Musiikintekijä Kirjallisuus

Teosto ja IFPI tutkivat musiikin kulutusta Suomessa: ikä musiikin kulutuksen ylivoimainen ykkösselittäjä

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n teettämän tutkimuksen perusteella kiinnostavimpien uusien esiintyjien lista vaihtelee ikäryhmien kesken paljon, mutta kaikissa ikäryhmissä kaivataan persoonallisia ja omalla tyylillään esiintyviä artisteja. Mitä enemmän suomalainen kuuntelee musiikkia, sen todennäköisemmin hänen suosikkilistallaan on valtavirrasta poikkeavia kulttiesiintyjiä.

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n teettämän tutkimuksen perusteella kiinnostavimpien uusien esiintyjien lista vaihtelee ikäryhmien kesken paljon, mutta kaikissa ikäryhmissä kaivataan persoonallisia ja omalla tyylillään esiintyviä artisteja. Mitä enemmän suomalainen kuuntelee musiikkia, sen todennäköisemmin hänen suosikkilistallaan on valtavirrasta poikkeavia kulttiesiintyjiä.

Kiteytettynä tutkimuksen mukaan valtavirtaa Suomessa on Eppu Normaalin kuunteleminen autoradiosta, mutta kovaa taustapeilissä lähestyy kuitenkin suomiräppiä puhelimella Spotifysta kuunteleva keski-ikäinen kuntoilija.

Kaikkien aikojen suosituimmat esiintyjät nuorimpien (16-24v.) kyselyyn vastanneiden keskuudessa ovat Eminem, Nightwish, Cheek ja Antti Tuisku, mutta nuoriltakin arvostusta saavat myös Pink Floyd, Queen, Linkin Park ja Juha Tapio. 

Vanhimmat tutkimusvastaajat (55-65v.) puolestaan listaavat suosikeikseen Juice Leskisen, The Beatlesin ja Hectorin, joiden kannoilla tulevat Elvis, Eppu Normaali, Abba ja Mozart.  Yli 34-vuotiaat haluavat kuunnella kotimaista musiikkia merkittävästi enemmän kuin ulkomaista, ja suosittuja ovat myös nuoremman polven pop-artistit Chisusta ja Cheekistä Haloo Helsinkiin.

Suomalaiset nuoret kuuntelevat musiikkia eniten puhelimesta ja tietokoneelta, nuoret aikuiset autoradiosta ja puhelimesta ja keski-iän ylittäneet autoradiosta ja erillisestä radiolaitteesta. Puhelimen käyttö musiikkilaitteena on edelleen kasvanut liki 10 % vuosivauhtia kaikissa ikäryhmissä vuoteen 2016 verrattuna.

Radio edelleen musiikille tavoittavin väline, kakkosena YouTube

Suomalaiset kuuntelevat päivän aikana musiikkia keskittyneesti noin 15 minuuttia ja muun tekemisen taustalla noin tunnin päivässä. Suosituin päivittäinen musiikin lähde on edelleen radio, josta musiikkia kuuntelee lähes 80 % kyselyvastaajista. YouTubesta musiikkia kuuntelee päivittäin noin 35 % vastaajista, striimauspalveluista 33 % ja cd-levyiltäkin yhä 25 % vastaajista. 

Suomi kulkee useimmilla mittareilla eurooppalaisessa keskikastissa uusien musiikinkuuntelun välineiden käyttämisen ja musiikin jakamisen suhteen: jonkin verran jäljessä huippumaata Ruotsia, mutta selvästi edellä esimerkiksi Baltian maita. Joka kolmas suomalainen jakaa itse musiikkivinkkejä ja -linkkejä kavereilleen, ja useampi kuin joka toinen kuuntelee kavereiden lähettämiä linkkejä ainakin joskus.

Musiikki on suomalaisille yksityinen asia

Suomalaiset luovat musiikilla yksityisyyttä yleisille paikoille: suurin osa musiikista kuunnellaan omilla laitteilla ja tavalla tai toisella liikkeessä: kuntosalilla musiikkia omasta laitteestaan kuuntelee 42 % salilla kävijöistä ja ulkoillessa musiikkia kuuntelee 22 %. 

