Musiikintekijät -logo

Puoluejohtajat Teoston paneelissa

Puoluejohtajat Teoston paneelissa

Teoston järjestämässä paneelissa tarjottiin myötätuntoa ja ehdotuksia.

Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikan lavalla pohdittiin helmikuun puolessa välissä luovan alan toimintaedellytyksiä. Korkean tason paneelikeskusteluun osallistui kolme puoluejohtajaa Vihreiden Anni Sinnemäki, SDP:n Jutta Urpilainen ja Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Kokoomusta edusti varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen ja Keskustaa puoluesihteeri Timo Laaninen. 

Paneelin puheenjohtajuudesta vastasi toimittaja, kirjailija Matti Rönkä.

Paneelin mielenkiintoisin osa oli taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen ja tekijänoikeustulot. Puoluejohtajien vastauksissa oli jo lupauksen henkeä.

Millä taiteilijoiden asemaa parannetaan?

– Luovan alan sosiaaliturvan parantaminen, vastasi Sinnemäki, kun Rönkä tivasi politiikoilta yhtä seikkaa, jolla nämä parantaisivat taiteilijoiden asemaa.

Jutta Urpilaisen vastaus ei jäänyt yhtään huonommaksi, sillä hän totesi luovan talouden pohjautuvan osaaviin ihmisiin, joten uusien taiteelle omistautuvien koulutukseen on panostettava. Kaikista tärkeimpänä hän kuitenkin piti riittäviä tekijänoikeuksia. Vastaus kirvoitti pienet aplodit.

Urpilainen pohti myös tekijänoikeuksien rajojen selkeämpää määrittelyä. Kuka omistaa kuvat ja tekstit, työnantajako vai tekijä?

Arhinmäki puolestaan halusi vahvistaa peruskoulujen taidekasvatusta. Sen ei tarvitsisi kaikissa tapauksissa johtaa uusiin ammattilaisiin, vaan se kasvattaisi myös ymmärtävää ja osaavaa yleisöä.

Kokoomus näki alalla tarvittavan yrittäjyyskasvatusta. Anna-Mari Virolainen ehdotti, että jo koulussa opetettaisiin tuotteistamaan luovan alan hengentuotteita.

Tekijänoikeudet ja sosiaaliturva

Paneelin puheenjohtaja Rönkä pani poliitikot kovan eteen.

– Te tunnutte olevan kaikki sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvauksien tulisi kerryttää eläkettä ja sairauspäivärahaa. Jos olette mukana seuraavassa hallituksessa, niin tuleeko tämä asia hoidettua seuraavan kauden aikana ja mikä on estänyt tätä tapahtumasta tähän saakka.

– Pari vuotta sitten tehtiin uudistus, jossa apurahatulosta alettiin maksaa niitä maksuja, jotka kerryttävät sosiaaliturvaa. Samantyyppinen uudistus tulisi tehdä tekijänoikeustuloon, sanoi Anni Sinnemäki.

– Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme yksi ongelma on ollut, että se ei tunnista pätkätyöläisten- ja silpputyöntekijöiden asemaa riittävän hyvin. Siinä minä näen, että taiteilijat kuuluvat tähän ryhmään. Jos ja kun seuraavalla vaalikaudella pitäisi tehdä tällainen sosiaalijärjestelmän isompi uudistus, niin siinä yhteydessä olisi luontevaa tehdä perusajatus, että tekijänoikeustulo olisi laskettava palkkatuloksi. Se on palkkaa taiteentekemisestä, Jutta Urpilainen sanoi.

– Siis taiteilijaa pitäisi kohdella kuin oikeita ihmisiä, Matti Rönkä heitti väliin. Yleisöstä kuului hyväksyviä huutoja.

