin ja kehystykseen sekä markkinointiin

Karppinen-Rekola Arja, taidemaalari, 1 000 €

materiaalihankintoihin ja työhuoneen vuokrakustannuksiin

Koskela Minnamaria, taidehistorioitsija, toimittaja, Jyväskylä, 1 250 €

Pellervo Lukumiehen 80-vuotisnäyttelyn tilavuokraan, kuljetus-, materiaali- ja markkinointikuluihin

Meriläinen Päivi, taidemaalari, Jyväskylä, 1 000 €

maalaussarjan materiaalikustannuksiin

Ojanen Maija, kuvataiteilija, Jyväskylä, 1 000 €

maalausten materiaalikuluihin

Pajari Aino-Kaarina, taidegraafikko, Jyväskylä, 1 000 €

puupiirrossarjojen materiaaleihin

Rusanen Väinö, taidemaalari, Saarijärvi, 1 000 €

yksityisnäyttelyn vuokra-, materiaali- ja markkinointikuluihin

Valo Jaakko, kuvataiteilija, Jyväskylä, 1 700 €

yksityisnäyttelyn vuokra-, materiaali- ja markkinointikuluihin

Työryhmä Karsten Harald, Jyväskylä, 2 000 €

UudenPolvenMuseo 10-vuotisjuhlanäyttelyn taiteilijapalkkioihin

Työryhmä Ruth Anna, Jyväskylä, 1 000 €

Äkkigallerian näyttelytoimintaan

Työryhmä Vectomov Sonja, Jyväskylä, 1 000 €

Pieni vaellus -työryhmän näyttelyn matka-, majoitus- ja näyttelykuluihin Prahassa

Mediataide

Hintsanen Päivi, media- ja kuvataiteilija, Jyväskylä, 1 000 €

Pysähdyksiä-teoskokonaisuuden kuvien ja äänitöiden valmistamiseen sekä teoksen tekniseen valmistelutyöhön

Muotoilu

Kajaniemi Aino, tekstiilitaiteilija, Jyväskylä, 1 000 €

Keski-Suomen museon yksityisnäyttelyn tilavuokraan ja markkinointiin

Musiikki

Pazaroulas Charalampos, muusikko, Jyväskylä, 1 500 €

sooloalbumin Beautiful Art of Existence valmistamiseen Kreikassa

Työryhmä Ojanen Kirsi, Saarijärvi, 1 000 €

Saarijärven Suuren Kansanmusiikkiorkesterin muusikkopalkkioihin ja matkakuluihin

Työryhmä Petäjä Jussi, Muurame, 2 000 €

Aili & Folks -yhtyeen levytyskuluihin

Työryhmä Tuominen Tiiu, Jyväskylä, 1 000 €

Helmipuhallus 2015 -puhallinmusiikkitapahtuman ammattilaisten palkkioihin ja matkakuluihin sekä markkinointiin

Sirkustaide

Työryhmä Hakkarainen Seija, Jyväskylä, 1 000 €

progesirkusesityksen materiaalikuluihin, tekniseen kalustoon ja tilavuokriin

Tanssitaide

Työryhmä Hassani Sanaz, Jyväskylä, 3 500 €

Kulttuurishokki-tanssiproduktion tanssijoiden palkkioihin

Valokuvataide

Hämäläinen Marko, valokuvataiteilija, Muurame, 2 000 €

15 sekuntia -näyttelyn muotokuvien valmistamiseen

Performanssi- ja esitystaide

Koponen Minna, valokuvataiteilija, Jyväskylä, 1 000 €

Hoivapaku-yhteisötaidetilan modifiointiin, maaleihin ja auton käyttökustannuksiin sekä taiteilijoiden työkorvauksiin

Kohdeapurahat yhteensä 24 kpl, 30 750 €

ERITYISAVUSTUKSET YHTEISÖILLE

Elokuvataide

Keski-Suomen Elokuvakeskus ry, Jyväskylä, 1 500 €

Suomalaisia kuvia -elokuvasarjan tuottajan palkkaan ja markkinointiin

Nordic Glory Festival ry, Jyväskylä, 1 000 €

Arktisen Upeeta -festivaalin yleisötyön maksuttomiin näytöksiin

Kirjallisuus

Keski-Suomen Kirjailijat ry, Jyväskylä, 1 800 €

Kuultavia-lyhytproosakilpailun palkkioihin ja palkintoihin sekä matkakuluihin

Kuvataide

Haihatuksen Henki ry, Joutsa, 2 000 €

kesänäyttelyn palkkoihin, palkkioihin ja korvauksiin sekä toiminnan kuluihin

Monitaide

Haihatuksen Henki ry, Joutsa, 1 500 €

Outopäivät art events – kansainvälisen monitaidefestivaalin taiteilijapalkkioihin ja tapahtuman kuluihin

Yläkaupungin Yö ry, Jyväskylä, 1 000 €

Yläkaupungin Yö -tapahtuman taiteen ammattilaisten palkkioihin ja kulukorvauksiin

Musiikki

Blues Live! ry, Jyväskylä, 1 000 €

Blues Live! -festivaalin artistien majoitus- ja ruokailukuluihin

Jyväskylä Big Band ry, Jyväskylä, 1 500 €

Lontoon konsertti- ja koulutusmatkakuluihin

Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys ry, Jyväskylä, 500 €

jouhikko- ja huuliharppunäyttelyn kokoamiseen ja ylläpitoon

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Jyväskylä, 1 000 €

Jyrockin juhlavuoden esiintymispalkkioihin

Keski-Suomen Alueooppera ry, Jyväskylä, 1 700 €

Don Giovanni -oopperan kuoron valmistamisen palkkakuluihin

Kuokkalan musiikkitoiminnan ystävät ry, Jyväskylä, 1 000 €

Kide-käsikello-orkesteri Tverin esiintymismatka- ja workshopkuluihin

Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriyhdistys ry, Helsinki, 1 000 €

Soiton paikka -festivaalin esiintyjien palkkoihin ja matkakuluihin sekä tuottajan palkkioon

