Musiikintekijä Palkinnot

Eino Grönille ja Sinikka Svärdille Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot jaettiin tänään iskelmä- ja tangolaulaja Eino Grönille sekä sanoittaja Sinikka Svärdille. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnetään tunnustuksena musiikin ammattilaisille heidän ansioistaan kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa. 

Tilaisuudessa Maarit Niiniluoto loi katsauksen palkittavien tähtien taipaleeseen iskelmämusiikissa. Hän kuvaili Eino Grönin (s. 1939) perineen musikaalisen lahjakkuutensa vanhemmiltaan ja kertoi iskelmälaulajan tehneen läpimurtonsa 1950-luvulla. 

Grönin isä soitti merimiesten tavoin maniskaa (mandoliinia), ja äiti lauloi kirkkokuorossa. ”Sieltä se minun musikaalinen lahjakkuuteni on tullut”, Eino Grön sanoo 60 vuoden uransa jälkeen.             

Vuonna 1955 Eino Grön oli kuuntelemassa Yyterissä Olavi Virtaa, palvomaansa maestroa ja Suomen suosituinta laulajaa. Musiikin lisäksi Grön oli lahjakas urheilussa ja saavutti voittoja painissa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Eino Grönin uraan vaikutti merkittävästi Toivo Kärki, joka etsi lahjakkuuksia 1950-luvulla Musiikki Fazerin kotimaisena tuotantopäällikkönä. Kun Grön voitti iskelmälaulukilpailun Porin Torpalla vuonna 1957, Kärki kannusti nuorta miestä jatkamaan laulajan uraa.

Helsingin Byggalla eli Työväentalolla pidetyissä Iskelmälaulun SM-kisoissa Grön lauloi kappaleet Onni jonka annoin pois ja I can’t give you anything but love voittaen miesten suomenkieliset ja englanninkieliset sarjat.

Laulajia säesti tuolloin Kullervo Linnan tanssiorkesteri.

Pitkän uran tehnyt Grön on esittänyt monenlaista musiikkia aina iskelmästä ja tangosta amerikkalaisiin evergreeneihin ja big band -musiikkiin saakka. Laulaja on nähnyt vuosikymmenien aikana myös viihteen kentän ja tanssilavakulttuurin muutokset.  

”Me esiinnyttiin ja tehtiin sitä työtä, ikään kuin talkooperiaatteilla urheiluseuroille. Vähitellen tanssipaikat siirtyivät yrittäjien haltuun”, Grön muistelee.

Tango d’amoren, Seinillä on korvat sekä lukuisia muita ikimuistoisia tulkintoja esittänyt Grön on voittanut useita populaarimusiikin palkintoja, kuten Iskelmä-Finlandian ja Erikois-Emman. Nykyisin Grön on Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen ja esiintyy Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. Bangkokissa. Jouluaattona hän esiintyy Helsingin Messuhallissa, Heikki Hurstin joulujuhlissa.

Sinikka Svärdin sanoituksia esittävät eturivin artistit ja yhtyeet

Iskelmämusiikin sanoittaja Sinikka Svärdin (s. 1960) musiikkia ovat esittäneet monet laulajat ja yhtyeet, esimerkiksi Katri-Helena, Markku Aro ja Yölintu. Turkulaisen Svärdin uraan sanoittajana vaikutti merkittävästi 1990-luvulla Katri Helena, joka kehotti Sinikkaa lähettämään sanoituksia säveltäjänä ja kapellimestarina tunnetulle yhteistyökumppanilleen Esa Niemiselle. Svärd ja Nieminen ovatkin sen jälkeen tehneet runsaasti musiikkia yhdessä. Kaksikon yhteistyönä ovat syntyneet muun muassa sellaiset iskelmät kuin Katri Helenan tulkitsema Vie minut, Paula Koivuniemen Tulisielu ja Anna Erikssonin Kun katsoit minuun.

