EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Toni Nygård - Tekijä tähtien takana

Tekijä: Mysteerio

Toni Nygård – Tekijä tähtien takana

Julkaistu

 

Musiikin Toni Nygård imi itseensä jo äidinmaidossa, tai oikeastaan isän kautta, joka opetti hänet kaksivuotiaana soittamaan rumpuja. Rumpusettinä oli kolmirataspyörän ympärille kyhätty viritelmä bongoineen ja pelteineen. Kolmivuotissyntymäpäivänään Nygård sai oikeat Maya-merkkiset rummut, ja jo kuusivuotiaana hän aloitti pianonsoiton. Lopputuloksena ei voinut olla muuta kuin muusikko ja lauluntekijä.

– Vapaa säestys opetti minut etsimään erilaisia musiikillisia ratkaisuja, mikä puolestaan vei minut ensimmäisiin sävellyskokeiluihin. Kävin läpi musiikkiluokat ja musiikkilukion, viettäen samalla suuren osan elämästäni Oulun Konservatoriossa. Pikkuhiljaa kuitenkin studio- ja bändikuviot veivät minut mukanaan. Vanhempani ostivat minulle neliraiturin.

– Se vaihtui myöhemmin massiiviseen 12-raitaiseen mikserinauhuriin. Olin hankkinut kaikenlaista studiosälää, ja oppinut tuottamista kantapään kautta. Yläaste- ja lukioaikoina yhtyeemme Hit’n’Run oli minulle kuin toinen perhe. Teimme reissun Amerikkaan, mutta levytyskuvioiden kariutuessa homma vähitellen lässähti.

– Tein ensin joitain levyprojekteja ennen kuin perustin yritykseni Finnsoundin vuonna 1998. Tanssiorkesteri Ässille tuottamani levy pärjäsi varsin mukavasti soittolistoilla, ja sen myötä päätin katsoa, voisiko tällä työllä elää. Kävin muutaman yrittäjävuoden jälkeen jatko-opiskelemassa Englannissa musiikin tuotantoa ja biisintekemistä.

Nerokkuuksien metsästystä

Laulut veivät nopeasti Nygårdin mukanaan. Ensimmäisten kappaleiden saaminen levy-yhtiöiden artisteille oli Nygårdille sama, kuin jos olisi heittänyt bensaa tuleen. Tekemisen kipinä syttyi, ja hänen näkemyksensä siitä, mitä hän haluaa tehdä, kristallisoitui. Hänestä tuli lauluntekijä.

– Ensimmäiset sävelmäni syntyivät samoihin aikoihin kun aloitin koulun, isän avustuksella. Kappaleen rakenneopista en tiennyt mitään. Ala-asteella tein kappaleita bändillemme. Kappaleet olivat muodoltaan raakileita, mutta niissä oli myös elementtejä, joita kehtaisin esitellä nykyäänkin. Samaa en voi sanoa senaikaisista englanninkielisistä teksteistäni.

– Hyvään biisiin voi riittää, että joko sävel, sanat tai sovitus onnistuvat säväyttämään. Erinomaisessa biisissä jokaisen elementin on toimittava poikkeuksellisen hyvin.

– Arvostan sellaista sävellystä, jossa on jotain massasta poikkeavan makeaa. Usein pieni kikka riittää, kunhan se on riittävän nerokas. En yleensä suosi muutaman soinnun biisejä, mutta esimerkiksi Bon Jovin Living on a prayer, tekee yhä vaikutuksen neljällä soinnullaan.

– Sanoituksessa pidän erityisen tärkeänä sitä, että kappaleen aihe ja ainakin osa lauseista ovat nerokkaita. Joskus jo muutamat loistavat lauseet riittävät antamaan tekstille raikkaan ilmeen. Sovituksessa en voi korostaa liikaa tyylitajun merkitystä. Kaikkia käännöksiä ja väännöksiä ei kannata tunkea joka väliin, ellei niillä ole jotain annettavaa teokselle. Joskus yksinkertainen idea voi antaa suurimmat kiksit.

– Itselleni rakkain laulu on balladi, joka kantaa työnimeä Lonely heart, mutta se odottaa yhä sopivaa kohdetta. Erityisen rakkaaksi kappaleen tekee vahva musiikillinen tunnelataus, joka syntyi lukioaikojen sydänkuohuista. Levytetyistä kappaleista itselleni on erityisen tärkeä Anna Erikssonin kappale Aiemmin (säv. Toni Nygård, san. Anna Eriksson, sov. KalleTorniainen-Jesse Vainio), sillä itse kappaleella on tärkeä merkitys, etenkin kun se avasi mukavasti ovia uusiin kuvioihin.

Toni Nygård & Jussi Rasinkangas

– Kuulun niihin tekijöihin, joilla työskentelytapoja on enemmän kuin laki sallii. Useimmat ideoistani saan päänsisäisestä radiostani ja äänitän ne heti talteen matkapuhelimeeni, ennen kuin työstän niistä parhaimmat. Joskus sävellän valmiiseen tekstiin, mutta se on nykyään aika harvinaista. Yhteistyöni Jussi Rasinkankaan kanssa on perehdyttänyt minut varsinaiseen työparimeininkiin. On helpottavaa, kun ei tarvitse miettiä ihan kaikkea yksin. Tekstejä työstän usein esimerkiksi ajaessani autoa. Silloin on aikaa sanojen pyörittelyyn.

Suvi Teräsniska, tähti on syntynyt

Toni Nygård ja Jussi Rasinkangas olivat tärkeässä roolissa silloin, kun Suvi Teräsniska aloitteli uraansa. He olivat katsastaneet uusia kykyjä monta vuotta Oulun seudulla. Rasinkangas oli tehnyt yhteistyötä Teräsniskan kanssa lapsi- ja nuorisokuoro Musareissa. Teräsniska oli 16-vuotias, kun Nygård ja Rasinkangas pyysivät hänet studiolle laulamaan. Teräsniskan äänen hieno sointi vakuutti, ja silloin miehet päättivät laulattaa hänellä muutaman demon. Demot he lähettivät Helsinkiin tuottaja Pequ Niemiselle, joka kiinnostui Teräsniskasta heti. Tyyliksi tuli mahtipontinen iskelmä, jossa särökitaroilla ja jousilla oli suuri rooli. Toiveena oli löytää raikas ja tuore tyyli, joka vetoaa laajaan kuulijakuntaan.

Suvin ensimmäinen sinkku Sanoja vaan (säv&san Jussi Rasinkangas -Toni Nygård, sov. Toni Nygård) pääsi Radio Suomen tehosoittoon ja nousi soittolistan kakkoseksi. Hei mummo (säv. Jussi Rasinkangas, san. Vexi Salmi, sov. Toni Nygård) oli seuraavan joulun suosituin uusi kappale, ja sen jälkeen julkaistu Hento kuiskaus (säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman, sov. Toni Nygård) nosti Teräsniskan lentoon, ja levy myi kultaa, niin kuin kaikki hänen myöhemmätkin levynsä. Suvi Teräsniskasta oli tullut uusi tähti iskelmämarkkinoille.

– Uuden tähden syntyminen vaatii monen palan loksahtamisen paikoilleen. Kaiken pohjalla on tietysti karismaattinen ja laulutaitoinen artisti. On tärkeää, että kokonaispaketissa on jotain, joka saa esimerkiksi radiotoimittajat kiinnostumaan artistista. Tavoitteenahan on saada aikaan lumipalloilmiö, ja yleensä levy-yhtiöllä on merkittävä rooli ensihiutaleiden kokoamisessa sekä vauhdin antamisessa. Tarvitaan myös oikeaa ajoitusta ja aimo ripaus onnea. Suvilla on juuri tuollainen tosi makea ja persoonallinen laulusoundi. Nuoresta iästään huolimatta hänen tulkinnoissaan on hienoa syvyyttä. Suvi on myös olemukseltaan naapurintyttö, joka kuulijoiden on helppo ottaa omakseen. Uskon ja toivon, että myös musiikilla on ollut oma merkityksensä, eli Suville on saatu luotua hänen itsensä näköinen paketti, jolle löytyi onneksi tilausta. Suvin kohdalla kaikki työvaiheet on pyritty tekemään äärimmäisen huolellisesti.

– Monien silmissä Suvi on hypännyt tähdeksi todella nopeasti, mutta taustajoukot ovat tehneet töitä asian eteen jo vuosia. Upeaahan Suvin menestymistä on ollut seurata. Yhteistyömme jatkuu. Olimme vahvasti mukana myös Juha Metsäperän uran alkuaskeleissa biisintekijöinä ja tuottajina. Aina välillä katsastelemme uusia artisteja ja kehittelemme ideoita.

Raja-aidat kaatuvat

Nygård on seurannut mielenkiinnolla sitä, kuinka iskelmän sekä popin ja rockin välinen kuilu on hämärtynyt. Jokaisesta musiikkityylistä löytyy omat sisäiset genrensä, mutta iskelmän käsite on laajentunut suuren yleisön silmissä. Musiikintekijät arvostavat hyviä kappaleita kategoriasta riippumatta. Tekijää ei enää leimata yhtä vahvasti taustansa takia, vaan iskelmäntekijä voi tehdä poppia ja poppari iskelmää. Kappale määrittelee laadun. Muuttunut tilanne avaa uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka kilpailu koveneekin. Tekijöitä on paljon.

– Päässä pyörii kaikenlaista haavetta ja suunnitelmaa. Olen kuitenkin oppinut aika varovaiseksi tulevaisuuteni suunnittelussa. Oma yhtyeeni Auria tuo mukavaa vaihtelua työrutiineihin, ja olisi hienoa, jos sille löytyisi vielä oma rooli leivän tienaamisessa ja etenkin ajan käyttämisessä. Toivottavasti aika myös saattaa minut yhteistyöhön uusien hienojen artistien kanssa.

 

Onnellisesti maailmalla ja marginaalissa

Julkaistu

Kimmo Pohjonen aloitti kymmenvuotiaana haitarinsoiton Viialan pelimannipiirissä. Se ilahdutti vanhempia, ja pieni haitaristi aikuisten joukossa sai paljon huomiota. Kaveripiirissä soittoharrastuksella ei paljon elvistelty, ei varsinkaan siinä vaiheessa kun kiljunteko, kotibileet ja mopot alkoivat kiinnostaa. Soitto jatkui pienestä häpeästä huolimatta.

Viisitoistavuotiaana Viialan virtuoosi kuuli Sibelius-lukiosta, alkoi petrata kouluarvosanojaan ja muuttikin vuoden päästä Helsinkiin. Sibelius-lukion jälkeen Pohjonen opiskeli Helsingin konservatoriossa klassista ja sitten Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikkia.

Uransa ensimmäisen vuosikymmenen hän soitti monissa kokoonpanoissa suurella intohimolla, mutta pohtien, mikä olisi se oma juttu musiikissa. Kolmekymppisenä homma alkoi hahmottua: Pohjonen halusi tehdä haitarista elektronisen ja akustisen soittimen yhdistelmän, kehittää uusia saundeja ja säveltää itse musiikkinsa.

– Minusta ei olisi ikinä tullut tämäntyyppistä taiteilijaa, ellen olisi opiskellut 80-luvulla. Silloin annettiin aikaa opiskella, ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita. Nyt opiskelijat on kuin broilereita: nopeesti ulos koulutusputkesta. Kyllä siinä omaperäisyys ja luovuus karsiutuu, mikä on järkyttävää. Ihan järjetön suuntaus tämä, että pitää saada valmistuneita nopeasti, jotta yliopistot saavat rahansa.

Sooloura lähti käyntiin jo ensimmäisestä kansainvälisestä konsertista, joka oli Womex-messuilla Berliinissä vuonna 1997.

– Luulin, ettei touhuni kiinnostaisi ketään, mutta olinkin onnekas. Ihmiset yleensä ajattelevat, ettei haitarilla voi tehdä kuin joko hilipatipippaata tai muniinpuhaltelua. Soittimeni kapea-alaisuus onkin antanut mielettömän etulyöntiaseman ja mahdollisuuden yllättää. Ja ihmisethän tykkäävät yllätyksistä.

Haitarin Jimi Hendrix, Vin Diesel, Björk ja Batman. Avatgardistinen paljepaholainen, shamaani ja mystikko. Tunnetulla soittajalla on monta nimeä, joita hän toisaalta inhoaa ja toisaalta ymmärtää.

– Keikkajärjestäjät keksivät noita nimityksiä kertoakseen yleisölle, että kannattaa tulla kuuntelemaan, vaikka täällä onkin vain haitarinsoittaja.

Intuitiota ja uskallusta

Kimmo Pohjonen on esiintynyt yli 500 kansainvälisellä festivaalilla ja maailman arvostetuimmissa konserttisaleissa sekä soolona että sooloilun ympärille kehittämillään produktiolla. Niitä on kymmenkunta. Moottorimusiikki yhdistää haitarin, maamoottorin, maatalouskoneiden ja ihmisen ääniä. Kelavalassa on improvisoitua haitarimusiikkia ja tanssia. Rautakeuhkossa lavalla haitaristin kanssa on jonglööri välineinään vanhoja rikkinäisiä haitarinpalkeita. Ideoita produktioista Pohjosella riittää jonoksi asti, ja toteuttamiskelpoiset hän valitsee intuitiolla.

– En ikinä ajattele, mitä yleisö sanoo. Luotan siihen, että jos esitys on tekijöidensä mielestä hyvä, niin sille löytyy yleisönsä, koska tunnelma kyllä välittyy. Valmiista teoksesta tuleva yleisöpalaute on toki tärkeää.

