Musiikintekijät -logo

Toni Nygård - Tekijä tähtien takana

Toni Nygård – Tekijä tähtien takana

Toni Nygård on tällä hetkellä yksi kysytyimpiä iskelmälaulujen tuottajia ja niiden tekijöitä maassamme. Hän on sovittanut, säveltänyt ja sanoittanut noin sadalle eri artistille lauluja.

 

Musiikin Toni Nygård imi itseensä jo äidinmaidossa, tai oikeastaan isän kautta, joka opetti hänet kaksivuotiaana soittamaan rumpuja. Rumpusettinä oli kolmirataspyörän ympärille kyhätty viritelmä bongoineen ja pelteineen. Kolmivuotissyntymäpäivänään Nygård sai oikeat Maya-merkkiset rummut, ja jo kuusivuotiaana hän aloitti pianonsoiton. Lopputuloksena ei voinut olla muuta kuin muusikko ja lauluntekijä.

– Vapaa säestys opetti minut etsimään erilaisia musiikillisia ratkaisuja, mikä puolestaan vei minut ensimmäisiin sävellyskokeiluihin. Kävin läpi musiikkiluokat ja musiikkilukion, viettäen samalla suuren osan elämästäni Oulun Konservatoriossa. Pikkuhiljaa kuitenkin studio- ja bändikuviot veivät minut mukanaan. Vanhempani ostivat minulle neliraiturin.

– Se vaihtui myöhemmin massiiviseen 12-raitaiseen mikserinauhuriin. Olin hankkinut kaikenlaista studiosälää, ja oppinut tuottamista kantapään kautta. Yläaste- ja lukioaikoina yhtyeemme Hit’n’Run oli minulle kuin toinen perhe. Teimme reissun Amerikkaan, mutta levytyskuvioiden kariutuessa homma vähitellen lässähti.

– Tein ensin joitain levyprojekteja ennen kuin perustin yritykseni Finnsoundin vuonna 1998. Tanssiorkesteri Ässille tuottamani levy pärjäsi varsin mukavasti soittolistoilla, ja sen myötä päätin katsoa, voisiko tällä työllä elää. Kävin muutaman yrittäjävuoden jälkeen jatko-opiskelemassa Englannissa musiikin tuotantoa ja biisintekemistä.

Nerokkuuksien metsästystä

Laulut veivät nopeasti Nygårdin mukanaan. Ensimmäisten kappaleiden saaminen levy-yhtiöiden artisteille oli Nygårdille sama, kuin jos olisi heittänyt bensaa tuleen. Tekemisen kipinä syttyi, ja hänen näkemyksensä siitä, mitä hän haluaa tehdä, kristallisoitui. Hänestä tuli lauluntekijä.

– Ensimmäiset sävelmäni syntyivät samoihin aikoihin kun aloitin koulun, isän avustuksella. Kappaleen rakenneopista en tiennyt mitään. Ala-asteella tein kappaleita bändillemme. Kappaleet olivat muodoltaan raakileita, mutta niissä oli myös elementtejä, joita kehtaisin esitellä nykyäänkin. Samaa en voi sanoa senaikaisista englanninkielisistä teksteistäni.

– Hyvään biisiin voi riittää, että joko sävel, sanat tai sovitus onnistuvat säväyttämään. Erinomaisessa biisissä jokaisen elementin on toimittava poikkeuksellisen hyvin.

– Arvostan sellaista sävellystä, jossa on jotain massasta poikkeavan makeaa. Usein pieni kikka riittää, kunhan se on riittävän nerokas. En yleensä suosi muutaman soinnun biisejä, mutta esimerkiksi Bon Jovin Living on a prayer, tekee yhä vaikutuksen neljällä soinnullaan.