Svärd työskenteli aiemmin kehitysvammahoitajana, mutta siirtyi vuonna 2003 päätoimiseksi sanoittajaksi. Kullervo Linnan palkinnon lisäksi Svärd on palkittu sanoituksistaan myös Pro Iskelmällä sekä Juha Vainion palkinnolla. Sanoitusten lisäksi Svärd on julkaissut myös yhdeksän runokokoelmaa.

Paljon lauluja kirjoittaneelle Sinikka Svärdille ovat hänen omasta tuotannostaan erityisen mieleisiä Johanna Kurkelalle kirjoitetut laulut Marmoritaivaasta lähtien, Ritva Oksasen Ja joka yö sekä Johanna Iivanaisen levyMustarastas laulaa.

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 2 000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

 

 

Vuoden Kansanmusiikkitekijä: Pekko Käppi & K:H:H:L – Etnogaala järjestettiin ensimmäisen kerran

Tavastia-klubilla juhlittiin Suomen ensimmäistä Etnogaalaa tiistaina 7.11.2017. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita kansan- ja maailmanmusiikin sekä kansantanssin tekijöitä. 
 
Palkitut kategorioittain: 
 
Vuoden artisti
Anne-Mari Kivimäki, Tampere
 
Vuoden ilmiö
Orivesi All Stars
 
Vuoden tulokas
Maija Kauhanen, Helsinki
 
Vuoden kansainvälistyjä (palkinnon jakoi Music Finland)
Frigg, pääkaupunkiseutu
 
Vuoden kansanmusiikkitekijä (palkinnon jakoi Musiikintekijät ry.)
Pekko Käppi & K:H:H:L, Tampere
 
Vuoden tanssintekijä (palkinnon jakoi Tanssin Tiedotuskeskus vai Suomen Nuorisoseura)
Petri Kauppinen, Oulu
 
Risteys-palkinto (palkinnon jakoi Maailman musiikin keskus)
Hilda Länsman, Utsjoki
 
Yleisradio striimasi gaalan ja se on nähtävillä 30 vuorokautta Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4270636
 
Tuomariston edustaja Anne-Mari Hakamäki, Kaustinen Folk Music Festival:in ohjelmajohtaja luonnehti ensimmäistä Etnogaalaa:
“Etnogaalan ehdokkaiden joukko toimi hienona osoituksena siitä, miten monipuolinen ja mielenkiintoinen kansanmusiikin kenttä meillä on. Tuomariston tehtävä ei ollut missään nimessä helppo.
Olemme iloisia siitä miten kaikki tämä vahvoista juurista ponnistava kansamusiikki, etno, maailmanmusiikki tai folk kaikkine tekijöineen ja ilmiöineen nojaa vahvasti perinteeseen, mutta samalla pursuaa innokasta, luovaa, kehittävää otetta. Tätä ajatusta halusimme pitää raadin työskentelyn kantavana pohjana. Ehdokkaiden laaja spektri onkin ennemmin positiivinen haaste ja rikkaus, josta riittää monenlaista ammennettavaa myös tuleville jälkipolville.”
 
Vuoden Kansanmusiikkitekijä: Pekko Käppi & K:H:H:L, palkinnon perustelut: 
 
Pekko Käppi on luonut aivan oman äänensä musiikintekijänä. Hän nojaa vahvasti perinteeseen, mutta saa sen kuulostamaan 2010-luvun musiikilta. Hän on tuonut jouhikon ja musiikkinsa uusiin ympyröihin, joissa ne toimivat kuin häkä!
Mutta Matilda ei olisi Matilda ilman muita Kuolleiden Hillittömäin Hevosten luita. Pekon ohella myös Tommi Laine ja Nuutti Vapaavuori taikovat instrumenteistaan shamanistisia, herkkiä ja hypnoottisia soundeja, jotka ammentavat runsaat sävynsä niin kansanperinteen kuin rockin, hevin, jopa popmusiikin ehtymättömästä kaivosta.
 
Vuoden kansanmusiikkitekijät Pekko Käppi & K:H:H:L ja sanoittaja Toni Tapaninen ovat luoneet raa’an, vahvan ja mukaansa tempaavan kokonaisuuden, ja siksi he ansaitsevat tulla tänään palkituiksi.

