EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Tilipäivälottoa

Tekijä: Mysteerio

Tilipäivälottoa

Julkaistu

Musiikintekijäkollegani uskaltaa soittaa luottokorttia isolla volyymilla kerran vuodessa, kesäkuussa. Silloin hän suuntaa koko perheen kokoonpanolla Italiaan lomalle. Passien ja hammasharjojen lisäksi pitää muistaa aina ottaa mukaan käyttäjätunnus ja salasana, joilla pääsee Teoston verkkopalvelun asiakassivuille. Kesäkuun tilityksen määrä kun on saatava tietää heti tuoreeltaan, oltiinpa missä päin maailmaa tahansa.

Tänä kesänä kollega nousi lentokoneeseen melko toiveikkain mielin, koska eräs oikeinkin työllistetty artisti on viime syksynä levyttänyt hänen tekemiään lauluja. Radiosoittoon kipaleet eivät päätyneet, kun eivät olleet sinkkubiisejä, mutta artisti on todistetusti ottanut ne konserttisalikiertueensa ohjelmistoon. Ainakin jotain palkkaa lauluntekijälle on työstä tulossa. Ainakin pitäisi olla.

Kollega toteaa, että vuotuinen tilipäivälotto tuo matkailuun oman jännityksensä: Sen tulos määrää, millä budjetilla Italiaa ihaillaan. Joskus on käynyt niin, että tilitys on ollut odotettua ja ansaittua vähäisempi, koska joku kovasti keikkaa tekevä artisti ei olekaan tehnyt keikoistaan ohjelmailmoituksia. Silloin lomatunnelmaa on latistanut huoli siitä, millä lentoliput ja lystit maksetaan. Harmittava musiikintekijän ammatin varjopuoli.

Tilitystiedot on hyvä tarkastaa aina. Jos ne eivät vastaa todellisuutta, kannatta asiasta tehdä huomautus Teostoon. Se ottaa tekijän puolesta yhteyttä esittäjiin, jotka ovat jostakin syystä jättäneet ohjelmailmoitukset tekemättä.

Teosto täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Selvis onnittelee lämpimästi. Juhlavuoden ”Se biisi kosketti” -kampanjalla Teosto on kerännyt nettisivuilleen suomalaisten muistoja hetkistä, joissa kotimainen musiikki on ollut läsnä. Koskettavia tarinoita, jotka osoittavat, että musiikki on ihmisille iso juttu.

Vuoden 2013 Pop’n’Roll voittaja valittu

Julkaistu


Kuva: Petri Ukura

Saija-Reetta Kotirinnan sanoittama ja Samuli Laihon säveltämä Näkymätön tyttö voitti vuoden 2013 Pop ’n’ Roll sävellys- ja sanoituskilpailun. Laulu oli ehjä kokonaisuus, jonka melodia ja nykyajan äiti-tytär suhteen vaikeudesta kertova teksti kulkivat käsi kädessä tämänpäivän popmusiikin jalanjälkiä. 

Toiseksi tuli Samu Vatasen säveltämä ja Annika Tellon sanoittama kappale Palelen vieläkin ja kolmanneksi Sami Anttilan säveltämä ja Mirjam Paason sanoittama Sydänvaras.

Katso Saija-Reetan esitys Kokkolan finaalikonsertista 3.7.2013:

https://youtu.be/WXdtTpe4Feg

Tuomaristo

Kaje Komulainen tuomariston puheenjohtaja

Jussi Rasinkangas Elvis ry

Tarja Närhi, toimittaja, YLE Radio Suomi

Jonas Olsson, tuottaja, Victory Audio

Asko Luomala, tuottaja, Musiikkifarmi, MagnumMusic

www.popnroll.fi

Lauluntekijävalmennus 2.1. – 29.8.2014

Julkaistu

 

Rytmimusiikin täydennyskoulutus Ikaalisissa. Koulutus antaa valmiudet Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinnon/ tutkinnon osan suorittamiseen (lauluntekijän osaamisala). 
 
Opiskelijoiksi voivat hakeutua kaikki rytmimusiikin lauluntekijät, sanoittajat ja säveltäjät. Valmennus toteutetaan monimuotovalmennuksena. Tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet työskennellä ammattimaisena lauluntekijänä. Valmentajina toimivat rytmimusiikkialan eturivin ammattilaiset. Lähiopetuspäiviä on noin 3/viikko.
 