Auto on paitsi liikkumisen myös musiikinkuuntelun väline: peräti 90 % vuorokauden aikana henkilöautolla matkustaneista on kuunnellut matkan aikana musiikkia. Henkilöauto on radion valtakuntaa, ja cd:n suojasatama: autossa radiosta musiikkia kuuntelee 82 %, cd-soittimesta 22 % ja Spotifysta tai vastaavasta palvelusta 15 %.  Bussi- ja junamatkustajista joka neljäs kuuntelee yleensä musiikkia omasta laitteesta jossain vaiheessa matkan aikana.

Pop suosituinta kuunneltavaa, rock tiukasti kannoilla

Suurin osa suomalaisista kuuntelee sujuvasti erilaisia musiikkityylejä. Suomenkielinen pop on silti suomalaisille mieluisinta kuunneltavaa (69 % kaikista kyselyvastaajista), toiseksi suosituinta on englanninkielinen pop (62 %). Seuraavaksi suosituinta on rock suomeksi (60 %) ja englanniksi (58%) sekä iskelmä (47%). Heavy ja rap yltävät levinneisyydessään vielä 30 % suosioon, muut musiikin lajit jakautuvat pienempiin ryhmiin.

Yksittäiset hyvät biisit tärkein kuuntelukriteeri   

Nuorten suosikkimusiikkia on hip hop, rap, EDM ja indierock, kun taas vanhemmat ikäryhmät kuuntelevat kaikkien suosiman popin ja rockin rinnalla enemmän iskelmää ja perinteisempiä musiikkityylejä lattareista folkiin.

Musiikin fanittaminen esiintyjien kautta on muuttunut 2010-–luvulla yhä jyrkemmin biisien fanittamiseksi: 77 % kaikista kyselyvastaajista sanoi hyvän biisin olevan tärkein omavalintaisen musiikin kuuntelun valintakriteeri. Hyvä esiintyjä oli ensisijainen musiikin valintatapa vain 13 %:lle vastaajista, hyvä albumi
 6 %:lle ja hyvä soittolista 5 %:lle vastaajista. Soittolistan merkitys korostuu nuorimmissa ikäryhmissä, vanhimmissa ikäryhmissä esiintyjä on tärkeä.

Uusia persoonallisia artisteja kaivataan

Artistien merkitys musiikin kuuntelun kompassina lienee kuitenkin jo kytemässä: tutkimuksen avoimissa haastattelukysymyksissä kaikki ikäryhmät kertoivat halustaan löytää esiintyjiä, jotka ovat persoonallisia. Toivelistalla oli muun muassa seuraavia määreitä:

”Persoonallinen tyyli ja uusi vivahde vanhaan menoon. Uusien soittimien käyttö ja tyylien löytäminen.”

”Omaa tyylilajiaan perinnetietoisesti uudistavat (eräänlaisen tradition ja innovaation ristikon menestyksekkäästi käsittelevät); räväkät ja markkinavoimien vastaiset artistit.”

”Soittavat ajatonta musiikkia ja omalla tyylillään esiintyjät. En pidä siitä, että tulee uusia artisteja ja ne ottavat kopion siitä millainen muotivirtaus nyt on.”

Teosto ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n teettivät elokuussa 2017 tutkimuksen, jossa selvitettiin digitaalisten sisältöjen kulutuksen tilannetta Suomessa. Norstatin tutkimuspaneelissa toteutettuun tutkimukseen vastasi yli tuhat 16-65-vuotiasta suomalaista edustavalla väestönäytteellä.

 

Miksi tekijä- ja muusikkotiedot eivät näy musiikin suoratoistopalveluissa? Musiikkialan yhteinen tutkimus selvitti syyt

Linkit tutkimukseen löytyvät tiedotteen lopusta. 
 

Miksi tekijä- ja muusikkotiedot eivät näy musiikin suoratoistopalveluissa? Musiikkialan yhteinen tutkimus selvitti syyt

Ala on pitkään kantanut huolta suoratoistopalveluiden tekijä- ja muusikkotietojen puutteesta ja tilitysten virheellisyydestä. Ongelmaa kartoitettiin ensimmäistä kertaa yhteisellä tutkimuksella, jonka tavoitteena oli löytää syitä mistä ongelmat johtuvat ja miten ne ratkaistaan. 