Etnogaalan koko ohjelma julkaistu

Etnogaalan koko ohjelma julkaistu

Kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja kansantanssin huiput palkitaan Etnogaalassa Tavastialla 7. Marraskuuta. Luvassa on monipuolinen musiikki-ilta: gaalassa esiintyvät muun muassa BaranBand, Maija Kauhanen ja Suistamon sähkö. Ennakkolipunmyynti gaalaan päättyy 15.10.

Etnogaalan koko ohjelma on nyt julkaistu.
Rokkipaikkana tunnettu Tavastia-klubi muuntautuu kahden lavan etno-klubiksi 7.11. klo 19. 
Gaalassa esiintyvät maailmanmusiikki-yhtye BaranBand, karismaattinen kanteletaiteilija Maija Kauhanen, huippu energinen tanssittaja Suistamon sähkö, jouhikkovelho Pekko Käppi, saamelaisten tuntojen tulkki Duo Vildá sekä vauva.fi-palstalta innoituksensa hakeva Kalevauva.fi. (Artistien esittelyt tiedotteen lopussa)

Tavastian henki ja asenne sopivat Etnogaalalle, jossa ei pönötetä vaikka jaetaankin pystejä, vaan iloitaan ja nautitaan musiikista ja tanssista. Gaalassa vuorottelevat huikeat esitykset ja palkitsemiset eri lavoilla. Yle striimaa gaalan suorana nettiin Yle Teemalle, tekee suoran lähetyksen Yle Radio 1:n Etnoiltaan sekä tekee myöhemmin kolme erillistä tv-ohjelmaa illan esiintyjistä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa myös Suomen ulkopuolella.

Gaalan juontavat toimittajat Riikka Holopainen, Kare Eskola ja Amanda Kauranne. Riikka Holopainen on toimittanut ja juontanut lukuisia musiikkikilpailu- ja konserttilähetyksiä Yle Teemalle, sekä ohjelmia Yle Radio 1:een. Hän on tuttu muun muassa musiikkitalosta striimattavasta Kantapöytä-ohjelmasta. Kare Eskola on Yle Radio 1:n pitkäaikainen toimittaja. Hänen oma ohjelmansa on Välilevyjä. Amanda Kauranne on ”kansanmusiikin sekatyöläinen”, joka nikkaroi radio-ohjelmia, sorvaa lauluja, hioo tekstejä ja takoo esityksiä. Hänen ohjelmansa Sydänjuurilla on osa Yle Radio 1:n Etnoiltaa.

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Yhteistyökumppaneita ovat Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Tanssin Tiedotuskeskus, Muusikkojen liitto, Suomen Nuorisoseurat, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.
 

 

Markku Johansson sävellys- ja sovituskilpailu

Vantaan Viihdeorkesterin juhlavuosilanseeraus:

MARKKU JOHANSSON SÄVELLYS- JA SOVITUSKILPAILU

Vantaan Viihdeorkesteri täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Osana juhlavuoden ohjelmaa järjestetään Markku Johanssonin nimeä kantava sävellys- ja sovituskilpailu, jonka tuomaristo – Hans Ek (SWE), Markku Johansson, Jaakko Kuusisto ja Antti Rissanen – edustaa alansa parasta osaamista.

Suomen pitkäikäisin viihdeorkesteri juhlii täysiä vuosikymmeniään erilaisilla  konserteilla ja tapahtumilla. Yksi merkittävä avaus on orkesterin pitkäaikaisen kapellimestarin nimeä kantava sävellys- ja sovituskilpailu, jonka tavoitteena on löytää yli 50 muusikon sinfoniaorkesterille kirjoitettua uutta viihdemusiikkia.

”Markku Johanssonin ansiosta alkuperäisestä Vantaan orkesterista on kehittynyt nykyisenlainen viihdeorkesteri: hänen oivalluksensa oli ratkaiseva orkesterin tulevaisuuden kannalta. Nimikkokilpailu on kiitos tästä, mutta myös siitä merkittävästä työstä, jonka kunniakapellimestarimme on tehnyt suomalaisen viihdemusiikin eteen”, Vantaan Viihdeorkesterin toiminnanjohtaja Janne Rönnbäck toteaa.