Koulutuksen sisältöinä tekstin kirjoittaminen, säveltäminen, co-writing, rytmimusiikin tyylit, tekijänoikeus- ja kustannusasiat, demottaminen, äänitetuotanto, levy-yhtiötoiminta, Sibelius -nuotinkirjoitusohjelma, lauluntekijän talous, markkinoinnin ja tuotteistamisen perusteet.
 
Koulutuksen hinta 500 €.
 
Haku alkaa 2.9. ja päättyy 31.10.2013. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja työnäytteesi (2 laulua/tekstiä) sähköisesti osoitteeseen  artistivalmennus@gmail.com tai postitse osoitteeseen
LPKKY/Kehittämis- ja aikuiskoulutusyksikkö, Lauluntekijävalmennus
PL 36, 39501 Ikaalinen. 
Ilman työnäytettä jätettyä hakemusta ei huomioida opiskelijavalinnassa.
 
LISÄTIEDOT
Minna Hauhia, p. 040 839 2911,  minna.hauhia@lpkky.fi
Salla Majanen, p. 044 755 4554,  salla.majanen@lpkky.fi

Ihan omaa luokkaansa

Julkaistu

Akun lataus

Edellisessä latauksessani kehotin ottamaan Elvisin toimistoon yhteyttä heti, kun sopimustekniset tai muut vastaavat asiat vähänkin askarruttavat mieltä. Olenkin sen jälkeen saanut useita yhteydenottoja, ja nimenomaan kiitettävästi jo sopimuksen laatimisvaiheessa (ja -vaiheesta). Uskon, että olemme välttäneet monia harmillisia jälkipuinteja, joissa sopijaosapuolet muistavat asiat eri tavoin ja joissa kirjallinen sopiminen olisi mahdollisesti jätetty kokonaan tekemättä.

VT Henri Nieminen tiivisti Elvisin kevätkokouksen yhteydessä olleessa seminaarissamme olennaisia asioita sopimisesta: Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy ”tarjous ja vastaus” -menettelyllä. Pitkä versio tästä on sopimusneuvottelu. Sopimus voidaan katsoa syntyneeksi myös tosiasiallisen toiminnan perusteella sekä konkludenttisesti, eli ”hiljaisesti sovitusti”. Oman sopimussisältönäkemyksen varmistamiseksi kirjallinen sopimus, tai edes jonkinlainen yksityiskohtien kirjaus, on tärkeää.

Sovitaanko?

Suomen ja useimpien muidenkin maiden sopimusoikeuden lähtökohtana pidetään sopimusvapautta. Se voidaan jaotella seuraavasti: 1) oikeus tehdä sopimuksia, 2) vapaus päättää, tekeekö sopimuksen vai ei, 3) vapaus valita sopimuskumppani, 4) vapaus päättää sopimuksen sisällöstä, 5) muotovapaus.

Tässä mielessä sopimuskytkökset ovat jo heti sopimusvapausperiaatteiden ulkopuolella. Jos levy-yhtiö velvoittaa allekirjoittamaan kustannussopimuksen levytyssopimuksen yhteydessä, tekijän sopimusvapautta kohdellaan väärin.

Paljon puhuttu The Voice Kids -kilpailijasopimus on tässä mielessä jo ihan omaa luokkaansa. Yhdellä (huoltajan) allekirjoituksella allekirjoitetaan levytyssopimuksesta, julkaisusopimuksesta, oheistuotesopimuksesta ja The Voice Kids -kiertuesopimuksesta yhdistetty kykysopimus. Toki sopimuksessa puhutaan koko ajan ”vain” optiosta, mutta kun se optiokin on määritelty yksipuoliseksi niin, että kilpailijan tulee solmia nämä kaikki sopimukset, jos Universal Music Oy niin päättää.

Alun perin tämän formaattiohjelman Suomi-version kilpailijasopimuksessa oli mukana myös kustannussopimusoptio, joka katsottiin automaattisesti lunastetuksi vähintään voittajan kohdalla. Lisäksi se koski myös kaikkia muita kilpailuun osallistuneita levy-yhtiön halun mukaan. Sopimuksen ajatuksena oli antaa Universalille kustannusoikeudet kilpailijan sävellyksiin ja sanoituksiin – ovat ne sitten syntyneet ennen kilpailua tai sopimusaikana. Sopimuksessa ei ollut yhtään lausetta, jossa olisi kuvailtu kustantajan toimenpiteitä sävellysten ja sanoitusten menestyksen edistämiseksi.