Nuorjyvän Osuuskunta, Jyväskylä, 1 000 €

Soiva Keski-Suomi -konserttisarjan salivuokriin ja muusikoiden matkakuluihin

Näyttämötaide

Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi ry, Jyväskylä, 1 500 €

nuortenryhmän teatteriesityksen ohjaajan ja tuottajan palkkioihin

Tanssitaide

Tanssiryhmä Off/Balance ry, Jyväskylä, 2 000 €

Stand up -tanssiproduktion palkkakustannuksiin

Valokuvataide

Luovan valokuvauksen keskus ry, Jyväskylä, 2 000 €

Kankaan valokuvataiteellisen dokumentaatiohankkeen taiteilijavaihto- ja näyttelykuluihin

Valtionavustukset yhteensä 17 kpl, 23 000 €

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN ERITYISAVUSTUKSET YHTEISÖILLE

Kirjallisuus

Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry, Jyväskylä, 2 000 €

nuorille suunnatun omaelämäkertasarjakuvakurssin ohjaajien palkkoihin, matkakustannuksiin ja toimitilan vuokrakustannuksiin

Kuvataide

Pihtiputaan kunta/seniorityö, Pihtipudas, 1 400 €

varttuneen väen Ilona-taideprojektin materiaalikuluihin ja ammattitaiteilijan palkkaamiseen

Monitaide

Jyvälän setlementti ry, Jyväskylä, 1 900 €

erityisnuorisotyön taidetyöpajan taiteen ammattilaisen palkkaan

Jyväskylän kaupunki, Kasvun ja oppimisen palvelut, perusopetus, Jyväskylä, 3 800 €

maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaiden taidetyöskentelyn ammattitaiteilijapalkkioihin

Keski-Suomen Tanssin Keskus ry, Jyväskylä, 4 000 €

vanhusten palvelutalon Taidehetki-toiminnan tanssitaiteilijan palkkaan

Laatuhoiva Oy, Jyväskylä, 1 500 €

vanhustenhuollon taiteellisen vallankumouksen ammattitaiteilijan palkkioihin

Loiskis ry, Jyväskylä, 2 000 €

kierrätys- ja liikenneaiheisten opetustuokioiden muusikoiden palkkioihin ja työpajoihin

Muotoilu

Kehitysvammaisten ryhmäkodit Niittykumpu ja Peltola, Jyväskylä, 2 000 €

ryhmäkotien taideprojektin muotoilijan palkkoihin ja matkakustannuksiin sekä materiaaleihin

Musiikki

Musiikkiterapia Sanna Helen, Jyväskylä, 2 000 €

Laulu liikuttaa -hankkeen ohjaajien palkkioihin sekä matka- ja materiaalikuluihin

Näyttämötaide

Art-Master ry, Jyväskylä, 300 €

venäläisten romanssien harjoitustilavuokraan

Teatterikone Osk, Jyväskylä, 3 000 €

Inventaario-näytelmän palkkakuluihin

Tanssitaide

Jyväskylän kaupunki, vanhus- ja vammaispalvelut, Jokikartano, Jyväskylä, 3 100 €

muistisairaiden ryhmäkodin taiteilijaresidenssin taiteilijapalkkoihin, matka- ja majoituskuluihin sekä materiaaleihin

Valokuvataide

Multiaista Satoa ry, Multia, 4 000 €

Keski-Suomen vesistöjen tilaa kuvaavan näyttelyn valokuvataitelija Marko Hämäläisen palkkaan ja kulukorvauksiin

Ympäristötaide

Kuurojen Palvelusäätiö/Palvelukeskus Metsola, Jyväskylä, 4 000 €

yhteisötaiteen keinoin toteutettavan taideteoksen ohjaajan Tatsuo Hoshikan palkkaan, taiteilijan matkakuluihin sekä materiaaleihin ja ostopalveluihin

Kulttuurista hyvinvointia yhteensä 14 kpl, 35 000 €

LASTENKULTTUURIN KOHDEAPURAHAT

Kirjallisuus

Mattila Ilkka, kirjailija, Jyväskylä, 1 500 €

nuorten lukukampanjan järjestämiseen ja salapoliisikirjan kirjoittamiseen kampanjan pohjalta

Monitaide

Työryhmä Pantsu Leena, Jyväskylä, 2 500 €

ensi- ja turvakodeissa järjestettävien taidekasvatustyöpajojen ohjaajien palkkioihin sekä materiaali- ja matkakuluihin

Musiikki

Vuotila Aaro, näyttelijä, Jyväskylä, 1 000 €

Aaronmeiden -konserttikiertueen järjestämiseen Jyväskylän leikki- ja perhepuistoissa

Työryhmä Berg Sirpa, Laukaa , 1 000 €

konserttikokonaisuuden ”Miten käy Kekkoselta rock´n roll?” työskentelypalkkioihin

Työryhmä Cisse Mamadou, Jyväskylä, 1 000 €

Supersankarit-konserttikiertueen työskentelykorvauksiin ja materiaaleihin

Näyttämötaide

Työryhmä Suora Antti, Jyväskylä, 1 500 €

Teatteriseurue Piin uusien esitysten valmistamisen työskentelykuluihin

Tanssitaide

Nieminen Jaakko, tanssitaiteilija, Helsinki, 2 000 €

Kokonainen minä -projektin toteutukseen Onerva Mäki -koulun näkörajoitteisten oppilaiden kanssa

Ympäristötaide

Työryhmä Juvonen Johanna, Jyväskylä, 1 500 €

Toinilan Taidepolun lasten ympäristötaidetyöpajojen taiteilijapalkkioihin, materiaali- ja markkinointikuluihin sekä matkakorvauksiin

Lastenkulttuurin kohdeapurahat yhteensä 8 kpl, 12 000 €

LASTENKULTTUURIN ERITYISAVUSTUKSET YHTEISÖILLE

Elokuvataide

Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry, Kuhmoinen, 1 500 €

elokuvakasvatusviikon asiantuntijapalkkioihin, elokuvien kopioihin ja esityslupiin

Monitaide

Art Hysteria ry, Saarijärvi, 2 000 €

Ötskä-festareiden esiintyjien palkkioihin sekä työpajoihin

Jyväskylän taiteilijaseura ry, Jyväskylä, 500 €

Taidekorttelin Lastenpäivä -hankkeen taiteilijaseuran ja kirjailijayhdistyksen palkkioihin ja kuluihin