Ensimmäistä kertaa järjestettävää kilpailua voi hyvällä syyllä kutsua harvinaisuudeksi.

 

Janne Rönnbäck, Markku Johansson ja Jussi Lampela

”Mitään vastaavaa ei ole Suomessa juurikaan nähty, etenkään kevyen musiikin saralla. Kiinnostavaksi kilpailun tekee kaksi sarjaa sekä mahdollisuus päästä kokeilemaan ideoitaan isolla kokoonpanolla, ilman ulkopuolelta tulevia rajoitteita”, kilpailun sihteerinä toimiva sovittaja-säveltäjä-kitaristi Jussi Lampela toteaa.

Markku Johansson kertoo olevansa iloinen ja hämmentynyt saamastaan huomionosoituksesta. Osallistujilta hän odottaa rohkeutta ja kunnianhimoa.
”Toivon, että sekä sävellykset että sovitukset ovat tarttuvaa ja isolle orkesterille luontevaa soitettavaa. Sellaista rehellistä populäärimusiikkia, jonka yleisö tunnistaa ja jonka myös muut orkesterit haluavat ohjelmistoonsa.”

Vantaan Viihdeorkesteri on Suomen pitkäikäisin täysimittaisella sinfoniaorkesterikokoonpanolla esiintyvä viihdeorkesteri. Sen soittajat ovat rockin, klassisen musiikin ja jazzin huippuosaajia. Orkesterin ylikapellimestari Nick Davies on johtanut lukuisia nimekkäitä sinfoniaorkestereita eri puolilla maailmaa ja vastannut useiden klassikkomusikaalien uudesta tulemisesta mm. Lontoon West Endissä.

» Kilpailun säännöt

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Janne Rönnbäck
janne.ronnback@viihdeorkesteri.fi, 0400 780 770
kilpailun sihteeri Jussi Lampela
jussi@jussilampela.com, 050 558 03 86

 

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit hioo sävellyskilpailun satoa kantaesityskuntoon

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit julkisti runsas vuosi sitten sävellyskilpailun, jossa etsittiin uusia, käyttökelpoisia mieskuorosävellyksiä. Tuomaristo valitsi kilpailuun lähetetyistä 27 sävellyksestä kuusi teosta, jotka Jussit esittää Seinäjoella 7.10.2017. Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa -konsertti on yksi Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumista.

Jännitys säilyy konserttiin asti

Jännitys voittajasävellyksestä ja sen tekijästä säilyy loppuun asti, sillä voittaja julkistetaan vasta konsertissa. Edes kuoroa johtava Juha Holma ei tiedä voittajaa etukäteen.

Voittajakappaleiden lisäksi lokakuun konsertissa kuullaan musiikkia koko itsenäisyyden ajalta ja vähän kauempaakin. Ohjelmassa on kilpailun teemaan soveltuvia teoksia, jotka muodostavat siltoja kilpailuteosten väliin. 

–Huomioitujen kuuden teoksen perusteella kilpailun taso oli korkea ja ennen kaikkea monipuolinen. Olemme saaneet harjoitella hyvin erityyppisiä teoksia. Osa on helposti lähestyttäviä, toisissa kuoro on saanut painia hieman enemmän. Kaikki valitut teokset ovat sellaisia, että ne sopivat käyttöömme pitkäksi aikaa, Juha Holma toteaa.

Kuorossa laulava Tomi Kohtanen pitää tilannetta kutkuttavana.

– Emme tiedä edes näiden kuuden kappaleen sijoittumisjärjestystä kilpailussa. Itse en uskalla veikata, minkä niistä tuomaristo on voittajaksi valinnut ja mikä on muiden kappaleiden järjestys. Nuotit jaettiin meille jo keväällä, mutta säveltäjät ovat niissä vain nimimerkein. Tietenkin olemme spekuloineet, keitä nimimerkkien takana on. Tämä on toisaalta aika hauskaa, sillä nyt laulamme pelkästään musiikkia ja säveliä emmekä jonkun tietyn säveltäjän teoksia. 

