EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Palkinnot

Avainsana: Palkinnot

Säveltäjät Miska ja Juri Seppä ovat ehdokkaina pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon Harpa Nordic Film Composer Awardin saajiksi

Julkaistu

Säveltäjät Miska ja Juri Seppä ovat ehdokkaina pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinnon Harpa Nordic Film Composer Awardin saajiksi tänä vuonna. Ehdokkuus tuli heidän sävellyksestään elokuvaan Tatu ja Patu:

”The Seppä brothers’ score is a brilliant example of how to make music for a children’s film with no condescending or going over the top. It is supremely balanced – very energized yet confidently relaxed in tone. It’s a score of true variety, with a sense of humour and dynamics worthy of a thriller.”

Kansainvälisen tuomariston päättämä voittaja julkistetaan Berliinissä Berlinalen yhteydessä 18. helmikuuta.

www.nordicfilmmusicdays.com 

Lisätiedot:

Nina Lith
Viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
puh. 041 5178998
 

Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2017 Ossi Runnelle

Julkaistu
 

Muusikkojen liiton vuoden 2017 tunnustuspalkinto on myönnetty musiikkineuvos Ossi Runnelle hänen mittavasta elämäntyöstään suomalaisen musiikkielämän hyväksi. Liiton hallitus kiinnitti liiton 100-vuotisjuhlavuonna erityistä huomiota siihen, että Runnen ura kattaa suurimman osan Muusikkojen liiton ja itsenäisen Suomen historiasta. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.
 
Kapellimestari, trumpetisti ja sovittaja Ossi Runne on tehnyt vaikuttavan uran musiikkialalla. 1940–50-luvuilla Runne toimi trumpetistina Ossi Aallon orkesterissa, Toivo Kärjen yhtyeessä, Olle Lindströmin orkesterissa, Erkki Ahon orkesterissa ja Al Stefanon orkesterissa. Vuosina 1954–55 Runne johti omaa kokoonpanoaan, Ossi Runnen orkesteria, ja 1956–57 China Varieteeta Tukholmassa.
 
Vuodesta 1956 lähtien Runne toimi Musiikki-Fazerilla sovittajana, säestäjänä ja levytyskapellimestarina. Tuona aikana Runne oli kaikkiaan mukana yli 4 000 levytyksessä. Musiikki-Fazerilta Runne siirtyi vuonna 1965 Yleisradion kapellimestariksi. Radion Tanssiorkesterin johtajana aloittanut Runne siirtyi pian TV:n puolelle ja tuli tutuksi esimerkiksi TV1-kanavan suositun Jatkoaika-ohjelman myötä. Vuosien varrella Runne johti myös 22 Suomen euroviisua, ja vuonna 1966 Runnen sävellys, Ann Christine Nyströmin esittämä Playboy edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa. Ylellä Runne työskenteli vuoteen 1992 saakka.
 
Vuosien 1986–2003 ajan Runne johti Karelia-puhallinorkesteria.
 
Runne on tehnyt trumpetistina mittavan määrän soololevytyksiä. Lisäksi hän toimi trumpetinsoiton opettajana Oulunkylän Pop & Jazz opistossa 1972–83. Musiikkineuvoksen arvonimen Runne sai vuonna 1995.
 
Palkinnon jakoi 28. joulukuuta 2017 Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.
 

Säveltäjä Jukka Viitasaarelle kansainvälistä sävellyskilpailumenestystä

Julkaistu

Tamperelainen Jukka Viitasaari on voittanut 1. palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen järjestämässä sävellyskilpailussa teoksellaan ”The Hero´s Journey”.

Orkesteri tulee esittämään teoksen kahdesti vuoden 2018 kevätkonserteissaan, jotka myös taltioidaan. Viitasaari on ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen kilpailussa palkittu kautta kilpailun historian. Sinfoniselle puhallinorkesterille sävelletty ”The Hero´s Journey” on säveltäjän 13. ulkomaisissa sävellyskilpailuissa palkittu teos. Kotimaisia palkintoja on kuusi.

Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikintekijöiden jäsen Jukka Viitasaari (s. 1961) on tamperelainen puhallinmusiikin säveltäjä, kustantaja, kriitikko, kitaristi ja tuubansoittaja.