– Tällä hallituskaudella on tutkijoiden asemaa parannettu. Sivistysvaliokunnassa – yllätys kyllä, ei käsitellä, niin kuin moni ajattelee, pelkästään koulutuspolitiikkaa. Siellä pohditaan laajasti kulttuuria ja kulttuurintekijöiden toimeentulo on noussut hyvin vahvasti esille. Tätä pitää jatkaa. Sillä on takana laajaa ymmärrystä, toivottavasti se näkyy myös käytännön toimissa. Mutta samanlaisessa loukussa ovat myös monet muut pienyrittäjät, vaikka eivät olekaan tekemisissä suoraan kulttuurin kanssa, heillä on samat pienyrittäjyyteen liittyvät ongelmat, sillä he eivät pääse sosiaaliturvan eikä työttömyysturvan piiriin  silloin kun eivät pysty itseään työllistämään. Meidän pitää käydä kokonaan läpi tämä aika monimutkainen sosiaaliturvaviidakko ja yhtenäistää se sekä nostaa perusturvan tasoa, vastasi Arhinmäki.

– Me olemme täällä hyvin yksimielisiä, että osaamisella ja luovuudella Suomen kilpailukyky taataan. Kannatan myös, että taiteilijoiden sosiaaliturvaa kehitetään hyvinkin voimakkaasti ja tarkastetaan, että mikä mahdollistaa sen eteenpäinmenemisen. Sen lisäksi te Teostossa olette esittäneet, että tekijänoikeustulo pitäisi voida tulouttaa yhtiölle. Tämä on asia, joka otetaan hetimiten käsittelyyn.

– Sieltähän tuli lupauksia, riemastui Rönkä.

– On hyvä kysymys, miksi näitä asioita ei ole kehitetty. Ehkäpä on niin, että yhteiskunta on rakennettu teollisena aikana aika yksinkertaisten systeemien varaan: ollaan töissä kahdeksasta neljään ja saadaan palkkaa tai ollaan yrittäjiä. Tällainen tekijänoikeustulo on ollut varmaan niin omalaatuinen juttu, ettei sosiaaliturvan kehittäjä ole miettinyt edes kunnolla asiaa läpi. Arhinmäki on oikeilla jäljillä, että samantyyppisiä ongelmia on monilla muillakin ammatinharjoittajilla. Kyllä tässä sellainen läpiajattelemisen paikka olisi, Timo Laaninen pohti.

Aikaa ei riittänyt kuin kahdelle yleisökysymykselle

Teoston varapuheenjohtaja Mikko Heiniö tiukkasi, miksi hallitukselle koko kauden ajan tasaisin väliajoin viestitetty hyvitysmaksulaajennus ei etene.

– Hallitus on päättänyt laajennuksesta ja Vihreät ovat olleet sitä tukemassa. Mutta olemme katsoneet, että laajennusta on tehtävä tutkimuspohjaisesti, Sinnemäki vastasi.  Hän ilmaisi epäilevänsä, että matkapuhelimia ei käytettäisi musiikin kuunteluun. Yleisö oli reaktioista päätellen jyrkästi eri mieltä.

– Ilman muuta meidän on saatettava hyvitysmaksuasia kuntoon, oli Kokoomuksen vastaus.

Keskustan Laanila oli myös laajentamisen kannalla.

– Ei voida tietää, mitä laitteita on parin vuoden päässä, Arhinmäki tunnusti skeptisyytensä laitekehityksen suhteen.

Elvis ry:n toiminnajohtaja Eija Hinkkala muistutti poliitikkoja taiteilijoiden asian tärkeydestä.

– Mielestäni on hienoa, että luovasta taloudesta keskustellaan ja vähitellen jo taiteilijoiden toimeentulostakin. Mutta haluan muistuttaa – oikein printata teidän päähänne, että kaiken luovan talouden ydin on taiteilijat ja sisällöntuottajat. Menköön tekniikka minne hyvänsä ja keksittäköön mitä laitteita ja hilavitkuttimia tahansa, ilman sisällöntuottajia ei ole luovaa taloutta. Täällä on tänään sanottu, että se ja se ei ole keskeistä toimeentulossa. Mikään ei ole keskeistä – on vain jumalattoman paljon ”pieniä” asioita, jotka ovat kaikki taiteilijoille tärkeitä. Sen vuoksi, että taiteilijoiden toimeentulo muodostuu pienistä murusista, Eija Hinkkala lopetti.

Teksti ja kuvat: Risto Pekkala

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2011

Selaa lehden artikkeleita