 
Musiikin suoratoistopalveluiden myötä yksittäisten soittotapahtumien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä on asettanut uudenlaisia vaatimuksia musiikin lisensointi-, raportointi- ja tilitysjärjestelmille. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toimiva tekijänoikeusjärjestö PRS For Music käsitteli vuonna 2016 peräti 4,3 biljoonaa yksittäistä soittotapahtumaa. Määrä on 80 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuotena, eli kasvu on merkittävää.  
 
Teoksen luomisesta ja äänitteen tuottamisesta alkavalle reitille, joka päättyy musiikkipalvelujen raportointiin ja käyttöliittymiin, on kuitenkin syntynyt standardisoimattomia vaiheita. Keskeisen tärkeässä roolissa on teoksen metadatatietojen siirtyminen teoksen yhteydessä. Metadatalla tarkoitetaan teoksia ja niiden tekijöitä sekä esittäviä taiteilijoita koskevaa tietoa. Standardisoimattomat vaiheet reitillä aiheuttavat sen, että ainakin osa musiikkitiedostoista päätyy suoratoistopalveluihin vajaalla tai virheellisellä metadatalla varustettuna. Voi myös olla, että metadata katoaa reitin varrella kokonaan.
 
”Tutkimus päätettiin toteuttaa, koska nykytilanne johtaa kahteen pääongelmaan. Ensinnäkin suoratoistopalveluilla ja tekijänoikeusjärjestöillä on vaikeuksia kohdentaa kuuntelusta syntyneitä korvauksia automaattisesti oikeille oikeudenomistajille. Toiseksi moraaliset oikeudet eivät toteudu, eli oikeudenomistajien nimiä ei esitetä kuluttajille suoratoistopalvelujen käyttöliittymissä”, kertoo Aku Toivonen, musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtaja. 
 
Ongelmien korjaantuminen edellyttää yhteistä keskustelua ja kannustimien löytymistä
 
Tutkimuksessa tehtiin havaintoja jo käytössä olevista toimintamalleista ja kehityshankkeista, jotka voivat tarjota erilaisia ratkaisuja metadatan ongelmiin. 
 
”Kannustimet ovat tässä ratkaisevan keskeisessä roolissa. Eli suoraan lisätuloja, säästöjä tai nopeampia tilityksiä, jotta eri tahot saataisiin asiassa liikkeelle.    
Tämä palvelisi kaikkia osapuolia, mukaan lukien kuluttajaa, joka vihdoin voisi saada musiikin suoratoistopalveluissa kattavasti tietoonsa tekijä- ja muusikkotiedot”, kertoo tutkimuksen toteuttaja, Digital Media Finlandin konsultti Jari Muikku
 
Keppiin, eli sanktioiden tehokkaaseen toimivuuteen asiassa Muikku ei puolestaan usko.  
 
”Sanktiot, jotka perustuvat joko osapuolten välisiin sopimuksiin, tai varsinkin kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön, ovat ongelmallisia ja haastavia toteuttaa käytännössä liiketoiminnan globaalin luonteen ja implementointiin liittyvien haasteiden vuoksi.”
 
Muikku pohtii, että globaaliuden tuottamien haasteiden lisäksi metadatan oikeellisuuden toteutumisen estävät alalle tyypilliset toimintatavat, jotka synnyttävät todellisia syvärakenteisia ongelmia.
 
”Ongelmat kulkevat ikään kuin kahdella tasolla: on alan toimintatavat ja on tekninen puoli. Tilanteen korjaaminen vaatii kokonaisvaltaista toimintatapojen kehittämistä ja ymmärrystä siitä, että oma pieneltäkin vaikuttava työnosa metadatan kulkureitillä vaikuttaa merkittävästikin suureen kokonaisuuteen”, Muikku toteaa. 
 
Hän ehdottaa, että Suomen tasolla alalla pitäisi keskustella yhdessä ja selvittää erityisesti nopeasti pieniä kuntoon laitettavia asioita, jotka tuottaisivat konkreettisia etuja kaikille. 
 