Pohjonen tykkää pitää produktionsa soolona, duolla tai triolla toteutettavina paitsi taiteellisista syistä myös siksi, että pieni kokoonpano saa helpommin keikkoja. Jos jotain isompaa tehdään, siihen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Yksi tuoreimmista produktioista, Haitaripaini (ohjaus Ari Numminen), oli pitkäaikainen haave, jonka Pohjonen pääsi toteuttamaan Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeen tuotantona.

– Kun kuulin haitaripainista kymmenkunta vuotta sitten, luulin sitä vitsiksi. Haastatellessani vanhoja painijoita ja haitaristeja sain tietää, että sota-aikana on tosiaankin järjestetty tapahtumia, joissa yhdistettiin kaksi sen ajan suosikkilajia: paini ja haitarinsoitto.

Pohjonen ajatteli, että kun haitaripainiperinteen toisi nykypäivään, siitä syntyisi jotain todella hienoa. Samalla hän ensimmäisen kerran pelkäsi lähteä toteuttamaan ideaansa.

– Kun tekee muusikoiden kanssa niin tietää, että luodaan musiikkia. Mutta Haitaripainissa kukaan ei tiennyt, mitä musiikin ja painin yhdistämisestä lopulta syntyy ja miten soittajan ja painijan kommunikointi onnistuu. Haitaripainia on osin improvisoitu ja osin käsikirjoitettu.

Haitaripainia päästiin viime vuonna seuraamaan Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Tänä vuonna se viedään ainakin Saksaan, ehkä myös Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Pohjosen tämän vuoden suurin projekti on spektaakkelimainen Taistelu, joka on Haitaripainin tavoin osa Turku 2011 -hanketta. Sitä esitetään Paavo Nurmi -stadionilla elo-syyskuussa. Esityksen musiikista vastaa K Cube -yhtye ja ohjaajina ovat Ari Numminen ja Kari Heiskanen.

– Taistelusta en vielä kerro enempää kuin sen, ettei se tule olemaan painiesitys. Nyt taistellaan ihan muilla tavoin kuin fyysisesti.

Marginaalimuusikon iloja

Pohjosen puhtaasti musiikillisista produktioista uusin on bändi K Cube. Trioon kuuluvat Pohjosen lisäksi Sami Kuoppamäki (rummut) ja Timo Kämäräinen (kitara). Kaikki kolme säveltävät ja tyyli on ”määrittelemätön instrumentaalimusiikki”. K Cube tekee keväällä toistakymmentä keikkaa Belgiassa ja Hollannissa. Sitten myöhemmin katsotaan, tehdäänkö levyä.

– On äärettömän onnellista toimia marginaalissa, musiikkiteollisuuden kvartaalitalouden ulkopuolella. Voi tehdä musiikkia, joka ei synny hetkessä eikä toivottavasti myöskään kuole hetkessä.

Pitkästä projektista hyvänä esimerkkinä on Uniko. Pohjonen ja elektroperkussionisti Samuli Kosminen aloittivat sävellystyön 2002, kantaesitys yhdessä maailmankuulun Kronos Quartetin kanssa oli 2004 ja äänitykset 2008. Islantilaisen Valgeir Sigurdssonin tuottama levy julkaistiin helmikuussa 2011. Uniko on Pohjosen soolouran seitsemäs levy.

– Kaikkia levyjäni myydään edelleen ajankohtaisina, mikä on hienoa. Radiossa ja televisiossa musiikkini ei saa huomiota, mutta olen onnekkaasti marginaalissa maailmalla, ja esiintymisiä siellä riittää.

Sopivaksi työtahdiksi Pohjonen on todennut 30–50 keikkaa ja korkeintaan kaksi uutta produktiota vuodessa. Taitelija-apurahat ovat mahdollistaneet omien juttujen toteuttamisen. Monella muulla taiteilijalla eivät ole asiat yhtä hyvin.

– On sääli, että arvostusta alkaa tulla vasta sitten, kun on menestynyt maailmalla. Vaatii taiteilijalta aikamoista yrittämistä, itsetuntoa ja rohkeutta kulkea sitä omaa polkua ilman taloudellista responssia. Saa nähdä kuinka kauan suomalaiset musiikintekijät jaksavat puurtaa.

Musiikintekijät vaalitunnelmissa

Julkaistu

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 6.4. ja varsinainen vaalipäivä on 17.4. Sen jälkeen käynnistyvät hallitusneuvottelut ja laaditaan hallitusohjelma seuraavaksi vaalikaudeksi. 

Selvis kysyi joukolta Elvis ry:n jäseniä, mitä evästyksiä heillä on tulevalle kaudelle ja miten työnsä päättävä eduskunta, hallitus ja kulttuuriministeri ovat pärjänneet. Samalla kysyttiin uusimmat kuulumiset sekä arvio tekijänoikeuksien merkityksestä. 

Arvosanoiksi kuluneesta kaudesta vastaajilta tuli kouluarvosanoin niin kutosia, seiskoja kuin kasejakin. Parhaaksi nousi 8½ ja heikoimmassa päässä on kahden vastaajan arvosana “hylätty”.

Mari Rantasila

Musiikintekijä/elokuvaohjaaja/näyttelijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Ohjaan Risto Räppääjä ja viileä Venla -nimistä musiikkielokuvaa, joka kuvataan ensi kesänä. Ensi-ilta on helmikuussa 2012

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Kannattaa miettiä, miltä elämämme näyttäisi ja millaisia ihmisiä olisimme, jos maailmassa ei olisi musiikkia, kirjoja, elokuvia, teatteria, kuvataidetta, tanssia ja muuta kulttuuria. Taiteen avulla ihminen käsittelee mieltään askarruttavia asioita ja tunteita, ja sitä kautta inhimillisyys ja ymmärrys toisia kohtaan syvenee. Maailma on humaanimpi paikka elää, kun kulttuuri kukoistaa.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Edellisestä hallituskaudesta nostaisin kolme tärkeää asiaa esille: elokuvarahoituksen nousu, työsuhdeolettaman kaatuminen ja hyvitysmaksuasetuksen jääminen puolitiehen. Elokuvantekijänä on hienoa huomata, että elokuva-alaan on satsattu. Se on myös näkynyt sekä parempina ja monimuotoisimpina elokuvina että yleisön innokkuudessa katsoa kotimaisia elokuvia. Toisaalta levittäjät ja televisiokanavat ovat vähentäneet investointejaan pitkiin elokuviin, jolloin elokuvien kokonaisbudjetit eivät valtion panostuksesta huolimatta ole nousseet.

Yleisradion draaman tämänhetkinen tilanne huolettaa. Ylen pitäisi tarjota monenlaisia tarinoita katsojille tuijottamatta pelkästään katsojalukuja. Kotimainen draama on muuttunut yhä enemmän sarjatuotannoksi. Yle on alkanut tuottaa ohjelmia vedoten samoihin asioihin kuin kaupalliset kanavat. Tämä ei ole Yleisradion tehtävä. Esim. lastenohjelmat ovat vähentyneet radikaalisti parin viime vuosikymmenen aikana. Niitä yritetään tehdä mahdollisimman halvalla. Kukaan ei halua satsata niihin, vaikka toisaalta kaikki puhuvat lapsuuden arvostuksesta. Eduskunnalla olisi paljon tekemistä tässä asiassa. Sen pitäisi kantaa vastuuta siitä, että edes Yleisradio satsaa esim. lapsiin ja muutenkin sellaisiin ohjelmiin, jotka tuovat katsojille monia eri näkökulmia elämästä ja jotka palvelevat kaikenlaisia ihmisiä. Ylen pitää selkeästi erottua kaupallisista kanavista, joilla mainosrahat säätelevät tuotantoa.

Oli hienoa, että pöyristyttävä työsuhdeolettama ei mennyt läpi. Taiteilijalla täytyy olla oikeudet omaan työhönsä. Tämä asia tulee nousemaan vielä esille, koska internetin mukanaan tuoma järkyttävä ajatus ”kaikki taide pitää olla ilmaista”, tuntuu valitettavan monesta kannatettavalta. Tähän lainaisin Selvis-lehdessä ollutta mainiota vertausta: ”jos myyjä myy mansikoita torilla, hän saa siitä palkan, eikä kukaan hullu oleta, että netissä mansikat olisivat ilmaisia. Musiikissa on toisin: cd saa maksaa, mutta netin kautta saman musiikin pitäisi olla ilmaista.”

Tässä tullaan siihen ajatukseen, että eihän esim. musiikin tekeminen mikään ammatti ole. On vaan hienoa tekijöille, jos joku kuuntelee ilmaiseksi netin kautta heidän tekeleitään. Eli viesti on: tehkää muusikot jotakin muuta työtä elääksenne ja sitten iltapuhteina värkätkää niitä lauluja meille ilmaiseksi kuunneltavaksi. Mahtaisiko taso pysyä samana musiikissa, jos näin olisi? Musiikin tekeminen on työtä, jota luodaan usein ilmaiseksi. Palkka tulee sitten tehdystä työstä, kun ihmiset ostavat ja kuuntelevat musiikkia sekä tietenkin keikoilta. Tätä tuntuu joidenkin olevan kovin vaikea tajuta. Valtiovallan pitäisi kannanotoillaan ja laeillaan tukea enemmän tätä asiaa – olettaen tietenkin, etteivät he ole niiden puolella, jotka haluavat hyötyä taiteilijoiden tekemästä työstä eivätkä millään suostuisi maksamaan korvauksia itse työntekijälle.

Hyvitysmaksuasia jäi tällä kaudella puolitiehen. Siihenkin tullaan vielä myöhemmin palaamaan, ja eduskunnan tulee siinä olla valppaana. Tässä asiassa on sama ikävä perusvire kuin työsuhdeolettamassakin: eli kun esim. muusikon- tai ohjaajan työn tallentaa eikä osta sitä kaupasta, silloin sen pitäisi olla ilmaista. Erityisen omituista on, että kun aikaisempi laki tunnusti, että esim. kaseteista pitää maksaa hyvitysmaksua, niin nyt, kun väline on vaihtunut, kopiointia ei pitäisikään korvata samalla tavalla.

Kaiken kaikkiaan Stefan Wallin on mielestäni ollut hyvä kulttuuriministeri. Antaisin hänelle arvosanaksi 8½. Hän ei ainakaan ole täysin kulkenut markkinavoimien talutusnuorassa, vaan on kuunnellut myös meitä tekijöitä asioissa, jotka ovat olleet vähällä romuttaa työmme koko perustan.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat perusta kaikelle luovalle työlle, jota tehdään joskus pitkiä aikoja ilmaiseksi, kehitellään hankkeita ja parannellaan ideoita pitkällä aikavälillä. Tällöin palkkaa ei tule mistään. Tekijänoikeudet tuovat minulle palkan tehdystä työstä. Netti on tämän ajan iso haaste. On järjetön ajatus, että sama tuote, mikä kaupassa maksaa, olisi netissä ilmaista. Tiedän, että nettiin on vaikea keksiä toimivaa mallia korvauksien suhteen ja se vaatiikin kehittämistä. Tärkeintä kuitenkin on, että tunnustettaisiin, että tämä työ on meille tekijöille ammatti. Kukaan ei myy tuotteitaan ilmaiseksi. Miksi taiteilijoilta sitten oletetaan sellaista?

Toinen asia liittyy moraaliin. Jos työtäni muokataan millään tavalla, minulla täytyy olla oikeus päättää, mitä osia siitä käytetään ja mihin ja missä kaikkialla sitä levitetään. En halua myöskään minkään työni päätyvän sellaisille tahoille, jotka voivat hyödyntää sitä minun moraalikäsitystäni vastaan, enkä tahdo töistäni otettavan osia niin, että sisältö muuttuu. Tekijänä minulla on oma moraalini. Tekijänoikeudet valvovat myös tätä asiaa.

Marko Hietala

Basisti/solisti/säveltäjä/sanoittaja/sovittaja

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olen työstänyt kolmea albumia melkein samanaikaisesti. Uuden Amorphis-albumin laulujen tuottaminen on loppusuoralla. Nightwish-albumille on enää kaksi bassoraitaa soittamatta. Tarot-albumin pohjat soitettiin jo joulukuussa loppuun, siirryn paikkailemaan bassoja. Ja lauluäänityksiin heti, kun aika suo.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Uusien digimedioiden ja laitteiden kanssa kytkyinä annettujen teosten tekijänoikeuksien valvonta kaipaa todellista päivitystä. Samoin tuo vanha kummitus; Nettipiratismin kitkeminen. Digimedioita pelätään, koska ne ovat vaikeita hallita. Sen lisäksi päättäjät todennäköisesti myös pelkäävät tarttua asioihin, jotka varmasti vaikuttavat heidän omaan suosioonsa. Eihän sillä ääniä saa, jos ihmisiltä ruvetaan ottamaan ilmaiset, eli usein jopa pöllityt karkit pois.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Kaiken totuuden nimessä politiikka, sen tekijät ja päätökset ovat minulle vierasta alaa. En pysty arvostelemaan sellaista, jonka tekemisestä minulla ei ole pahemmin hajua. Tiedän kuitenkin, että musiikintekijöinä olemme suhteellisen harvalukuinen joukko ihmisiä, jotka helposti jäävät varjoon päätöksiä tehtäessä. Onhan jo esimerkkinä eräiden lobbareiden esitys tekijänoikeuksien alistamisesta/kytkemisestä työsuhteisiin. Jos tieto ja asiantuntemus tekijänoikeuksista olisivat jollain tavalla selvillä päättävissä elimissä, ei tuollaisia edes päästettäisi pöydälle.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekemäni työn arvostusta, ja sen osoitusta. Jos pähkäilen pitkiä päiviä tekstien ja musiikin parissa, ja sen jälkeen istun lisää pitkiä päiviä studiossa tallentamassa niitä, niin olen mielestäni kyllä siitä jotain ansainnutkin. Tietysti edellyttäen, että kappaleita myös diggaillaan ja kuunnellaan jälkeenpäinkin. Tähän mennessä niinkin hienosti on jopa mennyt. 