Kilpailun sivut: https://www.hillcrestwindensemble.com/contest.html

Jukka Viitasaari, Music Finland:

https://core.musicfinland.fi/composers/jukka-viitasaari

Kuva: Janne Kaakinen

Heikki Elolle ja Sampo Terholle Teoston Vuoden kulttuurikummipari -tunnustus

Julkaistu

Säveltäjä Heikki Elo ja kulttuuriministeri Sampo Terho nimettiin Teoston Vuoden kulttuurikummipariksi 19.12. järjestetyssä tilaisuudessa. Elo ja Terho valittiin vuoden kummipariksi tunnustuksena pitkästä yhteistyöstä kulttuurikummihankkeen parissa sekä erityismainintana yhteisen sävellysteoksen tuottamisesta.

”Elon ja Terhon yhteistyö on erinomainen esimerkki Teoston kulttuurikummihankkeen tavoitteista. He ovat toimineet sillanrakentajina kotimaisen musiikkialan sekä politiikan kentän välillä ja edistäneet kulttuurikummihankkeen tavoitteita kehittää musiikintekijöiden ja suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä”, totesi Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.

Heikki Elo on toiminut Teoston kulttuurikummina hankkeen alusta saakka vuodesta 2009. Hänen ja Sampo Terhon yhteistyö hankkeessa alkoi vuonna 2011, kun Terho työskenteli meppinä Brysselissä. Elo ja Terho ovat jatkaneet kulttuurikummiparina myös Terhon tultua valituksi kansanedustajaksi 2015 ja sittemmin vuonna 2017 eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi.

”Ajatusten vaihto Terhon kanssa on sujunut aina hyvin luontevasti ja rennosti. Olemme keskustelleet ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat musiikintekijöitä ja meidän toimintaympäristöämme. Yhteistyö hänen kanssaan kulttuurikummina on myös lisännyt omaa ymmärrystäni siitä, miten politiikka ja lainsäädäntö toimivat” kertoi säveltäjä Heikki Elo.

Silta musiikintekijöiden ja päättäjien välille

Teoston vuonna 2009 aloittaman kulttuurikummitoiminnan tavoitteena on saattaa poliittiset päättäjät ja musiikintekijät yhteen keskustelemaan ajankohtaisista musiikkialaan ja musiikintekijöiden toimintaympäristöön liittyvistä aiheista.

”Musiikintekijöiden ja päättäjien välille on pyritty hankkeen avulla luomaan luonteva ja toimiva keskusteluyhteys. On hyvä, että tiedonvaihtoa puolin ja toisin on enemmän”, Katri Sipilä toteaa.

”Kulttuurikummitoiminta on hyvä kanava saada tietoa luovien alojen toimintaedellytyksistä sekä erityisesti musiikintekijöiden arjesta ja tarpeista. Yhteistyö Heikki Elon kanssa on ollut kiinnostavaa ja antoisaa”, toteaa ministeri Sampo Terho. Erityisenä osoituksena kulttuurikummitoiminnan hedelmällisyydestä on Terhon ja Elon yhteistyönä viimeistelemä Terhon sävellysteos Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Teoston tavoitteena on edistää musiikintekijöiden ja musiikkialan menestymismahdollisuuksia. Kummien avulla kansanedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovan alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeen aikana useat kansanedustajat sekä suomalaiset mepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.

Suomen Musiikintekijöiden ensimmäiset Mentorointistipendiparit julkistettu

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Mentorointistipendi tarjoaa mentoroitavalle mahdollisuuden päästä vuoden ajaksi musiikintekemisen ammattilaisen mentorointiin. Vuonna 2018 mentoreina toimivat: Anssi Kela, Anna-Mari Kähärä, Jonas Olsson, Mariska, Riku Mattila ja Henri ”MGI” Lanz. Mentorit ovat itse valinneet mentoroitavansa lähetettyjen hakemuksien perusteella. Seuraava Mentorointistipendihaku käynnistyy syksyllä 2018. 