Murmuu-teatteri, Muurame, 1 000 €

lasten musiikki- ja tanssiworkshopin opettajien palkkioihin sekä tilavuokriin ja markkinointiin

Musiikki

Hear ry, Jyväskylä, 1 000 €

Lasten Höstfest 2015 -festivaalin esiintyjäpalkkioihin

Jyväskylä Sinfonia, Jyväskylä, 2 500 €

musiikkisatukiertueen esitys-, matka- ja markkinointikustannuksiin sekä tilavuokriin

Loiskis ry, Jyväskylä, 1 000 €

Kolme iloista rosvoa -musiikkisadun näyttelijöiden kiertuepalkkoihin

MuKuTa ry, Jyväskylä, 1 000 €

Athenis Finlandiae -kulttuuriviikon lastentapahtumien esiintyjäpalkkioihin, tilavuokriin ja markkinointiin

Vox Aurean tuki ry, Jyväskylä, 2 000 €

Kalifornian kiertueen matkakuluihin

Näyttämötaide

Ad *Astra -teatteri ry, Jyväskylä, 1 000 €

Pikku Vampyyri -esityksen lavastukseen, puvustukseen ja markkinointikuluihin

Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi ry, Jyväskylä, 4 000 €

lastenryhmän teatteriesityksen ohjaajien ja muusikoiden palkkoihin sekä puvustukseen, lavastukseen ja markkinointiin

Kuusan nuorisoseura ry, Laukaa, 1 000 €

Kuusan Kanavateatterin nuorten ryhmän ohjaajan palkkioon

Lastentarha Iltatähti ay, Jyväskylä, 500 €

lorutyöpajan ohjauspalkkioihin sekä materiaali- ja matkakuluihin

Lastenkulttuurin erityisavustukset yhteensä 13 kpl, 19 000 €

Liity nyt ilmaiseksi Tunepan-verkkopalvelun testiryhmään

Julkaistu 16.2.2015

Tunepan eli biisipannu on verkkoyhteisö, jossa voit tuottaa ja julkaista musiikkia digitaalisesti yhdessä muiden ammattimusiikintekijöiden kanssa.

Tarkoitus on verkottua kansainvälisesti, tarjota töitä sekä osallistua erilaisiin tuotantoihin itse haluamassaan roolissa. Toisin kuin monet vastaavat palvelut, Tunepan ei ota mitään komissiota tai royalteja tuotannoista eikä tekijänoikeuksista missään muodossa. Tunepanin ansaintalogiikka perustuu tuotemyynnin tarjouksiin palvelun käyttäjille sekä vuotuisiin subscription-maksuihin (ei koske testikäyttäjiä).

Tule testaamaan palvelua – palautettasi tarvitaan!

Tunepan etsii nyt ammattimusiikin tekijöitä testaamaan palvelua: soittajia, biisintekijöitä, miksaajia, artisteja ja sovittajia, joilla on mahdollisuus tuottaa nuotteja ja ääntä kotistudiosta käsin.

Testikäyttäjänä oleminen ei velvoita mihinkään toimenpiteisiin ja sen käyttö on testaajille maksutonta, myös jatkossa.

”Tarvitsemme siis rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat tarjota demoja artisteille ja musiikin tekijöille. Genrestä riippumatta”, Markus Raivio, Tunepanin perustaja kertoo ja lisää, että testikäyttäjien ”kommentteja ja kehitysideoita palvelusta tarvitaan nyt kipeästi”.

Palvelu on englanninkielinen, vaikkakin puhekieli on nyt vielä testausvaiheessa pääasiassa suomi. Testivaihe on voimassa toistaiseksi.

Miten mukaan?

Testivaiheeseen kutsutaan henkilökohtaisella linkillä. Saat sen lähettämällä sähköpostia: info@tunepan.com

Testiryhmään otetaan maksimissaan yhteensä 150 jäsentä. Tällä hetkellä testiryhmäläisiä on 106 kpl, ja testaajia otetaan mukaan rekisteröitymisjärjestyksessä.

Ensimmäiseen beetatestausryhmään otetaan nyt aluksi pääasiassa suomalaisia musiikintekijöitä ja soittajia.

Kun saat kutsulinkin palveluun

Tee profiili verkkopalveluun (tunepan.com), laita demosi joko yleiseen hakuun (Venture) tai halutessasi ohjaa se yksityisviestillä suoraan artistille/tuottajalle (Artists looking for songs Group).

Voit joko itse viedä koko hanketta eteenpäin (Tuneholder) tai etsiä sille sopivaa ”projektikoordinaattoria/tuottajaa”.

Kun tuotanto on valmis, Tunepan hoitaa digijakelun oman digijakeluaplikaation kautta (Itunes, Spotify, Google Play, Deezer, jne., voit itse valita tai jättää osan valitsematta). Näistä jakelupalveluista tilitetään rahat prosenttiosuuden mukaan Paypal-tilillesi. Tunepan ei ota tekijöiltä mitään välityspalkkioita.

Tunepanin Licensing-sopimus on selkeästi ilmaistu käyttötiedoissa ja on linjassa minkä tahansa digijakelutoimijan kanssa. Tunepan pyytää siis lisenssissä lupaa julkaista puolestasi, ja sopimuksen voi irtisanoa milloin tahansa.

Tunepan Term of Use -sopimuksen solmineet hyväksyvät NDA-sopimuksen, jossa palvelun sisällä käsitelty informaatio (demot, sopimukset, tarjoukset) ovat salassapitovelvollisuuden alaista.

Tunepan kehittää vielä sivuilleen lakiasiatietoa käyttäjien välisten joint-venturehenkisten sopimuksen teon tueksi yhdessä Muusikoiden Liiton sekä Teoston lakiasiantuntijoiden kanssa. ”Tässäkin asiassa olisi hyvä kuulla Elvisin jäseniä, että voimme varautua mahdollisiin sudenkuoppiin kansainvälisten sopimusten kanssa”, Markus Raivio lisää.