Kätevää oli myös laittaa ko. sopimuksella tekijä (tässä tapauksessa lapsi) tekemään likainen työ. Sopimuksessa kilpailija nimittäin olisi sitoutunut tekemään vilpittömästi parhaansa saadakseen osatekijän luovuttamaan kustannusoikeudet kustantajalle (eli jos on syntynyt biisi ennen kilpailua tai sopimusaikana jonkun toisen tekijän kanssa). Vastuussa tästä työstä olisivat tietysti olleet lapsen vanhemmat. Huh!

Hienoa, että Universal päätti kuitenkin lopulta jättää kustannussopimusosion pois tästä sopimusryppäästä. Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta sopimus on kuitenkin muiden sopimuskytköstensä vuoksi hyvin kyseenalainen.

Uskon siihen, että vielä joskus koittaa se päivä, jolloin tällaisia sopimuksia ei edes ainakaan Suomessa kehdata esittää. Sen eteen teemme töitä.

Elokuvamusiikki nosteessa

Iloinen asia oli alkukesän pohjoismainen elokuvamusiikkitapahtuma Norjassa. Pohjoismaiset ”Elvikset” ovat sitoutuneet järjestämään ko. tapahtuman maassaan parhaaksi katsomallaan tavalla mahdollisimman hyvien yhteistyökumppanien kera. Ensi vuonna, elokuussa 2014, järjestämisvuoro on Suomella. Sille antoi mahtavan potkun se, että Tuomas Kantelinen sai pohjoismaisen Harpa-palkinnon musiikistaan elokuvassa Puhdistus. Olemme ylpeitä ja onnellisia hänen puolestaan! Tuomas tuli tilaisuuteen suoraan työn tuoksinasta Hollywoodista. Meillä suomalaisilla on siis tälläkin saralla arvokas menestyspolku seurattavanamme.

Norjan järjestelyt olivat kiitettävät, ja niitä omaan näkökulmaamme sopiviksi kehittäen järjestämme innoissamme ensi vuoden tapahtuman. Otan mielelläni vastaan ideoita ja yhteistyön avauksia. Ajatus on muun muassa alan toimintatapoihin syventyminen, tekijöiden ja ohjaaja/tuottaja/leikkaaja -klusterin kohtaaminen sekä oman osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen elokuvamusiikin tekemisessä. Elokuvamusiikin tekeminen on oma arvokas lajinsa. Norjan kansainvälisen palkintoraadin jäsentä Richard Bellisiä lainaten: ”Creating music that sounds like film music is different from being a film composer”.

Innostavaa kesäaikaa kaikille!

Johanna Venho Forum Artisin uusi pääsihteeri

Julkaistu

 

Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön Forum Artis ry:n uudeksi pääsihteeriksi on valittu kirjailija, FM Johanna Venho. Venho on aloittanut tehtävässä 1.9.2013.
 
Forum Artis ry on taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 16 valtakunnallista, ammatillista taiteilijajärjestöä. Yhdistys edistää, vaalii ja tukee jäsenjärjestöjensä edustamia taiteenaloja, eri taiteenalojen välistä kanssakäymistä sekä taiteilijoiden toimintaedellytyksiin liittyvien sosiaalisten ja taloudellisten etujen edistämistä.

Testiartikkeli

Julkaistu

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Maecenas feugiat consequat diam. Maecenas metus. Vivamus diam purus, cursus a, commodo non, facilisis vitae, nulla. Aenean dictum lacinia tortor. Nunc iaculis, nibh non iaculis aliquam, orci felis euismod neque, sed ornare massa mauris sed velit. Nulla pretium mi et risus. Fusce mi pede, tempor id, cursus ac, ullamcorper nec, enim. Sed tortor. Curabitur molestie. Duis velit augue, condimentum at, ultrices a, luctus ut, orci. Donec pellentesque egestas eros. Integer cursus, augue in cursus faucibus, eros pede bibendum sem, in tempus tellus justo quis ligula. Etiam eget tortor. Vestibulum rutrum, est ut placerat elementum, lectus nisl aliquam velit, tempor aliquam eros nunc nonummy metus. In eros metus, gravida a, gravida sed, lobortis id, turpis. Ut ultrices, ipsum at venenatis fringilla, sem nulla lacinia tellus, eget aliquet turpis mauris non enim. Nam turpis. Suspendisse lacinia. Curabitur ac tortor ut ipsum egestas elementum. Nunc imperdiet gravida mauris.