Uutta mieskuoromusiikkia 100-vuotiaaseen Suomeen

Sävellyskilpailun tavoitteena on löytää uutta, käyttökelpoista materiaalia paitsi Jussi-kuorolle myös muiden suomalaisten mieskuorojen ohjelmistoon. Teoksen tulee olla säestyksetön.

Kilpailun teema on Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa. Voittajateoksen valitsee jury, jonka jäsenet ovat kuorokapellimestari Kari Pappinen, kanttori, diplomikuoronjohtaja Tommi Niskala, MuM Lasse Katajasekä juryn puheenjohtajana toimiva säveltäjä Uljas Pulkkis.

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto on myöntänyt Jussi-kuorolle kilpailun ja konsertin järjestämiseen apurahan. 

Tuomaristoon kuuluva Tommi Niskala pitää kuorokilpailua hyvinkin tarpeellisena.

– Mieskuoro-ohjelmiston peruskivet luotiin aikana, jolloin itsenäisyys oli maamme tärkein pyrkimys. Nämä sävelet jäävät elämään, mutta rinnalle tarvitaan koko ajan myös uutta musiikkia. Kuorokulttuurimme on kasvanut samaa matkaa Suomen mukana. Sävellyskilpailu on omiaan synnyttämään uutta ohjelmistoa ja tekemään mieskuoro- instrumenttia tutummaksi ja kiinnostavammaksi, Niskala toteaa.

Sävellyskilpailun tiedot ja kilpailun säännöt löytyvät muun muassa osoitteesta www.jussit.net.

Jussit on vahva eteläpohjalainen tavaramerkki, ja laulaminen Jussi-kuorossa on ”parasta tekemistä musikaalisille miehille”. Laulajia on koko Etelä-Pohjanmaan alueelta yhteensä yli 60. Jussit on perustettu vuonna 1951.

 

Konsertti
Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit

Sävellyskilpailun parhaimmistoa ja vanhoja tuttuja säveliä

7.10.2017 klo 18.oo Seinäjoki-sali, Seinäjoki. 

Liput ennakkoon 20 € NetTicket.fi tai 25 € ovelta.

 
 

 

Ellinoora ja ALMA voitokkaina Suomen musiikkikustantajien palkinnonjakotilaisuudessa

Ellinoora Leikaksen ja Samuli Sirviön säveltämä ja sanoittama Elefantin paino on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista 14 finaaliehdokkaasta teki musiikkitoimittaja Pekka Laine. Vuoden biisin ovat kustantaneet HMC Publishing ja EMP Elements Music Publishing.

Vuoden vientitekona palkittiin ALMAn kansainvälisen kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen. Music Finlandin tekemien ehdotusten perusteella vientiteon valitsi Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Ellinoora palkittiin myös Vuoden kevyen musiikin tekijänä. Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna Harri Vuorelle.

Kevyen musiikin ja taidemusiikin palkinnot valittiin kustantajien tekemien ehdotusten joukosta, ja valinnan suoritti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu raati.

Genrevapaan kategorian palkinto nimettiin tänä vuonna Vuoden taidepopin tekijäksi ja sen sai Stina Koistinen. Valinnan suoritti Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Tilaisuudessa jaettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto. Sen sai tänä vuonna Saija Tuupanen.

 

Suomen Musiikkikustantajat ry on vuonna 1976 perustettu järjestö, johon kuuluu 37 kotimaista musiikinkustannusalan yritystä tai yhteisöä. Jäsenet edustavat kattavasti kaikkia musiikin alueita kevyestä vakavaan.