Tekijänoikeuksista

Kaikki tekijänoikeudet ovat missä tahansa tuotannon tai siitä sopimisen vaiheessa tekijällä. Jos tekijä kuitenkin haluaa jakaa royalteja esim. co-writer -tapauksissa, on se hänen oma päätöksensä eikä palvelu ota siihen kantaa. Palvelu ei kuitenkaan vastaa mahdollisista tekijänoikeuskiistoista muuta kuin jakelupalvelun tarjoajana tehtävän lisenssi/käyttöehtosopimuksen osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelu on luvannut Digikaupoille /iTunes, Spotify ym.) ettei sen kautta julkaista tekijänoikeuslakeja rikkovaa materiaalia missään muodossa. Tämän ehdon allekirjoittaa myös käyttöehdoissa palvelun käyttäjä.

Kommentteja palvelusta

”Mielenkiintoinen uusi apuväline luovalle musiikintekijälle. Hienoa tässä on se, että nyt on mahdollista päästä tekemään musiikkia aivan uusien tyyppien kanssa, ympäri maailmaa. Odotan innolla mihin sfääreihin tämä palvelu vielä nouseekaan.”

Heikki Elo, Elvis ry:n hallituksen jäsen

”Tässä on kanava ohi radiosoittolistojen, kiinnostava musiikki jää sinun vastuullesi.”

Vesa Anttila, Elvis ry:n jäsen

Katso video siitä, miten Tunepan voi palvella musiikintekijän työkaluna:

https://vimeo.com/118391307

Tiedustelut

Markus Raivio Co-founder Tune Pan Alley Oy

+358 45 632 1973

info@tunepan.com

Teosto-palkinnon saajaksi ehdolla kuusi teosta

Julkaistu 12.2.2015

Kuva: Nina Lith

Tämänvuotisen Teosto-palkinnon saajiksi on valittu kuusi esiraadin valitsemaa teosta tai teoskokonaisuutta. Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on arvostetuimpia kotimaisia musiikkialan palkintoja. Jos palkinnon saa yksi teos tai teoskokonaisuus, palkintosumma on 25 000 euroa. Jos palkinto jaetaan useamman teoksen kesken, palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Vuonna 2014 Teosto-palkinnon sai Risto Ylihärsilä.

Voimakas visio ja vahva ilmaisu

Ehdokasteokset valinneen esiraadin puheenjohtajan Jutta Jaakkolan mukaan palkintoehdokkaiksi valittuja teoksia yhdistää vahva ilmaisu.

”Tämän vuoden Teosto-palkintoehdokkaita yhdistää tekijöidensä voimakas visio, joka on ohjannut teoksien muotoutumista ja on huipentunut lopputuloksesta kuuluvaan vahvaan ilmaisuun. Teokset ovat ilmiselvästi myös hyvin henkilökohtaisia, mikä on lisännyt niiden voimaa ja vaikuttavuutta.”

”Luovuuden, omaperäisyyden ja rohkeuden lisäksi teoksissa on erittäin tervetullut annos uhoa, omapäisyyttä sekä jopa uhkarohkeutta – ja siksi ne ovat erinomaisia Teosto-palkintoehdokkaita”, Jutta Jaakkola toteaa.

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen:

Perttu Haapanen: Compulsion Island

Perttu Haapasen (s. 1972) sävellys teoksella Compulsion Island.

Haapasen teos Compulsion Island antaa kuulijalle aikaa. Haapanen on onnistunut löytämään omintakeisen visuaalisen ilmaisun, joka kuuluu värikkäässä sointikosmoksessa ja sarjakuvamaisessa vaskien käytössä. Teos on matka: orgaaninen ja hallittu kaari.

Matti Mikkola: Pepe & Saimaa

Matti Mikkolan (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Pepe & Saimaa.

Yhden miehen rohkea visio huipentaa Matti Mikkolan pitkän musiikillisen matkan. Pepe & Saimaa on täydellä suuttimella tarjoiltu vastaveto himmailulle. Enemmän on tässä tapauksessa todellakin enemmän. Kokonaisuus on hyvällä tavalla musiikkilähtöinen ylistys terveelle suuruudenhulluudelle. Teos vie aikaan, jolloin tähdet olivat tähtiä ja Chanel 5:n tuoksu sekoittui sikarin savuun. Se myös heittää haasteen: tehkää perässä.

Olavi Uusivirta: Ikuiset lapset

Olavi Uusivirran (s. 1983) sävellykset ja sanoitukset sekä Timo Kämäräisen, Jaakko Kämäräisen ja Olli Krogeruksen sovitukset levyllä Ikuiset lapset.

Uusivirta bändeineen valjastaa 1980-luvun rockin omiin tarkoituksiinsa, ja herättää henkiin jo kuolleeksi luullun suomirock-genren. Ikuiset lapset on taiten tehtyä ja ylimääräisestä riisuttua. Musiikin voima perustuu nokkamiehen karismaan yhdistettynä klassiseen rockbändin voimaan.

Mikko Hassinen: Elektro GT

Mikko Hassisen (s. 1971) teokset levyllä Elektro GT.

Levystä huokuu se, että Mikko Hassisella on painavaa sanottavaa. Teos on päällekäyvä, ja Hassisen viesti jättää kuulijan positiivisen hämmennyksen valtaan. Vahva, osaset yhteen niputtava musiikillinen näkemys mahdollistaa myös sen, että virtuoosimaiset soittajat yltävät parhaimpaansa.

Tuomas Logrén: Yövesi

Tuomas Logrénin (s. 1976) sävellykset ja sovitukset levyllä Yövesi

Levyllään Yövesi Tuomas Logrén yhdistää bluegrassin ja suomalaisen kansanmusiikin täysin omanlaiseksi kokonaisuudekseen. Sovituksillaan Logrén luo perinteestä aidosti uusia kappaleita, ja musiikillinen ajatus on kristallinkirkkaana kaikkien kuultavana. Logrén ei myöskään anna ilmeisen virtuositeettinsa tulla musiikin tielle, vaan pääosaan nousevat teokset.