Tutkimustyön toteutti huhti-kesäkuussa 2017 Digital Media Finland Oy:n konsultti Jari Muikku. Työtä ohjasi tilaajatahojen eli Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Suomen Muusikkojen Liitto ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n ja Teoston edustajista muodostunut ohjausryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta taloudellisesti.
 

Musiikkitiedostojen metadata -tutkimus

Englanninkielinen tiivistelmä Musiikkitiedostojen metadata -tutkimuksesta

Metadata of Digital Music Files: The Key Findings of the Study

 

Tutkimus esitellään ja aiheesta keskustellaan Tampereella Musiikki & Media -tapahtumassa 5.10.2017. Paneelissa ovat keskustelemassa mm. Hans Peter Roth, Director Online Services (Network of Music Partners NMP), Teppo Lounema, Business Development & Sales Director (Warner Music Finland), Jari Muikku, CEO, Consultant, Partner (Digital Media Finland), Marja Kortelainen, Creative Manager (Warner/Chappell Music Finland) ja Victoria Campoamor, Head of International Music Publishing Partner Operations (YouTube & Google Play).
Englanninkielistä keskustelua moderoi Anna Vuopala, hallitusneuvos. OKM (Counsellor of Government, Legal Affairs (Ministry of Education and Culture).
 
Tiedustelut: 
 
Aku Toivonen, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Puh. 050 559 0025
 
Jari Muikku, Digital Media Finland
Puh. 040 719 7480
 
Kuva: Pixabay 

Suomen musiikkialan kasvu jatkuu tasaisena

Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti kasvavat edelleen tasaisesti. Vientiä vetävät tällä hetkellä muun muassa äänitteiden myynti ja popmusiikin teosvienti, kertoo tuore Music Finlandin toteuttama tutkimus Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016.

 
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2016 oli 905 miljoonaa euroa. Entistä merkittävämmässä roolissa ovat elävän musiikin tapahtumat. Erityisesti festivaalit ja suurkonsertit kasvattivat suosiotaan viime vuonna: niiden osuus on lähes 29 prosenttia koko musiikkialan arvosta. Kokonaisuudessaan elävän musiikin osuus on yli puolet alan arvosta.
 
Myös tekijänoikeuskorvausten tilitykset ovat nousussa: niiden arvo kasvoi vuonna 2016 yli 11 prosenttia. Edellisen kerran musiikkialan kokonaisarvoa on tutkittu vuonna 2014, mihin verrattuna kasvua on alalla tapahtunut noin 5,4 prosenttia.
 
”Live-alan positiivinen noste näkyy selvästi tutkimuksen valossa. Useat festivaalit ovat onnistuneet hienosti kehittymään ja kasvattamaan yleisöjään, samalla kun suomalaisartistien areenakeikat ja -kiertueet ovat vakiintuneet osaksi elävän musiikin tarjontaa” , arvioi Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.
 

Suomalainen musiikkivienti kasvaa edelleen
 
Suomalainen musiikkivienti jatkaa kasvutrendissä – viennin kokonaisarvo vuonna 2016 oli 45,2 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta noin kolme prosenttia (katso vuoden 2015 tarkistetut talousluvut täältä). Musiikkiviennissä äänitteiden myynti ja tekijänoikeuskorvaukset ulkomailta Suomeen ovat kasvussa, elävän musiikin hieman laskiessa. Saksankielinen Eurooppa on Suomen musiikkiviennin tärkein kohdealue, kattaen 27 prosenttia viennistä.
 
”Suomalaiset musiikintekijät ovat pitkäjänteisen työn tuloksena saavuttaneet jalansijaa maailmalla. Axel Ehnströmin ja lukuisien muiden kirjoittajien tekemiä kappaleita ilmestyy kansainvälisten artistien julkaisuilla tasaisesti. Myös suomalaisten pop-artistien, kuten Alman menestys alkaa näkyä vientitulojen kasvuna”, kertoo Music Finlandin tiimijohtaja Riku Salomaa.
 