Tekijänoikeusbarometri 2013: kansalaiset tuomitsevat verkkopiratismin ja kannattavat ulkomaisten piraattipalvelujen blokkausta

Julkaistu

 

”Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja pitää sitä myös tuomittavana. Silti joka neljännessä kotitaloudessa piraattitiedostoja joko ladataan tai striimataan.”
 
Tutustu Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY teettämän Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrin tutkimustuloksiin. Vuosittaisen Tekijänoikeusbarometrin piratismi-osassa selvitettiin sekä lain tuntemusta, asenteita piratismia kohtaan että heidän omaa piratismikäytöstään.
 
 
Suomalaiset antaisivat tuomioistuimelle uusia keinoja piratismin torjumiseen. Selvä enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa suomalaista tahtoo, että tuomioistuin voisi määrätä eston myös ulkomaisille piraattipalveluille. Verkossa luvatta levitetyn aineiston lataajien määrä on jatkanut alenemistaan (13 % vuonna 2013, 15 % vuonna 2012 ja 21 % vuonna 2011) mutta sellaisen striimaajien määrä kasvaa (25 % vuonna 2013 ja 18 % vuonna 2012).
 
 
Estomahdollisuus myös ulkomaisille piraattipalveluille
 
Noin kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) kannattaa sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy ulkomailta käsin toimiviin tai omistajiensa henkilöllisyyden kätkeviin piraattipalveluihin.
 
Tekijänoikeustoimikunta ehdotti tällaista lainmuutosta pari vuotta sitten. Nykyisen lain mukaan tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin estämään pääsyn vain sellaiselle piraattisaitille, jonka omistaja tiedetään ja voidaan haastaa Suomessa oikeuteen. Salaamalla henkilöllisyytensä tai toimimalla maassa, jonne oikeuden käsi ei yllä, piraattisivuston omistaja pystyy siis välttämään sekä oikeusjutun että piraattipalvelunsa blokkauksen
 
Kysymys kuului: ”Pitäisikö internet-yhteyden tarjoajaa velvoittaa estämään pääsy sellaiselle piraattimateriaalia jakavalle Internet-sivustolle, jonka ylläpitäjä salaa identiteettinsä tai on sijoittunut maahan, joista heitä ei saada haastettua oikeuteen Suomessa.”
 
65 % vastaajista kannatti, 25 % vastusti ja 10 prosentilla ei ollut tähän malliin kantaa. Naisista mallia kannatti 71 % ja miehistä 59 %. Pienintä kannatus oli 15–24-vuotiaiden keskuudessa (48 %) ja suurinta 35–49-vuotiaiden keskuudessa (75 %).
 
”Kansa tahtoo, että laissa oleva porsaanreikä pitää tukkia”, sanoo Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira. ”Nykyisinhän sekä poliisi että tuomioistuin ovat voimattomia monien ulkomaisten kaupallisten piraattipalvelujen edessä. Oikeudella pitää olla mahdollisuus määrätä esto niille, ihan siinä missä kotimaisillekin.”
 
”Lainsäätäjän tulisi pikaisesti korjata tilanne. Rikolliseen toimintaan on voitava puuttua tarvittaessa estomääräyksillä myös silloin, kun piraattipalvelua pyöritään EU:n ulkopuolelta käsin tai omistajien henkilötiedot salaten”, toteaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.
 
Piratismi tiedetään laittomaksi
 
Valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi. 94 % koko väestöstä ja 95 % nuorista (15–24-vuotiaat) pitää piraattien levittämistä laittomana. 83 % koko väestöstä ja 79 % 15–24-vuotiaista pitää niiden lataamista laittomana.
 
Piratismi tuomitaan laajalti
 
Suomalaiset tuomitsevat laajalti piratismin. Erityisen vahvasti tuomitaan piraattien levittäminen. Vain 4 % koko väestöstä ja 10 % nuorista (15-24v) pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista internetissä hyväksyttävänä. Vielä vuonna 2009 jakamisen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %).
 
Piraattiaineiston lataamisen Internetistä hyväksyy 12 % koko väestöstä ja 23 % nuorista. YouTubeen luvatta laitetun videon katselun hyväksyy 29 % koko väestöstä ja 61 % nuorista.
 
Asenteet kehittyvät parempaan suuntaan. Lataamisen hyväksyi viime vuonna vielä 16 % koko väestöstä ja 31 % nuorista. Vuonna 2009 lataamisen hyväksyi vielä 42 % nuorista.
 