 

Suomen Musiikkikustantajat ry:n 2000 euron suuruiset palkinnot jaettiin tiistaina 12. syyskuuta viidessä eri kategoriassa. Kausi, jolta palkinnot myönnettiin, oli 1.6.2016 – 31.5.2017. Kaikki yhdistyksen jäsenet saivat ehdottaa yhtä tai useampaa henkilöä taidemusiikin säveltäjän ja kevyen musiikin tekijän palkinnon saajaksi. Samoin kustantajat saivat ehdottaa yhtä tai useampaa vuoden biisiä. Esiraatina kaikissa kolmessa sarjassa toimi Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Taidemusiikin palkintoraatiin kuului neljä ja kevyen musiikin tekijän valinneeseen raatiin seitsemän ulkopuolista asiantuntijaa, jotka äänestivät sähköpostin välityksellä itsenäisesti ja toisistaan tietämättä. Palkinnon sai ehdokas, joka oli saanut eniten ääniä. Finaalissa oli taidemusiikin puolella kaksi säveltäjää ja kevyellä puolella kahdeksan musiikintekijää.

Vuoden taidemusiikin säveltäjän valinneeseen raatiin kuuluivat Lotta Emanuelsson, Heli Lampi, Heikki Valsta ja Harri Hautala. Vuoden kevyen musiikin tekijäpalkinnon saajan valitsivat Jyri Lipponen, Ilkka Mattila, Mikko Meriläinen, Jussi Mäntysaari, Tarja Närhi, Tapio Hakanen ja Rene Mäkinen.

Vuoden biisin valitsi ”yksinvaltiaana” musiikkitoimittaja Pekka Laine. Ehdokkaita oli tässä sarjassa neljätoista.

Lisäksi lanseerasimme uuden, genrevapaan kategorian. Ehdotuksia tähän kategoriaan tuli jäseniltämme kolme ja palkinnon sai vuoden taidepopin tekijä. Voittajan valitsi Tampere-talon johtaja Paulina Ahokas.

Tilaisuudessa jaettiin myös musiikintekijöiden ja -kustantajien Vuoden raportoija –palkinto. Tämä musiikkialan tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden tekijöille.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkinnot jaettiin nyt neljännen kerran ja tilaisuus järjestettiin Helsingin Dubrovnikissa.

 

Etnogaalan palkintoehdokkaat ja pääesiintyjät on valittu

 

Suomen ensimmäisen Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu. Kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja kansantanssin huiput palkitaan Etnogaalassa Tavastialla 7. marraskuuta. Luvassa on monipuolinen musiikki-ilta: gaalassa esiintyvät muun muassa BaranBand, Maija Kauhanen ja Suistamon sähkö.

Etnogaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen kategoriaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta.

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti

Etnogaala-ehdokkaat 2017
 
Vuoden artisti: Anne-Mari Kivimäki, 
Frigg, Ismaila Sané

Vuoden ilmiö: Kalevauva, Orivesi All Stars, Pelimanni 8bit 

Vuoden tulokas: BaranBand, Elssa Antikainen, Maija Kauhanen

Vuoden kansainvälistyjä (palkinnon jakaa Music Finland): Frigg, Okra Playground, Pekko Käppi & K:H:H:L

Vuoden kansanmusiikkitekijä (palkinnon jakaa Elvis ry.): Anne-Mari Kivimäki, 
Pekko Käppi & K:H:H:L, Tuuletar

Vuoden koreografi (palkinnon jakaa Tanssin Tiedotuskeskus): Hanna Poikela, Petri Kauppinen, Rami Meling

Risteys-palkinto (palkinnon jakaa Maailman musiikin keskus): 
Digelius Music, Hilda Länsman, World Music School Helsinki

Rokkipaikkana tunnettu Tavastia-klubi muuntautuu kahden lavan etno-klubiksi 7.11. klo 19. Tavastian henki ja asenne sopivat Etnogaalalle, jossa ei pönötetä vaikka jaetaankin pystejä, vaan iloitaan ja nautitaan musiikista ja tanssista. Gaalassa vuorottelevat huikeat esitykset ja palkitsemiset eri lavoilla. Yle striimaa gaalan suorana nettiin Yle Teemalle, tekee suoran lähetyksen Yle radio 1:n Etnoiltaan sekä tekee myöhemmin kolme erillistä tv-ohjelmaa illan esiintyjistä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa myös Suomen ulkopuolella.