Kasvuvauhtia teosviennistä
 
Musiikkiviennin nostetta tukee myös popmusiikin teosviennin, eli suomalaistekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamien, maailmalla julkaistujen popkappaleiden määrän kasvu ja erityisesti uusien biisintekijöiden nousu kansainväliselle kentälle. Suuntaus antaa suomalaiselle musiikkiviennille kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina tekijänoikeuksien osalta.
 
Tuoreen tutkimuksen perusteella vientikappaleiden määrät ovat jyrkässä nousussa. Vuonna 2016 ulkomailla julkaistujen suomalaiskirjoittajien tekemien kappaleiden määrä oli ennätyksellinen 71. Näitä kappaleita oli kirjoittamassa yhteensä 41 tekijää, joista ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa tehneitä tulokkaita oli 22.
 
”Ulkomaisten myyntilistojen ja soittolistojen kärjessä on kuultu tänä vuonna jo useampiakin suomalaiskirjoittajien hittejä, niin Britanniassa, Saksassa kuin Aasiassakin. Suomalaisten tekijöiden ja musiikinkustannusalan pitkäjänteinen työ alkaa siis kantaa hedelmää. Nyt on selkeästi nähtävissä, että kansainvälinen ura on yhä useamman biisintekijän tähtäimessä ja saavutettavissa”, Music Finlandin Tuomo Tähtinen summaa.
 
Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -tutkimuksen tiedot keräsi Music Finland sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Tutkimusraportin kokosi Music Finlandin Tuomas Ilmavirta. Raportti yhdistää aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta. Samassa yhteydessä raportoidaan lisäksi popmusiikin teosviennin tuoreimpia lukuja. Tutkimus perustuu musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen kolmeen ydinkategoriaan: elävä musiikki, äänitteet ja tekijänoikeudet. Lisäksi tarkasteltiin muita vientituloja sekä muiden tavaroiden ja palvelujen vientiä, ja alan kokonaisarvon osalta apurahoja ja koulutusta.
 
Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -tutkimuksen raportti täältä.

Luovan alan maksutonta palvelumuotoilukoulutusta

CityDrivers on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jonka tavoitteena on parantaa luovan alan osaajien valmiuksia tarjota palvelumuotoiluun ja yhteiskehittämiseen perustuvia palveluja.

 

Tähän liittyen projekti järjestää maksutonta koulutusta ja seminaareja sekä palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä soveltavia työpajoja pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Kymenlaaksossa syyskuun 2017 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana.

 

Osallistumalla koulutukseen

  • Opit palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen prosessin vaiheet ja tutustut niihin liittyviin menetelmiin.

  • Saat käytännön kokemusta menetelmien käytöstä osallistumalla työpajoihin ja fasilitoimalla niitä.

 

  • Saat tukea ja sparrausta oman liiketoimintasi kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä sen rahoittamiseen.

 

  • Voit luoda uusia yhteistyösuhteita muihin luovan alan koulutukseen osallistuviin tahoihin sekä potentiaalisiin asiakkaisiin.

  • Teet yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään luovan alan osaajia omassa kehitystoiminnassa.

  • Saat todistuksen osallistumisestasi koulutukseen jolla voit todentaa osaamisesi. Suoritustodistuksen saamiseksi koulutuksen lähipäivillä on läsnäolopakko. 

Koulutuksemme on suunnattu luovan alan osaajille, jotka haluavat löytää uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia palveluiden ja liiketoiminnankehittämistehtävien parissa. 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan luoviin aloihin kuuluvat ”Media”, ”Taide ja kulttuuri” sekä ”Palvelut” joissa luovaa osaamista hyödynnetään muilla toimialoilla (ks. lisätietoja luovien alojen toimialamäärityksestä). 

Mikäli sinulla on luovan alan tutkinto tai yli kolme vuotta luovan alan työkokemusta voit hakea koulutukseen. Koulutus on osapäiväistä (maksimissaan 24 tuntia viikossa). Mikäli olet työttömyysedun piirissä, varmista sen säilyminen ottamalla yhteyttä TE-toimistoosi. 

Haemme nyt osallistujia pääkaupunkiseudulla lokakuu 2017 – helmikuu 2018 välisenä aikana pidettävään koulutukseen.  Tampereen, Kaakkois-Suomen sekä pääkaupunkiseudun toinen koulutuskokonaisuus avautuvat haettavaksi myöhemmin. 