Antti Paalanen: Meluta

Antti Paalasen (s. 1977) teokset levyllä Meluta

Antti Paalasen musiikissa on valtava imu. Teoksen alkuvoimaisuus sekä anteeksipyytelemättömyys vetoavat, ja minimalismissa on läsnä vahva intensiteetti. Henkilökohtaisuutta huokuva Meluta kääntää raskaan musiikin ja konemusiikin kaksirivisen haitarin kielelle, ja Samuli Volannon äänisuunnittelu tukee Paalasen visiota erinomaisesti.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla musiikintekijät ja -kustantajat ovat nostaneet esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 12. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna Uuden musiikin orkesteri UMOn vs. toimitusjohtaja Jutta Jaakkola, toimittaja Heta Hyttinen, toimittaja Mari Koppinen, toimittaja Pekka Laine, Suomen Kansallisoopperan yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen, toimittaja Kare Eskola sekä musiikintekijä Vilma Timonen.

Palkinnon saajan valitsee ehdokkaiden joukosta kolmihenkinen jury, johon kuuluvat Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkitun teoskokonaisuuden säveltäjä Risto Ylihärsilä. Päätös julkistetaan Musiikkitalolla 9.4.

Berliinissä palkittiin elokuvamusiikin tekijöitä

Julkaistu 6.2.2015

Kuvassa vasemmalta: Alberto Iglesias, Kevin Van Der Meiren (edustaen Mr.Oizoa), Ingo Frenzel ja Mychel Danna. Kuva: Moët & Chandon

Samppanjatalo Moët & Chandonin ja eurooppalaisia musiikintekijäjärjestöjä edustavan ECSAn (European Composer and Songwriter Alliance) Grand Scores -tilaisuudessa helmikuun alussa palkittiin elokuvamusiikin tekijöitä.

Palkintoraati koostettiin eurooppalaisista säveltäjistä. Suomea palkintoraadissa edusti säveltäjä Tuomas Kantelinen ja säveltäjä, kapellimestari Heikki Elo toimi esiraadissa.

Palkitut

Saksalainen säveltäjä Ingo Frenzel palkittiin Der Medicus -elokuvan musiikista (Best Orchestral Scores)
Taiteilijanimeä Mr Oizo käyttävä ranskalainen säveltäjä palkittiin puolestaan Wrong Cops -elokuvan musiikista (Best Electro-Acoustic Scores)
Espanjalaiselle säveltäjälle Alberto Iglesiasille puolestaan myönnettiin palkinto säveltäjän ja ohjaajan yhteistyöstä (Exceptional Creative Partnership in Film Music)
Outstanding Contribution Award myönnettiin puolestaan kanadalaiselle säveltälle Mychael Dannalle

Palkintona voittajille ojennettiin Grand Scores -pokaalit. Palkinnot eivät sisällä rahaa.

Valtava kasvun mahdollisuus

Julkaistu 3.2.2015

SUOMALAINEN MUSIIKKI – VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

Suomalainen musiikki on ekologista, aina tuoretta, se on laadukasta lähituotantoa, sitä on jokaiseen makuun, se on ehtymätön luonnonvara ja se on tutkitusti terveysvaikutteinen. Mutta sen ammattimaiseen tekemiseen liittyy ongelmia.

Musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry tuo esiin tämän hetken keskeisimmät ammattimaiseen musiikintekemiseen vaikuttavat ongelmakohdat.

Lataa esitteeen sähköinen versio!

Yhdenvertainen sosiaaliturva

Ongelmat
Ratkaisut

Tekijänoikeustuloa verotetaan ansiotuloverotuksen mukaisesti, mutta se ei kerrytä äitiyspäivärahaa tai muitakaan sairasvakuutuslain mukaisia etuisuuksia.

Samaan aikaan tekijänoikeustulo vaikuttaa negatiivisesti moniin etuuksiin; vuosia aiemmin tehdystä työstä saatu tekijänoikeuskorvaus leikkaa työttömyyspäivärahaa, asumistukia ym.

Tekijänoikeustulot eivät kerrytä tekijän eläkettä. Yrittäjäeläke on monille pienituloisille tekijöille liian kallis.

Itsensätyöllistävien tekijöiden sosiaali- ja eläketurva on saatava yhdenvertaiseksi muun yhteiskunnan kanssa.

Tekijänoikeuskorvaukset tulee jättää huomioimatta työttömyyspäivärahan sovittelussa siltä osin, kuin niitä maksetaan ennen työttömyyttä tehdyistä teoksista.

MYEL-vakuutuksen mukainen yhteen sovitettu malli poistaisi eläkeloukun. Itsensätyöllistävien tekijöiden ja taiteilijoiden työeläketurva on järjestettävä niin, että se kannustaa oman eläkkeen kerryttämiseen.

Musiikintekijöiden oikeudet turvattava

Ongelmat Ratkaisut

Musiikintekijä on neuvotteluissa aina heikommassa
asemassa. Hän joutuu tekemään sopimukset yleensä yksin suurten kansainvälisten yritysten kanssa ilman kollektiivisen tuen ja tiedon mahdollisuutta.

Hyvitysmaksujärjestelmä on luotu korvaamaan laillisen yksityisen kopioinnin aiheuttamaa tulonmenetystä kopioitavan aineiston tekijälle.
Hyvitysmaksutuloilla tuetaan suomalaisen musiikin ja kulttuurin elinvoimaisuutta mm. apurahojen kautta.

Uusi budjettirahoitteinen hyvitysmaksumalli on
kannatettava. Musiikintekijöiden huoli kuitenkin on, pysyykö maksu riittävällä tasolla ja erillään muusta kulttuurin tukemisesta.

Kohtuullisen korvauksen määritelmän tarkentaminen tekijänoikeuslakiin:

Mahdollisuus kohtuuttomien sopimusten purkamiseen, tarvittaessa ilman oikeudenkäyntimenettelyä.

Mahdollisuus sopimusten kollektiiviseen sopimiseen tekijöiden etujärjestöjen tuella.

Nyt voimaan astuva hyvitysmaksukäytäntö- ja taso turvataan koko seuraavaksi hallituskaudeksi.

Hyvitysmaksukorvaukset eivät saa olla pois muusta kulttuurin tukemisesta.

Hyvitysmaksujärjestelmää pyritään jatkossakin kehittämään siten, että se takaa EU-direktiivin edellyttämän kohtuullisen hyvityksen.

