Tekijänoikeusbarometri 2013: kansalaiset tuomitsevat verkkopiratismin ja kannattavat ulkomaisten piraattipalvelujen blokkausta

Tekijänoikeusbarometri 2013: kansalaiset tuomitsevat verkkopiratismin ja kannattavat ulkomaisten piraattipalvelujen blokkausta

 

”Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja pitää sitä myös tuomittavana. Silti joka neljännessä kotitaloudessa piraattitiedostoja joko ladataan tai striimataan.”
 
Tutustu Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY teettämän Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrin tutkimustuloksiin. Vuosittaisen Tekijänoikeusbarometrin piratismi-osassa selvitettiin sekä lain tuntemusta, asenteita piratismia kohtaan että heidän omaa piratismikäytöstään.
 
 
Suomalaiset antaisivat tuomioistuimelle uusia keinoja piratismin torjumiseen. Selvä enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa suomalaista tahtoo, että tuomioistuin voisi määrätä eston myös ulkomaisille piraattipalveluille. Verkossa luvatta levitetyn aineiston lataajien määrä on jatkanut alenemistaan (13 % vuonna 2013, 15 % vuonna 2012 ja 21 % vuonna 2011) mutta sellaisen striimaajien määrä kasvaa (25 % vuonna 2013 ja 18 % vuonna 2012).
 
 
Estomahdollisuus myös ulkomaisille piraattipalveluille
 
Noin kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) kannattaa sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy ulkomailta käsin toimiviin tai omistajiensa henkilöllisyyden kätkeviin piraattipalveluihin.
 
Tekijänoikeustoimikunta ehdotti tällaista lainmuutosta pari vuotta sitten. Nykyisen lain mukaan tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin estämään pääsyn vain sellaiselle piraattisaitille, jonka omistaja tiedetään ja voidaan haastaa Suomessa oikeuteen. Salaamalla henkilöllisyytensä tai toimimalla maassa, jonne oikeuden käsi ei yllä, piraattisivuston omistaja pystyy siis välttämään sekä oikeusjutun että piraattipalvelunsa blokkauksen
 
Kysymys kuului: ”Pitäisikö internet-yhteyden tarjoajaa velvoittaa estämään pääsy sellaiselle piraattimateriaalia jakavalle Internet-sivustolle, jonka ylläpitäjä salaa identiteettinsä tai on sijoittunut maahan, joista heitä ei saada haastettua oikeuteen Suomessa.”
 
65 % vastaajista kannatti, 25 % vastusti ja 10 prosentilla ei ollut tähän malliin kantaa. Naisista mallia kannatti 71 % ja miehistä 59 %. Pienintä kannatus oli 15–24-vuotiaiden keskuudessa (48 %) ja suurinta 35–49-vuotiaiden keskuudessa (75 %).
 
”Kansa tahtoo, että laissa oleva porsaanreikä pitää tukkia”, sanoo Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira. ”Nykyisinhän sekä poliisi että tuomioistuin ovat voimattomia monien ulkomaisten kaupallisten piraattipalvelujen edessä. Oikeudella pitää olla mahdollisuus määrätä esto niille, ihan siinä missä kotimaisillekin.”
 
”Lainsäätäjän tulisi pikaisesti korjata tilanne. Rikolliseen toimintaan on voitava puuttua tarvittaessa estomääräyksillä myös silloin, kun piraattipalvelua pyöritään EU:n ulkopuolelta käsin tai omistajien henkilötiedot salaten”, toteaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.
 
Piratismi tiedetään laittomaksi
 
Valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi. 94 % koko väestöstä ja 95 % nuorista (15–24-vuotiaat) pitää piraattien levittämistä laittomana. 83 % koko väestöstä ja 79 % 15–24-vuotiaista pitää niiden lataamista laittomana.
 
Piratismi tuomitaan laajalti
 
Suomalaiset tuomitsevat laajalti piratismin. Erityisen vahvasti tuomitaan piraattien levittäminen. Vain 4 % koko väestöstä ja 10 % nuorista (15-24v) pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista internetissä hyväksyttävänä. Vielä vuonna 2009 jakamisen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %).
 
Piraattiaineiston lataamisen Internetistä hyväksyy 12 % koko väestöstä ja 23 % nuorista. YouTubeen luvatta laitetun videon katselun hyväksyy 29 % koko väestöstä ja 61 % nuorista.
 
Asenteet kehittyvät parempaan suuntaan. Lataamisen hyväksyi viime vuonna vielä 16 % koko väestöstä ja 31 % nuorista. Vuonna 2009 lataamisen hyväksyi vielä 42 % nuorista.
 
Erityisesti nuorten asenteet kehittyvät
 
Nuorison (15-24 -vuotiaat) asenteiden kehitys on siten osoittautumassa pysyväksi ilmiöksi. Muutamassa vuodessa piraattien levittämisen hyväksyttävyys on pudonnut kolmasosaan entistä ja niiden lataamisen hyväksyttävyys liki puoleen:
 
• Kun vuonna 2009 31 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien levittämisen internetissä, nyt sen hyväksyy heistä 10 prosenttia
 
• kun vuonna 2009 42 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien lataamisen itselle internetistä, nyt sen hyväksyy heistä 23 prosenttia
 
”On hyvä uutinen, että 94 % suomalaisista tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja ainoastaan 4 % pitää sitä missään suhteessa hyväksyttävänä. Erityisen hienoa on nähdä, millä vauhdilla nuorison asenteet kehittyvät paremmiksi,” sanoo Kaira.
 
Levittäminen harvinaista, striimaus yleisintä
 
Nettipiraattien tietoinen ja tarkoituksellinen levittäminen on erittäin harvinaista. Vain 2 % koko väestöstä ja 6 % nuorista kertoo, että heidän kotoaan käsin levitetään piraatteja.
 
Piraattitiedostojen lataaminen on selvästi alentunut. 13 % vastaajista kertoi, että hänen perheessään on ladattu Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepelin. Viime vuonna tämä luku oli 15 % ja vuonna 2011 21 %.
 
Nuorten mukaan luku on 33 %, eli 15–24-vuotiaiden maailmassa tätä tehdään joka kolmannessa kotitaloudessa. Vuonna 2011 näin vastasi 47 % ja vuonna 2009 peräti 61 % nuorista.
 
Internetiin luvatta laitetun piraattimateriaalin striimaus (streaming) on sen sijaan kasvussa. 25 % koko väestöstä ja 53 % 15–24-vuotiaista on katsellut, kuunnellut tai pelannut Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai peliä. Viime vuonna näin vastasi 18 % koko väestöstä ja 40 % 15–24-vuotiaista.
 
Fyysinen piratismi on erittäin vähäistä. Vain 2 %:ssa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu Suomessa piraattilevyjä, -elokuvia tai – tietokonepelejä ja vain 3 % on tuonut sellaisia mukaan ulkomaanmatkalta.
 
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Kesäkuun Omnibus-kierroksella haastateltiin 1020 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.