Jukka Kuoppamäki

Laulaja/lauluntekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Yritän päivätyön ohella (seurakuntapastorina) saada ne monet tilatut biisit lähtemään, jotka olen luvannut taiteilijoille toimittaa.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Muuttakaa tekijänoikeustulo ansiotuloksi, jotta tekijät saisivat tehdystä työstä myös eläkkeen.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Kaukaa on vaikea seurata tapahtumia yksityiskohtaisesti, mutta annan kulttuuriministerille pisteitä (8) siitä, ettei hän myynyt taiteilijoiden päänahkoja tajunnanvirtateollisuudelle.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Raamatussakin sanotaan, että työmies on palkkansa ansainnut. Tekijänoikeus on työpalkkaa, vaikkakin musiikintekijöiden asemaa muihin nähden heikentää se, että palkka juoksee vain, jos teosta käytetään jatkuvasti.

Jukka Siikavire

Säveltäjä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Työpöydälläni on teatteri- ja tv-produktioita, kuten ennenkin.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivon valituksi tulevan poliitikkoja, jotka tekevät politiikkaa. Sitä ei harjoiteta viihdeohjelmissa vaan poliittisilla areenoilla.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Tekijänoikeuslakimuutoksen takaisinveto ja tekijänoikeusasioiden pysyminen jatkossakin opetusministeriössä olivat kulttuurin alalla kaksi merkittävää linjaratkaisua, joissa kulttuuriväen viestiä kuunneltiin. Nämä nostavat kulttuurilinjausten yleisarvosanaa jopa ööö, sanotaanko melkein seiskaan. Ei siis ihan hyvä eikä paha.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

On hieno juttu, että alunperin Suomessa lähdettiin tälle ranskalaisperäiselle tielle tekijänoikeuslaissa. Teos saa lain suojan saman tien kun se on tehty, sitä ei tarvitse ensin mitenkään rekisteröidä. Amerikkalainen, erityisesti tuottajien oikeuksista lähtevä lakimalli ei sovi meille. Eihän täällä ole mitään isoja teostehtaita tai sävellystoimistoja, kuten jenkeissä tehdään esim. leffamusaa. Meillä johtavat mediayhtiöt lobbaavat lakimuutoksia ihan muista syistä, kuin teosten varsinaisten tekijänoikeuksien toimimattomuuksien takia.

Kaija Kärkinen

Laulaja/näyttelijä/tekstintekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olemme Ilen (Kallio) kanssa koonneet albumillisen cover-biisejä, jotka ovat kulkeneet mukanamme vuosien varrella. Projekti on usein saanut väistyä muiden töiden tieltä, mutta nyt se on viimein levytystä vaille valmis. Mukana on omia käännöksiäni sekä mm. vanhempaa Hectoria ja Jyrki Lindströmiä. Alkuperäiset kappaleet ovat pääasiassa singer-songwriter-osastolta, tekijöinä mm. Dylan, Carole King, Cat Stevens…

Alkuvuodesta, kun keikkarintamalla on hiljaisempaa, olen kirjoittanut pienen apurahan turvin laulutekstejä ja tarinanpoikasia, joiden lopullista käyttötarkoitusta en vielä oikein itsekään hahmota… Lauluteksteistä osa tulee omaan käyttöön, osa muiden laulettavaksi.

Kevätpuolella keikkaelämä taas vilkastuu. Teemme Ilen kanssa paljon duokeikkoja klubeilla ja pienissä konserttisaleissa. Bändikeikat tuovat mukavaa vaihtelua.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivon, että uusi eduskunta olisi rohkeampi ottamaan kantaa tekijöiden oikeuksien puolesta ja konkreettisesti tukemaan sitä luovuutta, josta brändityöryhmissä ja juhlapuheissa niin paljon puhutaan. Ja toivottavasti löytyy vilpitöntä halua kuunnella asiantuntijoita ja ottaa selvää siitä, mistä tekijänoikeuksissa on oikeasti kysymys ja kuinka suuri merkitys niillä on musiikintekijöiden toimeentuloon.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Esimerkiksi hyvitysmaksuasian vanha eduskunta jätti täysin keskeneräiseksi, vaikka EU-tuomioistuin on antanut selvän ennakkopäätöksen, että jo kopiointimahdollisuus esim. puhelimessa riittää hyvitysmaksun perimiseen. Yritysmaailmassa ei ikimaailmassa hyväksyttäisi oman tuotteen ilmaista kopiointia. Miksi musiikintekijän se pitäisi hyväksyä?

Vanhastakin eduskunnasta löytyy kyllä yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti toimineet luovien alojen hyväksi, esim. vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto. Samasta puolueesta löytyy kyllä hämmästyttävän populististakin ääntä.

Hallitukselta ja kulttuuriministeriltä olisin odottanut rohkeampia ja konkreettisia tekoja luovien alojen puolesta. Työsuhdeolettama sentään onneksi jätettiin lisäämättä tekijänoikeuslakiin, toistaiseksi.

Arvosanaksi antaisin vaatimattoman kutosen, joten parannettavaa piisaa.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Fyysisesti leipää minulle ja lapsilleni, ja henkisesti kunnioitusta ja arvostusta tekemääni työtä kohtaan.

Esa Nieminen

Säveltäjä/levytuottaja/kapellimestari

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Kaksi iskelmäalbumia ja teatteritöitä.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Älkää hyvät poliitikot kohdelko tekijänoikeuslakia niin epäkunnioittavasti. Se takaa luovan työn edellytykset tekijöille, jotka eivät ole sidottuina yrityksiin tai työnantajiin.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Kouluarvosana on 6, jotain saatiin säilytettyä, mutta paljon jätettiin myöhemmin päätettäväksi.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat koko toimeentuloni valtaosaa ja ehdotonta edellytystä itsenäiselle luovalle työlle. Ehdotonta.

Ninni Poijärvi

Laulaja/lauluntekijä/muusikko

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Kuuluu oikein erityisen ihanaa. Suurin ja tärkein työni tähänastisessa elämässäni on meneillään juuri nyt, olen pienen Helmi-tytön äiti. Vaikka tytär onkin innokas keikkaseuralainen, olen päättänyt rauhoittaa musiikkitöiltäni tämän alkuvuoden ja keskittyä Helmin kanssa olemiseen, se on aivan mahtavaa hommaa. Muutamia keikkoja teen kevään aikana rauhallisessa tahdissa. Ja eräs pari vuotta sitten aloitettu levyprojekti hoidetaan täältä kotoa käsin puolisoni Mika Kuokkasen kanssa valmiiksi maaliskuun aikana.

Tarkoitus on jossain vaiheessa vuotta aloittaa myös seuraavan soololevyni äänitykset.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Se vähäinen uskoni politiikkaan, mitä joskus on ehkä ollut, on horjunut melko tavalla nykyisen hallituksen aikana. Toivon, että uusi eduskunta alkaisi oikeasti ajaa kansansa asioita ja lopettaisi pelailun ja keplottelun. Ihmeellistä sähellystä, älkää enää mokatko, jooko!

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Äskeinen vastaus jo vähän valaisi kantaani. Huh, huh, ihmettelen miten meidän näkyvimmät päättäjät voivat enää katsoa peiliin. (Ehkä ovat lakanneet tekemästä niin.) Sääli niitä oikeasti hyviä poliitikkoja, jotka menevät nyt samaan sössöön kaikki, mutta sanon silti, että surkeaa.

Luulin joskus naivisti, että kulttuuriministeri on sitä varten olemassa, että hän pitää mm. meidän taidealoilla toimivien ihmisten puolia. (Samoin luulin, että ympäristöministeri kantaa huolta ympäristöstä jne.) No, olinpa naurettavan väärässä. Eduskunnan kärpäsillä olisi varmasti paljon kerrottavaa bisneskiemuroista ja kytkyistä, jotka tuntuvat ohjailevan tätä kaikkea. Arvosanaa on vaikeaa antaa. Hylätty?

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekisin tätä työtä varmasti joka tapauksessa, mutta kiitos tekijänoikeuksien, saan työstäni myös palkkaa ja se on vuosittain kaltaiselleni pienituloiselle ihmiselle todella merkittävä summa. Päättäjille, jotka näitä oikeuksia ovat jatkuvasti kaventamassa ja leikkaamassa, sanoisin, että sitten kun meiltä on viety kaikki, niin tulkaa edes ruokkimaan.

Ilkka Alanko

Laulaja/lauluntekijä/muusikko.

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Ikävä kyllä olen vaitiolovelvollinen siitä projektista, joka juuri tällä hetkellä minua eniten työllistää.

Teen satunnaisia keikkoja Ilkka Alanko Orchestran kanssa. Neljän Ruusun biisejä sovitettuna 24-henkiselle viihdeorkesterille.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet?

En koe vihkiytyneeni asiaan riittävällä pieteetillä kyetäkseni kommentoimaan heidän toimintaansa.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Pääelinkeino. Luovan työn turvaaja, suojelija. Oikeudenmukainen yksilön puolenpitäjä.

Aija Puurtinen

Laulaja/säveltäjä/muusikko/MuT

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Honey B & T-Bones -yhtyeen uusi levy Walking Witness julkaistaan huhtikuun alussa. Julkaisuun liittyy promootiotyötä, kiertue Ruotsissa, konsertteja ja festivaaleja Suomessa vuoden loppuun. Tilaustyönä sävellän kevään aikana teoksen oboelle ja fagotille. Sävellyksen kantaesitys on Crusell-viikoilla, heinäkuussa 2011. Tuotan myös Piia Komsin levyn, joka julkaistaan syksyllä 2011. Levyn materiaali äänitettiin tammikuussa ja miksaan sen yhdessä Markku Veijonsuon kanssa. Taiteellisen toiminnan ohella luennoin musiikkia ja laulamista käsittelevissä tilaisuuksissa sekä toimin sivutoimisesti laulupedagogina mm. Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin Kaupunginteatterissa. European Voice Teachers Association on kutsunut minut opettamaan mm. Ljubljanaan kevään aikana. 

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivottavaa olisi, että esimerkiksi kulttuuriministeri olisi lähtökohtaisesti kiinnostunut taiteesta ja tietoinen mm. taiteilijoiden tekijänoikeuksia koskevista kysymyksistä. Uudistuksiakin on tullut, mutta myös monia huolestuttavia ehdotuksia ja kannanottoja juuri tekijänoikeusasioissa.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Mielessäni ovat tietenkin tekijänoikeuksiin liittyvät eduskunnan/hallituksen esitykset. Viittaan kohdan 2 vastaukseeni. Arvosana 6 (asteikolla 4-10)

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekijänoikeudet ja sitä kautta teostotulot ovat merkittävä osa vuosittaista ansiotuloani. Sävellys- ja sovitustyöstäni saan vain harvoin jo työskentelyvaiheessa palkkiota, poikkeuksena tilaussävellykset. 

Pentti Rasinkangas

Lastenmuusikko

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olen tekemässä uutta lastenlevyä. Kappaleet alkavat olla kutakuinkin valmiita muutaman kuukauden uurastuksen jälkeen, mutta studiossa saa vielä viettää tovin jos toisenkin.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Kts. vastaukseni kysymykseen 4. 

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

En ole niin paljon ajan tasalla siitä, mitä kaikkea on tehty, puhuttu tai luvattu, että voisin antaa arvosanoja. Teosto on järjestänyt jokaiselle kansanedustajalle kummin. Oma kummityttäreni on Aila Paloniemi. Hän on ainakin ollut hyvin kiinnostunut ja aloitteellinen tekijänoikeuksien suhteen.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Jokamiehenoikeudet Suomessa ovat hieno asia. Saa marjastaa ja hiihtää toisen metsässä kunhan ei tuhoa mitään. Jos joku on poiminut mustikoita metsästä ja tulee myymään niitä torille, ei minulla minkään logiikan mukaan ole oikeutta vaatia niitä mustikoita ilmaiseksi omaan käyttööni. Tiedän, kuinka työlästä niiden poimiminen on ollut. Jos haluan niitä itselleni, maksan niistä.

No mustikat ja tekijänoikeudet eivät ole sama asia, tiedetään. Mutta tekijänoikeuskysymyksiin vastaukset voivat olla mustavalkoisia – riippuen keneltä kysyy. Oikeat vastaukset ovat paljon monimutkaisempia, eikä niitä voida tiivistää yhteen eikä kahteen lauseeseen. Jos on pakko kuitenkin tiivistää, olen sitä mieltä, että on kohtuullista, että tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle. En pidä mahdottomana sitä, ettei poliittisesti ja juridisesti voida löytää tämän päivän ja tulevaisuudenkin haasteiden keskellä sellaisia säännöksiä, joiden kanssa niin tekijät kuin kuluttajat voivat elää onnellista elämää.