Etnogaalan pääesiintyjät ovat: 
BaranBand, 
Maija Kauhanen, 
Suistamon sähkö

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) yhteistyössä Ylen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Tanssin Tiedotuskeskus, Muusikkojen liitto, Suomen Nuorisoseurat, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.

Dome Karukosken Tom of Finland valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi

Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland on valittu Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. Kuvataiteilija Touko Laaksosesta kertovan käsikirjoitti Aleksi Bardy.

Tom of Finlandin ovat tuottaneet Aleksi Bardy, Miia Haavisto ja Annika Sucksdorff Helsinki-filmi Oy:stä. Elokuvan Suomen ensi-ilta on 24.2.2017 ja sen levitti elokuvateattereihin Finnkinon Oy:n teatterilevitys.

Tom of Finlandin nimiroolissa on Pekka Strang. Muissa rooleissa näyttelevät muiden muassa Lauri Tilkanen, Jessica Grabowsky, Taisto Oksanen, Seumas Sargent ja Jakob Oftebro.

Elokuvan muuhun taiteelliseen ryhmään kuuluvat muun muassa kuvaaja Lasse Frank, leikkaaja Harri Ylönen, säveltäjät Hildur Guðnadóttir ja Lasse Enersen, äänisuunnittelijat Niklas Skarp ja Christian Holm, lavastaja Christian Olander, pukusuunnittelija Anna Vilppunen sekä maskeeraussuunniteliljat Johanna Eliason ja Lars Carsson.

Tom of Finland on rakkaustarina, joka kertoo suomalaisesta näkökulmasta kansainvälisesti merkittävän tarinan homoyhteisön historiallisesta taistelusta kohti täysiä ihmisoikeuksia.

Suomen oscar-raati perusteli valintaansa luonnehtimalla Tom of Finland -elokuvaa komeasti toteutetuksi teokseksi yhdestä kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta. Elokuva on hienosti lavastettu ja kuvattu epookki. Erityisesti raati kiitti pääosanäyttelijä Pekka Strangin tulkintaa Touko Laaksosen ainutlaatuisesta elämästä.

Suomen Filmikamarin johdolla muodostetun valintaraadin jäseninä olivat säveltäjä Johnny Lee Michaels, tuottaja Liisa Penttilä-Asikainen, ohjaaja Maria Mononen, elokuvalavastaja Marjaana Rantama, käsikirjoittaja Mikko Myllylahti, elokuvaaja Tahvo Hirvonen sekä Kati Nuora. Raadin sihteerinä toimi Susanna Shepherd ja puheenjohtajana Tero Koistinen Suomen Filmikamari ry:stä.

Oscar-palkinnon virallisista valintakriteereistä vastaa Academy of Motion Picture Arts and Sciences (AMPAS), joka pyytää vuosittain kaikkia elokuvia tuottavia maita nimeämään yhden ehdokkaan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kilpailuun. Kategoriassa otetaan tänä vuonna huomioon elokuvat, jotka ovat saaneet elokuvateatteriensi-iltansa 1. lokakuuta 2016 ja 30. syyskuuta 2017 välisenä aikana.

Lopulliset Oscar-ehdokkuudet julkistetaan 23. tammikuuta 2018. Oscar-palkinnot jaetaan 90. kerran 4. maaliskuuta 2018 ympäri maailman televisioitavassa gaalassa.

Lisätietoja:
Suomen Oscar-raadin puheenjohtaja
Tero Koistinen
tero.koistinen[ät]filmikamari.fi
050 323 8582

Lisätietoja Oscar-palkinnosta: www.oscars.org 

Oscar-palkintokategorioiden säännöt: https://www.oscars.org/oscars/rules-eligibility 

**** 

Suomen Filmikamari ry on 1923 perustettu elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö. Filmikamarin jäseniä ovat Elokuvatuottajat ry, Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry sekä Suomen elokuvatoimistojen liitto ry. 

Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan jälleen syyskuun puolivälissä

Lotta-tekee-äksän.jpg#asset:129

Vuoden taidemusiikin säveltäjän palkinnon saajaksi ovat ehdolla Pekka Jalkanen ja Harri Vuori.

Vuoden biisi -palkinnosta kisaa tänä vuonna 14 kandidaattia. Kuuntele oheisesta Spotify -listasta kaikki ehdokkaat! 

https://open.spotify.com/user/minna28/playlist/1SdFp0JBYWRNAy4BKeKlIB

Vuoden vientiteoksi ovat ehdolla ALMAn kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen, Fried Musicin LA-studion perustaminen, Teemu Brunilan JP Cooperin albumituotanto, Jarkko Ehnqvistin, Matias Keskiruokasen ja Kalle Lindrothin osallisuus Benji & Feden 0+ -albumin menestyksessä Italiassa sekä Axel Ehnström co-write-työ saksalaisen Alle Farbenin hitissä Bad Ideas.

Vuoden kevyen musiikin tekijä -ehdokkaat ovat Samuli Sirviö, Axel Ehnström, Maija Vilkkumaa, Henri ”MGI” Lanz, Ellinoora Leikas, Tiina Vainikainen, Anton Soinin ja Antti Riihimäki (RZY).

Uutena kategoriana lanseerataan ns. avoin, genrevapaa kategoria. Sen voittajaksi ovat ehdolla puhallinorkesterimusiikin säveltäjä Timo Forsström (etenkin teos Life in The Capital City), lauluntekijä ja solisti Stina Koistinen sekä kuoromusiikin säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi

Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan tänä vuonna jo neljättä kertaa.
Palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Voittajat julkistetaan Helsingissä 12.9. järjestettävässä tilaisuudessa. Kuvassa viime vuoden taidemusiikin tekijä Lotta Wennäkoski Tavastian lavalla (kuva: Minna Auvinen).

Suomen ensimmäinen Etnogaala täyttää Tavastian 7.11.2017

Suomen ensimmäinen Etnogaala pidetään tiistaina 7.11. klo 19 Tavastia-klubilla Helsingissä. Vuosittaisessa gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin kiinnostavia ja ansioituneita toimijoita. Yle välittää ja tallentaa tapahtumaa tv-, radio- ja nettikanavillaan.

 
Etnogaala on kansanmusiikin ja kansantanssin näköinen juhlailta: vähemmän puheita, enemmän livemusiikkia ja tanssia. Tavastia muuntautuu kahden esiintymislavan etnoklubiksi, jossa Ylen lähetys liikkuu lavalta takahuoneeseen, lämpiöön ja haastatteluihin. Gaalan esiintyjät valitaan palkintoehdokkaiden joukosta. Sekä ehdokkaat että ohjelma julkaistaan syyskuussa.

Etnogaalassa on kolme pääpalkintosarjaa. Pääpalkintojen saajat valitsee yleisön ehdottamien nimien joukosta ammattilaisraati, jonka on asettanut tapahtuman järjestäjä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK)

Pääpalkintosarjat ovat:
• Vuoden artisti
• Vuoden ilmiö
• Vuoden tulokas
 
Näiden lisäksi alan huippuja palkitaan kolmessa erikoissarjassa:
• Vuoden kansanmusiikkitekijä, palkinnon jakaa Elvis ry
• Vuoden kansainvälistyjä, palkinnon jakaa Music Finland
• Risteys-palkinto, palkinnon jakaa Maailman musiikin keskus
 
Kolmen pääpalkintosarjan sekä Vuoden tekijä -sarjan palkittavia voi ehdottaa nettilomakkeella osoitteessa kansanmusiikki.fi/etnogaala 15.8. asti. Ehdottaneiden kesken arvotaan lippupaketti kahdelle Etnogaalaan.
 
Etnogaalan lippuja myy Tiketti:
liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€
 
Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) yhteistyössä Ylen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Muusikkojen liitto, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.