Valintoihin liittyen olemme sinuun yhteydessä 13.10.2017 mennessä. Hae koulutukseen täyttämällä hakulomake. 

 

https://www.citydrivers-project.fi

https://www.citydrivers-project.fi/ota-yhteyttae

 

 

Muista hakea Mentorointistipendiä ensi vuodelle 1.10. mennessä

Ensi vuonna sinulla on mahdollisuus saada mentorointia yhdeltä huipputekijältä! Täytä hakemus huolella 1.10. mennessä.

Mentorointistipendi vuodelle 2018.

  • Haku 15.8.-1.10.2017. 
  • Henkilökohtainen mentorointisuhde n. vuoden ajan.
  • Mentori valitsee mentoroitavan hänelle suoraan osoitettujen hakemusten joukosta. Kannattaa siis kohdentaa hakemus juuri haluamalleen mentorille.
  • Voit hakea vain yhdelle mentorille/hakukierros.
  • Sisältää n. 6 tapaamiskertaa.
  • Kaikille jäsenille avoin ja maksuton palvelu.
  • Ensimmäiset mentorointistipendin saajat julkistetaan seuraavissa pikkujouluissa.
  • Mentorit vuodelle 2018: Anssi Kela, Anna-Mari Kähärä, Henri ”MGI” Lanz, Mariska, Riku Mattila, Jonas Olsson.
  • Vain Elvisin jäsenille. Mikäli et ole vielä Elvis ry:n jäsen, tutustu jäsenkriteereihin ja täytä hakemus.

Linkki hakulomakkeeseen
Kaikille Mentorointistipendiä hakeneille ilmoitetaan päätöksistä henkilökohtaisesti 13.12. mennessä.

Lisätietoa https://musiikintekijat.fi/mentorointistipendi

Syksyn 2017 Biisijalostamon osallistujat valittu

Mentorit valitsivat marraskuussa 2017 järjestettävään Biisijalostamoon yhteensä 9 tekijää. Valituista muodostettiin kolme ryhmää, joiden kanssa mentorit työskentelevät koko Biisijalostamon ajan. Valituille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti.

 
Ryhmäläiset tekevät työstettävät biisit etukäteen. Ryhmäläisten tulee siis varata yhteistä co-writing-aikaa ennen varsinaista Biisijalostamoa. Biisijalostamossa keskitytään sitten kyseisten uusien biisien jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. Mentoreina toimivat Jukka Immonen, Jonas Olsson sekä Henri “Hank Solo” Salonen. Ryhmille ilmoitetaan pian, kuka toimii heidän mentorinaan.
 
Elvis ry pyrkii järjestämään uuden Biisijalostamon pian, seuraathan tiedottamista! Kiitos kaikille hakijoille! Lisätietoa Biisijalostamosta
 

Syksyn 2017 Biisijalostamon osallistujat

1. ryhmä
Kimmo Numminen
Mika Peltonen
Sanna Korkee 
 
2. ryhmä
Anni Mattila
Lauri Schreck
Timo Oiva
 
3. ryhmä
Annika Tello
Sami Anttila
Mirkka Paajanen
 
 
Yhteyshenkilö
Nina Lith, viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998

Musiikin suoratoisto 2.0, Muusikkojen liiton julkilausuma 11.9.2017

Spotifyn kaltaisista suoratoistopalveluista on tullut äänitemusiikin kulutuksen tärkein ja lähes yksinomainen väline. Niitä kehitettäessä on kuitenkin sivuutettu taiteilijat, jotka ovat äänitteillä pääosassa ja joiden nimissä niitä markkinoidaan.

 
Musiikin esittäjien asemaa on joiltakin osin mahdollista kehittää tiivistämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Jotta heidän oikeuksiaan ja toimeentuloaan voitaisiin aidosti parantaa, tarvitaan myös lainsäädäntötoimia.
 