Jukka Virtanen

Sanoittaja/viihteen monitoimimies

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Kiitos kysymästä! Olosuhteet ja ikääntymisen mukanaan tuomat kaikensorttiset krempat ja päivittäiset lääkeannokset huomioon ottaen kuuluu ihan hyvää. Työn alla on pari musikaalisuomennosta, romaanin kehittely ja viikoittainen pläjäys lehteen. Pääharrastus on laiskottelu ja löhöäminen.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Tekijänoikeuksien säilyttäminen ja kehittäminen luo pohjan suomalaisen kulttuurin kukoistukselle.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Hallitus onnistui esittämään muutaman koskettavan henkilökohtaisen tragedian ja pari riemastuttavaa farssia. Yleltä tuli ratkaiseva apu näiden esitysten käsikirjoituksiin. Arvosana 7+. Kulttuuriministeri on ollut hyvä, ainakin ysin luokkaa. Eduskunnassa on muutama tumpelo mukana, mutta senhän pitääkin olla keskiverto-otos suomalaisista. Meidän alaamme liippaavat edustajat ovat ymmärtääkseni yrittäneet parhaansa Alatalosta Lyly Rajalaan. He kaikki pääsevät ehdoitta luokaltaan arvosanoin 7-9+.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Olen ollut 55 vuotta kestäneestä työurastani 6 vuotta ja 3 kk vakituisissa tilipussihommissa. Oma eläkesäästäminen piti keskeyttää vajaan kahden vuoden jälkeen, koska lasku eläkeyhtiöstä tuli aina kesällä ja minun oli pakko levätä kaikki suvet perheen parissa, eikä maksuja voitu siirtää työkuukausille. Taiteilijoitten TaEL-eläkekertymä starttasi vasta 80-luvun puolivälissä. Valtion taiteilijaeläkkeen puolikkaasta huolimatta eläkekertymäni on niukka, joten tekijänoikeustulot lauluteksteistä ja teatterikäsikirjoituksista ovat ratkaiseva nippu massipussini täytteeseen.

Heidi Puurula

Laulaja/lauluntekijä/ FM

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Olen äitiyslomalla oleva kahden lapsen äiti. Kirjoitan samanaikaisesti laulutekstejä useampaan projektiin: Aikakone-yhtyeen ja Laura Voutilaisen uusille levyille sekä lauluja soololevylleni. Helmi-maaliskuussa laulamme Aikakoneen kanssa studiossa. Uutta levyä työstetään parhaillaan Suomessa ja Ruotsissa. 

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Toivoisin, että tulevissa vaaleissa saisimme johtoon ihmisiä, jotka ovat sivistyneitä, humaaneja ja ymmärtävät kulttuuria laajasti. Jos henkilö valitaan eduskuntaan, hänen tulisi tuntea kunnolla oman maansa kulttuurielämää. Maamme on EU:n jäsen, joten globaali eurooppalainen yleissivistys ja suurten linjojen näkeminenkin on tarpeen. Kaipaan poliitikkoja, jotka osaavat puhua, ovat vastuullisia ja älykkäitä. Kylmien, vain omaa etuaan ajavien päättäjien aika on ohi.

Erityisesti haluaisin, että eduskunta viimeinkin ottaisi käsittelyyn tekijänoikeudelliset asiat. Erityisesti minua ja perhettäni on koskettanut se, etteivät teostotulot vaikuta lainkaan äitiysrahan suuruuteen. Olen elänyt viimeiset viisi vuotta minimi-äitiyspäivärahalla. Se tuntuu ajoittain todella julmalta, olen kuitenkin tehnyt jo viisitoista vuotta musiikkia kokopäiväisesti.

Minusta uuden eduskunnan olisi syytä miettiä, millainen on se valtio, jossa pienten lasten äidit kärsivät taloudellisesti eniten? Millainen maa polkee äidit alas ja pakottaa heidät tekemään useampaakin työtä samaan aikaan, kun vieressä itkee pieni lapsi. Tässä maassa jo fysiologiset elinolosuhteet pakottavat ihmiset lujille: on oltava lämmintä ja monenlaiset varusteet, että kaikesta selvitään. Minä olen taiteilijana kohtuullisen menestynyt, mutta suosittukin pop-tähti työntää parkuvia lastenvaunuja vastatuuleen räntäsateessa ja koittaa hankkia lapselleen ruokaa. Musiikintekijöinä maksamme aina täyttä veroa valtiolle sekä keikoista että kappaleiden radiosoitoista. On kohtuutonta, että tässä asiassa joutuu alakynteen vain siksi, että on nainen – ja ennen pitkää myös äiti. Nuoria naistaiteilijoita tulee alalle koko ajan lisää. Toivon todella, että heidän aikanaan asia on jo korjattu.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Olen seurannut eduskunnan kyselytunteja melko tiiviisti viimeisen puolen vuoden ajan. Suurimman osan ajasta käynnissä on eräänlainen sanallinen sodankäynti, jossa kansanedustajat esittävät hyökkääviä kysymyksiä ja ministerit ovat jatkuvasti puolustuskannalla. Kummaltakaan osapuolelta ei tunnu löytyvän ratkaisuja, koska aika kuluu ulkopuolelta katsoen kummalliseen taktikointiin ja väistelyyn. Edustajat ovat vihaisia, hallitus pelkää lentäviä luoteja. Mietin usein, mihin tämä meitä johtaa.

Oman havaintoni mukaan kaikenlaisiin työtä koskeviin kysymyksiin vastaa useimmiten joko valtiovarainministeri tai työministeri. Näin siis myös kulttuurityötä koskevissa kysymyksissä – joita käsitellään erittäin harvoin. Nykyinen kulttuuriministerimme vaikenee kahdella kielellä. En ole kertaakaan nähnyt hänen käyttävän puheenvuoroa kyselytunnilla. Hän ei myöskään kirjoita blogissaan kotimaan kulttuuriasioista vaan on ilmeisen kiinnostunut mm. urheilusta. Tulevaisuudessa toivon, että saamme kulttuuriministerin, jolla on vahva tausta suomalaisessa kulttuurielämässä ja mahdollisesti alan koulutusta. Taiteilijat tarvitsevat kulttuurielämän korkeimmalle paikalle edustavan henkilön, joka tuntee taiteilijat, työskentelytavat, historian ja nykypäivän tarinat. Ennen kaikkea ministerin tulisi olla kulttuurikriiseissä mukana tilanteiden tasalla ja aktiivisesti ottaa kantaa ja esittää ideoita tilanteiden ratkaisemiseksi. Ei riitä että on paikalla – on myös toimittava. Arvosana: 6.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Me taiteilijat olemme viestinviejiä, kutsumuksen johdattamia välittäjiä. Taiteen tekeminen ei ole taloudellisesti mahdollista ilman tekijänoikeuksia, mutta koska kysymys on kutsumuksesta, tekisin varmasti samaa työtä ilman palkkaakin.

Olen kiitollinen siitä, että maassamme on lainsäädäntöä, joka pitää luovien alojen tekijöiden puolta. Taiteilijoilla ei olisi kapasiteettia itse hoitaa ammatin tätä puolta.

Kotimaastamme kumpuava musiikki on osa yhteistä, henkistä voimaamme. Laulut eivät ole materiaalisia, välittömästi tuottoa takovia hyödykkeitä. Aidoimmillaan ne kuitenkin tavoittavat jotain sellaista, mitä ei muulla keinoin voi saavuttaa: kuuntelijan luokse päästessään laulun sielu tavoittaa sielun, sydän kohtaa sydämen.

Sari Kaasinen

Laulaja/musiikintekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Työn alla on kirja ja konserttikokonaisuus Sylissä ja sydämessä – sanoja ja säveliä äitiydestä. Lisäksi opetan ja teen lasten kanssa paljon erilaisia projekteja. Konsertoin ja luennoin säännöllisesti ja sävellän. Teen tiivistä yhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa, ja juuri nyt alamme sovittaa uutta kokonaisuutta juuri tälle orkesterille musiikistani. Myös Pietariin on monia mielenkiintoisia yhteistyöajatuksia syntymässä juuri nyt. Eli erittäin mielenkiintoisia ja monipuolisia töitä. Jokainen päivä on erilainen.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Taide ja kulttuuri tulee nähdä jokaisen ihmisen perusoikeutena. Se lisää hyvinvointia koko yhteiskunnassamme. Taidetta pitää kuluttaa kuten mitä tahansa muuta hyödykettä. Musiikkia voidaan kuluttaa ostamalla levyjä, käymällä keikoilla ja konsertissa, soittamalla ja laulamalla itse. Toivottavasti uusi eduskunta kuluttaa taidetta paljon – ja voi paremmin.

Toivon että uudessa eduskunnassa ymmärretään taiteen mahdollisuudet juuri hyvinvointia edistävänä asiana. Mahdollisuudet tällä sektorilla ovat valtavat. Portteja asialle vasta avataan, mutta olemassa on jo Kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämisen toimintaohjelma vuosille 2010 – 2014.

Kansanedustajien tulisi ymmärtää, miten suuri vahvuus on paikallisuus, ja olla ylpeitä siitä. Suomessa sentään vielä on muutakin kuin Pääkaupunkiseutu. Kulttuurin kannalta paikallisuus on äärettömän tärkeä voima. Se antaa taiteelle jotakin, mitä globaali maailma ei koskaan pysty antamaan.

Taitelijoiden asemassa ei edelleenkään ole paljoakaan muuta kuin parannettavaa. Tarja Cronbergin selvitys oli mielestäni hyvä, ja siinä on paljon hyviä eväitä tuleville päätöksille. Taiteilijoita ja heidän työtään tulisi arvostaa konkreettisesti, esimerkiksi verotuksen järkeistämisessä, eikä vain puheiden tasolla. Taiteilijan aseman nostaminen sille kuuluvalle paikalle olisi ensimmäinen uuden eduskunnan tehtävä. Lopuksi toivoisin, että tuleva kulttuuriministeri olisi tehtäväänsä pätevä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Olen seurannut kulttuuriministerin työtä säveltaidetoimikunnan näkökulmasta. Taiteen keskustoimikunta uudistuu, ja siitä esimerkkinä mm. mielestäni erittäin tärkeät jaostot kuten lastenkulttuuri- ja sirkusjaosto lakkautettiin. Muuten saimme viime kaudella korotuksia jakamiimme määrärahoihin, joka tietenkin ilahdutti. Näin pystyimme tukemaan mm. paljon puhutun vapaan kentän toimijoita paremmin.

Välillä mietityttää, että miksi toimikunnat ovat olemassa. Päätöstemme ja ehdotustemme yli kun voidaan välillä kävellä ministeriön ja ministerin toimesta noin vain. Olemme asiantuntijaelin ja toimikuntamme tuntee suomalaisen musiikkielämän erittäin hyvin. Ymmärtääkseni tähän epäkohtaan on nyt tulossa muutos.

Olen huono antamaan arvosanoja. Nyt on menty sliipatulla linjalla, ulostuloja kulttuurin alalta ei taida olla montakaan….. yksi sulka hatussa ei riitä… tyydyttävä 7.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat taiteen tekemisen lähtökohta. Jokaisella tekijällä on oltava kaikki oikeudet teoksiinsa ja omaan luovuuteensa. Luovuus ja taidehan ovat lähtöisin aina ihmisestä. Se on ainutlaatuista, uniikkia ja ainutkertaista. Kahta samanlaista taiteilijaa eikä teosta ei ole.

Kunnioitan tekijänoikeuksia enkä esimerkiksi voisi kuvitellakaan lataavani muiden teoksia ilmaiseksi tai ostavani piraattiäänitteitä. Jokainen tekijä on tekijänoikeutensa ja tulonsa ansainnut.

Mats Lillrank

Fröbelin Palikat -yhtyeen laulaja/lauluntekijä/erityislastentarhanopettaja

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Uusia lauluja ja laululeikkejä sorvailen pikkuhiljaa. Ei ole mitään sovittua julkaisua tiedossa, mutta uutta materiaalia Palikoille on työn alla. Lisäksi valmistaudumme bändin kanssa kevään keikkoihin.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Lastenkulttuuri tarvitsee satsauksia, jotta uudet sukupolvet saadaan pienestä pitäen luontevasti tarjonnan piiriin. Tarjonnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista. Yleisradion lastenohjelmapolitiikkaa varsinkin radion puolella tulisi tarkastella kriittisesti. Jotain tarttis tehrä sillekin asialle.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Monia asioita on vain siirretty hamaan tulevaisuuteen. Kopiointikorvaukset sun muut näyttävät olevan aika hankalia asioita ja olisin toivonut selkeämpää päätöstä taiteilijoiden oikeuksien turvaamiseksi.

Arvosanaa on vaikea antaa, mutta petrattavaa jää perinnöksi seuraaville, jotka puikkoihin tarttuvat.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Oikeudet omiin tekemisiin ja tekeleisiin on tärkeä asia, joka myös motivoi jatkamaan. Pienen taiteilijan on yksin mahdoton valvoa omia oikeuksiaan, joten tarvitaan järjestöjä, joilla on toimintaedellytyksiä toimia edunvalvojina.

Tekijänoikeuspalkkiot ovat takautuvia korvauksia jo tehdystä työstä ja näin ollen osa toimeentuloa.

Jonsu Salomaa

Indica-yhtyeen laulaja/lauluntekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Viime vuosi kului ympäriinsä reissatessa, ja nyt on enää muutama keikka jäljellä Suomessa ja yksi Romaniassa. Sitten alkaa uuden albumin sävellysloma. Sävellän uutta levyä kevään, ja kesällä palataan festareille. Indicalta ilmestyy todennäköisesti uutta materiaalia tämän vuoden lopulla.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Muutamia ensiksi mieleen tulevia asioita, joihin toivoisin enemmän resursseja, ovat lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyden hoito, hyvä ja turvallinen vanhuus, julkisen liikenteen käyttömaksujen alentaminen, musiikki- ja muun taidekasvatuksen lisääminen kouluissa, taiteen tukeminen ja toimivammat ratkaisut, jotta taiteen tekeminen olisi taloudellisesti mahdollista piratismin aikana. 