Vuoden 2018 Mentoroinstistipendiparit ovat

  • Jonas Olsson: Mirkka Paajanen 
  • Mariska: Lotta Savolainen
  • Riku Mattila: Matti Johannes Koivu
  • Anssi Kela: Annika Tello
  • Anna-Mari Kähärä: Vilma Talvitie
  • Henri ”MGI” Lanz: Mikke Neuvonen

Suomen Musiikintekijät onnittelee valittuja ja toivoo menestyksekästä mentorointia vuodelle 2018! Valituille lähetetään lisätietoa tulevasta ohjelmasta. 

Lue lisää jäsenpalveluista.

Kuva. Aku Toivonen. 

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät –kunniamaininta myönnettiin Sirpa Lahdelle Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksesta

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Tänä vuonna kunniamaininta myönnetään Sirpa Lahdelle Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksesta.

Sirpa Lahti on kansanmusiikin moniosaaja ja muusikko. Hän on toiminut Kansamusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Lisäksi hän on tapahtumajärjestäjä ja tuottaja. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Kaamospelien (Vantaan Kansanmusiikkiviikko) tuottajana, Haapavesi Folkin markkinointipäällikkönä ja toiminnanjohtajana sekä Pro Kaustinen ry:n hallituksen puheenjohtajana.

”Sirpa Lahti tekee työtä rakkaudesta lajiin. Hänen työssään yhdistyy intohimo, luja ammattilaisuus ja tavoitteellisuus,” kiittää Suomen Musiikintekijät ry:n puheenjohtaja sanoittaja, laulaja Kaija Kärkinen.

Sirpa Lahden tuloksellinen työ kansanmusiikin ammattilaisten näkyvyyden ja arvostuksen puolesta huipentui kaikkien aikojen ensimmäiseen Etnogaalaan, joka toi kotimaisen kansanmusiikin ja maailmanmusiikin tekijät ja tuotannon Tavastian lavalle 7.11.2017.

”Gaala onnistui loistavasti ja sen saama positiivinen palaute ylitti kaikki odotukset ja genrerajat. Suomalainen musiikki on jo maailmalla, sen oli jo aikakin tulla näkyväksi ja kuuluvaksi myös kotimaassa,” Kaija Kärkinen toteaa.

”Tämä tuntuu kunnianosoitukselta koko alaamme kohtaan, sillä kansanmusiikin asiat ovat monella tavalla ottaneet isoja edistysaskelia viime vuosina,” Sirpa Lahti kiittää. Hän haluaa myös korostaa yhteistyön merkitystä.

”Omalta osaltani saan kiittää kaikista hyvistä ideoista, kannustamisesta, tuesta ja yhteistyöstä lukemattomia ihmisiä eri tiimeissä ja tahoilla, erityisesti kollegaani Riitta Huttusta. Tämä ei ole mikään yhden naisen show, vaan useiden huipputaitavien toimijoiden pitkällä työllä saavutettua kehitystä alalla, jonka eteen ehdottomasti jatkan työn tekoa edelleen.”

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät ry (ent. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry) on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on noin 1000 jäsentä.

Kuva: Aku Toivonen

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat

2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

 

Prix Elvis -kunniamaininnat
2016 Koko Jazz Club

2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot

2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki

2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä

2012 Paavo Arhinmäki

2011 Tarja Närhi

2010 Pirkko Kotirinta

2009 Otto Donner

2008 Martti Heikkinen

2007 Jake Nyman

2006 Vantaan Viihdeorkesteri

2005 Jukka Liedes

2004 Lahden Kaupunginteatteri

2003 Suomen Tulli

2002 Radio SuomiPop

2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)

2000 Jukka Haavisto

1999 Jussi Raittinen

1998 Uusi Iloinen Teatteri

1997 Atte Blom

1996 Maarit Niiniluoto

1995 Olli Metsänen

1994 UMO

1993 Juhani Merimaa

1992 Pekka Gronow

1991 Ilpo Hakasalo

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Alman taustayhtiölle PME Recordsille

Julkaistu

  

Music Finland myönsi kaikkien aikojen kolmannen musiikkivientipalkinnon Alman kansainvälisen uran käynnistäneelle yritykselle. 
 
Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin helsinkiläisyhtiö PME Recordsille (Pinnacle Helsinki Oy), määrätietoisesta ja omistautuneesta työstä uusien markkinoiden ja mahdollisuuksien avaamisessa pop-artisti Almalle. Palkinnon ojensi elinkeinoministeri Mika Lintilä tänään Helsingissä.
 