Valtava kasvun mahdollisuus

Ongelmat Ratkaisut

Suomen verolain mukaan tekijänoikeustulot ovat henkilökohtaista tuloa, eikä niitä voida osoittaa tekijän yhtiölle.

Tekijän kynnys siirtää toimintansa esim. Ruotsiin alenee, koska siellä tämä on mahdollista.

Musiikintekeminen ei näyttäydy mahdollisena urapolkuna nuorille.

Musiikkivienin julkista tukea pitää lisätä.

Myös Tekes mukaan musiikkiviennin rahoittamiseen.

Teoston ja sen jäsenjärjestöjen yhdessä valmistelema veroaloite.

Musiikin luova tekeminen vuonna 2016 voimaan tuleviin koulujen opetussuunnitelmiin.

Tekijänoikeudet korkeakoulujen opetussuunnitelmiin.

Musiikin edistämissäätiön tukitoiminnan jakautuminen vuonna 2014

Julkaistu 27.1.2015

Toisena toimintavuotenaan Musiikin edistämissäätiö MES myönsi tukea eri tehtäväalueille yhteensä 2,4 milj. euroa. Summa jakautui eri tehtäväalueille seuraavasti:

Äänitetuotanto 318 550 euroa
Elävän musiikin hankkeet 782 345 euroa ( *
Kuoromatkat 75 000 euroa (**
Audiovisuaalinen musiikkituotanto 318 450 euroa
Markkinointi- ja vienti 221 300 euroa
Työskentely 587 460 euroa
Koulutustoiminta 37 000 euroa
Julkaisutoiminta 37 350 euroa
Tutkimus 8 250 euroa
Muut avustukset 15 750 euroa
YHTEENSÄ 2 401 455 euroa

*) Summa sisältää OKM:n VAKA-tuen osuuden (320 000 €)

**) Kuoromatkatuki on rahoitettu OKM:n erityisavustuksella

Hakemuksia MESille tehtiin noin 3 300 kpl, joista myönteisen päätöksen sai 1 583 hakemusta.

Äänitetuotantotuki

Äänitetukea myönnettiin 272 uudelle kotimaiselle äänitteelle, joista 226 oli kevyen musiikin levyjä, 46 vakavan. Myönnetystä kokonaissummasta kevyen musiikin osuus oli 78 %, vakavan 22 %.

Elävän musiikin tuki (sis. kuoromatkat)

Elävän musiikin tukea myönnettiin 472 erilaiselle hankkeelle. Näistä 76 % toteutettiin kotimaassa, 24 % ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli 73,3 %, vakavan 26,7 %.

Audiovisuaalisen musiikkituotannon tuki

AV-tukea myönnettiin 263 musiikkivideolle ja 20 musiikkidokumentille/musiikkiohjelmalle. Muita audio-visuaalisen alaa koskevia päätöksiä tehtiin 17 kpl. Tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia.

Markkinointi- ja vientituki

Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 89 erilaiselle musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle, jotka pääosin edustivat kevyttä musiikkia.

Työskentelytuki

Työskentelytukipäätöksiä tehtiin 349 kpl. Kevyen musiikin alaa koskevia päätöksiä niistä oli 302 kpl, vakavan musiikin 47 kpl. Pääasiassa työskentelytukijaksot olivat yhden kuukauden pituisia

Koulutustuki

Koulutustukea myönnettiin 20 koulutustapahtumaan, joista 14 oli vakavan ja 6 kevyen musiikin hanketta.

Julkaisutuki

Julkaisutukea myönnettiin 39 nuottijulkaisulle sekä yhdelle muulle julkaisulle.

Tutkimustuki

Tutkimustuen päätöksiä tehtiin kuusi.

Muut avustukset

Edellä oleviin tehtäväalueihin kuulumattomia päätöksiä tehtiin kolme.

Timo Turpeinen – Turbokultakurkku Karjalasta

Julkaistu 12.1.2015

Timo Turpeinen antoi ensimmäisen ääninäytteensä syntyessään 8.2.1959 Lieksassa. Musikaalisuutta hän sanoo perineensä sekä isän että äidin puolelta. Äiti lauloi ortodoksisessa kirkkokuorossa ja oli ilmeisesti sukua Petri Shemeikalle (1821/1825–1915), jota sanottiin viimeiseksi suureksi runonlaulajaksi.

Bänditouhut alkoivat kiinnostaa Timoa jo teinivuosina, rumpujen soitto etenkin, ja kotona oli epävireinen piano. Koulun jälkeen Timo pyrki ja pääsi Oulunkylän Pop/Jazz Opistoon ja muutti tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa, kanssa Helsinkiin.

Opiskelijaelämää Turpeinen rahoitti ensin töillä huoltoasemalla ja pesulassa. Sitten hän meni kirjapainokouluun tekstinvalmistajalinjalle. Vaikka tietokoneaika tekikin jo tuloaan, Timo sai saman käsinlatojan koulutuksen ja valmistui samaan ammattiin kuin edesmenneet kollegat ja mestarit Reino Helismaa ja Kari Tapio.

Ogelissa Timo sai pari vuotta piano-, teoria- ja lauluopetusta, mutta suurempi merkitys hänen musiikkiuralleen on ollut varmaankin siellä syntyneillä kontakteilla. Levyttämään hän pääsi ensi kertaa bändissä nimeltä Funky President vuonna 1979. Se ehti julkaista yhden singlen ja aloittaa albumin teon Kompass Recordsille, mutta jostain syystä homma jäi kesken. Bändi kyllä keikkaili ja esiintyi televisiossakin muutaman kerran.

– Niin kuin nykyisessäkin bändissäni oleva Jan-Olof Strandberg soitti bassoa, ja ketäs siinä oli… Hännisen Reiska, Toivasen Köpi ja Junttilan Matti.

– Sitten tuli jo seuraava bändi kun Rantamäen Ile pyysi mua Bluesshakersiin. Se oli sitten jo semmoinen isompi juttu.

Bluesshakers

Pitkälti Oulunkylän PJO:n ympärille syntyneessä soulpainotteisessa Bluesshakersissa oli alkuun kolme puhaltajaa (Hepa Halme, Pemo Ojala ja Pekka Nissilä), uruissa Ana Murto, rummuissa Leevi Leppänen, bassossa Asko Ahonen, mutta kokoonpano vaihteli vuosien varrella. Yhtye julkaisi albumin vasta 1987 esiinnyttyään jo monta vuotta.