Maahanmuuttajien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan voisi heille järjestää ”kummiperheet”. Eläinten tehotuotantoon ja julmaan kohteluun pitäisi puuttua. Luomutuotannon verotus alemmaksi. Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi lisätä uusiutuvan energian kehittämisessä ja tukea ekologista kulutusta. Maailman luonnonvarat ovat niin valtavat, että niistä saisi varmasti paljon enemmän irti luontoa vahingoittamatta, jos valtiot ja kansakunnat puhaltaisivat yhteen hiileen. Teknologiaa tulisi tukea ja kehittää sellaiseen suuntaan, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti eroon saastuttavista ja luontoa kuormittavista toimintatavoistamme.

Edellä mainittuja muutoksia voisi kustantaa esim. alkoholi- ja tupakkaveron nostamisella.

Miten nykyinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Arvosana 7-. Esim. vanhusten hoito, mielenterveystyö ja tekijänoikeusasiat on hoidettu huonosti.

Hyvitysmaksuasiassa kulttuuriministeri ja hallitus toimivat surkeasti. Piratismin vastaisessa taistelussa on epäonnistuttu ja Spotifyn kaltaisten epäreilujen ”laillisten” latauskanavien kautta tekijöille kohdistuvat tilitykset ovat vitsi. Tällaiset pitäisi lailla poistaa tai sulkea. Ei ole monta ammattikuntaa, joka hyväksyisi, että suurin osa heidän palkastaan menisi toisiin käsiin tai joka tekisi työtä jatkuvasti ilmaiseksi. Ongelmaa ei myöskään ratkaise se, että joku yksinhuoltajaäiti tai pikkupoika saa miljoonan euron sakot. Sellaisella pilataan vain heidän elämänsä. Asiassa pitäisi mennä suoraan ongelman ytimeen eli operaattoreihin, jotka toimivat artisteja vastaan. Toki tämä on kansainvälinen ja vaikea ongelma. Tekijänoikeustulojen verotus ei ole muuttunut yhtään järkevämmäksi, vaikka siitä on pitkään puhuttu.

Päättäjien tulisi muistaa kulttuurin merkitys terveen yksilön ja yhteiskunnan kehittymisen tukemisessa. Jos 900.000 suomalaista käyttää psyykenlääkkeitä, on järjestelmässä vielä paljon parannettavaa. Ylettömän nappien popsimisen sijasta suosisin vaihtoehtoisia hoitomuotoja esim. meditointia, liikuntaa ja taidetta ihmisten hyvinvoinnin tukijana ja ennen kaikkea ryhmähengen tukemista jatkuvan yksilöiden välisen kilpailun sijasta.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Tekijänoikeudet merkitsevät minulle mahdollisuutta tehdä työtäni säveltäjänä ja muusikkona, ja tuottaa mahdollisimman hyviä levyjä. Jos tekijänoikeusasioita ei hoideta hyvin Suomessa, koko kulttuurinala tulee kärsimään ja se tulee heijastumaan yhteiskuntaan monin tavoin.

Tommi Lindell

Musiikintekijä/-esittäjä.

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Freelance-keikkaa kosketinsoittajana ja tehostemiehenä Helsingin Kaupunginteatterin Kolmessa iloisessa rosvossa. Muuten kehittelen tulevia omia projektejani ja keskityn musiikin tekemiseen valtion 1-vuotisen taiteilija-apurahan turvin. Tilanteeni on tällä hetkellä työskentelymielessä lähes optimaalinen. En vaurastu, mutta pärjään. Odotukset itseni suhteen ovat korkealla.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Ymmärtäkää että yhteiskuntamme ei enää jakaudu ainoastaan omistavaan luokkaan ja perinteiseen palkkatyövoimaan! Täällä on muitakin. Hekin maksavat veroja, kasvattavat lapsia ja jopa yrittävät pärjätä ilman turvaverkkoihin takertumista.

Ajatelkaa luovasti! Älkää kuvitelko tai ainakaan uskotelko meille, että niin sanottu tietoyhteiskunta olisi oikotie onneen! Unohtakaa sokeat innovaatio hokemat ja maabrändi mahtailut! Uutta Nokiaa ei tule. Tulevaisuuden suunnan määrää kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus. Niihin liittyviä kysymyksiä ei ratkota yksinomaan arvopaperipörssissä, eikä niitä mitata lyhyellä aikavälillä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Hallitus? Vaikuttaa tuuliselta työpaikalta. Eikös pääministerikin taannoin taas vaihtunut kesken kauden? Jo toista kertaa peräkkäin saman puolueen riveistä. Kulttuuriministeri? Onko meillä menneellä hallituskaudella ollut sellainen? Enpä ole havainnut. Arvosana: Kurssi on jäänyt suorittamatta.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Ne ovat periaatteellinen ja moraalinen asia sekä tärkeä motivaation lähde ja keino osoittaa oma ainutlaatuisuuteni. Kukaan muu ei voi väittää tekemiäni teoksia omikseen. Asian maallisempaa puolta edustavat tekijänoikeuksista maksettavat korvaukset. Omalla kohdallani ne ovat olleet tärkeä, joskin vaihteleva osa tulonmuodostustani siitä lähtien, kun aloin reilut parikymmentä vuotta sitten itseäni elättämään. Minulle tekijänoikeus edustaa vapautta sopia asioista, yksityisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Pyrkimykset rajoittaa tai kyseenalaistaa tekijänoikeuksia edustavat yksilönvapauden lannistamista ja kaikkinaista tasapäistämistä.

Katriina Honkanen

Musiikin- ja teatterintekijä

Mitä kuuluu, mitä on työn alla juuri nyt?

Ensi-iltaan on juuri tulossa Virpi Haataisen kirjoittama näytelmä Irti minusta, jossa olen mukana sekä näyttelijänä että musiikintekijänä. Juuri nyt on alkamassa myös seuraavan levyn treenit ja äänitykset. Levyn nimeksi tulee Joutomiehiä ja musiikki kuullaan myös näytelmässä Rosvot – Balladi joutomiehistä. Näytelmä kantaesitetään Nurmijärven Taaborinvuorella 2013.

Mitä terveisiä ja evästyksiä antaisit uudelle eduskunnalle?

Suomi on pieni ja erikoislaatuinen alue sekä kulttuurinsa että kielensä vuoksi. Tuon kulttuurin moni-ilmeisyyden säilymistä tulee tukea ja arvostaa. Suomessa on vasta hiljattain herätty huomaamaan, että kulttuurialat voivat olla myös taloudellisesti merkittäviä. Se on hyvä asia, mutta taloushuuman keskellä ei saisi unohtaa niitä tekijöitä, jotka tuovat alalle ja Suomi-brändille muutakin kuin taloudellista merkittävyyttä.

Miten edellinen hallitus, eduskunta ja kulttuuriministeri ovat mielestäsi pärjänneet? Arvosana?

Hyvitysmaksu on asia, joka pitäisi ehdottomasti saada ajan tasalle. Suomi on teknologian kehityksessä yksi maailman kärkimaita, mutta näin yksinkertaista asiaa ei ole saatu kuntoon. Työsuhdeolettaman torjuminen oli tämän hallituskauden paras uutinen tekijöiden kannalta. Myös muutokset apurahan sosiaaliturvan suhteen olivat tervetulleita.

Määrärahat sen sijaan olisivat voineet nousta ja kenttää pitäisi kuulla myös toiminta-avustusten ja apurahojen jaossa paremmin. Kaiken kaikkiaan vapaalla kentällä työskentelevien taiteilijoiden olot eivät ole häävit. Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat kuvataiteilijat. Tämä kaikki kertoo minusta siitä, mikä on päättäjien arvostuksen aste taidealoja kohtaan.

Arvosana (kouluasteikolla 4 – 10) on  6.

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?

Kaikkien palveluntarjoajien radiosta nettiin ja televisiosta musiikkipuhelimiin (tulevaisuuden sovelluksista puhumattakaan) olisi ymmärrettävä, että palvelua ei voi olla olemassa ilman sisältöä.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat minulle merkittävä tulo. Lauluntekijä ei usein saa mitään muuta korvausta tekemästään teoksesta. Haluan myös itse päättää, mitä luovan työn tuloksilleni vastaisuudessa tapahtuu.

Koonnut: Lasse Wikman

Kuvat: Markku Mattila (tai kuvaaja kuvan yhteydessä)

Gallupin tulokset kertovat eroista – Puolueet ja tekijöiden oikeudet

Julkaistu

Selvis kysyi puolueilta vastaukset neljään tekijänoikeuksia koskevaan kysymykseen. Kyselyyn otettiin mukaan nykyiset eduskuntapuolueet sekä kolme viime vaaleissa eniten saanutta puoluetta, jotka silloin jäivät eduskunnan ulkopuolelle. Uusista puolueista mukaan otettiin Muutos 2011.

Vastaukset osoittavat, että puolueilla on eroja niin suhtautumisessa tekijöiden ja taiteilijoiden oikeuksiin kuin myös siinä, miten niiden kannat painottuvat eri kysymyksissä.

Seuraavassa kysymykset ja puolueiden vastaukset. Saman vaihtoehdon valinneet puolueet ovat kussakin kohdassa satunnaisjärjestyksessä.

Kysymys 1

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yli 125.000 kotitaloutta, joissa jaettiin aktiivisesti tietoverkkoihin piraattiaineistoja. Vireillä olevan lakiesityksen mukaan teleoperaattoreiden tulisi tulevaisuudessa välittää asiakkailleen oikeudenhaltijoiden laatima määrämuotoinen ilmoitus havaitusta laittomasta toiminnasta.

Lakiesitys on oikeansuuntainen mutta sellaisenaan riittämätön. Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että lähetettävät ilmoitukset rekisteröidään. Tämä menettely mahdollistaa oikeudelliset seuraamukset niille, jotka eivät lopeta tiedostojen laitonta jakamista.

1:a Täysin samaa mieltä

Senioripuolue

Kokoomus

Vasemmistoliitto

1:b Jokseenkin samaa mieltä

Kristillisdemokraatit

1:c Jokseenkin eri mieltä

–

1:d Täysin eri mieltä

Muutos 2011

1:e Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

Keskusta: Laittomasta toiminnasta pitää joutua vastuuseen, mutta automaattinen rekisteröinti ilman, että asianosaista kuullaan, ei sovi suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

SDP: Tekijöiden oikeuksia on kunnioitettava. Tekijänoikeudet ovat kulttuurityöläisen palkkaa, ja siksi piratismi on ongelma. Ongelman ratkaisemiseksi on löydettävä reilut pelisäännöt, jotka takaavat sekä tekijöiden että yksilöiden oikeudet.

Itsenäisyyspuolue: Ajatus katkaista väärinkäyttäjän tietoyhteys on väärä. Tietoyhteys on nykyisin puhelintakin tärkeämpi peruspalvelu. Saman yhteyden takana voi olla eri käyttäjiä. Lain puitteissa voidaan jo nyt selvittää operaattoreiden tunnistetietojen perusteella nämä tapaukset.

Vihreät: Vihreiden mielestä tärkeintä on kannustaa luovan työn tekijöitä olemaan luovia ja tuottamaan uutta. Ainoa pitkäjänteinen ratkaisu laittoman lataamisen vähentämiseksi on tehdä oikein toimiminen yhä helpommaksi ja houkuttelevammaksi.

RKP: Opetus- ja kulttuuriministeriössä, Ministeri Wallinin johdolla, on tehty paljon töitä ongelman ratkaisemiseksi. Lakiehdotus on pitkän työn ja poliittisen keskustelun tulos. Rekisterikysymys vaatii tarkan pohdinnan esimerkiksi tietosuojaperspektiivistä. Näissä kysymyksissä myös asenteet ovat tärkeitä.

SKP: Tekijänoikeudet eivät saa olla yritysten rahastusautomaatteja. Kulttuurin ja tieteen tuotosten yksityinen ja epäkaupallinen käyttö tulee sallia. Tekijöiden toimeentulo ja oikeus rajoittaa työnsä kaupallista käyttöä on turvattava sekä suurten mediayhtiöiden verotusta kiristettävä.

Kysymys 2

Vertaisverkkoa ylläpitänyt mies ja nainen tuomittiin äskettäin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa yhteensä yli 800.000 euron korvauksiin tekijänoikeuksien omistajille. Lisäksi määrättiin naiselle neljä ja miehelle kolme kuukautta ehdollista vankeutta.

Onko Suomen tekijänoikeuslaki nettipiratismin torjumiseksi ja verkossa tapahtuvan varastamisen ehkäisemiseksi

2:a Liian löysä

Kristillisdemokraatit

Senioripuolue

2:b Liian ankara

–

2:c Sopivan tiukka ja oikeustajumme mukainen.

Kokoomus

SDP

2:d Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

Vihreät: Suuri enemmistö kulttuurin kuluttajista tahtoo toimia oikein ja haluaa, että tekijät saavat työstään asianmukaisen korvauksen. Tarvitaan kuitenkin kuluttajien koulutusta, uusia innovaatioita ja verkkopalveluja sekä uusia ansaintalogiikkoja Spotifyn tapaan

Vasemmistoliitto: Liian löysä operaattorien osalta. Sopivan tiukka yksittäisten ihmisten osalta. Nykylainsäädäntö mahdollistaisi hyvin puuttumisen yksittäisten ihmisten tekijänoikeusrikkomuksiin, mutta porsaanreikänä päästää edelleen piratismilla tiliä tekevät palvelinten ylläpitäjät ja operaattorit vastuusta kuin koira veräjästä.