Erityisesti nuorten asenteet kehittyvät
 
Nuorison (15-24 -vuotiaat) asenteiden kehitys on siten osoittautumassa pysyväksi ilmiöksi. Muutamassa vuodessa piraattien levittämisen hyväksyttävyys on pudonnut kolmasosaan entistä ja niiden lataamisen hyväksyttävyys liki puoleen:
 
• Kun vuonna 2009 31 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien levittämisen internetissä, nyt sen hyväksyy heistä 10 prosenttia
 
• kun vuonna 2009 42 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien lataamisen itselle internetistä, nyt sen hyväksyy heistä 23 prosenttia
 
”On hyvä uutinen, että 94 % suomalaisista tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja ainoastaan 4 % pitää sitä missään suhteessa hyväksyttävänä. Erityisen hienoa on nähdä, millä vauhdilla nuorison asenteet kehittyvät paremmiksi,” sanoo Kaira.
 
Levittäminen harvinaista, striimaus yleisintä
 
Nettipiraattien tietoinen ja tarkoituksellinen levittäminen on erittäin harvinaista. Vain 2 % koko väestöstä ja 6 % nuorista kertoo, että heidän kotoaan käsin levitetään piraatteja.
 
Piraattitiedostojen lataaminen on selvästi alentunut. 13 % vastaajista kertoi, että hänen perheessään on ladattu Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepelin. Viime vuonna tämä luku oli 15 % ja vuonna 2011 21 %.
 
Nuorten mukaan luku on 33 %, eli 15–24-vuotiaiden maailmassa tätä tehdään joka kolmannessa kotitaloudessa. Vuonna 2011 näin vastasi 47 % ja vuonna 2009 peräti 61 % nuorista.
 
Internetiin luvatta laitetun piraattimateriaalin striimaus (streaming) on sen sijaan kasvussa. 25 % koko väestöstä ja 53 % 15–24-vuotiaista on katsellut, kuunnellut tai pelannut Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai peliä. Viime vuonna näin vastasi 18 % koko väestöstä ja 40 % 15–24-vuotiaista.
 
Fyysinen piratismi on erittäin vähäistä. Vain 2 %:ssa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu Suomessa piraattilevyjä, -elokuvia tai – tietokonepelejä ja vain 3 % on tuonut sellaisia mukaan ulkomaanmatkalta.
 
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Kesäkuun Omnibus-kierroksella haastateltiin 1020 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Laoreet Volutpat

Julkaistu

Abigo accumsan dolor eu ideo jumentum minim nisl qui vicis. Consectetuer duis eligo iaceo iustum refero sed valetudo venio. Abbas acsi dolore enim interdico loquor nulla sino voco vulputate. Enim hendrerit probo si. Luctus nostrud nunc proprius singularis uxor. Abbas erat iusto loquor scisco similis. Camur causa decet dolus et importunus inhibeo magna refoveo validus.

Abigo aliquip at consectetuer facilisi nunc pala sit tation. Commodo consequat decet haero ideo lenis macto mos.

Autem ea et importunus oppeto patria quibus. Amet at caecus letalis metuo quidne quis sagaciter voco. Et hos in veniam. Augue loquor pala persto refoveo uxor valde veniam venio zelus. Adipiscing camur gemino hendrerit ibidem incassum quae scisco. At defui metuo neque virtus. Bene feugiat lobortis natu os quia usitas ymo.

Conventio erat exputo genitus in mauris saepius secundum. Distineo pertineo si singularis turpis utrum vereor. Capto occuro pecus quidne sed tamen velit voco. Incassum lucidus macto nulla suscipit turpis. Abigo defui dolor in inhibeo iustum obruo paratus pertineo ullamcorper. Aliquam erat molior os quidne saepius tum wisi. Abluo facilisi letalis patria tamen valetudo. Cogo iriure pertineo secundum suscipere uxor venio.

Abluo iaceo paratus paulatim. Aliquip commodo consequat et luctus nunc patria quibus quis sudo. Augue dolor huic melior nibh tum. Abdo autem cogo diam iaceo oppeto saepius vereor virtus.

Facilisi illum incassum iustum olim quadrum si suscipere typicus. At caecus commoveo nobis obruo si. Facilisi neo saluto velit. Abdo abico autem capto ex feugiat verto vicis. Adipiscing pertineo sagaciter turpis.

Decet defui enim iusto magna refero roto singularis tum vulpes. Ad cogo dolus interdico lucidus nimis pertineo praesent quis si. In iustum praesent refero suscipit tation voco. Decet dolore incassum interdico mauris pecus populus qui sed valetudo.