Korvausoikeus digipalveluista
 
Musiikin esittäjien saama korvaus suoratoistokuuntelusta on usein lähes olematon. Heidän sopimusasemansa musiikkibisneksen arvoketjussa on niin heikko, ettei ongelma ratkea ilman lainsäädäntöä, joka tuo kaikille esittäjille oikeuden kohtuulliseen korvaukseen aina kun äänitettä käytetään verkkopalveluissa.
 
Jotta korvaus todella päätyisi taiteilijoille, palvelun ylläpitäjän tulisi maksaa se suoraan esittäjiä edustavalle tekijänoikeusjärjestölle samaan tapaan kuin tapahtuu musiikin luovien tekijöiden kohdalla. Eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden Fair Internet -kampanja tavoittelee EU-lainsäädäntöratkaisua asiassa.
 
Käyttölupa kuntoon ja rojalteista sopimus
 
Etenkään vanhempien äänitteiden käyttämisestä digitaalipalveluissa ei ole aikanaan tehty sopimuksia, eikä ole voitukaan tehdä mikäli äänitteet on tehty ennen digiaikaa. Markkinaoikeus vahvisti tämän oikeudenkäynnissä, joka koski Hurriganes-yhtyeen 70-luvun äänitteiden julkaisemista Spotifyssa. Yhtiöiden on sovittava näissä tilanteissa taiteilijoiden kanssa digitaalisen käytön ehdot jälkikäteen, eikä rojalti saa jäädä alle nykyisen sopimuskäytännön tason.
 
Rojaltista on asianmukaisesti sovittava ennen äänitteiden laittamista digipalveluihin. Etenkin vanhempia julkaisuja on laitettu suoratoistopalveluihin välittämättä siitä, onko ehdoista sovittu taiteilijoiden kanssa vai ei. Asianmukaisella sopimisella vältetään oikeudenkäyntiriskit.
 
Esittäjien moraaliset oikeudet kunniaan
 
Musiikin esittäjien moraalinen oikeus tulla nimeltä mainituksi jää suurelta osin suoratoistopalveluissa toteutumatta, etenkin muusikkojen osalta. Esittäjätietojen lisääminen suoratoistopalveluihin on teknisesti mahdollista. Nykytilanne ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, ja asiassa on pyydetty tekijänoikeusneuvoston kantaa.
 
Se, ettei esittäjätietoja ole alun perin sisällytetty palveluihin, ei voi kelvata selitykseksi laiminlyönnille, vaan tilanne on viipymättä korjattava. Kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavissa musiikin tuottajalta.
 
User centric -tulonjakomalli käyttöön
 
Suoratoistopalveluissa yleisesti käytössä oleva pro rata -tulonjakomalli suosii suurimpia menestyjiä ja jättää marginaalisemman musiikkisisällön usein korvauksetta. Tulonjako ei ole oikeudenmukainen myöskään kuluttajan näkökulmasta. On mahdollista, että kuluttajan maksamasta kuukausimaksusta mitään ei päädy hänen kuuntelemalleen taiteilijalle, vaan sen jakautuu palvelussa eniten kuunnelluille äänitteille.
 
Tilanne korjautuisi, jos palveluissa siirryttäisiin user centric -malliin, jossa kuluttajan kuukausimaksu jakautuu vain hänen kuuntelemilleen äänitteille. Tämä palauttaisi taloudellisen ohjausvaikutuksen aidosti kuluttajalle. Lisäksi tulonjako olisi oikeudenmukainen, kun myös marginaalimusiikki saisi osansa. User centric -mallin vaikutuksista on tekeillä selvitys, joka julkistetaan Musiikki & Media -tapahtumassa lokakuussa 2017.
 

Laura Sippolasta Suomen ensimmäinen lauluntekijätohtori

Laura Sippola on lähestynyt laulaja-lauluntekijyyttä ja lauluntekijämusiikkia niin tekijän, taiteilijan kuin tutkijan perspektiivistä. Hänen taiteilijakoulutuksesta valmistuva tohtorintutkintonsa Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmastatarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lauantaina 9. syyskuuta 2017. Tutkinto koostuu viidestä taiteellisesta osiosta ja kirjallisesta työstä.