Muutos 2011: Ajamme suoraa demokratiaa, minkä vuoksi jäsenet saavat olla mitä mieltä he tahtovat useimmista asiakysymyksistä.

Itsenäisyyspuolue: Laki itsessään on sopiva, mutta tapauksia on vasta harvoja eikä voi ottaa selkeätä kantaa, miten sitä tullaan tulkitsemaan keveämmissä tapauksissa. Tähänastiset tapaukset ovat olleet jakelukeskuksia, jotka ovat toimineet laista piittaamatta.

RKP: Nettipiratismin torjuntaa pitää tehostaa. Pitää edistää eurooppalaisen digitaalisen sisämarkkinan syntyä. Tehokas laillinen kauppa ehkäisee nettipiratismia. Yhteinen eurooppalainen ja jopa globaali sääntely olisi paikallaan. Rikkomuksista pitää rangaista normaalilla tavalla.

SKP: Luovan työn tekijöille on taattava kohtuullinen korvaus työstään ja oikeus sopia tai rajoittaa työnsä tulosten kaupallista tms. käyttöä. Korvauksia rikkomuksista ei kuitenkaan voi laskea pelkästään teoreettisen mahdollisuuden perusteella, ilman konkreettista näyttöä.

Keskusta: Keskusta katsoo, että tekijänoikeusrikkomuksista valistettaisiin ihmisiä, jotta kansalaiset ymmärtäisivät, että kyseessä on varkauteen verrattava rikos. Tätä ei ole vielä tiedostettu.

Kysymys 3

Musiikin ja muun tekijänoikeudella suojatun aineiston kopiointi yksityiseen käyttöön on Suomessa sallittua. Tämän vastineeksi kerätään hyvitysmaksuja, joista osa tilitetään alan taiteilijoille ja yrityksille ja osa käytetään heidän yhteisiin tarkoituksiinsa. Hyvitysmaksukertymä on viime vuosina romahtanut.

Mitä pitäisi tehdä?

3:a Hyvitysmaksua tulee laajentaa koskemaan myös musiikkipuhelimia ja muistitikkuja.

Vasemmistoliitto

Senioripuolue

3:b Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä on aikansa elänyt ja sen tilalle pitää kehittää uusi järjestelmä.

Kristillisdemokraatit

Muutos 2011

Kokoomus

RKP

SKP

3:c Yksityinen kopiointi tulee kieltää samalla tavoin kuin tietokone-ohjelmien yksityinen kopiointi on kielletty.

–

3:d Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

SDP: SDP uudistaisi hyvitysmaksujärjestelmää niin, että sen tuotot kerättäisiin teknologianeutraalin järjestelmän avulla. Emme näe järkevänä siirtää kaikkien veronmaksajien rasitukseksi taakkaa, joka voidaan kerätä laitteiden mukana kerättävällä maksulla niiden käyttäjiltä.

Itsenäisyyspuolue: Järjestelmän elinkelpoisuus on tärkeä osa suomalaisen kulttuurin tukemista. Yksityisen kopioinnin kieltäminen ei ole kestävää. Ehdotamme  nykyjärjestelmän aktiivista kehittämistä kulttuuriministeriön ja Teoston yhteistyössä lisäten uusia tallennusvälineitä nopeassa tahdissa niiden tultua laajaan levikkiin.

Keskusta: Keskusta pitää tärkeänä, että hyvitysmaksun piirissä olevaa laitekantaa ajantasaistetaan siten, että hyvitysmaksutuotto palautuu sille tasolle, mikä se oli keskustalaisen kulttuuriministerin aikana.

Vihreät: Hyvitysmaksuja täytyy aluksi laajentaa, sitten uudistaa. Ns. pilvipalvelut saattavat murentaa nykyjärjestelmän ja on harkittava hyvitysten maksua esimerkiksi valtion budjetista.

Kysymys 4

Kirkolla on Suomessa erityisasema siinä, että jumalanpalveluksissa saa esittää musiikkia ilman tekijöiden lupaa. Sen sijaan esimerkiksi vapaa-ajattelijoiden järjestämissä julkisissa tilaisuuksissa lupa tarvitaan. Mikä seuraavista vastaa parhaiten puoleenne linjaa?

4:a Tämä jumalanpalveluksia koskeva poikkeus tulee tekijänoikeuslaista poistaa.

Vasemmistoliitto

Muutos 2011

Vihreät

SKP

4:b Kirkolla tulee jatkossakin olla tämä musiikkia koskeva vapaus ja erityisasema.

Kristillisdemokraatit

RKP

4:c Puolue ei ota tähän asiaan yhteistä kantaa vaan jokainen puolueen kansanedustaja päättää omasta kannastaan omantuntonsa mukaan.

Senioripuolue

Keskusta

SDP

Itsenäisyyspuolue

4:d Mikään näistä vaihtoehdoista ei vastaa kantaamme, joka on:

Kokoomus: Säännös on etenkin kirkkomusiikin tekijöiden kannalta ongelmallinen. Mikäli jatkossa halutaan pitää kiinni tästä poikkeamasta, on löydettävä jokin muu tapa, jolla kirkkomusiikin tekijät saavat korvauksen teosten pääasiallisesta käytöstä.

Perussuomalaisilla ei puolueena kantaa tekijänoikeuksiin

Perussuomalaisten osalta kyselyyn vastasi Uudellamaalla ehdokkaana oleva espoolainen Teemu Lahtinen. Tässä hänen vastauksensa saatteineen:

Perussuomalaisilla ei ole puolueena muodostettua kantaa erityisesti tekijänoikeusasioihin, joten minua pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Vastaan siihen aihepiirin asiantuntemuksen sekä puolueen historiallisen aatemaailman tuntevana. Joudun huomauttamaan, etten voi sitoa puoluetta tai sen tulevia kansanedustajia näihin vastauksiin. Kysymys on tulkinnastani mahdollisista linjauksista.

1:e Suomessa viestintäsalaisuus on ehdoton perusoikeus, eikä siihen voida luoda kategorista poikkeusta yksityisomistuksen suojelemiseksi. Tekijänoikeuksia on turvattava muulla tavalla kuin murtamalla perusoikeuksia.

2:d Tekijänoikeusasioissa yksityishenkilöiltä perittävät korvaussummat ovat amerikkalaishenkisiä, eivätkä oikein sovi suomalaiseen oikeusperinteeseen. Summat perustuvat monesti kuviteltuun vahinkoon. Oikeat rikolliset pääsevät vähemmällä ja taloudellista rikoshyötyä tuomitaan pienempiä summia. Ehdollinen ei ole kohtuutonta.

3:d Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä on kansan oikeustajun vastainen. Se nakertaa pohjaa luottamukselta tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan. Tällä hetkellä kansan silmissä ne näyttäytyvät 1900-luvun alun marxilaisen propagandan riistäjäkapitalistina, jolta vieminen on jopa sankarillista.

4:c

Koonnut: Martti Heikkilä

Puoluejohtajat Teoston paneelissa

Julkaistu

Teoston järjestämässä paneelissa tarjottiin myötätuntoa ja ehdotuksia.

Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikan lavalla pohdittiin helmikuun puolessa välissä luovan alan toimintaedellytyksiä. Korkean tason paneelikeskusteluun osallistui kolme puoluejohtajaa Vihreiden Anni Sinnemäki, SDP:n Jutta Urpilainen ja Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Kokoomusta edusti varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen ja Keskustaa puoluesihteeri Timo Laaninen. 

Paneelin puheenjohtajuudesta vastasi toimittaja, kirjailija Matti Rönkä.

Paneelin mielenkiintoisin osa oli taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen ja tekijänoikeustulot. Puoluejohtajien vastauksissa oli jo lupauksen henkeä.

Millä taiteilijoiden asemaa parannetaan?

– Luovan alan sosiaaliturvan parantaminen, vastasi Sinnemäki, kun Rönkä tivasi politiikoilta yhtä seikkaa, jolla nämä parantaisivat taiteilijoiden asemaa.

Jutta Urpilaisen vastaus ei jäänyt yhtään huonommaksi, sillä hän totesi luovan talouden pohjautuvan osaaviin ihmisiin, joten uusien taiteelle omistautuvien koulutukseen on panostettava. Kaikista tärkeimpänä hän kuitenkin piti riittäviä tekijänoikeuksia. Vastaus kirvoitti pienet aplodit.

Urpilainen pohti myös tekijänoikeuksien rajojen selkeämpää määrittelyä. Kuka omistaa kuvat ja tekstit, työnantajako vai tekijä?

Arhinmäki puolestaan halusi vahvistaa peruskoulujen taidekasvatusta. Sen ei tarvitsisi kaikissa tapauksissa johtaa uusiin ammattilaisiin, vaan se kasvattaisi myös ymmärtävää ja osaavaa yleisöä.

Kokoomus näki alalla tarvittavan yrittäjyyskasvatusta. Anna-Mari Virolainen ehdotti, että jo koulussa opetettaisiin tuotteistamaan luovan alan hengentuotteita.

Tekijänoikeudet ja sosiaaliturva

Paneelin puheenjohtaja Rönkä pani poliitikot kovan eteen.

– Te tunnutte olevan kaikki sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvauksien tulisi kerryttää eläkettä ja sairauspäivärahaa. Jos olette mukana seuraavassa hallituksessa, niin tuleeko tämä asia hoidettua seuraavan kauden aikana ja mikä on estänyt tätä tapahtumasta tähän saakka.

– Pari vuotta sitten tehtiin uudistus, jossa apurahatulosta alettiin maksaa niitä maksuja, jotka kerryttävät sosiaaliturvaa. Samantyyppinen uudistus tulisi tehdä tekijänoikeustuloon, sanoi Anni Sinnemäki.

– Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme yksi ongelma on ollut, että se ei tunnista pätkätyöläisten- ja silpputyöntekijöiden asemaa riittävän hyvin. Siinä minä näen, että taiteilijat kuuluvat tähän ryhmään. Jos ja kun seuraavalla vaalikaudella pitäisi tehdä tällainen sosiaalijärjestelmän isompi uudistus, niin siinä yhteydessä olisi luontevaa tehdä perusajatus, että tekijänoikeustulo olisi laskettava palkkatuloksi. Se on palkkaa taiteentekemisestä, Jutta Urpilainen sanoi.

– Siis taiteilijaa pitäisi kohdella kuin oikeita ihmisiä, Matti Rönkä heitti väliin. Yleisöstä kuului hyväksyviä huutoja.

– Tällä hallituskaudella on tutkijoiden asemaa parannettu. Sivistysvaliokunnassa – yllätys kyllä, ei käsitellä, niin kuin moni ajattelee, pelkästään koulutuspolitiikkaa. Siellä pohditaan laajasti kulttuuria ja kulttuurintekijöiden toimeentulo on noussut hyvin vahvasti esille. Tätä pitää jatkaa. Sillä on takana laajaa ymmärrystä, toivottavasti se näkyy myös käytännön toimissa. Mutta samanlaisessa loukussa ovat myös monet muut pienyrittäjät, vaikka eivät olekaan tekemisissä suoraan kulttuurin kanssa, heillä on samat pienyrittäjyyteen liittyvät ongelmat, sillä he eivät pääse sosiaaliturvan eikä työttömyysturvan piiriin  silloin kun eivät pysty itseään työllistämään. Meidän pitää käydä kokonaan läpi tämä aika monimutkainen sosiaaliturvaviidakko ja yhtenäistää se sekä nostaa perusturvan tasoa, vastasi Arhinmäki.

– Me olemme täällä hyvin yksimielisiä, että osaamisella ja luovuudella Suomen kilpailukyky taataan. Kannatan myös, että taiteilijoiden sosiaaliturvaa kehitetään hyvinkin voimakkaasti ja tarkastetaan, että mikä mahdollistaa sen eteenpäinmenemisen. Sen lisäksi te Teostossa olette esittäneet, että tekijänoikeustulo pitäisi voida tulouttaa yhtiölle. Tämä on asia, joka otetaan hetimiten käsittelyyn.

– Sieltähän tuli lupauksia, riemastui Rönkä.

– On hyvä kysymys, miksi näitä asioita ei ole kehitetty. Ehkäpä on niin, että yhteiskunta on rakennettu teollisena aikana aika yksinkertaisten systeemien varaan: ollaan töissä kahdeksasta neljään ja saadaan palkkaa tai ollaan yrittäjiä. Tällainen tekijänoikeustulo on ollut varmaan niin omalaatuinen juttu, ettei sosiaaliturvan kehittäjä ole miettinyt edes kunnolla asiaa läpi. Arhinmäki on oikeilla jäljillä, että samantyyppisiä ongelmia on monilla muillakin ammatinharjoittajilla. Kyllä tässä sellainen läpiajattelemisen paikka olisi, Timo Laaninen pohti.

Aikaa ei riittänyt kuin kahdelle yleisökysymykselle

Teoston varapuheenjohtaja Mikko Heiniö tiukkasi, miksi hallitukselle koko kauden ajan tasaisin väliajoin viestitetty hyvitysmaksulaajennus ei etene.

– Hallitus on päättänyt laajennuksesta ja Vihreät ovat olleet sitä tukemassa. Mutta olemme katsoneet, että laajennusta on tehtävä tutkimuspohjaisesti, Sinnemäki vastasi.  Hän ilmaisi epäilevänsä, että matkapuhelimia ei käytettäisi musiikin kuunteluun. Yleisö oli reaktioista päätellen jyrkästi eri mieltä.