– Me tultiin juuri hankalaan kohtaan. Suomirockilla meni hyvin, manserockilla varsinkin. Me oltiin aina niin kuin väärässä paikassa. Ihan hyvää keikkameininkiä, mutta mitään suurempaa ei voinut kuvitellakaan, varsinkin kun se kieli oli englanti. Eikä se musiikkikaan ihan ollut siihen päivään iskevää.

 Auts, töks töks

TV1:n sketsisarjasta Hymyhuulet poiki levy ja kuuma festivaalikesä Antti Raivion ja Ville Virtasen esittämille hahmoille Aki ja Turo. Heitä säestänyt Bluesshakers sai nimekseen The Hepamamas.

– Bluesshakers tavallaan hajosi siihen, että muu bändi lähti Akin ja Turon messiin ja Ilkka Rantamäki lähti tekemään ihan muita juttuja. Akin ja Turon jälkeen päätettiin, että jatketaan tällä bändillä ja tehdään taas omaa englanninkielistä. Ei saatu levytyssopimusta eikä me oikein saatu keikkojakaan.

Moulin Rougersiksi ristityn kokoonpanon kitaristeina olivat Vesa Anttila ja Mikko Jokinen.

Kieli vaihtuu suomeksi

Ensimmäistä suomenkielistä soololevyä Timolle oli suunniteltu jo 1980-luvun puolivälissä, ja tuottaja-sovittajana olisi ollut Urpo ”Upi” Sorvali, mutta sekin projekti jäi demoasteelle. Upi myös pyysi Turpeisen mukaan legendaariselle Neuvostoliiton keikalle ja tällöin Timo otti lopputilin kirjapainohommista, koska ei olisi muuten saanut vapaata. Sen jälkeen hän onkin elättänyt itsensä esiintyjänä ja tekijänä. Matkalla oli mukana myös lauluyhtye Kello on, jossa Timon kanssa lauloivat Anita Pajunen, Tiina Pelkonen ja Freeman.

– Tehtiin Ylelle muutamia kantanauhoja. Sitä kautta tuli julki ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejäni.

Tekstien kirjoittamisen Timo Turpeinen aloitti jo koulupoikana ja siinäkin runoutta ja runonlausuntaa harrastaneella äidillä on varmasti ollut vaikutuksensa.

– Se tuli jotenkin ihan automaattisesti. Ajattelin, että jokaisessa perheessähän näin tehdään!

– Se on kulkenut mukana. Se on jokapäiväinen juttu. Vaikkei mihinkään niitä varsinaisesti ole tarjoamassa, se on ikään kuin kirjoittelisi päiväkirjaa tai ajankohtaisista tapahtumista tai mistä nyt yleensä lauluja tehdään. Rajana vain taivas.

Samoin melodioita alkoi tulla mieleen jo poikana.

– Muut rallattelivat mitä tuli radiosta, minä rallattelin mitä tuli päästä.

Suomenkielinen sooloura alkoi hieman epätavallisella tavalla. Timo oli jo jonkun aikaa tehnyt radiomainoksia Pekka Witikan kanssa ja he työstivät Helsingissä aloittaneelle uudelle Radio Sykkeelle modernin version kappaleesta Tuopin jäljet (säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa). Sen menestys innosti Timo Lindströmin ja Jaakko Salon tuottamaan Timolle kokonaisen albumin Rautavaara-covereita otsikolla Reissumiehen muistot. Albumin sovittivat Pekka Witikka ja Tuomas Tarkkanen. Radiosoittomenestystä seurasi mainio keikkakysyntä ja tv-konsertti Tapsan tahdeilta.

– Sovittamisessa bändille oli tietysti vähän säätämistä, koska levy oli tehty kokonaan koneilla.

Omat laulut esille

Toiselle levylle Timo sai mukaan jo puolet omia laulujaan: osa pöytälaatikosta, osa uusia.

– Toinen vaihtoehto mitä pyöriteltiin oli, että se olisi ollut kakkososa tätä Kärki-Helismaa-Rautavaaraa, mutta siihen mä en kyllä suostunut. Se olisi leimannut liikaa, jotain muuta piti keksiä. Se oli helppoa, kun keksittiin Liehuva liekinvarsi (säv. Jukka Siikavire, san. Erkki Mäkinen). Mä olin sitä jo aikaisemmin rallatellut ja miettinyt, että siinä voisi olla… se on jotenkin niin Gary Glitteriä! Anttilan Vesaa ja Lindellin Tommia ei tarvinnut paljoa houkutella. En ihan tarkkaan muista, mutta taisi ollakin nimenomaan Tommi, joka sitä biisiä ehdotti.

Kolmannella levyllä omaa uutta materiaalia olikin jo suurin osa. Suomen ”viimeinen kuukausipalkkainen sanoittaja” Turkka Mali sparrasi Timoa vähän.

– Muistan Turkalta yhden hyvän jutun. Se sanoi: ”Junnu Vainio näytti minulle tämän kikan, ja nyt minä näytän sen sinulle”. Siinä oli jotakin hienoa… Se oli hyvä kikka, mä olen käyttänyt sitä vielä tänä päivänäkin.

Kolmannen levyn jälkeen MTV3:n perjantai-illan suora viihdeohjelma Anteeksi kuinka? työllisti Timon ja Sonja Lumpeen 1993 alkaen Antti Hyvärisen bändin solisteiksi. Turpeinen arvostaa suuresti suorien lähetysten ja Hyvärisen tarjoamaa ”korkeakoulua”. Yhteistyö Hyvärisen kanssa sujui mainiosti, vaikka jotkut kollegat olivat etukäteen vähän pelotelleet. Harjoituspäivinä otettiin vähän viskiä.

– Silloin opin juomaan viskiä. Sitten kun Antin kanssa työt loppuivat, loppui myös viskin juominen.

Neljäs levy Kaikki liikkuu oli myynnillisesti pettymys. Viidennelle levylle Kun rakkaus saa asunnon vaihtuikin bändi ja sovittajaksi tuli Asko Ahonen.