Laura Sippolan tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
9.9.2017 klo 12, Musiikkitalo, Black Box, Mannerheimintie 13

Taiteellisen tohtorintutkinnon otsikko: Tehdä maailmasta laulu – Laulaja-lauluntekijän taiteilijakuva tradition ja tekijän näkökulmasta
Tarkastustilaisuuden valvoja: Professori, MuT Kristiina Ilmonen

Vielä ehtii hakea Villa Karon taiteilijaresidenssiin

Syksyn residenssien (1.9.–31.12.) hakuaika päättyy 15.3.

Kevään residenssien (1.1.–31.5.) hakuaika päättyy 15.9.

Villa Karon residenssijaksojen pituus on 5 – 12 viikkoa. Tätä lyhyempiä tai pidempiä residenssijaksoja ei myönnetä.

Hakemuksessa tulee olla lyhyt ansioluettelo ja työsuunnitelma. Hakemus liitteineen PDF-muodossa.

Hakemuksessa tulee käydä ilmi hakijan tai työryhmän tiedot (nimi kuten passissa, yhteystiedot, syntymäaika) ja residenssin ajankohtatoive.

Hakemukset liitteineen toimitetaan sähköisesti osoitteeseen hakemukset[a]villakaro.org.


Työsuunnitelman tulisi mieluusti liittyä jollain tavalla Afrikkaan tai afrikkalaiseen kulttuuriin. Villa Karoon voivat hakea kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaiset, tutkijat ja taiteilijat. Residenssi sopii hyvin niin oman tutkimuksen tekoon tai taiteellisen työn tekemiseen kuin myös esimerkiksi yhteisöllisten projektien toteuttamiseen. Ihanteellista on, jos stipendiaatti pystyy myös tarjoamaan jotakin paikalliselle yhteisölle. Villa Karon henkilökunta auttaa parhaansa mukaan kontaktien löytämisessä ja työskentelyn järjestämisessä.

Hakemukset arvioi erillinen lautakunta.

Villa Karon myöntämä työskentelytuki kattaa

  1. matkajärjestelyt sekä omavastuun ylittävän osan lentolipun (Helsinki – Cotonou – Helsinki) hinnasta
  2. lentokenttäkuljetukset Cotonou – Grand-Popo – Cotonou
  3. asumisen ja aamiaisen Villa Karossa 50 euron viikkovuokralla
  4. huoneen siivouksen
  5. avun ja tuen matkan suunnittelussa ja paikan päällä Beninissä

Residenssiin tulijan omia kustannuksia ovat

  1. 800 euron omavastuu lentolipusta (Villa Karo maksaa omavastuun ylittävän osan eli noin 400-600 euroa)
  2. 50 euron viikkovuokra asumisesta ja 100 euron viikkovuokra mahdollisesta avecista
  3. viisumi ja matkavakuutus (viisumin hinnat www.benin.fi)
  4. malarialääkkeet ja rokotukset (keltakuumerokotus pakollinen kaikille maahan saapuville, vaaditaan viisumiin)
  5. hotelliyö Cotonoussa Beniniin tultaessa (noin 20-50 euroa)
  6. mahdollinen pyykinpesupalvelu (noin 2,5 euroa/kerta)
  7. mahdolliset Villa Karon ekskursiot ja omat retket
  8. mahdolliset laajamittaiset tulkkauspalvelut (esim. omaa tutkimusta varten)

Elinolosuhteista Beninissä ja Villa Karossa kerrotaan lisää näillä sivuilla sekä Villa Karon ABC-kirjassa, joka on tilattavissa Villa Karon ystävien Helsingin toimistosta (15e, sis. Grand-Popon kartta).

Residenssiin tulevalla on mahdollisuus ottaa avec mukaan Villa Karoon (ikäraja 16 vuotta).

 

Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku päättyy 31.8.2017

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2017 toinen stipendihaku päättyy 31.8.2017. Hae nyt! 

Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi. Klaavista löytyy tiedot myös viime stipendikierroksella myönnetyistä summista ja stipendikohteista. 

Lisätiedot: musiikintekijat.fi/musiikintekijoiden-rahasto

Uutinen viime stipendihakukierroksesta: musiikintekijat.fi/ajankohtaista/musiikintekijoiden-rahaston-stipendihaun-su…