– Sanoituksessa pidän erityisen tärkeänä sitä, että kappaleen aihe ja ainakin osa lauseista ovat nerokkaita. Joskus jo muutamat loistavat lauseet riittävät antamaan tekstille raikkaan ilmeen. Sovituksessa en voi korostaa liikaa tyylitajun merkitystä. Kaikkia käännöksiä ja väännöksiä ei kannata tunkea joka väliin, ellei niillä ole jotain annettavaa teokselle. Joskus yksinkertainen idea voi antaa suurimmat kiksit.

– Itselleni rakkain laulu on balladi, joka kantaa työnimeä Lonely heart, mutta se odottaa yhä sopivaa kohdetta. Erityisen rakkaaksi kappaleen tekee vahva musiikillinen tunnelataus, joka syntyi lukioaikojen sydänkuohuista. Levytetyistä kappaleista itselleni on erityisen tärkeä Anna Erikssonin kappale Aiemmin (säv. Toni Nygård, san. Anna Eriksson, sov. KalleTorniainen-Jesse Vainio), sillä itse kappaleella on tärkeä merkitys, etenkin kun se avasi mukavasti ovia uusiin kuvioihin.

Toni Nygård & Jussi Rasinkangas

– Kuulun niihin tekijöihin, joilla työskentelytapoja on enemmän kuin laki sallii. Useimmat ideoistani saan päänsisäisestä radiostani ja äänitän ne heti talteen matkapuhelimeeni, ennen kuin työstän niistä parhaimmat. Joskus sävellän valmiiseen tekstiin, mutta se on nykyään aika harvinaista. Yhteistyöni Jussi Rasinkankaan kanssa on perehdyttänyt minut varsinaiseen työparimeininkiin. On helpottavaa, kun ei tarvitse miettiä ihan kaikkea yksin. Tekstejä työstän usein esimerkiksi ajaessani autoa. Silloin on aikaa sanojen pyörittelyyn.

Suvi Teräsniska, tähti on syntynyt

Toni Nygård ja Jussi Rasinkangas olivat tärkeässä roolissa silloin, kun Suvi Teräsniska aloitteli uraansa. He olivat katsastaneet uusia kykyjä monta vuotta Oulun seudulla. Rasinkangas oli tehnyt yhteistyötä Teräsniskan kanssa lapsi- ja nuorisokuoro Musareissa. Teräsniska oli 16-vuotias, kun Nygård ja Rasinkangas pyysivät hänet studiolle laulamaan. Teräsniskan äänen hieno sointi vakuutti, ja silloin miehet päättivät laulattaa hänellä muutaman demon. Demot he lähettivät Helsinkiin tuottaja Pequ Niemiselle, joka kiinnostui Teräsniskasta heti. Tyyliksi tuli mahtipontinen iskelmä, jossa särökitaroilla ja jousilla oli suuri rooli. Toiveena oli löytää raikas ja tuore tyyli, joka vetoaa laajaan kuulijakuntaan.

Suvin ensimmäinen sinkku Sanoja vaan (säv&san Jussi Rasinkangas -Toni Nygård, sov. Toni Nygård) pääsi Radio Suomen tehosoittoon ja nousi soittolistan kakkoseksi. Hei mummo (säv. Jussi Rasinkangas, san. Vexi Salmi, sov. Toni Nygård) oli seuraavan joulun suosituin uusi kappale, ja sen jälkeen julkaistu Hento kuiskaus (säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman, sov. Toni Nygård) nosti Teräsniskan lentoon, ja levy myi kultaa, niin kuin kaikki hänen myöhemmätkin levynsä. Suvi Teräsniskasta oli tullut uusi tähti iskelmämarkkinoille.