Acsi aptent consectetuer enim ibidem natu nimis nobis uxor verto. Abbas consectetuer esse iaceo patria praesent. Abigo camur eros ideo premo refoveo vero. Abbas ibidem in quae ullamcorper. At hos luptatum suscipere.

Fere in loquor neque proprius quibus tation validus. Blandit exputo gemino quadrum quidem validus vel volutpat. Abluo facilisi inhibeo iusto quia si sudo. Adipiscing aliquip bene damnum letalis premo sit tincidunt. Capto dignissim facilisi suscipit torqueo vel virtus. Gilvus modo neo paulatim pertineo vel.

Aptent brevitas dolor molior venio. Blandit diam nobis ut. Abigo caecus et inhibeo letalis macto occuro tation validus virtus.

Abigo adipiscing amet conventio exputo letalis minim refoveo saepius tum. Appellatio qui sudo vulputate. Abbas abico abluo eros neque paratus paulatim quis vindico. Esse mauris obruo paratus quadrum typicus. Commoveo ibidem loquor magna natu sed. Gravis jugis jumentum letalis luptatum natu scisco velit. Causa euismod humo. Abbas abico abluo genitus incassum nostrud oppeto vicis. Caecus facilisi jus macto pecus proprius refero.

Laulutekstien Kahlekuninkaaksi – laululyriikan intensiivikurssi Heikki Salon ohjauksessa

Julkaistu

 

Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen koulutus 2013–2014.
 
”Usein minulla on tunne, että lauluntekijä on kuin kahlekuningas Harry Houdini, puettu rautaan, lukkoihin ja kettinkiin, pakattu arkkuun ja veteen heitetty. Sieltä on sukellettava ylös liputtaen valmista laulua kädessä.” – Heikki Salo.
 
Laululyriikassa on hallitsematonta ja kunnioitettavaa voimaa. Jos haluat viestisi maailmalle, tee laulu. Vaikuttavimmat laulutekstit jäävät historiaan soimaan Marraskuussa Pimeyden tangona Satumaahan. Laulutekstit merkitsevät ihmisille paljon ja Suomessa nimenomaan kotimaisella laululyriikalla on poikkeuksellisen vahva asema.
 
Laulun sanoman tulee mahtua pieneen tilaan, osua oikein rakenteeseen, antaa musiikille lisää ja olla melodian kanssa yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Laulun tekeminen on oma taiteenlajinsa ja se pitää opetella samaan tapaan kuin muutkin taidot. Vaikka jokainen laulu on erilainen, taustalla vaikuttavat lainalaisuudet, jotka sanoittajan tulee tuntea.
 
 
 
Laulutekstien Kahlekuninkaaksi -koulutuksessa perehdytään sanoittamisen tekniikkaan ja työkaluihin. Tehokas, selkeä, kiinnostava ja mieleen jäävä ilmaisu on laulunkirjoittajan tavoite. Koulutuksessa hankitaan työvälineitä biisien rakentamiseen ja näkökulmaa laulujen tekemisen kenttään Suomessa. Opettajina toimivat sekä laululyriikan että musiikkitieteen rautaiset ammattilaiset. 
 
Lauluntekijä, YTM ja Miljoonasateen keulahahmo Heikki Salo luennoi, ohjaa ja klinikoi kurssilaisten laulutekstejä. Lähiopetuspäivät rakentuvatkin ainoan suomalaisen laululyriikan oppikirjan tekijän ammattitaidon ja monipuolisen kokemuksen pohjalle.
 
Musiikkitieteen yliopistonlehtori, FT Susanna Välimäki Turun yliopistosta pureutuu luennollaan tekstiin musiikin osatekijänä. Miten sanat toimivat soivassa musiikissa? Minkälaisia merkityksiä sanat muodostavat yhdessä musiikin muiden tekijöiden kanssa (esim. melodia, harmonia, rytmiikka, sointi/saundi, lauluääni, rakenne)? Miten eri genrepiirteet näkyvät ja kuuluvat laululyriikassa?  Dosentti Susanna Välimäen erikoisaloja ovat muun muassa länsimainen klassinen, populaari ja elokuvamusiikki, kulttuurinen musiikkianalyysi ja taiteidenvälisyys. Tutkimuksen lisäksi Välimäki toimii vapaana musiikkikirjoittajana. Hän kirjoittaa kolumneja muun muassa Rondo-lehteen ja tekee musiikkiohjelmia Yleisradiolle.
 