Nyt kolmatta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa ja osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä. Vuosittaisella palkinnolla halutaan huomioida musiikkialan vientiyritysten tekemä tärkeä työ sekä samalla kertoa aktiivisista ja kasvavista alan yrityksistä. Music Finland on ideoinut palkinnon vuonna 2015 ja kokoaa vuosittaisen valitsijaraadin. Palkinnon saaja ikuistetaan Tavastia-klubin ulkoseinälle kiinnitetyllä nimikyltillä Helsingin Urho Kekkosen kadulla.
 
Palkittavalla PME Recordsilla on vasta yksi vientiä tekevä artisti, mutta hänen kansainvälinen uransa on käynnistynyt poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Idols-televisiosarjan kautta vuonna 2013 löydetty 21-vuotias Alma (Alma-Sofia Miettinen) julkaisi ”Karma”-ensisinglensä elokuussa 2015. Jo ensimmäisestä kappaleesta alkoi suomalaisen musiikin historiassa ennenäkemätön hittisuora: Alman soolosinglet ”Karma”, ”Dye My Hair”, ”Chasing Highs” ja ”Phases” ovat keränneet noin 150 miljoonaa suoratoistoa pelkästään Spotifyssa. Lisäksi Alman laulama ja osin kirjoittama saksalaisen Felix Jaehnin kappale ”Bonfire” on kerännyt yli 100 miljoonaa kuuntelua palvelussa.

Alman yhteistyökumppanit ovat maailman kärkeä 

PME Records on kerännyt Alman ympärille lyhyessä ajassa uskottavat kansainväliset yhteistyökumppanit. Alma levyttää maailmanlaajuisesti Universal Musicille ja hänen kappaleitaan edustaa maailman suurin musiikkikustantaja Sony/ATV. Lisäksi Almalla on manageri- ja agenttisopimukset maailman kansainvälisiin huippuihin kuuluvien yritysten kanssa.
 
Alman kansainvälistymisestä palkittavan PME Recordsin perustivat Antti Kosonen ja Andrei Kipahti (kuvassa) sekä Jare Brand ja Ville-Petteri Galle vuonna 2013. Yhtiölle levyttävät Alman lisäksi esimerkiksi Reino Nordin, Tippa-T, Töölön ketterä, Elias Gould, Gracias sekä Brandin ja Gallen oma yhtye JVG. PME Recordsin toiminta-alueisiin kuuluu levy-yhtiön lisäksi myös kustannustoiminta.
 
Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon raati perustelee PME Recordsin valintaa seuraavasti:
 
“Yrityksellä on selkeä oma ja rohkea linja, joka tuonut menestystä Suomessa ja kansainvälisesti. Yritys nauttii myös laajaa arvostusta alan ammattilaisten keskuudessa.”
 
Raati pitää Alman menestystä esimerkillisenä suomalaiselle musiikkialalle:
 
”Alma on viime vuosien kirkkain esimerkki siitä, miten määrätietoinen työ ja kansainväliseen uraan tähtääminen kantavat hedelmää. Alman rohkeus ja oikeanlainen kunnianhimo toimivat hyvänä esimerkkinä nuorille suomalaisille musiikintekijöille siitä, että tähtäin kannattaa asettaa korkealle.”
 
Palkinnonsaajan valinneeseen raatiin kuuluivat Kimmo Aulake (opetus- ja kulttuuriministeriö), Tomi Korhonen (Tekes), Risto Kuulasmaa (Tubecon), Laura Liski (työ- ja elinkeinoministeriö), Mirva Merimaa (Tiketti), Toni Peiju (Till Dawn They Count Management Ltd Oy), Aino Turtiainen-Visala (Fazer Konserttitoimisto), Tuomo Tähtinen (Music Finland) ja Ville Vilen(Yleisradio).

Katso video Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon voittajasta PME Recordsista.
Kuva: Julius Töyrylä

Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon

Julkaistu

Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon

24.11.2017

Saksofonisti ja säveltäjä Eero Koivistoinen sai musiikin valtionpalkinnon tunnustuksena merkittävästä ja tuotteliaasta urastaan jazzmuusikkona. Kuva: Teemu Salminen.