– Uuden tähden syntyminen vaatii monen palan loksahtamisen paikoilleen. Kaiken pohjalla on tietysti karismaattinen ja laulutaitoinen artisti. On tärkeää, että kokonaispaketissa on jotain, joka saa esimerkiksi radiotoimittajat kiinnostumaan artistista. Tavoitteenahan on saada aikaan lumipalloilmiö, ja yleensä levy-yhtiöllä on merkittävä rooli ensihiutaleiden kokoamisessa sekä vauhdin antamisessa. Tarvitaan myös oikeaa ajoitusta ja aimo ripaus onnea. Suvilla on juuri tuollainen tosi makea ja persoonallinen laulusoundi. Nuoresta iästään huolimatta hänen tulkinnoissaan on hienoa syvyyttä. Suvi on myös olemukseltaan naapurintyttö, joka kuulijoiden on helppo ottaa omakseen. Uskon ja toivon, että myös musiikilla on ollut oma merkityksensä, eli Suville on saatu luotua hänen itsensä näköinen paketti, jolle löytyi onneksi tilausta. Suvin kohdalla kaikki työvaiheet on pyritty tekemään äärimmäisen huolellisesti.

– Monien silmissä Suvi on hypännyt tähdeksi todella nopeasti, mutta taustajoukot ovat tehneet töitä asian eteen jo vuosia. Upeaahan Suvin menestymistä on ollut seurata. Yhteistyömme jatkuu. Olimme vahvasti mukana myös Juha Metsäperän uran alkuaskeleissa biisintekijöinä ja tuottajina. Aina välillä katsastelemme uusia artisteja ja kehittelemme ideoita.

Raja-aidat kaatuvat

Nygård on seurannut mielenkiinnolla sitä, kuinka iskelmän sekä popin ja rockin välinen kuilu on hämärtynyt. Jokaisesta musiikkityylistä löytyy omat sisäiset genrensä, mutta iskelmän käsite on laajentunut suuren yleisön silmissä. Musiikintekijät arvostavat hyviä kappaleita kategoriasta riippumatta. Tekijää ei enää leimata yhtä vahvasti taustansa takia, vaan iskelmäntekijä voi tehdä poppia ja poppari iskelmää. Kappale määrittelee laadun. Muuttunut tilanne avaa uudenlaisia mahdollisuuksia, vaikka kilpailu koveneekin. Tekijöitä on paljon.

– Päässä pyörii kaikenlaista haavetta ja suunnitelmaa. Olen kuitenkin oppinut aika varovaiseksi tulevaisuuteni suunnittelussa. Oma yhtyeeni Auria tuo mukavaa vaihtelua työrutiineihin, ja olisi hienoa, jos sille löytyisi vielä oma rooli leivän tienaamisessa ja etenkin ajan käyttämisessä. Toivottavasti aika myös saattaa minut yhteistyöhön uusien hienojen artistien kanssa.

 


KUKA
 
• Toni Nygård on Oulusta Helsinkiin muuttanut säveltäjä-sanoittaja-sovittaja ja musiikkituottaja / biisintekijä
 
• Tehnyt sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia yli 500 levytettyyn kappaleeseen mm. Anna Erikssonille, Tommi Läntiselle, Juha Metsäperälle, Jamppa Tuomiselle sekä Neljänsuoralle
 
• Tuottanut ja säveltänyt kappaleita sekä levyjä kymmenille tangokuninkaallisille, mm. Marko Maunuksela, Johanna Pakonen, Marita Taavitsainen, Jukka Hallikainen.
 
• Ollut tuottamassa, säveltämässä ja sanoittamassa Suvi Teräsniskan kultaa ja platinaa myyneitä sekä Emma-ehdokkuuksia keränneitä pitkäsoittoja Särkyneiden sydänten tie, Tulkoon joulu ja Rakkaus päällemme sataa
 
• Kymmeniä kappaleita mm. Radio Suomen, Iskelmäradion, Radio Novan sekä TOP-20-listan kärjessä
 
• Toinen sija Tangomarkkinoiden sävellyskilpailussa 2002
 
• Sävellys ollut neljä kertaa Suomen Euroviisujen loppukilpailussa
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2011

Selaa lehden artikkeleita