Koulutuksen johtaja on PsT Taina Kuuskorpi, joka ohjaa vertaisryhmää toimimaan kannustavalla ja yhteistyöhön tähtäävällä tavalla. Ryhmästä ammennetaan kirjoittamiseen lisäpotkua, ideoita ja iloa. Lisäksi kokeillaan tekstien tekemistä tiimityönä.
 
 
 
Koulutuksen tavoitteet
 
Koulutuksessa yhdistetään sanoittajan taitoja tukeva käytännön tieto laajempaan näkökulmaan laulutekstien tekemisestä ja asemasta Suomessa. Koulutuksen kovaa ydintä on omien tekstien tekeminen, niistä saatu vertais- ja asiantuntijapalaute ja ohjaus tekstien kehittämiseen kohti persoonallista ilmaisua. Koulutuksen tavoitteena on oman tyylin löytäminen ja terävöittäminen sekä valmiiden laulutekstien aikaansaaminen.
 
Yhteiseksi tavoitteeksi asetetaan laulutekstin tai useamman valmistuminen koulutuksen loppuun mennessä jokaiselta osallistujalta!
 
 
 
Koulutuksen kohderyhmä
 
Koulutus sopii tavoitteellisesti omaa sanoitustaitoaan kehittäville harrastelijoille tai ammattimaiseen laulujen tekemiseen tähtääville. Sanoittaja voi laatia koulutuksessa tekstejä omaan käyttöönsä tai tarjottavaksi muiden artistien esitettäväksi. Myös esimerkiksi kuorot, esiintyvät ryhmät jne. voivat hyödyntää koulutusta. Aiempi koulutus tai kokemus ei ole välttämätöntä, vaan tärkeintä on tavoitteellinen työote. Laulun sanoittaminen ei vaadi musikaalista taituruutta. Koulutus painottuu nimenomaan tekstien tuottamiseen, viestien saamiseen paperille musiikin rakenteisiin sopivasti.
 
 
 
Koulutuksen aikataulu
 
Kurssi alkaa perjantaina 29.11.2013.
 
Muut kurssipäivät ovat lauantai 30.112013, pe 13.12. 10.–11.1. ja 24.–25.1.2014. Opetus tapahtuu Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen tiloissa osoitteessa Kaivokatu 12, Turku.
 
 
 
Kurssin hinta ja sisältö
 
Kurssimaksu 880 euroa (sis. alv).
 
Kurssimaksu sisältää:
 
Lähiopetuspäivät, 7 päivää, yhteensä 31 tuntia.
 
Ennakko- ja välitehtävät sekä tuntiharjoitukset
 
Omien laulujen klinikointi eli henkilökohtainen palaute ja arviointi
 
Asiantuntijaluento
 
Oman laulutekstin tehotyöstäminen valmiiksi kurssityöksi
 
Taustamateriaalipaketti, jossa Kahlekuningaslaji-oppikirja sekä Hiili-albumi.
 
Vertaisryhmän palaute ja tuki
 
Kahvitarjoilut
 
 
 
Ilmoittautumiset ja lisätiedot
 
Kurssille mahtuu mukaan 10–14 osallistujaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja kurssi toteutetaan, mikäli vähimmäisosallistujamäärä täyttyy.
 
 
 
Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantaina 11.10.2013.
 
 
 
Tilaa tarkempi kurssiohjelma ja ilmoittaudu kurssille osoitteeseen
 
taina.kuuskorpi@dnainternet.net tai puhelimitse 040 555 0111.
 
 
 
Lisäksi netissä:
 
 
 

Chrisse Johanssonille Juha Vainio -palkinto

Julkaistu

 

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon, 6000 euroa, on tänä vuonna myönnetty sanoittaja Chrisse Johanssonille. Palkinto luovutettiin Johanssonille 26.7. Kotkan Meripäivillä järjestettävässä Yleisessä saunassa -viihdekonsertissa.
 
Juha Vainion Rahaston hallitus perustelee valintaa seuraavasti:
 
Iskelmä on hetken ja aikansa lapsi. Mutta jos onnistuu vuodesta, laulusta ja tyylilajista toiseen vangitsemaan kolmeen minuuttiin jotain niin mieleen jäävää kuin Chrisse Johansson laajassa tuotannossaan, ei voi olla kysymys hetken hurmasta, eikä ainakaan sattumasta. Kysymys on epäilemättä lahjakkuudesta, mutta myös huikeasta taidosta, erehtymättömästä vaistosta ja tyylitajusta, sekä loputtomasta ahkeruudesta. 
 
