Musiikintekijät -logo

Ihan omaa luokkaansa

Ihan omaa luokkaansa

Akun lataus

Edellisessä latauksessani kehotin ottamaan Elvisin toimistoon yhteyttä heti, kun sopimustekniset tai muut vastaavat asiat vähänkin askarruttavat mieltä. Olenkin sen jälkeen saanut useita yhteydenottoja, ja nimenomaan kiitettävästi jo sopimuksen laatimisvaiheessa (ja -vaiheesta). Uskon, että olemme välttäneet monia harmillisia jälkipuinteja, joissa sopijaosapuolet muistavat asiat eri tavoin ja joissa kirjallinen sopiminen olisi mahdollisesti jätetty kokonaan tekemättä.

VT Henri Nieminen tiivisti Elvisin kevätkokouksen yhteydessä olleessa seminaarissamme olennaisia asioita sopimisesta: Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy ”tarjous ja vastaus” -menettelyllä. Pitkä versio tästä on sopimusneuvottelu. Sopimus voidaan katsoa syntyneeksi myös tosiasiallisen toiminnan perusteella sekä konkludenttisesti, eli ”hiljaisesti sovitusti”. Oman sopimussisältönäkemyksen varmistamiseksi kirjallinen sopimus, tai edes jonkinlainen yksityiskohtien kirjaus, on tärkeää.

Sovitaanko?

Suomen ja useimpien muidenkin maiden sopimusoikeuden lähtökohtana pidetään sopimusvapautta. Se voidaan jaotella seuraavasti: 1) oikeus tehdä sopimuksia, 2) vapaus päättää, tekeekö sopimuksen vai ei, 3) vapaus valita sopimuskumppani, 4) vapaus päättää sopimuksen sisällöstä, 5) muotovapaus.

Tässä mielessä sopimuskytkökset ovat jo heti sopimusvapausperiaatteiden ulkopuolella. Jos levy-yhtiö velvoittaa allekirjoittamaan kustannussopimuksen levytyssopimuksen yhteydessä, tekijän sopimusvapautta kohdellaan väärin.

Paljon puhuttu The Voice Kids -kilpailijasopimus on tässä mielessä jo ihan omaa luokkaansa. Yhdellä (huoltajan) allekirjoituksella allekirjoitetaan levytyssopimuksesta, julkaisusopimuksesta, oheistuotesopimuksesta ja The Voice Kids -kiertuesopimuksesta yhdistetty kykysopimus. Toki sopimuksessa puhutaan koko ajan ”vain” optiosta, mutta kun se optiokin on määritelty yksipuoliseksi niin, että kilpailijan tulee solmia nämä kaikki sopimukset, jos Universal Music Oy niin päättää.

Alun perin tämän formaattiohjelman Suomi-version kilpailijasopimuksessa oli mukana myös kustannussopimusoptio, joka katsottiin automaattisesti lunastetuksi vähintään voittajan kohdalla. Lisäksi se koski myös kaikkia muita kilpailuun osallistuneita levy-yhtiön halun mukaan. Sopimuksen ajatuksena oli antaa Universalille kustannusoikeudet kilpailijan sävellyksiin ja sanoituksiin – ovat ne sitten syntyneet ennen kilpailua tai sopimusaikana. Sopimuksessa ei ollut yhtään lausetta, jossa olisi kuvailtu kustantajan toimenpiteitä sävellysten ja sanoitusten menestyksen edistämiseksi.

Kätevää oli myös laittaa ko. sopimuksella tekijä (tässä tapauksessa lapsi) tekemään likainen työ. Sopimuksessa kilpailija nimittäin olisi sitoutunut tekemään vilpittömästi parhaansa saadakseen osatekijän luovuttamaan kustannusoikeudet kustantajalle (eli jos on syntynyt biisi ennen kilpailua tai sopimusaikana jonkun toisen tekijän kanssa). Vastuussa tästä työstä olisivat tietysti olleet lapsen vanhemmat. Huh!

Hienoa, että Universal päätti kuitenkin lopulta jättää kustannussopimusosion pois tästä sopimusryppäästä. Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta sopimus on kuitenkin muiden sopimuskytköstensä vuoksi hyvin kyseenalainen.

Uskon siihen, että vielä joskus koittaa se päivä, jolloin tällaisia sopimuksia ei edes ainakaan Suomessa kehdata esittää. Sen eteen teemme töitä.

Elokuvamusiikki nosteessa

Iloinen asia oli alkukesän pohjoismainen elokuvamusiikkitapahtuma Norjassa. Pohjoismaiset ”Elvikset” ovat sitoutuneet järjestämään ko. tapahtuman maassaan parhaaksi katsomallaan tavalla mahdollisimman hyvien yhteistyökumppanien kera. Ensi vuonna, elokuussa 2014, järjestämisvuoro on Suomella. Sille antoi mahtavan potkun se, että Tuomas Kantelinen sai pohjoismaisen Harpa-palkinnon musiikistaan elokuvassa Puhdistus. Olemme ylpeitä ja onnellisia hänen puolestaan! Tuomas tuli tilaisuuteen suoraan työn tuoksinasta Hollywoodista. Meillä suomalaisilla on siis tälläkin saralla arvokas menestyspolku seurattavanamme.

Norjan järjestelyt olivat kiitettävät, ja niitä omaan näkökulmaamme sopiviksi kehittäen järjestämme innoissamme ensi vuoden tapahtuman. Otan mielelläni vastaan ideoita ja yhteistyön avauksia. Ajatus on muun muassa alan toimintatapoihin syventyminen, tekijöiden ja ohjaaja/tuottaja/leikkaaja -klusterin kohtaaminen sekä oman osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen elokuvamusiikin tekemisessä. Elokuvamusiikin tekeminen on oma arvokas lajinsa. Norjan kansainvälisen palkintoraadin jäsentä Richard Bellisiä lainaten: ”Creating music that sounds like film music is different from being a film composer”.

Innostavaa kesäaikaa kaikille!


 

Aku Toivonen 
Elvis ry:n toiminnanjohtaja

Selvis 2/2013

 

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2013

Selaa lehden artikkeleita