– Ilman muuta meidän on saatettava hyvitysmaksuasia kuntoon, oli Kokoomuksen vastaus.

Keskustan Laanila oli myös laajentamisen kannalla.

– Ei voida tietää, mitä laitteita on parin vuoden päässä, Arhinmäki tunnusti skeptisyytensä laitekehityksen suhteen.

Elvis ry:n toiminnajohtaja Eija Hinkkala muistutti poliitikkoja taiteilijoiden asian tärkeydestä.

– Mielestäni on hienoa, että luovasta taloudesta keskustellaan ja vähitellen jo taiteilijoiden toimeentulostakin. Mutta haluan muistuttaa – oikein printata teidän päähänne, että kaiken luovan talouden ydin on taiteilijat ja sisällöntuottajat. Menköön tekniikka minne hyvänsä ja keksittäköön mitä laitteita ja hilavitkuttimia tahansa, ilman sisällöntuottajia ei ole luovaa taloutta. Täällä on tänään sanottu, että se ja se ei ole keskeistä toimeentulossa. Mikään ei ole keskeistä – on vain jumalattoman paljon ”pieniä” asioita, jotka ovat kaikki taiteilijoille tärkeitä. Sen vuoksi, että taiteilijoiden toimeentulo muodostuu pienistä murusista, Eija Hinkkala lopetti.

Teksti ja kuvat: Risto Pekkala

Tarja Cronbergin selvitys – Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo

Julkaistu

Ex-kulttuuriministeri Tarja Cronbergin selvitys Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo on ollut alalla viime kuukausien keskustelunaiheita. Selvityksen häneltä tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Selvis-lehti on kirjoittanut selvityksestä numeroissa 3/2010 (s. 3) ja 4/2010 (s. 32). Cronberg on jatkamassa työtään seuraavaan vaiheeseen, jonka tulee sisältää ehdotukset tärkeimmiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi taiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi.

Cronberg painottaa selvityksessään mm. että suomalaisella taiteilijalla on taiteen alasta riippumatta heikompi toimeentulo kuin väestöllä keskimäärin tai pohjoismaisella kollegallaan. Hän korostaa, että luovuudesta tulee keskustella myös ilman taloustermejä. Avainsanoja tässä olisivat uusi ajattelu, kokeileva yhteiskunta sekä monimuotoisuus ja monikulttuurisuus kaikilla elämänalueilla. Luova kasvu olisi laajempi henkisen ilmapiirin sisäistämisen termi, joka tukee yksilön ja yhteiskunnan kasvua luovuuteen.

Cronberg kirjaa ehdotuksessaan 11 kehittämisehdotusta. Esitykset liittyvät luovan talouden määrittelyyn, taiteilijoiden työmarkkina-asemaan, taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan parantamiseen sekä taideyleisön määrän lisäämiseen.

1. Luovan talouden käsite tulee laajentaa kattamaan koko luovan kasvun alue. Taide tulee nähdä sen perustutkimuksena.

2. Työlainsäädännössä määritellään uusi ryhmä: itsensä työllistävät. Heidän sosiaaliturvansa ja verotuksensa on saatettava tasa-arvoiseksi palkkatyötä tekeviin verrattuna. 


3. Taidepoliittisin keinoin edistetään taiteilijuudesta saatavan tulonmuodostuksen osuuden kohoamista taiteilijan kokonaistulosta nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 

4. Apurahojen määrää lisätään niin, että apurahamediaani nousee 6.000 euroon. 

5. Arvonlisäverovapaan taiteeseen liittyvän myyntitulon ylärajaa nostetaan 8.500 eurosta 15.000 euroon. 

6. Taiteilijan työttömyysturva korvataan työllisyysapurahalla, joka on ensivaiheessa työmarkkinatuen suuruinen ja sitä haetaan starttirahan tapaan. Taiteilijapalkan edellytykset selvitetään.

7. Taiteilijan tulokertymän vuosittaisen vaihtelevuuden huomioon ottamiseksi tulee luoda verotusta ja sosiaaliturvaa koskeva tasausjärjestelmä. 

8. Taiteilijoiden eläkejärjestelmä yksinkertaistetaan ja ammattitaiteilijoiden eläketurva-asiat keskitetään Melaan (Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen). Selvitetään Saksan mallin mukaisen sosiaaliturvavakuutusjärjestelmän soveltuvuus Suomen olohin. 
9. Valtion uusien, vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä nostetaan noin 100 eläkkeeseen vuodessa.

10. Yritysten ja yhteisöjen taideostoille säädetään verovapaus, joka vastaa taiteen sponsoroinnissa toteutettavaa verovapautta.

11. Julkisen rakentamisen prosenttiperiaatteen toteutumista valvotaan tehokkaammin. Suosituksen noudattamisesta palkitaan.

Tarja Cronberg ehdottaa myös välillisiä toimia, joilla toimeentuloedellytyksiä voidaan parantaa kuten taideyleisön kasvattamista ja taiteen viemistä. Hän lisää, että taideostoja voitaisiin tukea ja taiteen hintaan vaikuttaa muun muassa verotuksella.

Hyviä ehdotuksia ja keskustelunavauksia!

Teksti: Risto Pekkala

Musiikintekijän sosiaalietuudet – ja niiden puuttuminen

Julkaistu


Henri Nieminen
Kuvaaja: Kimmo Tähtinen

Musiikintekijän sosiaaliturvassa ei ole tapahtunut edistystä. Tekijänoikeustuloja ei kohdella muihin tulolajeihin verrattuna tasapuolisesti, sillä ne saattavat estää sosiaalietuuden saamisen, mutta toisaalta niitä ei oteta huomioon etuuden määrää laskettaessa. Seuraavassa huomioita musiikintekijöiden saamien tekijänoikeuskorvausten vaikutuksesta tärkeimpiin sosiaalietuuksiin.

Työttömyysturva

Työttömyysturvalain mukaan palkansaajan ansiopäiväraha määräytyy siten, että sen perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Ansiopäivärahan määrässä ei kuitenkaan huomioida tekijänoikeuskorvauksia. Työttömyysturvalain mukaan palkkana huomioon otetaan palkka ja muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on maksettu korvauksena työstä. Työttömyysturvalain perusteella annetussa asetuksessa puolestaan erikseen todetaan, että palkkaa määriteltäessä ei oteta huomioon immateriaalioikeuteen perustuvia korvauksia, eli ei myöskään tekijänoikeuskorvauksia.

Työttömyysturvaa koskevassa lainsäädännössä kaikki tekijänoikeuskorvaukset on siten jätetty ansiopäivärahan laskentaperusteiden ulkopuolelle. Tämä voi johtaa yllätyksiin niillä musiikintekijöillä, joiden ansainta perustuu pitkälti Teoston tilittämiin tekijänoikeuskorvauksiin. Jos henkilön saama palkkatulo on pieni ja tekijänoikeustulot vastaavasti suuret, ei tekijänoikeuskorvausten määrä vaikuta oman työttömyyspäivärahan määrään sitä nostavasti. Jos musiikintekijä olisi saanut saman verran tuloja palkkana, olisi ne otettu huomioon laskennassa ja ansiopäiväraha olisi muodostunut suuremmaksi.

Vaikka tekijänoikeustuloja ei lueta ansiopäivärahan laskentaperusteisiin, saattavat tekijänoikeustulot estää koko etuuden saannin. Ns. soviteltua työttömyyspäivärahaa saavien kohdalla on nimittäin erikseen säädetty, että immateriaalioikeuden perusteella saadut korvaukset huomioidaan maksettavan etuuden määrässä. Suuret tekijänoikeustulot estävät työttömyyteen perustuvan ansiopäivärahan maksamisen kokonaan. Tekijänoikeustulot eivät siis kerrytä tätä sosiaalietuutta, mutta ne otetaan huomioon niitä pienentävästi.

Sairauspäiväraha ja vanhempainpäivärahat

Henkilön oikeus lyhytaikaisen sairauden johdosta maksettavaan päivärahaan määräytyy sairausvakuutuslain perusteella samoin kuin oikeus saada korvausta raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä.

Sairausvakuutuslain mukainen korvaus määräytyy ns. työtulon perusteella. Päivärahan perusteena olevalla työtulolla tarkoitetaan mm. työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa. Tällaisena palkkana ei pidetä tekijänoikeuskorvauksia. Vaikka henkilön ansiotulot sinällään olisivat suuret, ei tämä heijastu etuuden määrään lainkaan, jos ansainta perustuu nimenomaan suuriin tekijänoikeustuloihin. Lainsäädännössä lähdetään siis siitä, että sairaus tai lapsen hoito eivät estä musiikintekijää tekemästä työtään.

Mikä avuksi?

Sekä palkka- että tekijänoikeustulot luetaan kuuluvaksi henkilön ns. ansiotuloihin, joita verotetaan progressiivisen verokannan mukaan. Monilla musiikintekijöillä omasta luovasta työstä saatu taloudellinen korvaus on nimenomaan tekijänoikeuksiin perustuvaa tuloa. Tekijälle maksetaan tekijänoikeuslaissa suojatun teoksen käytöstä rahallinen korvaus. Palkka puolestaan on tuloa, joka saadaan työsuhteessa tehdystä toiminnasta. Työsuhteesta on kyse, kun oma työ tehdään toisen lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Kun tavallisella kansalaisella ansiot muodostuvat yksinomaan palkkatuloista, niin musiikintekijöillä on varsin tyypillisesti sekä palkka- että tekijänoikeustuloa. Tilanne on toki tältäkin osin hyvin kirjava. Monella tekijällä palkkatuloja kertyy enemmän kuin tekijänoikeustuloja – näin varsinkin silloin, kun henkilö työskentelee myös esittävänä taiteilijana, esim. muusikkona. Toisaalta musiikintekijöissä on myös niitä, joilla pääasiallinen toimeentulo rakentuu yksin luovan työn perusteella syntyviin sävelteoksiin ja vastaavasti niiden käytöstä maksettuihin tekijänoikeuskorvauksiin.

Musiikki on taiteen alana siinä mielessä erikoinen, että ansainnan kannalta Teosto näyttelee vääjäämättä isoa roolia. Teosto kerää ja tilittää suojatun aineiston käyttöön perustuvat korvaukset. Näissä korvauksissa on aina kyse tekijänoikeuskorvauksista, ei työsuhteen perusteella saadusta palkasta. Teoston tilittämiä tekijänoikeuskorvauksia ei huomioida etuuden määrässä ja mm. työttömyyspäiväraha määräytyy henkilön palkkatuloista käsin.

Vallitsevaan tilanteeseen on vaikea vaikuttaa omilla valinnoilla. Lähinnä se tulee kyseeseen musiikin tilaustöiden kohdalla, joiden osalta osapuolten määrittämää korvausta – sävellyspalkkiota – saattaa olla mahdollista kanavoida nimenomaan palkkatuloksi ja tätä kautta saada tulo mahdollisten sosiaalietuuksien määrissä huomioiduksi. Mikään ei estä musiikintekijää ja työn tilaajaa sopimasta, että osa tai koko korvaus (sävellyspalkkio) maksetaan työsuhteeseen perustuvana palkkana. Teoston kautta tilitettäviin korvauksiin musiikintekijä ja tilaaja eivät kuitenkaan voi omin keskinäisin sopimuksin vaikuttaa. Teoston keräämissä ja tilittämissä suorituksissa on kyse tekijänoikeuskorvauksista eikä tätä tilannetta voi sopimusjärjestelyin muuksi muuttaa.

Musiikintekijän perilliset maksavat tekijänoikeustuloista pääomaveroa. Elävä tekijä maksaa ansiotuloveroa, eli hänen tekijänoikeuskorvaustensa katsotaan olevan työstä kertovaa ansiota. Mutta vaikka tulo on verotuksessa ansiotuloa, sosiaalietuja laskettaessa sitä ei rinnasteta muihin työstä saatuihin tuloihin.

Henri Nieminen

Kirjoittaja on Taiteilijoiden Tili- ja Lakiasiaintoimiston juristi

Yleisökö Ylen katsoo?

Julkaistu

Aloitetaanpa ylevin väittein: Kansakunnan henkinen hyvinvointi järkkyy ilman hyvin ja riippumattomasti toimivaa yleisradiota! 

Entä huonosti toimiva? Esimerkkinä Italia, missä RAI:n signaali hukkuu berlusconilaisten viihdekanavien kohinaan ja jonka riippumattomuus on sitä, että pääministeriä kohtaan kriittinen satiiri hyllytetään. Huonoa julkisen palvelun mediatoimintaa on myös se, mikä tyytyy myötäilemään kaupallisen tuotannon manipuloimaa suuren yleisön makua eikä tarjoa minkäänlaista yllätyksellisyyttä, ei tee rohkeita tuotantopäätöksiä eli ei kanna vastuutaan kansallisen kulttuurin edistäjänä, säilyttäjänä ja uudistajana. 

Kun kaupallinen paikallisradiotoiminta käynnistyi 1985 ja sittemmin kehittyi valtakunnallisesti kattavaksi, alkoi Ylen radiopuolella käymisprosessi. 1980 lanseerattu Rockradio sai olla vielä rauhassa, myöskään Radiomafia ei 90-luvulla astunut pahemmin kenenkään varpaille, mutta YleX:n ja Yle Radio 1:n myötä oli jo selvää, että nyt ollaan lähdetty haastamaan kaupalliset paikallisradiot. Ja tätä mieltä ovat yhä monet, jotka toivovat Yleltä monimuotoisempaa ja vaihtoehtoisempaa ohjelmistopolitiikkaa, mutta myös ne, jotka haluaisivat jättää Ylelle vain uutis- ja ajankohtaistoimituksen, hartausohjelmat, valuuttakurssit ja merisään, jotta itse pääsisivät pulskistumaan tarjoamalla kansalle, mitä kansa haluaa. 

Tv-toiminnan työnjako kaupallisten kumppanien rinnalla on toteutunut hieman rauhallisemmin ja luontevammin. Ovathan megatuotantojen, kuten suurien urheilutapahtumien tuottaminen ja yhteistyö EBU:n (European Broadcasting Union) kanssa, kuuluneet aina Ylelle. Kuitenkin tälläkin puolella paine kasvaa ja puheet joidenkin perinteisten urheilutapahtumien siirtämisestä maksukanaville nostavat päätään. Kakkosen profiloituminen kansankulttuurikanavaksi jäytää hieman kaupallisia, mutta idolsien ja salkkarien miljoonakatselijaluvut rauhoittavat kummasti. Kulttuurikanava Teema on saanut kiitosta niin klassisten taidemuotojen edustajilta kuin populaarimmaltakin puolelta. Sen katsojamäärät ovat suhteessa pienet, mutta toisaalta usean kymmenen tuhannen yleisö taidemusiikin konsertille on valtava. 

Ylen kohtalona on siis rimpuilla kansanmiellyttämisen ja kansanvalistuksen välisessä pihtiotteessa. Kuitenkin Ylessä valistuksen pitäisi olla aina vähän voitolla, sillä ilman tätä, joidenkin mielestä holhoavaa johtoajatusta, alkaisi tarjonta väistämättä kaventua varhaisnuorten ääniä kosiskelevaksi, kaupallisilta kanavilta tutuksi tulleeksi ääliöviihteeksi. Mutta toki Ylen pitää antaa panoksensa kevyemmänkin viihteen saralla, varsinkin kun sillä on mahdollisuus tässäkin genressä ottaa taiteellisia riskejä, joihin muut eivät pysty. Tässä kumarrusten ja pyllistysten ristiaallokossa Yle on luovinut vielä kohtalaisen onnistuneesti, mutta ei silti säästy huomautuksilta:

-Ylen tuottamat kotimaisen populaarimusiikin liveohjelmat rajoittuvat kesäkauden tanssilavatoistoihin, satunnaisiin juhlakonsertteihin Tampere-talossa, samaa kaavaa toistaviin tangokuninkuusohjelmiin ja mikkiin tarttumiskisoihin. Ylen tuleekin ehdottomasti panostaa kotimaisen omaehtoisen musiikin esityksiin esim. livekonserttisarjoina tai muina eläviä esityksiä sisältävinä ohjelmakokonaisuuksina. Missä on vaikkapa rytmimusiikin ”kausikortti”?

-Alueradioiden omaa tuotantoa ja itsenäistä päätäntävaltaa pitää vahvistaa. 

-Ammattitaitoiselle musiikkitoimittajuudelle pitää antaa enemmän tilaa eikä sen pidä antaa kuolla sukupuuttoon.

-Soittolistoista emme valitettavasti näytä pääsevän eroon ja niinpä niiden tulisikin olla luonteeltaan paljon selkeämmin apuvälineitä kuin tahdin määrääjiä. 

Kaikkeen edellä mainittuun ei tarvita edes lisää rahaa, mutta laatutuotantoon sitä tarvitaan aina – oli se sitten talon sisäistä tai ulkoistettua. 

Mediamaksu kaatui, lupamaksuista laistetaan – jääkö siis jäljelle vain budjettirahoitus? Se olisi ainakin kattava ja periaatteellisesti yksinkertainen maksuvaihtoehto ylelliselle mediakulutukselle niin eetterissä kuin netissäkin. Mutta nostaisiko se kansalaisten verotaakkaa kohtuuttomasti? Näinkin ollaan väitetty. Myös väitetään, että poliittisten valtasuhteiden heilahtelut toisivat hankaluuksia, jos rahat repäistäisiin budjetista. Entä voitaisiinko kehittää jonkinlainen hybridi; rahoitussysteemi, jossa osa tuotosta tulisi media- tai lupamaksuina ja osa verojen kautta? Lupalintsarien vaikutus pienenisi ja balanssissa alkaisi löytyä? Minähän tosin maksaisin kiljuen nykyisen lupamaksun vaikka tuplasti siitä, että saisin jatkossakin katsella mainosmössöllä pätkimättömiä elokuvia ja sarjoja sekä ennen kaikkea siitä, että tuotetaan ja tuodaan monimuotoisuutta, laatua ja rohkeasti kokeilevaa.

Tulevalle Suomen hallitukselle: Yleisradion riippumaton toiminta tulee turvata vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Janne Louhivuori

janne.louhivuori@elvisry.fi 

Paljon porua ja räksytystä hyvitysmaksusta

Julkaistu

Kerjäläisten työvoitto, jonka nimeksi pitäisi laittaa mieluummin kaupallisesti epäonnistuneiden taiteilijoiden elatusmaksu. Taiteilijat käyttävät luovuuttaan lähinnä kerjuumenetelmien keksimiseen. Taiteilijat ovat laiskoja, eivät tee työtä, eivätkä maksa veroja. He kahmivat vain ahkerien ja menestyneiden kansalaisten maksamat verorahat tukiaisina taskuihinsa. 

Otoksia kiivaista kirjoituksista hyvitysmaksuasian kiihdyttäminä. Maksun, joka on laissa ja EU-direktiivissä määrätty mahdollistamaan yksityisen kopioinnin. Maksun, joka ei Suomessa aikoihin enää ole toteutunut lainmukaisella tavalla. Maksun, jonka monille tekijänoikeuksien omistajille ja eri tukijärjestelmille jaettava kokonaismääräkin on naurettavan pieni ja kaikkea muuta kuin valtavan porun väärtti. Suhteutettuna melkeinpä mihin vain. Mutta pienuudessaankin monelle musiikintekijällekin tärkeä murunen. Murusistahan tekijän leipä koostuu.

Outoa vertailua

Naurettavuuksiin on myös mennyt musiikintekijän työn ja ansaintamahdollisuuksien  vertaileminen muiden alojen ammattilaisten mahdollisuuksiin. Pannulla kieritetään insinöörit ja musiikintekijät samassa sekamelskassa. Heidän asemaansa työmarkkinoilla ei kuitenkaan samaksi saa, vaikka persiljavoissa kierittelisi.  

Insinööri voi ryhtyä yrittäjäksi tai työskennellä työsuhteessa palkkatyöntekijänä. Musiikintekijälle ei juuri työsuhteita ole tarjolla. Musiikintekijä, joka elää vain tekemällä musiikkia muille, ei myöskään voi ryhtyä yrittäjäksi. Teoston tilittämiä tekijänoikeuskorvauksia kun ei Suomen lain mukaan toistaiseksi ole mahdollista tulouttaa yhtiölle. Musiikintekijän vaihtoehdot ovat vähissä. Työ itsessään täyttää kyllä yrittäjyyden vaateet. On oltava ahkera ja pitkäjänteinen, otettava riskejä, siedettävä taloudellista epävarmuutta, pettymyksiä ja kovaa kilpailua. On tekijällä oltava myös tuotteistus- ja markkinointitaitoja, muuten teokset jäävät pöytälaatikkoon.

Yrittäjiksi voivat sensijaan halutessaan ryhtyä tekijät, jotka myös keikkailevat ja tuottavat mahdollisesti jopa äänitteensäkin. Luovan alan yrittäjyyteen kannustetaan ja starttaamista tuetaan, mikä on mielestäni hyvä asia. Valitettavasti vain alussa kannustavan ketjun loppupäässä saattaa tulla ikävä yllätys. Verottaja iskee. Vaikkapa niin, että musiikintekijän yrittäjänä laskuttamat satunnaiset kouluttajana toimimiset katsotaankin työsuhteiseksi palkaksi. 

Olen vahvasti sitä mieltä, että kun luovan alan toimijoita kerran kannustetaan yrittäjyyteen, tulee koko systeemin olla johdonmukaisesti kannustava verotuskäytäntöjä myöden. Tekijän mahdollisuudet ryhtyä yrittäjäksi perustuvat juuri sille tosiseikalle, että tulot muodostuvat monista eri musiikkiin liittyvistä osasista. Kun liian innokas verovirkailija ryhtyy näitä puroja omavaltaisesti ruotimaan, katoaa yrittämiseltä pohja, yrittäjän innostuksesta ja haluista puhumattakaan. 

Yhtä vahvasti olen myös sitä mieltä, että yrittäjyyteen ei musiikintekijää (eikä ketään) saa pakottaa.

Tekijänoikeusmafia

Meillä toimii blogi- ja yleisönosastokirjoitusten mukaan kuulemma myös tekijänoikeusmafia, joka kerää musiikin kuluttajilta kaikki rahat, pitää ne itsellään ja syyllistyy tekijöiden tavoin vielä kerjäämiskonstien kehittelyynkin. 

Huh. Mistähän saisi ihmerautalankaa, josta voisi väännellä Teoston tarpeellisuuden meidän musiikintekijöiden toimintaedellytysten mahdollistajana ja sen, että musiikinkäyttökorvaukset kyllä kulkeutuvat vuosia ja vuosia hiotun tilitysjärjestelmän ansioista hyvinkin oikeisiin osoitteisiin.

Riemullisia haasteita

Ehkä en taas hetkeen aikaan eksy itseään kaikkien alojen asiantuntijaguruna pitävien blogeja lukemaan. Mutta on meillä tässä ja paljossa muussakin riemullista haastetta. Haastetta heitämme nyt toiveikkaina Suomen tulevan hallituksen ja muiden päättäjien suuntaan. Taiteilijoihin täytyy ja kannattaa sijoittaa! Ja tuhdisti! Taiteilijat ovat luovan alan ydin ja sielu. Sehän lieneekin jo tunnistettu ja tunnustettu, että luova ala kasvaa vauhdilla ja on Suomelle korvaamattoman tärkeä voimavara.

Eija Hinkkala

eija.hinkkala@elvisry.fi

Viihdekeskukset ja yksityinen kopiointi

Julkaistu

Hallituksen joulukuinen päätös hyvitysmaksun laajentamisesta ulkoisiin kiintolevyihin, mutta ei musiikin tallentamiseen, kopiointiin ja kuunteluun soveltuviin matkapuhelimiin, on surullinen, logiikaltaan nurinkurinen ja jopa omiaan syventämään tekijänoikeuteen kohdistuvia nurjia asenteita.

Nyt, kuin rauhoitellakseen taideväkeä, annetaan jotain, jonka merkitys koko hyvitysmaksuasiassa on tekijöiden kannalta hiipumassa. Ainoa, mitä saavutetaan, on entisestään syventynyt mielikuva taiteilijoista kyltymättöminä ahnehtijoina.

Mikä mahdollistaa niin kaupallisemman listaviihteen kuin kokeilevammankin marginaalin mahdollisuuden elää ja kehittyä? Ammattitaitoinen, rajoja kolisteleva ja uusia ilmaisuväyliä hakeva luovuus tarvitsee taustalleen lahjakkuutta tukevia organisaatioita, joiden toiminta on nyt hyvitysmaksujen romahdettua vakavasti uhattuna.

Kansallinen luovuusmittari näyttää hyviä lukemia, kun luovan työn tekijöiden edellytykset työlleen ovat kunnossa. Kun näitä edellytyksiä lyhytnäköisesti näivetetään, sahataan samalla sitä oksaa, joka poliitikkojen puheissa nimetään Suomen taloudellisen kasvun tulevaisuuden toivoksi.

Ymmärrän hyvin, että ulkoisten kiintolevyjen ottaminen hyvitysmaksun piiriin äkkiseltään ärsyttää ainakin niitä, jotka eivät tallenna niille esimerkiksi elokuvia tai musiikkia. Toisaalta onko niin vaikeaa niellä 5 euron maksua (sillähän ei saa halvintakaan leffalippua), joka nyt kohdistuu enintään 950 gigan kovalevyn hintaan, vaikka toisaalta sohvaperunatkin joutuvat maksamaan veroja, joilla rakennetaan vaikkapa urheiluhalleja?

Tärkeintä olisi kuitenkin ollut ulottaa maksun piiriin nuo taskukokoiset viihdekeskukset, joissa vekkulina lisäominaisuutena on mahdollisuus soittaa puheluja. Kovalevyt jäävät tulevaisuudessa viihdekäyttökyydistä lopullisesti, mutta matkapuhelimien käyttö luovien sisältöjen hyödyntämisessä on vasta aluillaan. On selvää, että kehitys vie suuntaan, jossa kätevästi mukana kulkeva laite etäkommunikoinnin ohella myös tallentaa ja toistaa yhä rikkaamman kirjon tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia. Haastankin tässä Nokian mukaan luovan työn edellytysten parantamiseen. Vain sisällöllä saadaan tyhjille kuorille käyttöä.

Jos ammattimainen, täydet laatukriteerit täyttävä luova toiminta päästetään kuihtumaan, ollaan tiellä kohti henkisesti köyhtynyttä tulevaisuutta, jossa tahdin määräävät raflaavuudella ratsastajat ja tuotanto, jonka syvyys loppuu 3D:hen. Pelastajiksi eivät valitettavasti kelpaa sinänsä rikastuttavan ja hauskan harrastuksensa parissa netissä ahkeroivat amatöörit, jotka haluavat hyväuskoisesti kaiken kaikille ilmaiseksi.

Janne Louhivuori

janne.louhivuori@elvisry.fi