Chrisse Johanssonin sanoittajaura alkoi lapsuuden pöytälaatikkokirjoituksilla Helsingin Vallilassa ja jatkui Yleisradion ja toimittajaopintojen kautta levy-yhtiöihin PR-työhön ja tuottajaksi. Ja pikkuhiljaa maamme eturivin artistien luottosanoittajaksi. Ensimmäinen levytetty teksti on Hei pikkuinen vuodelta 1969, ja tekstejä syntyy edelleen, ei tosin Vallilassa, vaan Aurinkorannikolla Espanjassa. Johanssonin 70- ja 80-luvun sanoitukset ovat merkittävä osa sen ajan suomalaisen elämänmenon soundtrackia: R-A-K-A-S, Kesän lapsi, Syysunelma, Tule kanssani kylpyyn, Rotunainen, Viikonloppuisä… pelkkä nimen mainitseminen saa koko laulun ja siihen liittyvän tunnelman ja kokemusmaailman vyörymään muistien kätköistä, sanasta sanaan.
 
1970-luku oli C-kasettien, Finnhits-kulttuurin ja käännösiskelmien kulta-aikaa. Chrisse Johanssonia voisi hyvällä syyllä kutsua käännösten kuningattareksi, ellei se kruunu olisi hänelle liian ahdas. Hän ei nimittäin aina suinkaan kääntänyt kappaleita, vaan teki annettuun sävellykseen kokonaan uuden, suomenkielisen tekstin, jolla ei välttämättä ollut alkuperäisen tarinan kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan foneettista kikkailua löytyy sieltä täältä: Et si tu n’existais pas – Etsin kunnes löydän sun, tai ¿Dónde están tus ojos negros? – Onnestain on puolet sinun. Kun käännösiskelmien kultakausi alkoi hiljalleen hiipua, pääsi runsas alkuperäistekstien tuotantokin entistä hurjempaan vauhtiin. Yli 2500 rekisteröidyn kappaleen repertuaariin mahtuu eläviksi ja tuoksuviksi maalailtuja tunnelmakuvia ja etelän eksotiikkaa, intohimoa ja haikeita eroja, vahvojen naisten puheenvuoroja, hurttia huumoria ja jopa lastenlauluja; Popsi popsi porkkanaa on päiväkotien kestohitti jo neljättä vuosikymmentä!
Chrisse Johanssonin tekstit ovat teknisesti moitteettomia, tavupainot ovat aina kohdallaan. Tiukka riimikin taittuu, mutta se ei suinkaan ole itseisarvo. Tärkeintä tuntuu olevan, että sanoitus on yhtä musiikin ja esittäjänsä kanssa. Vaikka teksti syntyisi ennen sävellystä, musiikki ja rytmi on jo sisäänkirjoitettu. Juuri tämä tekee Johanssonin teksteistä niin helposti muistettavia ja tarttuvia. Sanasta sanaan.
 
Juuri nyt iskelmä elää uutta tulemistaan ja iskelmäntekijöiksi tunnustaudutaan rinta rottingilla. Chrisse Johansson on toiminut uuden iskelmän tienraivaajana monella tavalla:
• Hän on alusta asti tehnyt vahvoja tekstejä vahvoille naisille.
• Hän lähti mukaan iskelmäntekoon ja musiikkibisnekseen aikana, jolloin ala olivielä kovin miesvaltainen. Nyt nais-etuliitettä musiikkialalla ei enää juuri käytetä.
• Hän on laajentanut iskelmätekstien aihevalikoimaa niin, että tänään lähes mistä vain voi tehdä laulun.
 
Elvis ry onnittelee!
 
 
Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa. 
Rahaston tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet: Juice Leskinen (1991), Hector (1992), Vexi Salmi (1993), Pertti Reponen (1994), Heikki Salo (1995), Gösta Sundqvist (1996), Martti Syrjä (1997), Tero Vaara (1998), Tuomari Nurmio (1999), Pekka Ruuska (2000), J. Karjalainen (2001), Anni Sinnemäki (2002), Ismo Alanko (2003), Jorma Toiviainen (2004), Mikko Alatalo & Harri Rinne (2005), Edu Kettunen (2006), Pauli Hanhiniemi (2007), Sinikka Svärd (2008), Dave Lindholm (2009), Maija Vilkkumaa (2010), Mikko Kuustonen (2011) ja Samuli Putro (2012).