Musiikintekijän sosiaalietuudet - ja niiden puuttuminen

Haastattelu

Musiikintekijän sosiaalietuudet – ja niiden puuttuminen


Henri Nieminen
Kuvaaja: Kimmo Tähtinen

Musiikintekijän sosiaaliturvassa ei ole tapahtunut edistystä. Tekijänoikeustuloja ei kohdella muihin tulolajeihin verrattuna tasapuolisesti, sillä ne saattavat estää sosiaalietuuden saamisen, mutta toisaalta niitä ei oteta huomioon etuuden määrää laskettaessa. Seuraavassa huomioita musiikintekijöiden saamien tekijänoikeuskorvausten vaikutuksesta tärkeimpiin sosiaalietuuksiin.

Työttömyysturva

Työttömyysturvalain mukaan palkansaajan ansiopäiväraha määräytyy siten, että sen perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Ansiopäivärahan määrässä ei kuitenkaan huomioida tekijänoikeuskorvauksia. Työttömyysturvalain mukaan palkkana huomioon otetaan palkka ja muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on maksettu korvauksena työstä. Työttömyysturvalain perusteella annetussa asetuksessa puolestaan erikseen todetaan, että palkkaa määriteltäessä ei oteta huomioon immateriaalioikeuteen perustuvia korvauksia, eli ei myöskään tekijänoikeuskorvauksia.

Työttömyysturvaa koskevassa lainsäädännössä kaikki tekijänoikeuskorvaukset on siten jätetty ansiopäivärahan laskentaperusteiden ulkopuolelle. Tämä voi johtaa yllätyksiin niillä musiikintekijöillä, joiden ansainta perustuu pitkälti Teoston tilittämiin tekijänoikeuskorvauksiin. Jos henkilön saama palkkatulo on pieni ja tekijänoikeustulot vastaavasti suuret, ei tekijänoikeuskorvausten määrä vaikuta oman työttömyyspäivärahan määrään sitä nostavasti. Jos musiikintekijä olisi saanut saman verran tuloja palkkana, olisi ne otettu huomioon laskennassa ja ansiopäiväraha olisi muodostunut suuremmaksi.

Vaikka tekijänoikeustuloja ei lueta ansiopäivärahan laskentaperusteisiin, saattavat tekijänoikeustulot estää koko etuuden saannin. Ns. soviteltua työttömyyspäivärahaa saavien kohdalla on nimittäin erikseen säädetty, että immateriaalioikeuden perusteella saadut korvaukset huomioidaan maksettavan etuuden määrässä. Suuret tekijänoikeustulot estävät työttömyyteen perustuvan ansiopäivärahan maksamisen kokonaan. Tekijänoikeustulot eivät siis kerrytä tätä sosiaalietuutta, mutta ne otetaan huomioon niitä pienentävästi.

Sairauspäiväraha ja vanhempainpäivärahat

Henkilön oikeus lyhytaikaisen sairauden johdosta maksettavaan päivärahaan määräytyy sairausvakuutuslain perusteella samoin kuin oikeus saada korvausta raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä.

Sairausvakuutuslain mukainen korvaus määräytyy ns. työtulon perusteella. Päivärahan perusteena olevalla työtulolla tarkoitetaan mm. työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa. Tällaisena palkkana ei pidetä tekijänoikeuskorvauksia. Vaikka henkilön ansiotulot sinällään olisivat suuret, ei tämä heijastu etuuden määrään lainkaan, jos ansainta perustuu nimenomaan suuriin tekijänoikeustuloihin. Lainsäädännössä lähdetään siis siitä, että sairaus tai lapsen hoito eivät estä musiikintekijää tekemästä työtään.

Mikä avuksi?

Sekä palkka- että tekijänoikeustulot luetaan kuuluvaksi henkilön ns. ansiotuloihin, joita verotetaan progressiivisen verokannan mukaan. Monilla musiikintekijöillä omasta luovasta työstä saatu taloudellinen korvaus on nimenomaan tekijänoikeuksiin perustuvaa tuloa. Tekijälle maksetaan tekijänoikeuslaissa suojatun teoksen käytöstä rahallinen korvaus. Palkka puolestaan on tuloa, joka saadaan työsuhteessa tehdystä toiminnasta. Työsuhteesta on kyse, kun oma työ tehdään toisen lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Kun tavallisella kansalaisella ansiot muodostuvat yksinomaan palkkatuloista, niin musiikintekijöillä on varsin tyypillisesti sekä palkka- että tekijänoikeustuloa. Tilanne on toki tältäkin osin hyvin kirjava. Monella tekijällä palkkatuloja kertyy enemmän kuin tekijänoikeustuloja – näin varsinkin silloin, kun henkilö työskentelee myös esittävänä taiteilijana, esim. muusikkona. Toisaalta musiikintekijöissä on myös niitä, joilla pääasiallinen toimeentulo rakentuu yksin luovan työn perusteella syntyviin sävelteoksiin ja vastaavasti niiden käytöstä maksettuihin tekijänoikeuskorvauksiin.

Musiikki on taiteen alana siinä mielessä erikoinen, että ansainnan kannalta Teosto näyttelee vääjäämättä isoa roolia. Teosto kerää ja tilittää suojatun aineiston käyttöön perustuvat korvaukset. Näissä korvauksissa on aina kyse tekijänoikeuskorvauksista, ei työsuhteen perusteella saadusta palkasta. Teoston tilittämiä tekijänoikeuskorvauksia ei huomioida etuuden määrässä ja mm. työttömyyspäiväraha määräytyy henkilön palkkatuloista käsin.

Vallitsevaan tilanteeseen on vaikea vaikuttaa omilla valinnoilla. Lähinnä se tulee kyseeseen musiikin tilaustöiden kohdalla, joiden osalta osapuolten määrittämää korvausta – sävellyspalkkiota – saattaa olla mahdollista kanavoida nimenomaan palkkatuloksi ja tätä kautta saada tulo mahdollisten sosiaalietuuksien määrissä huomioiduksi. Mikään ei estä musiikintekijää ja työn tilaajaa sopimasta, että osa tai koko korvaus (sävellyspalkkio) maksetaan työsuhteeseen perustuvana palkkana. Teoston kautta tilitettäviin korvauksiin musiikintekijä ja tilaaja eivät kuitenkaan voi omin keskinäisin sopimuksin vaikuttaa. Teoston keräämissä ja tilittämissä suorituksissa on kyse tekijänoikeuskorvauksista eikä tätä tilannetta voi sopimusjärjestelyin muuksi muuttaa.

Musiikintekijän perilliset maksavat tekijänoikeustuloista pääomaveroa. Elävä tekijä maksaa ansiotuloveroa, eli hänen tekijänoikeuskorvaustensa katsotaan olevan työstä kertovaa ansiota. Mutta vaikka tulo on verotuksessa ansiotuloa, sosiaalietuja laskettaessa sitä ei rinnasteta muihin työstä saatuihin tuloihin.

Henri Nieminen

Kirjoittaja on Taiteilijoiden Tili- ja Lakiasiaintoimiston juristi

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2011

Selaa lehden artikkeleita