– Mä en koskaan ajatellut, että musta tulisi legendaarinen sovittaja, vaan että teen laulun ja kerron mitä siitä haluan, ja sitten joku sovittaa sen.

Vuonna 2000 kuudes levy Kaikki palvoo tehtiin Ilkka Vainion AXR:lle. Pian ykkösraita Valoa ikkunaan (säv. ja san. Timo Turpeinen) soi radioissa.

Biisejä on syntynyt myös muille ja monien säveltäjien kanssa. Yksi täysosumista on Jokke Seppälän sävellykseen tehty Askel harhaan. Ensilevytyksen teki Kurre ja sittemmin sen ovat tulkinneet Marjorie ja Nuppu.

– Se oli niin yksinkertainen juttu. Jokke toi mulle kasetin ja sanoi, että tee kun ehdit. Jokke oli tuskin ehtinyt kotiin, kun teksti oli jo valmis. Sävellys tavallaan vei heti siihen maailmaan, enkä tainnut kovin montaa kohtaa edes myöhemmin korjata.

Timo oli myös euroviisukarsinnassa 1996 duetoimassa Joken ja Jori Nummelinin kappaletta Salaisimmat tunteet. Egyptiläistaustaisen Lailan kanssa saavutettiin jumbosija ja laulu jäi levyttämättä. Paljon aiemmin Timo oli kyllä pyrkinyt euroviisuihin mm. duetolla “erään teatterikoululaisen” Kaija Kärkisen kanssa.

Turpeisen viimeisin albumi, Olavi Virta -tribuutti Virtaa, tehtiin jälleen Warnerille 2005, sovituksista vastasivat Riku Niemi, Veijo Laine ja Juha Tikka.

– Tämä ei ollut mun ideani ollenkaan. Mulle soitettiin ja kysyttiin, haluatko tehdä.

Isolla orkesterilla toteutettu levy sai runsasta radiosoittoa, mutta ei oikein soveltunut esitettäväksi pienellä keikkabändillä.

Tekstejä turbovauhdilla

Timon uusissa teksteissä on paljon myös poliittista ajankuvaa ja kantaaottavuutta, mutta hän pyrkii tekemään niistä mahdollisimman ajattomia.

– Jos ajattelee, että tekee kestävän tekstin eikä päiväperhoa… Niitäkin on hyvä tehdä, koska esim. revyyteatterihan elää päivän ilmiöistä.

– Maailman huonoin tapa on varmaan lähteä tekemään kertosäkeistöä, jossa mainitaan henkilön nimi. Jotain sellaista yleispätevää pitää olla, ei mitään niin kuin henkilökuvia.

Suurin osa lauluista kertoo kuitenkin rakkaudesta.

– Se on se vaikein laji, on vaikea keksiä uusia näkökulmia. Eilen kirjoitin vanhempien ihmisten rakkaudesta, että mitä se on, kun muutetaan kämpästä ensimmäiseen senioriasuntoon… Tai millaista on äidin rakkaus lapseen tai rakkaus luontoon. Aiheitahan on hirveän paljon, mutta se usein jumittuu siihen kaikkein pinnallisimpaan käsitteeseen eli lihalliseen rakkauteen: koska kuitenkin siinä on taustalla se, että ”okei, onhan sillä kauniit silmät ja kaikkea muuta, mutta kohta… kohta pojat, lähtee!”

Georg Malmstén -apurahasta innostuneena Timo on julkaissut jo vuoden ajan uudet tekstinsä saman tien Facebook-statuspäivityksinä. Uutta on syntynyt lähes päivittäin ja sitä kautta on löytynyt uusia säveltäjäkumppaneita. Odotettavissa on mm. turkulaisen Kaarnalaivuri-duon julkaisuja.

– Yritän valvoa sitä, ettei tapahdu päällekkäisyyksiä. Se on se hienoin juttu, että saattaa samana päivänä kun sen kirjoittaa jo kuulla demon.

Lukuunottamatta yhtä Lasse Wikmanin tekstiin tehtyä biisiä Timo on säveltänyt vain itselleen. Omissa biiseissä teksti ja sävel syntyvät usein samanaikaisesti.

– Rytmi on tärkein. Jos ei se ole kondiksessa, ei siitä kyllä mitään sävellystäkään synny.

Tärkeimmiksi musiikillisiksi vaikuttajikseen Turpeinen luettelee Beatlesin, rhythm and blues -artistit, Stingin ja Peter Gabrielin.

– Se mikä oli alussa [Bluesshakers], se on tavallaan tullut uudestaan. Nythän me tehdään taas bändillä [RootFood] vastaavaa kamaa englanniksi ainakin jonkun aikaa. Olisi hyvä, että olisi yksi englanninkielinen bändi ja toinen mitä tehdään suomeksi. Tykkään, että pitää molempia tehdä.

Jake Havukaisen kanssa onkin tekeillä suomenkielistä soolomateriaalia, ja demoja alkaisi olla jo albumillinen kasassa, mutta levy-yhtiö on vielä haussa.

– Jotenkin aina tulee mieleen, että minkä takia näitä tekee, kun tämä on tehty niin helvetin vaikeaksi. Tämä, jos mikä on kutsumusammatti. Eihän tätä kukaan hullu rupeaisi tekemään ansaitsemismielessä.  

Kun koeteltiin 

san. Timo Turpeinen

Tipuit kuin taivaista,

jeesasit vaivaista

notkostaan nousemaan,

kiikuin jo rajalla,

olin niin hajalla,

valmiina luopumaan.

Tympeät tarinat,

ainaiset narinat

mieltäni moukaroi,

säälini lopetit,

näytit ja opetit

sen, että muuttua voi.

Toivoa valoit,

mua tukemaan aloit,

kun nurkkaan mua pakotettiin,

nyt ymmärrän jälkeenpäin,

pelastit elämäin,

pysyit mun vierelläin,

kun koeteltiin.

Elämän taidolla,

lämmöllä aidolla

jääni sait sulamaan,

heikoimmat puoleni

näit, silti huoleni

suostuit sä jakamaan.

Nyt seison suorana,

on ohjenuorana

sanat ja sävelet:

“Lopulta tie

meidät perille vie,

eteenpäin kun vain kävelet.”