Valtion musiikkitoimikunta on myöntänyt vuoden 2017 musiikin valtionpalkinnon saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoiselle. Valtionpalkinnon jakoi kulttuuriministeri Sampo Terho. Arvoltaan 14 000 euron suuruinen palkinto maksetaan Veikkauksen tuotoista.

Palkintoperustelut:

Saksofonisti, säveltäjä Eero Koivistoinen (s. 1946) on luonut kansainvälisesti merkittävän ja tunnustetun uran jazzmuusikkona. Ajan hermolla jatkuvasti uutta etsivä ja tuottava Koivistoinen on elävä legenda.

Koivistoisen puolen vuosisadan mittainen vaikutus Suomen jazzkenttään on ollut mittava ja ainutlaatuinen. Hän on tehnyt suuren määrän levytyksiä, sävellyksiä ja sovituksia lukuisille eri kokoonpanoille. Koivistoisen ura käynnistyi 1960-luvulla, ja Suomen Jazzliitto palkitsi nuoren muusikon ensimmäisellä Yrjö-palkinnolla vuonna 1967. Kansainvälinen ura käynnistyi pari vuotta myöhemmin, kun Koivistoisen yhtye voitti jazzyhtyekilpailun Sveitsin Montreux’ssa. Tämän jälkeen Koivistoinen opiskeli ja työskenteli pitkään Yhdysvalloissa.

Suomessa UMO Jazz Orchestra on ollut Koivistoisen merkittävä yhteistyökumppani vuodesta 1975 alkaen, ja vuosina 1996˗1998 Koivistoinen toimi UMO:n taiteellisena johtajana. Eero Koivistoinen elää parhaillaan hyvin tuotteliasta taiteellista kukoistuskautta ja esiintyy aktiivisesti eri kokoonpanoissa Suomessa ja ympäri maailmaa.

Musiikin valtionpalkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen musiikkitoimikunta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 24.11.2017

Kuvia jakotilaisuudesta: OKM/Katarina Koch

Säveltäjä, muusikko Esa Kotilainen sai Kaakkois-Suomen taidepalkinnon

Julkaistu

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on myöntänyt taidepalkinnon säveltävä muusikko Esa Kotilaiselle tunnustuksena hänen monipuolisesta urastaan ja ansioistaan säveltäjänä ja muusikkona. Palkinto on 5 000 euroa, ja se maksetaan veikkausvoittovaroista.

Toimikunta perusteli Esa Kotilaisen palkitsemista seuraavasti:

Säveltävä muusikko Esa Kotilainen (s. 1946) on Suomen kuuluisimpia ja monipuolisimpia kosketinsoittajia. Eri tyylilajien välillä sujuvasti liikkuva Kotilainen on soittanut lukuisissa eri yhtyeissä ja sadoilla levyillä, mutta on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän äänitaideteosten pariin.

Kotilainen aloitti ammattimuusikon uransa vuonna 1967 soittamalla harmonikkaa. Hän siirtyi pian kosketinsoittimiin ja on tullut tunnetuksi erityisesti Minimoog-syntetisaattorin sekä mellotronin soittajana. Kotilaisen vuonna 1977 julkaistua ensimmäistä Ajatuslapsi-sooloalbumia pidetään yhä Suomen ensimmäisenä ambient-tyylisuunnan levytyksenä.

Esa Kotilaiselle on tyypillistä ajatella musiikkia visuaalisesti ja antaa tilanteen viedä. Hänen musiikkinsa pyrkii synnyttämään kuulijassa mielikuvia. Esimerkiksi soololevyssä Soiva Tehdas (2011) sekä teoksissa Jäänalainen maailma (2016) ja Kutupuisto (2017) innoittajana ovat olleet tilojen ja luontokokemuksien muodostamat äänimaisemat, joita Kotilainen äänitti teoksiaan varten.

Kotilainen on soittanut lukuisten artistien ja yhtyeiden albumeilla sekä äänittänyt Kuusankoskella sijaitsevassa studiossaan laajasti suomalaista pop-, jazz- ja kansanmusiikkia.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle.